Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KEHNI 005/

I. MUTOS Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KEHNI 005/2016... Tae-Suomä kyelituälupalälusah 11.2016 Laapi kyelituålu ootåstpargojuåhu uåkkim igi: 24.11.2016 tme 12:00 15:15 Saje: Hoteiii Santa Ciaus, Ruinjargä Mieid 1: Uåsäiisteeiisto iahtos 1 1 Öuäkkim lekkäm Kyeiituäiuhodå Pentti Pasanen Laapi 1JP kuädääst leehäl öukkim jä tuäiuttij uäsälisteid tieräpuättim Laapi kyelituäiu ootästpargojuähu kuäimäd öuäkkimän, mon ääigi nanoduoo ootästpargojuähu iätuttäs Laapi kyeiituäiukuäiujuåhhun. Ootästpargojuähu öuäkkimist öäiioo öuäkkimmutos, mii juähhoo puoh ootäst pargojuähu jesänäid jä ärijesänäid uosåsaajeest iedgäpostäin. uäkkim saaäjodetteijen tuäimä Pentti Pasanen jä öäiien Timo Väänänen. 2 Mieidiorroi nanodem Öuäkkim irgäiiih, jienästemuoigäduodåiiih mieidiorrooh aiiii noomäs uäsäiistee iiiston jä nanodii, et uäsäiistii öuäkkimän. Fåärust läin meid kyehti Laapi IJP-kuädää odästeijee jä Aanaar kuålästemkuäiu nomällem äitobden Teuo Katajamaa. uäkkim uäsäiistee- jä jienåstemiisto lää lahtosin 1 jä 2. 3 Kyeiituäiukuäiujyehimiätuftåsäst meridem Saaåjodetteijee tooiåi sahåuäru kyeiituäiukuäiuin, tai hammiimist jä uädustäsåin KL 22, jä kyeiituäiukuäiui pargoin KL 24. Saaäjodetteijee puotij oodån aimä kärttäiuändusijd puätte kyeiituäiukuäiuin, man marja sun ieehäi aimossaäståiiäm kuäiujuäust. Odeiää iii jo soppum eres kuäiui ko tääl jienästmän äoddåm kuäiui raajijn. Ucjuuå jä Aanaar koskåsä rääji Saaäjodetteijee ieehäi saästäiläm Aanaar jä Ucjuuå koskäsii rääjist jä toos iohtäuee tahhein. Mika Aikio uädustäläi nadåemöasij iahtem Ucjuuä kuäiun. LAAPI IÄLAHÄS-, JOTOLÄH- JA PIRRÄDÄHKUAVDÄ / KyelituäIuohtädh Toimäku!u: Laapi, Kainuujå Tae-Pohjanmaa eennämkodeh Puh. 0295 037 000 Ruinjaargä toimäsaje Kajaani toimäsaje Iedgäpostä www.ely-keskus.fi Hallituskatu 3 B Kalliokatu 4 kirjaamo.iappi@ely-keskus.fi PL 8060, 96101 ROVANIEMI PL 115, 87101 KAJAANI etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kari Kyrö: Ton kuälust kyelitululå ähästållåm lii uccä, nadäemuoigäduodah iä nuädit kulgåmkuäluraajijd. Nadäemuoigåduodäi merhäume ij koolgå ucäid. Nadäemuoigåduodäi merhäume Iii oddåm epiöielgäsubbon. Mika Aikio: Mii ahågijd adda jis puäris räajih siäiluh? Pentti Pasanen: Kyelituälukuälurääjih lä aaigut nademuoigåduodid. Kari Kyrö: Jotteem staatä enämijn lii mähdulä tue kieldä ässeid enådähjotolählope. Jarmo Huhtamella, Meccihaldättäs: Enädähjotolählope kuäskä jyehi kieldä sierä. Mika Aikio: Nabai hiädukocceem? Luosä jä kuäur lää Meccihaldättäs bisnes jä ruudäöuäggimyehi. Pentti Pasanen: Mun iätuttäm, et pissoop KL 22 1. moomeent miäldäsät kulgämkuälu- jä öasijtipomkuäiujuäust. Kalero Liisanantti: kieldärääjih iä lah toohäm aigädubbon kuälästemkuälui toimäm Tuärnusjuuäst. Kari Kyrö: IJP särgum raijim lii kulgämkuälurääji. Vädis koöämu tondiet ko motomijn lää sieränäslopän uäaudum kuälästemuoigäduodah (erityisperusteinen). Lää-u puäris rääjih toimäm mahtnii hyeneeht? Mii lii tot pyereeb pyeri moos irättep peessäd? Pentti Pasanen: Eromäät kaiga äldid uotän kyeliuädui tipom. Kyeleh iä peerust omästemkoskäuodäin teikkä haldättulijn raajijn. Jis ootä kuälust kuäddojeh kuälästemlaaä uädujurduuh oiäuthännää, te nuut kiää eres kuäluin-u. Olai Jäkäläniemi: Meccihaldättäs kieldij moottorkiälhäin yeijim rääji aldasijn, mij eelijm ministeriöst maainästmin tiileest jä ääih öuädojii tast maria. Mika Aikio: Adelum muulsäiätuin mun kyedittäm muulsäiätu 2, Ucjuuhå ij Juftjääri (Isojohkajäri). haalijd Saaäjodetteijee Pentti Pasanen iätuttij ootästpargojuähu öuäkkimän et Ucjuuä jä Aanaar kyelituälukuälui koskäsii rääjist jienästuoo toppum lippualjäin. Jienästemmuulsäiähtun 1) lii Tiänui öäcädu kulgämkuälu rääji jä muulsäiähtun 2) lii odelåä almätällum kärttäsärgumist leijee rääji. Saaäjodetteijee Pentti Pasanen juoij jienästemliipuid jä öuäkkim tuhhiittij jienåi rekinisten Jouni Hiltusii jä Timo Väänäsii Laapi IJP-kuädääst. Jienästmist adeluwojii 19 jiennäd main muulsäiätu 1) kyedittii 12 jä muulsäiätu 2) 4 jienä, jienästmist adeluojii meid 3 kuärus jienä. Ootästpargojuäkku meridij iätuttid, et Ucjuuä jä Aanaar kyelituälukuälui koskäsä rääji öuäu Tiänui äcädu kulgämkuälu rääji, adai muulsäiätu 1. Loifojuuä kulgåmkuålu

