As Oy Kampelinkartano 1

1 As Oy Kampelinkartano 1 VETELI UUDISRAKENNUS Työno. 16 489 TERVE TALO -OHJE 01.11.2017

2 1. Yleistä Tässä ohjeessa esitetään Terve talo hankkeena toteutettavan rakennuskohteen toimintaohjeet sekä urakoitsijalta edellytettävät toimenpiteet. Työturvallisuutta käsittelevät asiat on esitetty erillisessä työturvallisuusasiakirjassa. Urakoitsijan on nimettävä henkilö, joka vastaa Terve talo ohjeiden ja periaatteiden toteuttamisesta koko rakennushankkeen ajan. Kaikille työntekijöille on kerrottava Terve talo hankkeen periaatteet työmaan alkuvaiheessa järjestettävässä perehdytystilaisuudessa. 2. Työmaan kosteudenhallintasuunnitelma 2.0 Yleistä Rakennusurakoitsija laatii työmaan kosteudenhallintasuunnitelman. Suunnitelmassa käsitellään vähintään jäljempänä esitetyt asiat. Suunnitelma on hyväksytettävä rakennuttajalla ja pääsuunnittelijalla. Suunnitelman toteuttamista seurataan työmaakokouksissa sekä erikseen pidettävissä Terve talo katselmuksissa. 2.1 Kosteusriskien kartoitus Rakennusurakoitsija kerää luettelon kosteusteknisesti kriittisistä ja riskialttiista rakenteista, joiden toteutukseen työmaalla voi liittyä kosteusteknisiä ongelmia tai joissa voi olla myöhemmin riski kosteusvaurion syntymiselle. Tällaisia rakenteita ja kohtia ovat esimerkiksi: - maanvastaisten rakenteiden vesieristykset - märkätilojen vedeneristykset yleensä ja niiden liittymät - märkätiloissa tehtävät kiinnitykset (wc-istuimet, pesualtaat yms.) - vesikaton vedeneristykset - vesikaton läpiviennit, kattokaivot, ylösnostot ja räystäsrakenteet - höyrynsulun liitokset ja läpiviennit - ikkunoiden tiivistykset - ikkunoiden tilkerakojen tiivistykset Työnjohdon on kiinnitettävä erityistä huomiota edellä esitettyjen rakennedetaljien toteutukseen. Rakennusurakoitsijan on huolehdittava, että kaikki sivu- ja aliurakoitsijat ovat tietoisia edellä mainituista kosteusteknisistä riskeistä ja että kaikki urakoitsijat huolehtivat omalta osaltaan töiden huolellisesta toteutuksesta siten, että kosteusvaurioiden riskit saadaan minimoitua. 2.2 Kastumisen estäminen Rakennustyön aikana tulee kiinnittää huomiota vesikaton tiiviyteen ja ovien ja ikkunoiden kiinni pitämiseen. Avoimet ikkuna-aukot on suojattava muovilla. Kaikki rakennusmateriaalit ja tarvikkeet sekä elementit suojataan kuljetuksen ja välivarastoinnin aikana siten, että ne eivät pääse kastumaan. Työmaalle tuleva materiaali ja rakenneosat on pyrittävä toimittamaan suoraan työkohteeseen. Tarvikkeiden välivarastointia varten tulee työmaalla olla sääsuojakatos tai muu sateelta

3 suojattu tila. Kosteudelle herkkien materiaalien varastointi pihalla pelkän suojapeitteen alla ei ole sallittua. Rakennusurakoitsijan on laadittava suunnitelma sääsuojauksen periaatteista eri työvaiheiden aikana. Runkorakenteiden ja eristeiden kastuminen sadevesistä ja lumesta on estettävä koko rakennustyön ajan. Työmaalla on oltava vesi-imuri koko ajan käytettävissä. Imurilla poistetaan suojaustoimenpiteistä huolimatta betonilaatoille tai -holveille päässyt vesi. Myös laatoille tai holveille mahdollisesti päässyt lumi poistetaan välittömästi ennen kuin se ehtii sulaa. Päivittäisten työmaakierrosten yhteydessä ja erityisesti rankkasateiden ja lumipyryjen jälkeen on seurattava tarkasti, että laatoille ei ole päässyt vettä tai lunta. Talvirakentamisessa lumi poistetaan mekaanisesti, ei sulattamalla. Työnaikaiset vesiletkut