Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 Kokousaika 15:00-16:54 Kokouspaikka Elimäenkatu 5 Läsnä Jäsenet Muut Koulumies, Terhi puheenjohtaja Pasterstein, Dennis saapui 15:04, poissa: 267-268 Rguibi, Mariam saapui 15:15, poissa: 267-272 Sahlberg, Pörrö Heinämies, Jussi varajäsen Kopra, Matti varajäsen Kostiainen, Aura varajäsen Wirén, Maija varajäsen Paananen, Eija poissa Oskala, Hannu Forsman, Jukka Henttonen, Pekka Hietala, Antti Hyvärinen, Silja Kauto, Jukka Saarinen, Raimo K Koto, Roy Jokinen, Kristiina Hyvärilä, Jussi Saarikko, Jere kaupunginhallituksen edustaja tulosryhmän johtaja osastopäällikkö osastopäällikkö poistui 16:03, poissa: 280-284 osastopäällikkö kaupunginarkkitehti kaupungininsinööri viestintäsuunnittelija, tiedottaja lakimies arkkitehti läsnä: 275 aluesuunnittelija läsnä: 276 Puheenjohtaja Terhi Koulumies 267-284 Esittelijät Raimo K Saarinen Jukka Forsman kaupungininsinööri 267-271 tulosryhmän johtaja 272
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 Antti Hietala Jukka Kauto Pekka Henttonen Silja Hyvärinen osastopäällikkö 273 kaupunginarkkitehti 274-276 osastopäällikkö 277-278 osastopäällikkö 279-284 Pöytäkirjanpitäjä Kristiina Jokinen lakimies 267-284
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 Asia 267 Ki/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 268 Ki/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 269 Ki/3 Ilmoitusasiat 270 Ki/4 Lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätösten seuranta 271 Ki/5 Yleisten töiden lautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle aloitteesta pientaloasujan ohjekirjan tekemiseksi 272 Rt/1 Rakennusviraston HKR-Rakennuttajan rakennuttamistoimisto 3:n toimistopäällikön avoimen viran määräaikainen hoito 273 Ho/1 Oikaisuvaatimus yleisten töiden lautakunnan päätöksestä 2.2.2016 49 koskien Vaasanaukion telttakatoksen vuokrasopimuksen jatkoaikahakemusta 274 Ka/1 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Tapaninkylän ym. (38., 39., 41.ko) asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta nro 12380, Fallkullan kiila 275 Ka/2 Yleisten töiden lautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin viherkattolinjauksesta saaduista lausunnoista 276 Ka/3 Meilahden huvila-alueen hoito- ja kehittämissuunnitelma 277 Po/1 Vahingonkorvausvaatimuksen hyväksyminen, liukastuminen jalkakäytävällä Leiviskätien kohdalla 278 Po/2 Takaisinsaantivaatimuksen hylkääminen, OP Vakuutus Oy, liukastuminen Strömberginpolulla 279 Ko/1 Maankäyttö- ja rakennuslain 86 pykälän tarkoittamat kadunpitopäätökset kesäkuussa 2016 280 Ko/2 Puistojen ja muiden viheralueiden suunnittelun puitesopimus 2014-2015, sopimuskauden jatkaminen optiokaudelle 1.1.2017 31.12.2017 281 Ko/3 Meripihkatie välillä tontti 38017/1 Pihlajamäentie nro 30431/1, Pihlajamäentie välillä Pihlajistontie Johtokivenpolku nro 30432/1, Moreenitie nro 30433/1, katusuunnitelmien hyväksyminen, Pihlajamäki 282 Ko/4 Meripellontie välillä Juorumäenkuja Vuosaarensilta nro 30461/1, Vuosaaren silta, Vuosaaren raittisilta välillä Meripellontie Vuotie, Vuotie välillä Vuosaaren silta Vuoraitti nro 30463/1, Vartiokylä, Vuosaari
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 283 Ko/5 Tankomäenkuja, katusuunnitelman hyväksyminen, Mellunkylä, nro 30182/1 284 Ko/6 Tankovainio, puistosuunnitelman hyväksyminen, Mellunkylä, Mellunmäki, nro VIO 5718/1