Saaåjoletteijee Ieehåi saästålläm Loto kulgåmkuälu raajijn. Kari Kyrö: VustIist Loto lahtem Lokka-Porttäpähti-kuIun. Luuäi reeiå (lahtos 3), moin uuståi uästiistem. Aimo Vilponen: Kemin. Lotto Aanaar kyeiituiukuiun, Jaurujuuhä j Nuorttijuuhå Paje Teuo Katajamaa, Aanaar kuistemkuiu: Kyedit Kari Kyrö ituttås. Öujottij eromåiopn ududum kuistmän. Vattäid uäpis kuälu. Nuorttälij nauåemkuiu. Jukka Korpiuoma: Lotto-Tuuloma kolgåööij kuiun. kubb ohts ijodåhhän Iahted juäbbä Jarmo Huhtamella: Kyedittij Korpiuoma sahåurustis iätuttem ohtsii kuålu. Jukka Korpiuoma: Iätuttij, et Iiöij mähuiå ududi Lotto-Nuortti-kyeIituIukuIu, mii haidåiij nuortås koigee öäcikuäluid. Mika Aikio: Jier]åmeerän koigee öäcåduah kuläööii siämmää kuälun. Kari Kyrö: Västid Korpiuoman, et ulmen Iii kepidi tuäimeid ige uädudid ucdä kyelituälukuäluid. Saaäjoetteijee Pentti Pasanen iätuttij ootästpargojuähu öuäkkimän, et Lottojuu kulgämkuälust jienåstuwoo toppum lippualjäin. Jienästemmuulsäiähtun 1) Iii Lotto-Tuuloma-kuålu lahtem Lokka-Porttäpähti kyelituälukuälun jä muulsäiähtun 2) Lotto-Tuuloma lahtem Aanaar kyelituälukuälun. Jienästem puädus: muulsåiähtu 1=5 jienå, muulsäiähtu 2=12 jiennåd, kuaruseh=2 jienä. Muulsäiähtu 2 uoitij, jä nuutpa ootästpargojuähu iätuttäs Iii Iahted Loto kuälu Aanaar kyelituälukuälun. Iänudu jä Tuärnus-Muoniojuuhä kuålu rääji Jyrki Kehus iätuttij, et Iänudu jä Tuärnus-Muoniojuuä kuälu rääji jotä kieldårääji mield. Jarmo Huhtamella kyedit öäcädähkuälujuähu taan kuälust. Kähipuddå 13:50 14:10 Kähipuudå ääigi soppui Iänudu jä Tuärnus-Muoniojuuå rääjist Sonkamuotka kuälust. Soppui, et udå Iinjiimist toimättuoo kärttäluändus Jyrki Kehusän. Eetu Tero: Ryedijuuä (Raudanjoki) kuälästemkuälu kyedit Koskä-Kemijuuä iätuttum raijim.