kytketään irti vesijohdosta työajan ulkopuolella vesivahinkojen välttämiseksi. Vesiletkujen ja liittimien kuntoa on tarkkailtava jatkuvasti. Vuotavat letkut ja liittimet on välittömästi poistettava käytöstä. Vesijohtojen ja viemärien keskeneräisten asennusten aikainen vartiointi ja seuranta tulee vastuuttaa lv-urakoitsijalle. Vesijärjestelmien tiiveys ja painekokeiden aikainen vesivuotojen tarkkailu kuuluu niitä suorittavalle urakoitsijalle. Lämmitysjärjestelmän jäätymisen aiheuttamat vesivahingot on estettävä riittävällä lämpötilan tarkkailulla ja tarvittaessa ylimääräisillä lämmittimillä. Laastiasemia saa olla vain yksi. Vesipisteiden kohdalla lattiapinnat on suojattava tippuvesialtailla tms. hyväksyttävällä tavalla. Asemien alusta on suojattava muovikalvolla. Alustan kosteus on tarkistettava kosteusmittauksin ennen pintamateriaalien asentamista. Timanttiporauksien ja sahauksien yhteydessä on käytettävä vedenkeruulaitteistolla varustettuja työvälineitä, suojakauluksia ja astioita sekä imuria veden ja syntyvän lietteen keräämiseksi. Vesi ja liete on kerättävä välittömästi työn aikana. Yläpohjan höyrynsulkukermin tai -muovin päältä on tehtävä vedenpoisto hallitusti seinien ulkopuolelle siten, että alempana olevat rakenteet eivät kastu. Vesi on johdettava alas maanpinnalle saakka väliaikaisia syöksytorvia käyttäen. Rakennusurakoitsijan on esitettävä suunnitelma em. vedenpoistosta. Urakoitsijan on esitettävä toimenpidesuunnitelma mahdollisessa vesivahinkotapauksessa. Tehdyt kosteudenhallintatoimenpiteet ja työmaalla mahdollisesti sattuneet vesivahingot kirjataan asianmukaisesti työmaapäiväkirjaan. Työmaalla on oltava koko ajan useampia henkilöitä, jotka tietävät pääsulkuventtiilien sijainnin siten, että mahdollisessa vahinkotapauksessa veden virtaus voidaan kytkeä pois päältä mahdollisimman nopeasti. 2.3 Kuivumisaika-arviot Aikataulut suunnitellaan siten, että rakenteille varataan riittävästi kuivumisaikaa. Kuivumisajat määritellään laskemalla eri rakenteille kuivumisaika-arviot. Lisäksi kuivumisaikojen perusteella varmistetaan kokonaisaikataulun toteutumismahdollisuus. Urakoitsijan on esitettävä suunnitelma aikataulussa pysymiseksi, mikäli rakenteiden kuivumisaika muodostuu arvioitua pidemmäksi.

4 Olosuhteet rakennuksen sisällä pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti kuivumisen kannalta otollisiksi. Lämpötila pyritään pitämään tasaisena ja lähellä lopullista käyttölämpötilaa ja sisäilman suhteellinen kosteus alle 50 %:ssa. Sisäilman lämpötilan tulee rakennusrungon sisäpuolella olla jatkuvasti vähintään +10 astetta. Tällä estetään vanhojen tasoitteiden ja muiden kosteudelle herkkien materiaalien pilaantuminen ja vaurioituminen alhaisen lämpötilan ja siitä aiheutuvan korkean suhteellisen kosteuden seurauksena. Ensisijaisena lämmitystapana käytetään öljyllä toimivia tai kaukolämpöön liitettäviä rakennuslämmittimiä. Kaasulämmittimien käyttö on kielletty. Urakoitsijan on päivittäin seurattava tilojen lämpötilaa ja sisäilman suhteellista kosteutta koko rakennustyömaan ajan sekä tehostetusti siitä lähtien kun kuivumisaika-arvion pohjana olevat lämpötilan ja suhteellisen kosteuden arvot saavutetaan ja betonin kuivumisen voidaan katsoa alkavan. Tarpeen mukaan sisäilmaa kuivataan koneellisesti. Olosuhdemittaukset on tehtävä vähintään neljästä kohdasta. Mittaustulokset kerätään taulukkoon, joka toimitetaan rakennuttajalle. Lattioiden