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 1 (79) Ki/1 267 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla yleisten töiden lautakunta päätti valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Kopra ja Heinämies sekä varatarkastajiksi jäsenet Sahlberg ja Kostiainen. Esittelijä kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla yleisten töiden lautakunta päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Möller ja Rguibi sekä varatarkastajiksi jäsenet Sahlberg ja Pasterstein. Esittelijä kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 2 (79) Ki/2 268 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. Esittelijä kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 3 (79) Ki/3 269 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi. Esittelijä kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kaupunginhallitus (Khs) Khs 30.5.2016 Ryj/3 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Kaupunginhallitus päättänee, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 21 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: - - yleisten töiden lautakunta 24.5.2016 Päätöstiedote nro 21 Esittelijä kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 4 (79) Ki/4 270 Lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätösten seuranta Päätös päätti, että rakennusviraston viranhaltijoiden päätöksiä ajalta 26.5. 1.6.2016 ei oteta lautakunnan käsiteltäväksi. Katu- ja puisto-osasto Osastopäällikkö 1.6.2016 14 Investointitoimisto, toimistopäällikkö KIT 31.5.2016 15 22, 1.6.2016 23 Palveluosasto Alueidenkäyttö, toimistopäällikkö PAK 30.5.2016 242 246, 31.5.2016 247 HKR-Rakennuttaja Rakennuttamistoimisto 2, toimistopäällikkö RAT 2 1.6.2016 7 8 Esittelijä kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Oheismateriaali 1 Osastopäällikkö viranhaltijan pöytäkirja 01.06.2016/14 2 Toimistopäällikkö KIT viranhaltijan pöytäkirja 31.05.2016/15 3 Toimistopäällikkö KIT viranhaltijan pöytäkirja 31.05.2016/16 4 Toimistopäällikkö KIT viranhaltijan pöytäkirja 31.05.2016/17 5 Toimistopäällikkö KIT viranhaltijan pöytäkirja 31.05.2016/18 6 Toimistopäällikkö KIT viranhaltijan pöytäkirja 31.05.2016/19 7 Toimistopäällikkö KIT viranhaltijan pöytäkirja 31.05.2016/20 8 Toimistopäällikkö KIT viranhaltijan pöytäkirja 31.05.2016/21 9 Toimistopäällikkö KIT viranhaltijan pöytäkirja 31.05.2016/22 10 Toimistopäällikkö KIT viranhaltijan pöytäkirja 01.06.2016/23 11 Toimistopäällikkö PAK viranhaltijan pöytäkirja 30.05.2016/242 12 Toimistopäällikkö PAK viranhaltijan pöytäkirja 30.05.2016/243 13 Toimistopäällikkö PAK viranhaltijan pöytäkirja 30.05.2016/244
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 5 (79) Ki/4 Muutoksenhaku 14 Toimistopäällikkö PAK viranhaltijan pöytäkirja 30.05.2016/245 15 Toimistopäällikkö PAK viranhaltijan pöytäkirja 30.05.2016/246 16 Toimistopäällikkö PAK viranhaltijan pöytäkirja 31.05.2016/247 17 Toimistopäällikkö RAT 2 viranhaltijan pöytäkirja 01.06.2016/07 18 Toimistopäällikkö RAT 2 viranhaltijan pöytäkirja 01.06.2016/08 Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 6 (79) Ki/5 271 Yleisten töiden lautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle aloitteesta pientaloasujan ohjekirjan tekemiseksi HEL 2016-004614 T 10 04 00 Lausunto antoi pientaloasujan ohjekirjan laadintaa koskevaan aloitteeseen liittyen seuraavan lausunnon: toteaa, että rakennusvalvontavirasto on laatinut omakotiasukkaan oppaan helsinkiläisille vuonna 2013. Opas sisältää tietoja aloitteessa mainituista aihepiireistä, ja se on toteutettu sekä sähköisesti että paperiversiona. Päivitystarpeen harkinta on syytä ajoittaa hallintorakenneuudistuksen jälkeiseen aikaan. Yleisellä tasolla yleisten töiden lautakunta toteaa, että tontinomistajan oikeusasemaan ja pientaloasumiseen liittyen rakennusviraston toimivaltaan kuuluu ensi sijassa kunnossa- ja puhtaanapitolain (669/1978) mukainen katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapito. Rakennusvirasto valvoo lain 15 :n mukaisesti, että kadun ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitovelvoite täytetään, ja antaa lain 14 a :n mukaisen kunnan suostumuksen kadulla tai yleisellä alueella tehtävää kaivutyötä varten. Rakennusvirasto antaa maanomistajan suostumuksen myös maankäyttö- ja rakennuslain 161 :n mukaisille, yleiselle alueelle sijoitettaville kiinteistöä palveleville johdoille ja johtoihin liittyville vähäisille laitteille, rakennelmille tai laitoksille samoin kuin luvan tilanteissa, joissa jokin rakenne ulottuu tontilta yleisen alueen puolelle. Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 2 :n mukaisen hyväksynnän aidan rakentamiseen yleisen alueen vastaiselle rajalle ja 16 :n mukaisen hulevesien johtamiseen liittyvän suostumuksen saa rakennusvirastosta. Rakennusjärjestyksen 52 :n mukaan kiinteistön haltijan on valvottava kiinteistön puiden kuntoa ja ryhdyttävä toimenpiteisiin, jos puu on ympäristölleen vaarallinen. Tähän liittyen lautakunta toteaa, että rakennusvirastossa on aiemmin laadittu liitteenä oleva viheralueiden ylläpitoon liittyvä ohje, jossa kerrotaan kiinteistön vastuusta tonteilla kasvavan kasvillisuuden hoidossa. Kaupungin palveluiden osalta yleisten töiden lautakunta toteaa, että pientaloasujiin liittyviä palveluita rakennusvirastossa ovat pysäköinninvalvonta, ajoneuvojen siirrot, ulkovalaistus ja tonttikorkeusilmoituksen laadinta.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 7 (79) Ki/5 toteaa vielä, että useat aloitteessa mainitut seikat kuuluvat muiden virastojen ja viranomaisen toimivaltaan. Esimerkiksi eläimiä ja eläinten pitoa koskevia määräyksiä on muun muassa eläinsuojelulainsäädännössä, järjestyslaissa (612/2003), rikoslaissa (39/1889) ja metsästyslaissa (615/1993), ja näiden lakien valvontaan on olemassa kussakin laissa määritelty viranomainen. Kompostointiin ja jätehuoltoon liittyvää toimivaltaa on rakennusvalvonta-, ympäristönsuojelu-, jätehuolto- ja terveydensuojeluviranomaisilla, ja puiden kaataminen ja rakennusluvat kuuluvat maankäyttö-ja rakennuslain (132/1999) mukaisesti rakennusvalvontaviranomaisen toimivaltaan. Lisäksi eräät naapuruussuhteisiin liittyvät seikat jäävät naapuruussuhdelain (26/1920) soveltamisalaan. Esittelijä Lisätiedot kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Suvi Kokkonen, lakimies, puhelin: 310 39952 suvi.kokkonen(a)hel.fi Liitteet 1 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 32 k.) 2 Turvallista vihreää Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kaupunginhallitus on pyytänyt yleisten töiden lautakunnan lausuntoa 15.6.2016 mennessä kuntalaisen tekemästä aloitteesta pientaloasujan tontin ja rakennuksen hoitoon liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien kokoamisesta ja kirjaamisesta ohjekirjaksi. Aloitteessa pyydetään, että kaupunki ryhtyisi toimiin erityisesti pientaloasumista Helsingissä koskevan ohjekirjan tekemiseksi sekä sähköisenä että paperiversiona. Aloitteen tekijä katsoo, että ohjeistuksesta pitäisi selvitä muun muassa rakennusluvat, tonttipuiden kaatamisluvat, tontinomistajan ja kaupungin väliset velvollisuudet tonttiin liittyvän kasvillisuuden hoidossa, jätehuolto, kompostointi, vahinkoeläinten hävittäminen, lemmikkieläinten pitäminen ja kaupungin palvelut. Aloitteen tekijä katsoo myös, että ohjekirjan tekeminen edellyttänee toimikunnan perustamista.