Meräkuälu kyeiituåiukuiujuåhu Saaåjodetteijee leehäi saåställäm meräkuälu kyeiitulukuåiujuäust. Paao Kanniainen pajedij saästäilåmnl Isohaara kuälu kulstemkocceem jä Iäi ton uäiilist, et Iii pyereeb, jis meräkuälust Iii jieijäs kyelituälukuälu. Pasi Anttila tiäduttij jieijäs sahåuärust, et: - Kyeliäälih tuäimih juhänjaalmijn jå kuälästem lii räijejum - Juuäi öääsi lii merhäitteb jotteekyeliuädui tilän ko juhänjalmij kuälästem - Meräkuäu spiehäst juuäst nuut kuälästem ko heiiittållåm uäsild - Kenigäsuodäi tipom huksejum juuäi njäälmist - Jolleeaapä äräs lää uärnejum ennu tipomtooimah jä lii huolä jotteeaapä tipomtooimäi jotkumuoäst - Maid hiäduid meråkuälu jä sisåöäcikuälu ootåstmist finnee? - Rääji kolgåöij stellejud yeimilägädåspaadijd jä Simojuuäst 4-maaij aaldan - Huolästum meerå kyelituälukuälu smaiimist tsi Kalero Liisanantti tiäduttij juhånjalmij rähudemkuälu merhäume, mon kee±ild öigåmereh lää Tuärnusjuuäst paijaankuättäm. Jorma Kauppinen huämäutij, etjuuhäjä meerå kalgeh lede uässin siämmää kuälust. Kari Heinikoski pähudij, et äämmätkuälåstem täbähtuä iänää juhånjaalmijn. Kuälu smaim puädusin kalga rähtid joba 11 tipomuääämid jä tienuut äämmätkuälästeijeeh addeh epitäsiärusii sajadähän. Meerå jieijäs kuälujuähu Iii pyereeb. Pentti Pasanen pähudij, et juuäi öääsi tääsist lii merhåumejotteekyeliuädui pääikän maccåmist, mut kuålåstem orniiställåm lii ala tehälub jieuotå kyeliuädui pyereedmån. Matti Kurkela: Öuolmah meeråst lää ereslägäneh ko sisäenåmist. Rääji Iii Isohaarast. pyeri lede Pentti Pasanen iätuttij, et öuäuå±±än jienästuoo meråkuälu kyelituälukuälu raajijn jä aljimnäål lää muulsäiätuh 1) adai meråkuälu kyelituälukuäluh Iahtojeh juuåi kyelituälukuäloid tåi muulsåiähtu 2) adai meerå lii jieijäs kuälu, moos kuleh ton lasseen Olhaajuuhä jä Kokesjuuhå (Kuiajoki). Jienästem puädus: Muulsäiähtu 1 8 jiennäd, muulsåiähtu 2 = 7 jiennåd, kuäruseh = 4 jienå. Muulsåiähtu 1 uoitij adai ootästpargojuähu iätuttäs lii, et meråkuälu lahtoo juuäi kyelituälukuåloid. 4 Jotkätooimah Saaäjodetteijee Pentti Pasanen ä7 et sieränäs uäiilijd ootåstpargojuähu kyelituälukuälujuähuiätuttäsåst kalga toimättid 2.12.2016 räi jo-u reiäin täi Iedgåpostäin Laapi IJP-kuädää kirjimkontturän. IJ P-kuädä öuäkkee ootåstpargojuähu öuäkkimmutos, kyelituälukuälujuähu käärtäid jä sieränäs uäiilijd jä tooimät taid tiättun ootästpargojuäkun.

Saaäjodetteijee Pentti Pasanen Iopåttij öuäkkim tme 1 5:15 5 Öuäkkim Iopåftem ciäikkmu eennåm- jä meccituäluministeriöst jä kuädäin eres täähuin. Odit ko Laapi ijp-kudä taha miärdås, ootåstpargojuähu iätuttäsåst pidoo Sieränäs uäiileh, 2 pt, lahtos 5 Lahtoseh Uäsälisteelisto jä jienästem Iuåttälläm, lahtos 1 Jienåstemluåttälläm, lahtos 2 toimämpirråduäst, lahtos 3 Ootästpargojuähu iätuttäs kuälujuähhun, lahtos 4 Aanaar kuälästemkuälu iätuttås puätte Aanaar kyelituälukuälu raijiimistjä Saaäjodetteijee CäIIee Pentti Pasanen Timo Väänänen cz Laapi IJP-kudä naanood kyeiituiukuiui raajijd ie 2017 algåpele ääigi.

/ /tr 7 LAPIN KALATALOUDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS 24.11.2016 ORGAN ISAATIO/KALASTUSALUE Lapin ELY-keskus, E-astuualue Lapin ELY-keskus, E-astuualue Lapin ELY-keskus, E-astuualue Lapin ELY-keskus, E-astuualue Lapin ELY-keskus, E-astuuatue Ala-Kemijoen kalastusalue Enontekiön kalastusalue Etelä-Posion katastusalue Hautajären kalastusalue Inarin kalastusalue Kemijären kalastusalue Keski-Kemijoen kalastusalue Kuusamon kalastusalue Lapin ELY-keskus, Y-astuualue Lapin Liitto Lokka ja Porttipahta kalastusalue Luonnonarakeskus Metsähallitus Muonionjoen kalastusalue Ounasjoen kalastusalue Perämeren kalastusalue Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry ProAgria Lapin kalatalouskeskus Raudanjoen kalastusalue Simojoen kalastusalue Sodankylän kalastusalue Suolijären kalastusalue Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapin Piiri Suomen sisäesiammattikalastajat ry Suomen Vapaa-aja nka lastajien Keskusjärjestö Tengellönjoen kalastusalue Torniojoen kalastusalue Utsjoen kalastusalue Yli-Kemin kalastusalue Pasanen Pentti Hiltunen Jouni f1wc p - - - Koiisto Kare Leskinen Jari,j7..{ Väänänen Timo7 2 4ft1c Matti Kurkela A4.1e.&%4 Jyrki Kehus,i-Ls Jouko Jurmu / / Eero Selkälä Kari Kyrö. 7 J Pekka Karppila Reijo Saari %b,j OlaiJäkäläniemi Huhtala Jarmo Lassi Kontiosalo /4...s. Jukka Korpiuoma 71/2Zi.-f Teuo Nia / Jarmo Huhtamella /ic..,... ti::1 Kosti Hietala Risto Similä Timo Matinlassi Tapio Kangas Kari Heinikoski Eero Liekonen Eetu Tero y-r*-7, Jorma Kauppinen Jorma Kaaretkoski,, / Juhani L/-c VeiJonahcTh1d Seppo Aikio Jouko Sirkkalg Petter Nisse Kaisa Koiisto Kalero Liisanantti Mika Aikio 41 Aimo Vilponen J%z.,., L f7 (k