päälle ei saa varastoida pitkäksi ajaksi rakennustarvikkeita tai laitteita, jotka estävät betonirakenteiden kuivumista. Jos varastointia on pakko tehdä, asennetaan varastoitavien tavaroiden alle korotuspalat siten, että tavaroiden ja lattiapinnan väliin jää vähintään 100 mm korkea tuulettuva ilmaväli. Rakennusurakoitsijan on huolehdittava siitä, että kuivattavat rakenteet ovat mahdollisimman puhtaita rakennusjätteestä ja pölystä. Lattiavalujen jälkihoito tehdään muovikalvolla tai jälkihoitoaineella, ei vedellä kastelemalla. Lattiavalujen jälkihoidon jälkeen rakenteen pinnasta hiotaan sementtiliimakerros pois mahdollisimman pian jälkihoidon jälkeen. Pohjusteaineiden ja tasoitteiden levittäminen kuivattaville pinnoille tehdään vasta sen jälkeen, kun rakenne on kuivunut. Mikäli pintalaatan päällä joudutaan käyttämään tasoitteita, on sen kuivumisaikaa pidentävä vaikutus otettava huomioon ja laatan kosteus on mitattava uudelleen ennen mattotöitä. Muovipinnoitteita asennettaessa on huolehdittava riittävän pitkästä liiman aukioloajasta. Kastuneet tai nopeampaa kuivamista vaativat rakenneosat kuivataan koneellisesti tarkoitukseen sopivalla kalustolla. 2.4 Kosteusmittaussuunnitelma ja tulosten dokumentointi Rakennusurakoitsijan on laadittava etukäteen kosteusmittaussuunnitelma. Suunnitelma laaditaan ohjeen RT 14-10984 Betonin suhteellisen kosteuden mittaus sekä julkaisujen Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi, Suomen Betonituote Oy, 2002, ja Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet, Suomen Betonitieto Oy, 2007, mukaan. Suunnitelmassa on esitettävä mittausaikataulu, mittauspisteiden sijainti ja mittaussyvyydet.

5 Kosteusmittaukset tehdään porareikä- tai näytepalamittauksina. Mittauksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvia sähköisiä suhteellisen kosteuden mittalaitteita, joista tulee olla alle 1 vuotta vanha kalibrointitodistus. Pintakosteuden osoittimia ei käytetä rakenteiden päällystettävyyttä määritettäessä. Mittapisteiden sijaintia arvioitaessa otetaan huomioon betonivalujen ajankohdat, erilaiset rakennepaksuudet, kololaatat, paikalla valukaistat yms. sekä olosuhteet rakennuksen eri osissa, nurkat, päädyt, keskialueet siten, että kosteusolosuhteiltaan erilaiset rakenteet ja paikat tulee kartoitettua. Mittaukset tehdään eri syvyyksistä rakenteen kosteusjakauman selvittämiseksi, ks. myös päällystettävyysraja-arvot. Urakoitsijan on myös mitattava betonin suhteellinen kosteus pintakosteudenosoittimilla jokaisesta tilasta kauttaaltaan juuri ennen pintamateriaalin asennusta, tulokset merkitään pohjapiirustuksiin. Mikäli pintakosteudessa havaitaan kosteuspoikkeamia, tehdään ko. tilaan suhteellisen kosteuden mittaus rakenteesta porareikämenetelmällä. Urakoitsijan on mitattava betonin suhteellinen kosteus porareikämittauksena myös niistä kohdista, joiden epäillään kastuneen rakennustyön aikana. Päällystettävyysarvoja on annettu rakennesuunnitelmissa sekä betoni- /betonilattiayhdistyksen ohjeessa Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen, jota noudatetaan, ellei tarkempia ohjeita ole käytettävissä. Materiaalitoimittajat voivat lisäksi antaa materiaalikohtaisesti noudatettavia päällystysraja-arvoja. Seuraavassa taulukossa on esitetty muutamille lattianpäällystemateriaaleille ohjeellisia raja-arvoja, jotka koskevat ns. arviointisyvyyttä (A). Kahteen suuntaan kuivuvassa