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 8 (79) Ki/5 Esittelijä Lisätiedot kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Suvi Kokkonen, lakimies, puhelin: 310 39952 suvi.kokkonen(a)hel.fi Liitteet 1 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 32 k.) 2 Turvallista vihreää Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 9 (79) Rt/1 272 Rakennusviraston HKR-Rakennuttajan rakennuttamistoimisto 3:n toimistopäällikön avoimen viran määräaikainen hoito HEL 2016-004924 T 01 01 01 01 Päätös päätti todeta, että kaupunginhallituksen 21.3.2016 250 johtamisjärjestelmän uudistusta koskevan täytäntöönpanopäätöksen linjauksen mukaisesti ei rakennusviraston HKR-Rakennuttajan rakennuttamistoimisto 3:n toimistopäällikön avointa virkaa ole tarkoituksenmukaista tässä vaiheessa julistaa haettavaksi (Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano). Lautakunta on päättänyt 3.5.2016 184 ottaa HKR-Rakennuttajan rakennuttamistoimiston toimistopäällikön avoimen viran määräaikaiseksi hoitajaksi AMK-insinööri Kalevi Hinkkasen 4 800,90 euron tehtäväkohtaisella palkalla ajalle 10.5. 30.6.2016. Lautakunta päätti edelleen jatkaa hänen määräaikaista toimistopäällikön avoimen viran hoitoaan 1.7.2016 alkaen enintään 31.5.2017 asti kuitenkin kauintaan siihen asti, kunnes viran vakituinen haltija ryhtyy virkaa hoitamaan (Oikaisuvaatimusohje, yleisten töiden lautakunta). Esittelijä Lisätiedot tulosryhmän johtaja Jukka Forsman Tuula M Mäkelä, henkilöstöpäällikkö, puhelin: 310 38401 tuula.m.makela(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Oikaisuvaatimusohje, yleisten töiden lautakunta Otteet Ote Rakennusviraton henkilöstöpalvelut HKR-Rakennuttaja Avoimen viran hoitaja Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Oikaisuvaatimusohje, yleisten töiden lautakunta Päätösehdotus
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 10 (79) Rt/1 Esittelijän perustelut Päätös on ehdotuksen mukainen. myönsi 26.4.2016 163 diplomi-insinööri Leena Kähköselle eron HKR-Rakennuttajan rakennuttamistoimisto 3:n toimistopäällikön virasta (vakanssi 052200) 1.5.2016 lukien. Rakennustoimen johtosäännön 14 ja 15 :ien mukaan toimistotasoisen yksikön päällikön kelpoisuuden määrää ja ottamisen suorittaa lautakunta. Hallintosäännön 15 :n perusteella avoimen viran määräaikaisen hoitajan ja hänen palkkauksensa määrää virkasuhteeseen ottava viranomainen. päätti 1.4.2014 133 toimistopäällikön viran kelpoisuusvaatimukseksi virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai insinööritutkinto ja käytännön kokemusta toimiston toimialalta sekä johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Lautakunta päätti 3.5.2016 184 ottaa HKR-Rakennuttajan rakennuttamistoimiston toimistopäällikön avoimen viran määräaikaiseksi hoitajaksi AMK-insinööri Kalevi Hinkkasen 4 800,90 euron tehtäväkohtaisella palkalla ajalle 10.5. 30.6.2016. Kaupungin virkojen ja tehtävien täyttämisen edellyttämä kaupunginjohtajan myöntämää täyttölupa on saatu 4.5.2016 33 kaupungin johtamisjärjestelmän uudistuksen aiheuttamien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen vuoksi määräajalle 1.7.2016-31.5.2017. HKR-Rakennuttajan rakennuttamistoimisto 3:n toimistopäällikön avoimen viran julistaminen haettavaksi tuotaneen yleisten töiden lautakunnan päätettäväksi, kun kaupungin johtamisjärjestelmän uudistuksen aiheuttamat muutostarpeet ovat selkeytyneet. Esittelijä Lisätiedot tulosryhmän johtaja Jukka Forsman Tuula M Mäkelä, henkilöstöpäällikkö, puhelin: 310 38401 tuula.m.makela(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Oikaisuvaatimusohje, yleisten töiden lautakunta