F VARAJÄSENET Ala-Kemijoen kalastusalue Jukka Kunnan Enontekiön kalastusalue Veikko Ylitalo Etelä-Posion ka lastusalue Risto Määttä Hautajären kalastusalue Markku Kallunki Inarin kalastusalue Hannu Paananen Kemijären kalastusalue Eero Liekonen Keski-Kemijoen kalastusalue Tapani Partanen Kuusamon kalastusalue Heikki Tahkola Lapin ELY-keskus, Y-astuualue Pekka Räinä Lapin Liitto Maiju Hyry Lokka ja Porttipahta kalastusalue Pekka Jantunen Luonnonarakeskus Ville Vähä Metsähallitus Jyrki Satta Muonionjoen kalastusalue Petri Pietikäinen Ounasjoen kalastusalue Martti Palosaari Perämeren kalastusalue Paao Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto PÄl AFqrll o-motiniai Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry Kati Ollila ProAgria Lapin kalatalouskeskus Raudanjoen kalastusalue Esa Lassila Simojoen kalastusalue Sakari Niemelä Sodankylän kalastusalue Jari Annala Suolijären kalastusalue Markku Hyypiö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapin Piiri Jaakko Alatalo Suomen sisäesiammattikalastajat ry Petri Manninen Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Merja Kekki Tengeliönjoen kalastusalue Ilkka Koskela Torniojoen kalastusalue Heikki Jolma Utsjoen kalastusalue Heikki Niittyuopio Yli-Kemin kalastusalue Karl Kilpimaa?zn -? ORGANISAATIO NIMI 3_y_ CJ-41 1 P

ÄÄNE5TYSLUEUELO ORGANISAATIO Ala-Kemijoen kalastusalue Enontekiön kalastusalue Etelä-Posion kalastusa lue Hautajären kalastusalue Inarin kalastusalue Kemijären kalastusafue Keski-Kemijoen kalastusalue Kuusamon kalastusalue Lapin ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonarat -astuua lue Lapin Liitto Lokka ja Porttipahta kalastusa lue Luonnonarakeskus Metsähallitus Muonionjoen kalastusalue Ounasjoen kalastusalue Perämeren kalastusatue Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto Pohjoisen Perämeren Ammallikalastajat ry ProAgria Lapin kalatalouskeskus Raudanjoen kalastusalue Simojoen kalastusalue Sodankylän kalastusalue Suolijären kalastusalue Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapin Piiri Suomen sisäesiammattikalastajat ry Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Tengeliönjoen kalastusalue Torniojoen kalastusalue Utsjoen kalastusalue Yli-Kemin kalastusalue JÄSEN NIMI Matti Kurkela Jyrki Kehus Jouko Jurmu Eero Selkälä Kari Kyrö Pekka Karppila Reijo Saari Olai Jäkäläniemi Huhtala Jarmo Lassi Kontiosalo Jukka Korpiuoma Teuo Nia Jarmo Huhtamella Kosti Hietala Risto Similä Timo Matinlassi Tapio Kangas Kari Heinikoski Eero Liekonen Eetu Tero Jorma Kauppinen Jorma Kaaretkoski Juhani Veijonaho Seppo Aikio Jouko Sirkkala Petter Nissen Kaisa Koiisto Kalero Liisanantti Mika Alkio Aimo Vilponen VARAJÄSEN 1234 1234 1LL 7 7 UI 7,1 u Jukka Kunnan Veikko Ylitalo Risto Määttä Markku Kallunki Hannu Paananen Eero Liekonen Tapani Partanen Heikki Tahkola Pekka Räinä Maiju Hyry Pekka Jantunen Ville Vähä Jyrki Satta Petri Pietikäinen Martti Patosaari Paao Kanniainen TimMtnlosi Kari Ollila Esa Lassila Sakari Niemelä Jari Annala Markku Hyypiö Jaakko Alatalo Petri Manninen Merja Kekki Ilkka Koskela Heikki Jolma Heikki Niittyuopio Kari Kilpimaa