rakenteessa mittaussyvyys on 20 % rakenteen paksuudesta ja yhteen suuntaan kuivuvassa rakenteessa 40 %. Maksimisyvyys, josta päällystettävyysarvio tehdään, on 70 mm. Lisäksi mitataan aina rakenteen pinnan ja pintaosien (10-30 mm) kosteussyvyydeltä 0,4 x A. Pinnoitusmateriaali Päällystämiskosteus (RH) maali (tiivis) 85 %, pintaosassa 75 % keraaminen laatta 90 %, pintaosassa 75 % muovimatto 85 %, pintaosassa 75 % kumimatto 85 %, pintaosassa 75 % parketti 80 %, pintaosassa 75 % vedeneristemassa 85-95 %, pintaosassa75 % elastomeeri 95 %, pintaosassa 75 % Taulukossa esitetyt arvot ovat suuntaa-antavia ja päällystämiskosteus on aina varmistettava materiaalin valmistajalta. Raja-arvot koskevat tasoitettua pinnoituskelpoista lattiaa. Kosteusmittaustulokset kirjataan rakenneosittain kukin rakenne- ja päällysteyhdistelmä erikseen päällystettävyyspäätöksen perusteeksi. Tulokset kootaan taulukkomuotoon, josta tulee selkeästi käydä ilmi mittauspisteen paikka, numero sekä mittaussyvyys, saatu tulos ja rakenteen lämpötila. Mittauspisteet merkitään ja numeroidaan lisäksi pohjapiirustuksiin. Kosteusmittaustuloksista sekä kuivumisolosuhteiden seurantamittausten tuloksista luovutetaan yksi kappale rakennuttajalle. Kosteusmittauksissa suositellaan käytettävän ulkopuolista, asiaan perehtynyttä ja

6 VTT:n sertifioimaa kosteusmittaajaa, joka on hyväksytettävä rakennuttajalla. Rakennuttaja tekee urakoitsijan tekemien mittausten lisäksi tarkistusmittauksia rakenteiden pinnoituskelpoisuuden varmistamiseksi. 3 Työmaan puhtaussuunnitelma 3.0 Yleistä Rakennusurakoitsija laatii työmaan puhtaussuunnitelman. Hankkeessa noudatetaan puhtausluokkaa P1 loppuvaiheessa eli maalaustöiden jälkeen ja puhtaan rakentamisen periaatteita Sisäilmastoluokitus 2008 RT 07-10946 ohjeita noudattaen. Puhtausluokituksen tavoitteena on varmistaa, että rakennuksen tilat ovat puhtaat, kun ne luovutetaan käyttäjälle ja että rakennuksen käytön aikana sisäilmaan ei kulkeudu rakennusvaiheesta peräisin olevia epäpuhtauksia. Työmaan puhtaussuunnitelmassa tulee käsitellä vähintään jäljempänä esitetyt asiat. Suunnitelma on hyväksytettävä rakennuttajalla. Suunnitelman toteutumista seurataan työmaakokouksissa sekä erikseen pidettävissä Terve talo palavereissa. Pääurakoitsija on velvollinen ennen töiden aloittamista järjestämään koulutustilaisuuden rakennustöiden ja ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokkien toteutumisen kannalta keskeisille urakoitsijoille, ainakin rakennus-, tasoite-, maalaus- ja LVIS-urakoitsijoille. Tilaisuuteen ovat velvollisia osallistumaan työnjohdon lisäksi myös rakennuskohteessa säännöllisesti työskentelevät rakennustyöntekijät. Tilaisuudessa selvitetään kohteen sisäilmastotavoitteet ja niiden toteutumiseksi noudatettavat ohjeet ja tehtävät. Kohteessa noudatettavista sisäilmasto-, puhtaus- ja materiaaliluokista laaditaan (RU) lisäksi kirjallinen tiedote, joka jaetaan työmaan jokaiselle työntekijälle. Puhtausluokassa P1 rakennuksen tulee olla puhdas ennen kuin ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset voidaan poistaa ja toimintakokeet aloittaa. Tällöin pinnoilla ei saa olla hienojakoista irtolikaa (esim. puu-, betoni- tai kipsipölyä), joka voi nousta ilmaan kosketuksen tai ilmavirtojen mukana. Tiloissa ei saa säilyttää rakennusmateriaaleja tai jätteitä, jotka estävät pintojen puhdistamista. Pintoja suojaavat muovit ja pahvit on oltava