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 11 (79) Rt/1 Otteet Ote Rakennusviraton henkilöstöpalvelut HKR-Rakennuttaja Avoimen viran hoitaja Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Oikaisuvaatimusohje, yleisten töiden lautakunta Päätöshistoria 03.05.2016 184 HEL 2016-004924 T 01 01 01 01 Päätös päätti ottaa HKR-Rakennuttajan rakennuttamistoimisto 3:n toimistopäällikön avoimen viran määräaikaiseksi hoitajaksi AMK insinööri Kalevi Hinkkasen 4 800,90 euron tehtäväkohtaisella palkalla ajalle 10.5. 30.6.2016. Esittelijä Lisätiedot tulosryhmän johtaja Jukka Forsman Tuula M Mäkelä, henkilöstöpäällikkö, puhelin: 310 38401 tuula.m.makela(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 12 (79) Ho/1 273 Oikaisuvaatimus yleisten töiden lautakunnan päätöksestä 2.2.2016 49 koskien Vaasanaukion telttakatoksen vuokrasopimuksen jatkoaikahakemusta HEL 2016-000989 T 10 01 01 04 Päätös päätti hylätä oikaisuvaatimuksen yleisten töiden lautakunnan päätöksestä 2.2.2016 49 koskien Vaasanaukion telttakatoksen vuokrasopimuksen jatkoaikahakemusta. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden perusteella yleisten töiden lautakunnan päätös 2.2.2016 49 olisi muutettava tai kumottava. Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Antti Hietala Janne Penttinen, lakimies, puhelin: 310 38388 janne.penttinen(a)hel.fi Liitteet 1 Oikaisuvaatimus yleisten töiden lautakunnan päätöksestä 2.2.2016 49 2 Asukkailta saadut palautteet (julkaisuversio) Muutoksenhaku Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Otteet Ote Oikaisuvaatimuksen tekijä Otteen liitteet Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Esitysteksti Liite 2 Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut on päätöksellään 2.2.2016 49 hylännyt hakijan hakemuksen telttakatoksen sijoittamisesta Vaasanaukiolle. Päätös lähetettiin tiedoksi ensin virheellisesti sähköpostitse hakijan anta-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 13 (79) Ho/1 maan sähköpostiosoitteeseen 9.2. ja 22.2.2016 sekä myöhemmin kirjeitse 26.2.2016. Oikaisuvaatimus (liite 1) on saapunut säädetyssä määräajassa sähköpostitse Helsingin kaupungin kirjaamoon 25.2.2016. Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii oikaisuvaatimuksessaan vuokrasopimuksen jatkamista sekä teltan palauttamista paikalleen. Oikeudellista velvollisuutta vuokrasopimuksen jatkamiselle ei ole. Vaatimus teltan palauttamisesta paikalleen liittyy vuokrasopimuksen jatkamiseen ja on mahdollista vain mikäli vuokrasopimusta jatkettaisiin. Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöksenteossa on otettu huomioon ainoastaan teltasta annettua negatiivista palautetta. Asiasta rakennusvirastoon annettu palaute on ollut suurimmaksi osaksi voimakkaan negatiivista. Asian käsittelyn kannalta merkityksellisimmät palautteet on nostettu koosteeseen päätöksen liitteeksi. Asiasta päätettäessä lautakunnan kokouksessa todettiin positiivisen palautteen vähäisyys eikä kokouksessa voinut vielä olla palautetta teltan poistamisesta. Oikaisuvaatimuksen mukaan teltan poistossa toimittiin liian nopeasti ja ennalta-arvaamattomasti eikä toiminnassa noudatettu oikaisuvaatimuksen tekijän mielestä muutoinkaan hyvän hallinnon periaatteita. Päätöksen täytäntöönpanon osalta yhä voimassa olevan vanhan kuntalain (365/1995) 98 :n perusteella päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valituksen käsittelevä tuomioistuin kieltää täytäntöönpanon. Tässä asiassa täytäntöönpanoon on voitu ryhtyä ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Telttaa ei ole sen poistossa takavarikoitu, vaan sen on voinut noutaa Helsingin kaupungin rakentamispalvelun (Staran) tukikohdasta osoitteesta Kyläsaarenkatu 8. Oikaisuvaatimuksen mukaan näyttäisi siltä, että virkamiehistössä olisi käytetty lautakunnalle kuuluvaa valtaa, ja että lautakuntakäsittely olisi tässä tapauksessa ollut näytösluonteinen. Viraston työntekijät eivät ole käyttäneet yleisten töiden lautakunnalle kuuluvaa päätösvaltaa. Lautakunta on tehnyt asiassa itsenäisen päätöksen palveluosaston osastopäällikön esittelystä ja kyseinen päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä. Muilta osin oikaisuvaatimuksen perustelut eivät vaikuta siinä esitettyjen vaatimusten käsittelyyn. Esittelijä osastopäällikkö