Inarin kalastusalue ESITYS Ialo 15.11.2016 Lapin Elinkeino-, Liikenne- ja ymparistokeskus KALATALOUSPALVELUT/POHJOIS-SUOMI PL8060 96101 Roaniemi O)?rÖ Viite: Kalatalousalueen toiminta-alue R 3 ELY-keskus L. II. LU1 INARIN KALASTUSALUEEN ESITYS TULEVAN INARIN KALATALOUSALUEEN RAJAUKSESTA JA TOIMINTAPIIRISTÄ. Inarin kalastusalue astustaa Tulomajoen esistön (Luttojoen) liittämistä Lokka Porttipahta kalastusalueeseen. Perustelut: Valtaosa Luttojoen esistön esistä saa alkunsa Inarin kunnan puolelta. Vesistöön kuuluista järistä ylioimaisesti altaosa sijaitsee Inarin kunnan puolella. Inarin kalastusalueen kaikkien esistöjen edet laskeat pohjoiseen Jäämereen ml. Tulomajoen (Luttojoen esistön ) edet. Kaikki edet oat lohikalapitoisia esiä. Vrt. tulea Lokka Porttipahta kalatalousalue, jonka edet laskeat edenjakaja alueelta täysin eri suuntaan, kohti etelää Pohjanlahden Perämereen Kso. Katastuslaki 22 Katatatousaluejako Vesiatueetjaetaan niiden omistussuhteista sekä hallinnollisista rajoista riippumatta kaiatalousalueisiin. Katatatousatue muodostuu kalataloudellisesti riittään suuresta yhtenäisestä alueesta. Kalatalousalueeseen kuuluaa aluetta määritettäessä on erityisesti huomioitaa aeltuskatojen elinkierto, kalastuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen, aluma-atuejako sekä esialueidenjako esienhoidonja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa (1299/2004) tarkoitettuihin esienhoitoatueisiin sekä merenhoitoalueeseen. Lisä perustelut: Oikeus Ylä-Lapin kalastuslupaan on kalastuslain 10:n mukaisesti henkilöllä, jonka kotikuntalain (201/1994) 2 :ssä tarkoitettu kotikunta on Enontekiö, lnari tai Utsjoen kunta. Inarilaiset kalastaat ja päättäät kalastuksistaan lain mukaisesti kotikuntansa alueella myös Lutojoen esistössä. Kalastuslain 3:n kolmannen momentin mukaisesti kolilien oikeudesta kalastaa koltta alueella sijaitseilla altion esialueilla säädetäan kolttalaissa (253/1995). Lullojoen esistö kuuluu koltta-alueeseen. Inarin kalastusalue (tulea kalatalousalue) kuuluttaa kokouksistaan ja päätöksistään neljällä eri kielellä (suomen, inarin-, koltan- ja pohjois-samen kielillä). Kalastusalueen kokouksiin osallistuu edustajia Inarin ja Utsjoen kuntien alueelta.

.0 r Inarilaisilla on omistusesiä ja erityisiä kalastusetuuksia Lullojoen esistön esissä. Kalastuslain 26:n mukaisesti kalatalousalueen yleiskokous ahistaa ehdotuksen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi. On suuri merkitys kuka laatu käyttö- ja hoitosuunnitelman niiden esien kalastuksista joissa Inarin kuntalaisilla on apaa tai erityisperusteinen kalastusoikeus. Inarin kalastusalue on ollut mukana yhtenä tahona useissa niin kotimaisissa kuin yhteistyössä enäläisten kanssa koskien Tulomajoen aeltaan taimenkannan elyllämistä ja toiseksi hankkeen toisessa aiheessa Atlannin lohen palauttamista myös Nuortijären patoaltaan yläpuoliseen esistöön Luifojoelle. Tähän työhön, sekä kalastuksen alontaan Luttojoen esistössä Inarin kalastusalue on panostanut myös tahallisesti. Erityisesti 1990 luun loppupuolella nähtiin kalastuksen rajoitustoimet älttämättöminä Lutolla. Kalastusalue on säätänyt kolmiuosittain huomattaia kalastuksen rajoitustoimenpiteitä Lutto- ja sen siujokiin. RKTL (nyk. LUKE) johdolla tehtiin mittaa tutkimus Luton kalakantoihin( mm. Panu Orrel ja Jaakko Erkinaro). Vuoden 2010 jälkeen haaittiin aeltaan järitaimenkannan elpyän Luttojoessa. Inarin kalastusalueen kalastuksen alojat tunteat läpikotaisin Luttojoen esialueet. He oat uosien saatossa tehneet pyydystakaarikkoja ja keskeylläneet sääntöjen astaisia kalastustapahtumia. Inarin kunta on tukenut Inarin kalastusaluetta oimakkaasti kaikissa Luton kalakannan elyttämiseen tähtääissä toiminnoissa ml. kalastuksen alonta. Voidaan perustellusti sanoa, etä tällä hetkellä Luton esistön kalastus on järjestetty ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestääksi. Näillä toimenpiteillä on pyritty turaamaan kalaarojen kestää ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen lisääntyminen ja elinkierto, sekä kalaarojen ja muun esiluonnon, mm. uhanalaisen jokihelmisimpukan suojelu. Ll IHEET Esimerkki kalastusalueen kokouskuulutuksesta LIITE 1 Kalastusalueen puheenjohtaja Kari Kyrö Inarin kalastusalue Jokitie 15 GSM. 0405305569 Ly 1643350-5 Pankki F10756414220015578 99800 Ialo Pankki F1495641 4220021709 Sähköposti inarin.kaiastusaluepp.inet.fi www. inarinkalastusaluefi