poistettu. Tämän vaiheen jälkeen tiloissa voidaan ilman erityistoimia tehdä vain pölyämättömiä töitä, esimerkiksi paikkamaalauksia, alakattojen asennusta, ilmanvaihdon toimintakokeita, säätöä ja viritystä sekä loppusiivous. Toimintakoevalmiit tilat erotetaan puhtauden arvioinnin jälkeen muista tiloista omiksi osastoikseen, jos muissa tiloissa on valmistumisaikataulusta tai muusta syytä johtuen käynnissä pölyä tai muuta likaa tuottavia töitä. Osaston sisällä on pölyä synnyttävissä töissä käytettävä kohdepoistolla varustettuja työkaluja ja laitteita. Lisäksi on huolehdittava tilan riittävästä ilmanvaihdosta. Toimintakoevalmista osastoa ei saa käyttää säännölliseen läpikulkuun, jos viereiset tilat kuuluvat alempaan puhtausluokkaan. Toimintakoevalmiit tilat merkitään selvästi näkyvällä Puhtausluokan P1 tila merkinnällä. Luovutusvaiheessa pinnoilla ei saa olla näkyvää likaa, kuten roskia, irtolikaa, pölyä, kiinnittynyttä likaa tai tahroja. Loppusiivouksessa (myös ei näkyvissä olevat pinnat, kuten sähköarinat ja alakattojen yläpinnat) käytetään keskuspölynimuria tai hienopölysuodattimella varustettua imuria (vähintään 98 % suodatus 3 µm hiukkasille). Kovien ja sileiden pintojen puhdistuksessa käytetään lisäksi nihkeäpyyhintää. Pinnat puhdistetaan rakennusmateriaalien valmistajien ohjeiden mukaisesti. Lattiapinnat puhdistetaan käyttöönottoa varten koneellisin menetelmin.

7 Edellä mainittujen rakennusvaiheiden puhtauden arviointikriteerit ja arvioitavat rakennusosat on esitetty Sisäilmastoluokitus 2008 :ssa. 3.1 Rakennustarvikkeiden suojaus Puhtaussuunnitelmassa esitetään toimenpiteet, miten rakennusmateriaalien sekä tarvikkeiden suojaus toteutetaan kuljetuksen ja varastoinnin aikana sekä ennen asennusta, asennuksen aikana ja asennuksen jälkeen. Suojaus on toteutettava siten, että rakennusmateriaalit tai tarvikkeet eivät likaannu, kastu tai vaurioidu muulla tavoin. Materiaalit toimitetaan pääsääntöisesti suoraan työkohteeseen ilman välivarastointia. työmaalla voidaan varastoida sateelta suojatussa ulkovarastossa lyhyitä aikoja suojamuoviin ja siirtolavoille pakattuja eristys- ja rakennusmateriaaleja. Ulkovarastona olevan sääsuojateltan tms. katetun suojarakennelman tulee suojata sekä sateelta että pölyltä. Myös ilmanvaihtokanavat ja muut lvi-tarvikkeet tulee säilyttää sateelta ja pölyltä suojatussa tilassa. Ilmanvaihtokanavien osalta pelkkä kanavaosien tulppaus ei ole riittävä suojaus, koska se ei estä kanavien ulkopuolista likaantumista. 3.2 Pölyn leviämisen estäminen ennen P1-vaihetta ja sen jälkeen Puhtausluokkatavoitteiden saavuttamiseksi kohteen rakennustöissä on noudatettava ohjekortissa Ratu 13-00850 Pölyntorjunta rakennustyössä esitettyjä menetelmiä ja periaatteita. Käytännössä tavoitteisiin pääseminen edellyttää mm. kohdepoistolla varustettujen laitteiden käyttämistä, päivittäistä imurointia ja muuta siivousta, purkutöiden aikaisia vaiheittaisia osastointeja ja alipaineistuksia, perusteellista imurointia heti purkutöiden jälkeen, iv-asennustöiden ajoittamista pölyävien työvaiheiden jälkeen ja valmiiden iv-asennusten ja alakattorakenteiden suojausta. Puhtaussuunnitelmassa esitetään toimenpiteet, miten pölynhallinta rakentamisen aikana hoidetaan niin, että pöly ei pääse leviämään työkohteesta P1-vaiheessa jo oleviin tai jo valmiisiin tiloihin. Pölyä synnyttävien maanrakennus- yms. ulkona tehtävien töiden toteutuksessa on