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 14 (79) Ho/1 Antti Hietala Lisätiedot Janne Penttinen, lakimies, puhelin: 310 38388 janne.penttinen(a)hel.fi Liitteet 1 Oikaisuvaatimus yleisten töiden lautakunnan päätöksestä 2.2.2016 49 2 Asukkailta saadut palautteet (julkaisuversio) Muutoksenhaku Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Otteet Ote Oikaisuvaatimuksen tekijä Otteen liitteet Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Esitysteksti Liite 2 Päätöshistoria 02.02.2016 49 HEL 2016-000989 T 10 01 01 04 Päätös päätti olla hyväksymättä hakijan hakemuksen (25.1.2016, liite 1) telttakatoksen sijoittamisesta Vaasanaukiolle. Saadut palautteet (liite 2) ja kannanotto (liite 4) huomioon ottaen lautakunta katsoo, että hakijan tulee yhteistyössä rakennusviraston kanssa etsiä telttakatokselle paremmin soveltuva paikka esimerkiksi Dallapen puistosta. Samalla lautakunta kehottaa rakennusvirastoa selvittämään vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia Vaasanaukion elävöittämiseksi sekä kutsumaan kevään aikana koolle työpajan, jossa kaupungin virastojen, yrittäjien ja asukkaiden edustajat miettivät yhdessä rakenteellisia ratkaisuja viihtyisyyden lisäämiseksi ja ruokarekkatoiminnan edistämiseksi alueella. Alueelle tulee tehdä nopeassa aikataulussa kaavamuutos mahdollistaakseen aukion kehittämisen kokonaisvaltaisesti, jotta esimerkiksi metron ulostulon siirtämistä aukiolta lähikiinteistöihin selvitettäisiin.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 15 (79) Ho/1 Käsittely 02.02.2016 Esittelijän ehdotuksesta poiketen Vastaehdotus: Henrik Nyholm: Lisäys päätösehdotukseen neljänneksi kappaleeksi: "Alueelle tulee tehdä nopeassa aikataulussa kaavamuutos mahdollistaakseen aukion kehittämisen kokonaisvaltaisesti, jotta esimerkiksi metron ulostulon siirtämistä aukiolta lähikiinteistöihin selvitettäisiin." Vastaehdotus: Tuomo Valokainen: Lisätään esittelijän perusteluihin viimeiseen kappaleeseen seuraava teksti: "Telttakatokselle voidaan osoittaa korvaava paikka esimerkiksi Dallapen puistosta. Rakennusvirasto voi selvittää yhdessä alueen asukkaiden, Kallio-liikkeen ja kaupungin suunnitteluviraston kanssa vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä, jolla saataisiin Vaasanaukio viihtyisämmäksi." Vastaehdotus: Antti Möller: Muutetaan päätösehdotuksen kappale kolme muotoon: "Samalla lautakunta kehottaa rakennusvirastoa selvittämään vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia Vaasanaukion elävöittämiseksi sekä kutsumaan kevään aikana koolle työpajan, jossa kaupungin virastojen, yrittäjien ja asukkaiden edustajat miettivät yhdessä rakenteellisia ratkaisuja viihtyisyyden lisäämiseksi ja ruokarekkatoiminnan edistämiseksi alueella." Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Pekka Henttonen Antti Mäkinen, valmistelija, puhelin: 310 39748 antti.makinen(a)hel.fi, puhelin
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 16 (79) Ka/1 274 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Tapaninkylän ym. (38., 39., 41.ko) asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta nro 12380, Fallkullan kiila HEL 2015-002917 T 10 03 03 Lausunto antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Asemakaavan muutoksen yhtenä suunnitteluperiaatteena on ollut hulevesien hallinta ja Longinojan ekologisen tilan säilyminen. Tämä on hyvä lähtökohta asemakaavalle. Kaavaselostuksessa annetut suositukset Longinojan siirron yhteydessä tehtävästä rakennetummasta uomasta ja tonttien vesien