Kalatalousalueen raja ESITYKSET KALATALOUSALUEJAOKSI LAPIN JA KAINUUN - KALATALOUDEN YHTEISTYÖRYHMIEN POHJOIS-POHJANMAAN

ERIÄVÄ MIELIPIDE UUSIEN KALATALOUSALUEIDEN JAOSTA: Perämeren kalastusalueen edustajana esitän eriään mielipiteeni Lapin kalatalouden yhteistyöryhmässä 24.11.2016 tehdystä esityksestä, joka koskee perustettaia ka latalousa lueita. Perämeren kalastusalue on ehdottanut entisten merellisten kalastusalueiden (4 kpl) rajojen säilyttämistä tai aihtoehtoisesti kahden katatalousalueen perustamista Perämerelle. Rannikko on yhtenäinen kalakan tojen hoidon, kalataloussuunnittelun, kalastuksen säätelyn ja järjestelyn, kalaston ja sen hyödyntämisen, kalakaupan ja kalan markkinoinnin kannalta. Yhtenäiset käytännöt Perämeren rannikolla oat paikallis-ja aelluskalojen kantojen hoidon, istutusten hyödyntämisen ja kalojen luontaisen elinkierron kannalta ält tämättömiä. PERÄMEREN RANNIKKOA, KALASTUSTA JA KALAKANTOJEN HOITOA EI TULE RIKKOA YHTEEN- TOISTA ERILLISEEN KALATALOUSALUEESEEN. Kalatalouden yhteistyöryhmä päätyi kokouksessa 24.11.2016 uusista kalata lousalueista esitykseen, joka rustuu ahaan iranomaisohjaukseen. pe 1. Yhteistyöryhmä ei ollut aiemmissa kokouksissa esittänyt merialueen kalastusalueiden pirstomista tai lakkauttamista. Viranomaiset toiat tällaiset esitykset äänestettääksi iimeiseen päättäään ko koukseen. Hämmästyttäää on se, että esityksistä saiat äänestää sellaisetkin tahot, joita asia ei kos keta eikä tule jatkossakaan koskettamaan millään taalla. Perustellusti oidaan kysyä mikä on heidän tietämyksensä merialueen kalataloudesta kokonaisuudessaan? Sama toisin päin; Ylä-Lapin asioista olisi äänestys pitänyt järjestää sisäesialueen edustajien kesken. Kalatalouden, kalakantojen hoidon sekä kalastuksen järjestelyn ja säätelyn kannalta rannikkoedet oat erittäin merkittäiä ja täysin erilaisia kuin sisäesialueet. Merialueen kalatalousalueiden lakkauttaminen ei toteuta uuden kalas tuslain tarkoitusta, jossa kalatalousalue muodostuu kalataloudellisesti riittään suuresta yhtenäi sestä alueesta. Ainoastaan merellinen kalastusalue nykykoossaan tai laajempana täyttää tämän aa tim u ksen. 2. Kalastusalueet oat kooltaan jo nyt niin suuria, että sen uoksi yhdistäminen ei ole tarpeellista. Aluejaon pitäminen entisellään tai merellisten alueiden yhdistäminen kahdeksi kalatalousalueeksi olisi rahallisten kustannusten osalta kaikkein halin ratkaisu. Se olisi myös iranomaisten hallinnollista taakkaa ajatellen keein ja helpoin ratkaisu. Lisäksi kalatalousalueiden toiminnallisuutta ajatellen se olisi selkeästi paras ratkaisu. Esim. suuret oimalaitosjoet jokisuineen tuleat jatkossakin aatimaan jatkuaa, paikallisesti soeltuaa kalakantojen hoitoa ja niiden kehittämistä. Merialueen eloiteis tutukset on tarkoitettu kalastettaiksi nimenomaan merialueella. Nyt päätäntäaltaa merialueen ka lastuksesta ollaan siirtämässä jokiarsiin. On mahdotonta ymmärtää miten se kehittää kaupallista rannikkokalastusta ja sen mahdollisuuksia Perämerellä. 3. Kuten olen jo todennut, on toimiminen taloudellisesti erittäin merkittäällä merialueella täysin eri laista kuin jokiarsissa. Kalastuksellisesti ja kalanhoidollisesti merialue ja jokiarret patoaltaineen oat täysin erilaisia alueita. Suurina kärsijöinä esityksen mukaisissa kalatalousalueissa tulisiat ole maan mm. Perämeren aellussiikakannat. Esityksen mukaisilla kalatalousalueilla järkeän ia astuul lisen toiminnan kehittäminen sekä ylläpitäminen ja kalakantojen hoitotyö olisi käytännössä erittäin haasteellista. 4. J05 Perämeren rannikko pirstotaan yhteentoista eri kalatalousalueeseen, niin tällä on käytännössä aelluskalakantoihin (merilohi ja -taimen, aellussiika, nahkiainen) heikentää ja tuhoisa aikutus. Kalakantojen hoidon sekä kalastuksen säätelyn ja järjestelyn osalta koko Perämeri tulee nähdä ja käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Viranomaiskäsittelyssä tehtyä esitystä merialueen kalastuksen ja

heitä kalanhoidon pirstomista yhteentoista eri kalatalousalueeseen perusteltiin aelluskalojen luonnolli sen lisääntymiskierron mahdollistamisella. Luonnollinen lisääntymiskierto ei palaudu iranomaispää töksellä uusista kalatalousalueista, aan sen mahdollistamiseksi olisi ensimmäiseksi saataa jokien edenlaatu riittään hyäksi. Esityksen mukaisilla kalatalousalueella on olemassa erilaisia käytäntöjä, taoitteita ja hoitosuunnitelmia, joiden harmonisointi on aikeaa. Tämä äistämättä aikuttaa haital lisesti eri alueiden ja jokien aelluskalakantoihin. Nykyisellä kalastusaluejaolla merialueen kalakan toja on hoidettu yhtenäisesti ja nämä yhdenmukaiset hoitotoimenpiteet oat aikuttaneet positiii sesti myös sisäesialueille. Perämeren rannikkoesien kaikkien kalalajien hoito ja käyttö tulee jatkos sakin olla yhdenmukaista, mutta tähän ei päästä yhteentoista osaan pirstotuilla kalatalousalueilla. 5. Voiko yhteistyöryhmä tehdä esityksiä ja järjestää äänestyksiä aluejaosta esialueiden omistajien puo lesta - lainkaan kuulematta? Onko tällainen toiminta Suomen perustuslain mukaista? Timo Matinlassi, Perämeren kalastusalueen edustaja Kemissä 1.12.2016