otettava huomioon pölyn leviämisriski. Rakennusurakoitsija rakentaa tarvittaessa P1-luokan tilassa lohkokohtaiset puhtausosastointiseinät urakoitsijoiden määrittelemän työjärjestyksen ja aikataulun vaatimusten mukaisesti. Rakennusurakoitsija vastaa tilojen paineistamisesta, mikäli pölyn leviämistä ei voida P1-osastoinnein estää työmaan muista osista. Ohjeita siivoustyön toteuttamiseen (ohjetta täydentää erillinen työmaahuoltopuhtaus ja siivoutyöselostus): Siivous runkovaiheessa Työmaa siivotaan tarpeen mukaan. Tarkoituksena on poistaa kuivumista hidastava irtolika ja jäte lattiapinnoilta sekä ylläpitää työvaiheiden edellyttämä puhtaus. Rakennusjätteet ja irtolika poistetaan lapiolla, lattiankuivaimella tai imurilla. Pölyisimpien työvaiheiden (mm. purku, lattioiden hionta, tasoitustyöt) ajaksi on rakennettava väliaikaisia suojaseiniä esim. muovikalvosta ja sahatavarasta. Edellä mainitut kevytrakenteisten suojaseinien osastoimat ns. suojavyöhykkeet alipaineistetaan omilla alipaineistuspuhaltimillaan.

8 Siivous sisävalmistusvaiheessa Työmaa siivotaan tarpeen mukaan päivittäin. Irtolika sekä pienet rakennus- ja pakkausjätteet poistetaan likatyypistä riippuen lattiankuivaimella tai imuroimalla. Hienon irtolian imurointi tehdään teollisuusimurilla tai keskuspölynimurilla. Harjaavien työmenetelmien käyttö on kielletty. Siivous pintojen ja kiintokalusteiden asennuksen aikana Työmaa siivotaan tarpeen mukaan päivittäin. Irtolika sekä pienet rakennus- ja pakkausjätteet poistetaan likatyypistä riippuen lattiankuivaimella tai imuroimalla. Hienon irtolian imurointi tehdään teollisuusimurilla tai keskuspölynimurilla. Harjaavien työmenetelmien käyttö on kielletty. Siivouksella estetään lian jääminen asennettavien pintojen tai kiinteiden kalusteiden alle tai taakse ja estetään uusien pintojen vaurioituminen. 2-vaiheinen loppusiivous 2-vaiheisen loppusiivouksen yksityiskohdat on esitetty erillisessä siivousohjeessa. 3.3 Talotekniikkavarusteiden ja laitteiden asennus Kanava-asennus Puhtaussuunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet, miten ilmanvaihdon asennustöille luodaan puhtaat asennusolosuhteet ennen pölyäviä työvaiheita tai niiden jälkeen työvaiheiden suunnittelulla ja/tai osastoimalla. LVI-urakoitsija vastaa siitä, että kaikki kanavien päät pidetään tiiviisti tulpattuina varastoinnin aikana, asennuksen keskeytyessä ja välittömästi asennuksen jälkeen. Työvaiheiden ajoituksessa huolehditaan siitä, että ilmanvaihdon asennustyöt voidaan tehdä pölyävien työvaiheiden jälkeen tai niiden välillä. Mikäli urakoitsijoiden laatimat asennusjärjestelyt ja aikataulu edellyttävät puhtaat ilmanvaihdon asennusolosuhteet varmistetaan työnaikaisin osastoinnein. Asennusalue paineistetaan, mikäli pölyn leviämistä asennusalueelle ei voida luotettavasti estää osastoinnein. IV-asennusalueen on täytettävä seuraavat vaatimukset: - asennusalueella ei tehdä pölyäviä työvaiheita (piikkaus, hionta, villoitus yms) - läpimenot talotekniikka-asennuksille ovat valmiit - tiloista on poistettu pölyävä jäte ja lattiapinta on pölynimuripuhdas, tarkistusimurointi päivittäin - kulkuväylillä on suojamuovit, jotka estävät pölyn leviämisen työmaaliikenteen mukana - muuta työmaaliikennettä ei ohjata IV-asennusalueen läpi - IV-asennuksissa käytetään pölyämättömiä työmenetelmiä tai kohdepoistoa Ilmanvaihtokanavien puhtaus todetaan LVI-suunnitelmissa esitetyllä tavalla.