johtamisesta Smoltinkulun ja Joutsenpuiston hulevesiaiheisiin tulee selvittää huolellisesti jatkosuunnittelun yhteydessä. Myös uoman muokkauksen vaikutukset Longinojan vedenlaatuun ja taimenkantaan tulee selvittää yhteistyössä ennen toteutussuunnittelun käynnistymistä. Alueen baanayhteyden toiseksi vaihtoehdoksi on esitetty Longinojan varren ulkoilureittiä. Suunnitelmaselostuksen liikennesuunnitelmassa baanayhteys on esitetty myös Longinojan varteen. Longinojan lähiympäristön kehittäminen ekologisena käytävänä edellyttää, että ojan ympäristöön jää riittävä vihervyöhyke. Tämän vuoksi rakennettua jalankulun ja pyöräilyn reittiä ei voi tuoda ojan lähelle. Baanayhteydelle sopivampi linjaus tulee löytyvä tällä kohtaa katuverkostosta. Näin paikoin kapea Ojanvarsipuisto virkistysreitteineen säilyy Longinojan suojavyöhykkeenä. Kaavaselostuksessa on kuvattu alueen esteettömyystasoksi "normaalitaso". Joukkoliikenneasemien ympäristöt ovat esteettömyyden erikoistason aluetta, ja tällä kaava-alueella myös Sammaltori. Muuten alue on esteettömyyden perustason ympäristöä. Kaavamääräyksissä ei ole määräyksiä rakentamisen toteutusjärjestyksestä. Koska joidenkin rakennuksien melunsuojaus perustuu lähempänä rataa tai Suursuontietä sijaitseviin kortteleihin rakennuksineen, tulee määräyksissä ottaa kantaa toteutusjärjestykseen ja mahdollisiin väliaikaisiin melunsuojaustoimenpiteisiin. On mahdollista, että osa korttelialueista rakentuu myöhemmin. katsoo, että asemakaavan muutosalueen koilliskulman lähivirkistysalueen meluntorjunta täytyy huomioida jatkosuunnittelun yhteydessä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 17 (79) Ka/1 Käsittely Asemakaavan laadinnan yhteydessä kaupunkisuunnitteluvirastossa arvioitiin Fallkullan kiilan rakentamiskustannuksiksi katujen, liikennealueiden ja siltojen osalta 6 miljoonaa, Longinojan siirron ja hulevesijärjestelyjen osalta 2 miljoonaa ja viheralueiden osalta 1 miljoonaa euroa. Esittelijän muutos: Lisätään kappaleen 6 viimeiseksi virkkeeksi: " katsoo, että asemakaavan muutosalueen koilliskulman lähivirkistysalueen meluntorjunta täytyy huomioida jatkosuunnittelun yhteydessä." Esittelijä Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Anni Tirri, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38335 anni.tirri(a)hel.fi Heikki Takainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38977 heikki.takainen(a)hel.fi Liitteet 1 Kslk 26.4.2016 147 2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12380 selostus, päivätty 26.4.2016 3 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12380 kartta, päivätty 26.4.2016 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Asemakaavan muutoksen yhtenä suunnitteluperiaatteena on ollut hulevesien hallinta ja Longinojan ekologisen tilan säilyminen. Tämä on hyvä lähtökohta asemakaavalle. Kaavaselostuksessa annetut suositukset Longinojan siirron yhteydessä tehtävästä rakennetummasta uomasta ja tonttien vesien johtamisesta Smoltinkulun ja Joutsenpuiston hulevesiaiheisiin tulee selvittää huolellisesti jatkosuunnittelun yhteydessä. Myös uoman muokkauksen vaikutukset Longinojan vedenlaatuun ja taimenkantaan tulee selvittää yhteistyössä ennen toteutussuunnittelun käynnistymistä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 18 (79) Ka/1 Esittelijän perustelut Alueen baanayhteyden toiseksi vaihtoehdoksi on esitetty Longinojan varren ulkoilureittiä. Suunnitelmaselostuksen liikennesuunnitelmassa baanayhteys on esitetty myös Longinojan varteen. Longinojan lähiympäristön kehittäminen ekologisena käytävänä edellyttää, että ojan ympäristöön jää riittävä vihervyöhyke. Tämän vuoksi rakennettua jalankulun ja pyöräilyn reittiä ei voi tuoda ojan