esistöalueen kalatalousalueen rajoiksi. Eriää mielipide Lapinkalataloustyöryhmän kokouksen 24.11.2016 esitykseen Tenojoen Utsjoella 2l2.2Ol6 Mika Aikio /ft Kyseiset esistöt eiät ole myöskään aelluskalaesistöjä, minkä johdosta poiketa. Ehdottamani ratkaisu takaisi myös sen, että juuri näitä esialueita käyttäät henkilöt pääsisiät paremmin päättämään kalastusalueidensa käytöstä ja kantamaan astuuta näiden alueiden osalta kalaarojen kestäästä käytöstä. esistöaluetta noudattaasta kalatalousaluejaosta oidaan niiden kohdalla hyin ja Tenojoen esistöalueen kiinteistöillä on erityisperusteisia kalastusoikeuksia, mitä Mielestäni kaikkien näiden aihtoehtoisten rajausten kohdalla tulisi alita rajan kaakkoisempi aihtoehto siten, että nämä esistöt tulisiat Tenojoen esistöalueen kalatalousalueelle. Perusteluna tälle on se, että kyseiset esistöt oat olleet ja oat edelleen lähes yksinomaan Utsj oen kunnassa ja Tenojoen esistöalueella sijaitseien kiinteistöjen ja ihmisten käytössä. Tämän lisäksi useisiin näihin esistöihin Utsjoen Paatsjoen esistöalueen kiinteistöillä ei juurikaan ole, kalatalousalueen rajoiksi. Vaihtoehtoiset rajaukset oat koskeneet mm. Stuorät Työryhmän kokouksissa on ollut esillä useita aihtoehtoja Tenojoen esistöalueen Golmmesjåriä, årajårrit -järiä sekä useita Vaddjohkan esistön järiä Näätämöjoen esistöalueella sekä useita Gämasjohkaan laskeia järiä Paatsjoen esistöalueella. Mika Aikio Utsjoen kalastusalueen edustaja

22:03 Lähettäjä: kari.heinikoski@pp.inet.fi Lähetetty: 24. marraskuuta 2016 22:15 Vastaanottaja: ELY Kirjaamo Lappi Aihe: Fwd: Eriää mielipide kalatalousalueiden jako >----Alkuperäinen iesti--- >Lähettäjä : kari.heinikoski@pp.inet.fi >Pm : 24/11/2016 - ts) >Vastaanottaja : kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi Aihe : Eriää mielipide >kalatalousalueiden jako > >Pohjoisen-Perämeren ammattikalastajat ry. esittää eriään mielipiteen kalatalouden yhteistyöryhmän 24.11 2016 päätökseen perustettaista kalatalousalueista. Perämerellä on neljä kalastusaluetta: jos ehdotetut kalatalousalueet toteutuat tulee Perämerelle 10-11 uutta jokikohtaista kalatalousaluetta. >Perämeren pilkkominen jokikohtaisiin kalatalousalueisiin ei palele ammattikalastuksen etua. Kuihtua ammattikalastus joutunee uusien kalatalousalueiden myötä ankaramman säätelyn kohteeksi (kalaportaat,aelluskalat jne.)ammattikalastuksen edunalonta aikeutuu kun merialue pilkotaan pieniin pätkiin. Ammattikalastajat joutuat asuin- kalastuspaikasta ja kalastustaasta johtuan eriaroistaan säätelyn kohteeksi. > >Jokikohtainen kalastuksen säätely saattaa joillain jokisuilla,jotka >oat perinteisiä kalastusalueita,johtaa ammattikalastuksen alasajoon. >Merialueen omissa kalastusalueissa on parempi ymmärrys >ammattikalastuksesta ja sen aatimuksista; jokikohtaisissa >kalatalousalueissa tätä ymmärrystä ei ole > > > >Pohjoisen-Perämeren ammattikalastajat ry. >Kari Heinikoski >Puheenjohtaja > 1