9 Sähkölaitteiden asennus Mikäli johonkin tilaan joudutaan asentamaan valaisimia tai muita sähkölaitteita ennen P1-vaihetta, suojataan asennetut laitteet pölyyntymiseltä muovikalvolla ja teippauksilla. Valaisimien tai laitteiden kuljetuspakkaus ei ole riittävä suojaus. Tarvittavan suojauksen tekee sähköurakoitsija. 3.4 P1-vaiheen aikana tehtävät työt Tilojen P1-luokituksen jälkeen suoritetaan ilmanvaihdon toimintakokeet, mittaukset ja säädöt sekä asennetaan alakattokasetit ja levyt. Paikkamaalauksia voidaan tehdä rajoitetusti. Asennus- ja varustustöissä käytetään pölyämättömiä työmenetelmiä, kohdepoistolla varustettuja työvälineitä tai imuria. Pölyävä työ tehdään P1-alueen ulkopuolella. Tällöin työalue osastoidaan ilmatiiviisti P1-luokan tiloista ja alipaineistetaan. Alipaineistus pidetään yllä ympäri vuorokauden koko ajan siihen asti, kun työalueen tilat on siivottu samaan tasoon P1-luokan tilojen kanssa. Osastoinnin ja alipaineistuksen onnistumisen varmistamiseksi työalueen ikkunat ja ulko-ovet on mahdollisuuksien mukaan pidettävä suljettuina siten, että alipaineisuus ei vähene ulko-oven avaamisen seurauksena. Myös työnaikaisille kulkureiteille rakennetaan eteistilat. Osastoinnit ja suojaukset tarkastetaan valvojan ja vastaavan työnjohtajan toimesta ennen pölyävien töiden aloittamista. Edellä mainittuja vaatimuksia noudatetaan myös kalusteiden ja laitteiden asennuksen aikana. Pääurakoitsija vastaa saavutetun puhtaustason ylläpitämisestä tarkistussiivouksin. Puhtaussuunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet, miten varmistetaan, että P1- puhtaustaso säilyy tilassa tehtävien lopputöiden aikana. 4. Pölynhallinta rakentamisessa Pölynhallinnan tavoitteena on vähentää työssä syntyvän pölyn määrää sekä estää rakentamisessa syntyvien, hiukkasmaisten epäpuhtauksien leviäminen työpisteestä työmaan muihin tiloihin ja erityisesti rakennuksen käytössä oleville puolille. Pölynhallinnan keinoja ovat vähän pölyä synnyttävien tai pölyämättömien työmenetelmien käyttö, kohdepoistojen käyttö pölyävissä työvaiheissa, työmaaalueiden osastointi ja alipaineistus sekä pölyä synnyttävien töiden suorittaminen erillisessä, tehtävään varatussa tilassa. Pölynhallinta purkutöiden aikana Pääurakoitsija vastaa purkutöiden pölynhallintaan liittyvästä osastoinnista ja alipaineistuksesta. Purkualueet eristetään käytössä olevista ja rakenteilla olevista tiloista levyrakenteisilla suojaseinillä. Suojaseinät ja ympäröiviin tiloihin johtavat talotekniikan läpimenot tiivistetään niin, että ne estävät purkutyöstä ja purkujätteiden käsittelystä syntyvän pölyn leviämisen työaluetta ympäröiviin tiloihin. Purkualue alipaineistetaan niin, että pöly ei leviä työmaalta purkualueelle tai purkualueelta käytössä oleviin tiloihin. Poistoilma suodatetaan, mikäli sitä ei voida johtaa työmaan

10 puolelle. Purkualueen osastoivaan seinään tehdään tiivis ja lukolla varustettu ovi huoltoliikennettä varten. Osastoitu purkualue alipaineistetaan niin, että poistoilman määrä on 4 5 krt/h purkutöiden aikana. Alipaineistus pidetään jatkuvasti käynnissä (24/7) ottaen huomioon riittävä korvausilman määrä. Työmaa-alueelta pois johdettava ilma suodatetaan niin, että hiukkaset eivät leviä ympäristöön. Pääurakoitsija esittää työmaan puhtaussuunnitelmassa: - Osastoitavat ja alipaineistettavat purkualueet - Alipaineistuksessa käytettävä laitteisto (laitteiden määrä, tyyppi ja poistomäärät) ja sen huolto - Poistettavan ilman suodatus (suodattimen tyyppi) ja poistoilman johtaminen - Korvausilman järjestäminen Pölynhallinta rakentamisen aikana Pääurakoitsija vastaa siitä, että pölyävien massojen (tasoite-, laasti-, palokatkomassat jne.) ja pölyä synnyttävien materiaalien (kipsilevy, puutavaran sahaus jne.) käsittely suoritetaan erillisissä, tarvittaessa osastoiduissa tiloissa niin, että pöly ei leviä ympäristöön. Pääurakoitsija varaa tehtävään soveltuvat tilat työmaalta. Kaikissa pölyä synnyttävissä töissä, kuten sahaus-, hionta- ja piikkaustöissä käytetään kohdepoistolla varustettuja työvälineitä. Pääurakoitsija vastaa siitä, että alakattolevyjen talotekniikan vaatimat aukot leikataan ennen levyjen asennusta kattoon, ja että aukot suojataan levyn yläpinnalle asennettavalla muovilla tms. Asennettuun levykattoon tehtävät aukot tehdään vähän pölyä synnyttävillä työmenetelmillä ja alakaton yläpuolelle jäänyt sahausjäte puhdistetaan ennen aukon suojaamista. Pääurakoitsija vastaa siitä, että pölyävät työvaiheet, kuten piikkaus, poraus ja hionta, suoritetaan ennen uusien pintojen valmistusta. Pölyäviä työvaiheita ei tehdä samanaikaisesti puhtaita asennusolosuhteita vaativien asennustöiden kanssa tai pölyävien työvaiheiden työskentelyalueet osastoidaan niin, että pöly ei leviä ympäristöön. Pääurakoitsija vastaa siitä, että lisälämmittimet sijoitetaan ja niiden sijoituspaikkojen puhtaudesta huolehditaan niin, että laitteen puhallusilma ei nosta hiukkasia lattialta takaisin ilmaan. Pääurakoitsija esittää työmaan aikataulussa - Pölyä synnyttävän työn ja puhtaita asennusolosuhteita vaativan asennustyön vaiheistamisen

11 Pölynhallinta toimintakoevaiheessa Ennen toimintakokeiden aloittamista pääurakoitsija vastaa siitä, että: - pinnat ja kiintokalusteet on asennettu ja pölyävät työvaiheet ovat päättyneet - tilat on osastoitu ympäröivistä tiloista niin, että pöly ei leviä ilmavirtojen mukana toimintakoealueelle - kulku likaisille alueille ohjataan muualta kuin toimintakoealueen kautta - ovet ja ikkunat pidetään suljettuina - tilat ovat imuripuhtaat näkyviltä ja ei-näkyviltä pinnoilta Toimintakoevalmiit tilat erotetaan (puhtauden arvioinnin jälkeen) muista tiloista omiksi osastoikseen, mikäli muissa tiloissa on valmistumisaikataulusta tai muusta syystä johtuen käynnissä erilailla pölyä tai muuta likaa tuottavia töitä. Toimintakoevalmiit tilat merkitään selvästi näkyvällä Puhtausluokan P1 tila merkinnällä. Osaston sisällä on pölyä synnyttävissä töissä jokaisen urakoisijan käytettävä kohdepoistolla varustettuja työkaluja ja laitteita. Pääurakoitsija huolehtii tilan riittävästä ilmanvaihdosta. Toimintakoevalmista osastoa ei saa käyttää säännölliseen läpikulkuun, jos viereiset tilat kuuluvat alempaan puhtausluokkaan. Jos tila on töiden etenemisen takia puhtausosastoitava ennen kuin betonipinnat ovat saavuttaneet päällystystyön edellytyksenä olevan suhteellisen kosteuden enimmäisarvon, pääurakoitsijan on järjestettävä riittävä ilmanvaihto ja talviaikana tilaan johdettava ilma on lämmitettävä. Pääurakoitsija esittää työmaan aikataulussa: - Toimintakoevalmiuden aikataulu kullakin ilmanvaihtolaitteiston palvelualueella - Toimintakokeiden, mittausten ja säätöjen keston aikataulu