Hallituksen kokouspöytäkirja Siu 1 Paikka: Puukerho, Kemi Lassi Kontiosalo (Lapin Liitto) ja Pasi Anttila isännöitsijä. 29. Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjan tarkastajaa 30. Kokouksen asiallstan käsittely kulkua astaaaksi. 32. Kalastuksenalontaraportti lsohaaran alapuoliselta alueelta 2016 Läsnä: Paao Kanniainen (pj), Timo Matinlassi (pj), Timo Lassila, Jouko Mäkynen, Aika: 22.9.2016 klo 15.30 alkaen PÖYTÄKIRJA Hallituksen kokous 5/2016 2$. Kokouksen aaus ja päätösaltaisuus 31. Edellisen kokouksen pöytäkirja rellistä kalastusaluetta yhdistetään yhdeksi Perämeren kalastusalueeksi. Muunlaisia 34. Kalastusalueelle istutettaien kalanpoikasten istutuspredaation ähentämi istutuksiin. Syksyn 2016 siikaistutukset tehdään Jauholanlahteen (50 %) ja loput tettiin, että istutusten hajauttaminen otetaan käyttöön älittömästi jo tämän syksyn ka. Perämeren kalastusalue ei tule hyäksymään tällaisia liitoksia. Ensimmäinen liitoksia Perämeren kalastusalue ei tule hyäksymään. Käytiin läpi edellisen kokouksen pöytäkirja (PK 4/2016) ja todettiin se kokouksen Pöytäkirjan tarkastajiksi alittiin Timo Matinlassi ja Jouko Mäkynen. Kokouksen asialista hyäksyttiin muutoksitta. taloudellisesti helpoin ja halin ratkaisu. Vaihtoehto kaksi on se, että Perämeren ka malli, jota Perämeren kalastusalue esittää on se, että merelliset kalastusalueet py jossa merialueen kalastusalueita haluttaisiin yhdistää jokiarsien kalastusalueisiin. jääättiin tämän kohdan käsittelystä, koska hän on toiminut kyseisellä alueella ka 33. Kalastusalueen mielipide uusiin kalatalousalueisiin Uusien kalatalousalueiden yhteistyöryhmän kokouksissa on noussut esille seikka, Perämeren katastusalue (/ ) Pekka Aho, Paulus Rantajäri (poistui Lassi Kontiosalon esityksen jälkeen), taiseksi. Lassi Kontiosalo piti kohtien 32. ja 33. älissä alustuksen Kemi- ja Ounas joen tuleaisuudennäkymistä ja aelluskalakantojen hyäksi suunnitelluista töistä (kalasydän). Puheenjohtaja aasi kokouksen klo 15.30 ja kokous todettiin lailtiseksi ja päätösal asianmukaiset ja ne molemmat hyäksyttiin. lastusalue yhdistyy Keski-Perämeren kalastusalueen kanssa Pohjois-Perämeren Kalastusalue on saanut raportin ja laskun koskien Isohaaran alapuolisen alueen ka lastuksenalontaa kaudella 2016. Kalastusalueen hallituksen jäsen Pekka Aho kalastusalueeksi. Kolmas aihtoehto on se, että kaikki neljä Perämerellä oleaa me Asiasta pidettiin kokous Vallitunsaaren Jokikeskuksessa 30.8.2016. Kalastusalueen edustajina paikalla oliat Paao Kanniainen ja Timo Matinlassi. Kokouksessa pää nen lastuksenalojana. Muut hallituksen jäsenet totesiat, että raportti ja lasku oat Samalla jokiarsien kalastusalueet ulottuisiat merelle, jopa yleisesialueelle saak syät nykyisissä rajoissaan. Tämä olisi kalatalousiranomaisillekin hallinnollisesti ja,-

kanssa. Muita mahdollisia keinoja (mm. eläänä pyytää lokkihäkki, lokkien häirintä seen. Lohikiintiön keskittyminen pitäisi rajoittaa 5 % käyttöoikeusosuuteen/toimija. tamattomana. Rajoituksilia on aikutus koko rannikkokalastuksemme ylläpitämi käyttöön lokkien karkoifamiseksi. Siitä oisi seurata ongelmia luonnonsuojelijoiden 35. Kalastusalueen mielipide YKP:n toimijakohtaisiin lohikiintiöihin enepartiolla) istutuspredaation ähentämiseksi mietitään tulean talen aikana. Hallituksen kokous 5/2016 tiä keskitetään ja rajoitetaan, tulee muukin kalastus Perämerellä loppumaan kannat Esitys mahdollistaa koko lohikiintiön keskittymisen Suomessa ainoastaan iidelle mulla sen merkitys on etenkin pohjoisella Perämerellä erittäin suuri. Jos lohenpyyn pallisille kalastajille. Lohisaaliin merkintä tulee määrätä koskemaan myös Ruotsista toimijalle. Sellainen kehityssuunta ei ole oikea. Lohi on ain yksi kalastettaa laji, nillä kalastellaaa lohta. otetaan huomioon 80 % saadusta lohisaaliista. Terminaalialueiden lohisaaliista Iei Perämeren kalastusalue Kaakamonniemeen, Ajokseen ja Maksniemeen. Palolaitos ei suostu esitykkien Lakiluonnoksessa HE 103/2016 p on esitetty, että Perämeren terminaalialueilta Suomen markkinoille tuotaaa lohta, samoin Tornionjokiarressa kulleerkkopyyn kattaa 20 % on kalastusalueen mielestä jaettaa KHO:n päätöksen mukaisesti Pe rämerelle sijoilluille haitta-alueille, mutta terminaalien ulkopuolella toimiille kau Olemme tarkastaneet pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulkua astaaaksi. Kemissä 22.9.2016 Kemissä 22.9.2016 Timo Matinlassi Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18.20. puheenjohtaja sihteeri Jouko Mäkynen Pöytäkirjantarkastajat Paao Kanniainen Pasi Anttila 37. Kokouksen päättäminen 36 Muut asiat Hallituksen kokouspöytäkirja Siu 2 sellä palautettu lnnopowerille. käytettyä kalanistutuksiin. 2014-2015 käyttämättä jääneet altakirjarahat saatiin kokonaisuudessaan tuksia tai päiäkohtaisia saaliskiintiöitä kalastusalueen esille. O Kalastusalue totesi, että opaslupien osalta ei taritse asettaa kalastusrajoi O Vk-siikaa istutettiin keäällä 2016 11 000 eurolla. Tämän ansiosta uosilta O Kutusiian pyynti Kemijoella aloitetaan 8.10. O lnnopowerin koetuulioimapuiston 5000 euron akuusraha on AVIn päätök sen poisto, onginta- ja pilkintäkiellon poisto Kemijokisuulla. Käytiin läpi kalastusalueelle tulleet poikkeusluat; Kemijoen syysrauhoituk O