lähelle. Baanayhteydelle sopivampi linjaus tulee löytyvä tällä kohtaa katuverkostosta. Näin paikoin kapea Ojanvarsipuisto virkistysreitteineen säilyy Longinojan suojavyöhykkeenä. Kaavaselostuksessa on kuvattu alueen esteettömyystasoksi "normaalitaso". Joukkoliikenneasemien ympäristöt ovat esteettömyyden erikoistason aluetta, ja tällä kaava-alueella myös Sammaltori. Muuten alue on esteettömyyden perustason ympäristöä. Kaavamääräyksissä ei ole määräyksiä rakentamisen toteutusjärjestyksestä. Koska joidenkin rakennuksien melunsuojaus perustuu lähempänä rataa tai Suursuontietä sijaitseviin kortteleihin rakennuksineen, tulee määräyksissä ottaa kantaa toteutusjärjestykseen ja mahdollisiin väliaikaisiin melunsuojaustoimenpiteisiin. On mahdollista, että osa korttelialueista rakentuu myöhemmin. Asemakaavan laadinnan yhteydessä kaupunkisuunnitteluvirastossa arvioitiin Fallkullan kiilan rakentamiskustannuksiksi katujen, liikennealueiden ja siltojen osalta 6 miljoonaa, Longinojan siirron ja hulevesijärjestelyjen osalta 2 miljoonaa ja viheralueiden osalta 1 miljoonaa euroa. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää yleisten töiden lautakunnan lausuntoa Tapaninkylän ym. (38., 39., 41.ko) asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta nro 12380 (Fallkullan kiila) 1.8.2016 mennessä. Kaavaratkaisun tavoitteena on luoda edellytykset uusien asuinkortteleiden rakentamiseen hyvien raideliikenneyhteyksien läheisyyteen. Tapanilan aseman lähiympäristöön on suunniteltu asunnot noin 1 300 asukkaalle. Uusi asuinalue muodostuu kaupunkimaisista 4 8-kerroksisista asuinkortteleista. Aseman sisäänkäynnin yhteyteen on suunnitteilla päivittäistavarakauppa ja muita lähipalveluita. Uudessa reitistössä on kiinnitetty huomiota jalankulku- ja pyöräily-ympäristön kehittämiseen. Asuintonteilla on uutta kerrosalaa 53 200 k-m2. josta osa tulee rakentaa liiketiloiksi. Liikerakennusten korttelialueella on liiketilaa 1 200 k-m2. Pysäköinti on järjestetty kahteen pysäköintitaloon.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 19 (79) Ka/1 Alueella oli aikaisemmin varaus itään suuntautuvalle rautatielinjalle, niin sanotulle Heli-radalle. Nyt varauksesta on luovuttu maakuntakaavassa ja Helsingin uudessa yleiskaavaluonnoksessa. Esittelijä Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Anni Tirri, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38335 anni.tirri(a)hel.fi Heikki Takainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38977 heikki.takainen(a)hel.fi Liitteet 1 Kslk 26.4.2016 147 2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12380 selostus, päivätty 26.4.2016 3 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12380 kartta, päivätty 26.4.2016 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 20 (79) Ka/2 275 Yleisten töiden lautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin viherkattolinjauksesta saaduista lausunnoista HEL 2012-013805 T 00 00 03 Lausunto antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Laaja poikkihallinnollinen työryhmä on valmistellut Helsingin kaupungin viherkattolinjauksen kaupunginhallituksen kehotuksesta (kaupunginhallitus 29.4.2013 ja kaupunginvaltuusto 15.5.2013). päätti 24.11.2015 antaa Helsingin kaupungin viherkattolinjauksen kaupunginhallitukselle. Kaupunginkanslia on pyytänyt lausunnot lautakunnilta (asuntotuotantotoimikunta, kaupunkisuunnittelulautakunta, kiinteistölautakunta, liikuntalautakunta, pelastuslautakunta, rakennuslautakunta ja ympäristö-lautakunta) 10.3.2016 mennessä. Kaupunginkanslia pyytää yleisten töiden lautakunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle viherkattolinjauksesta saatujen lausuntojen johdosta sekä täydentäviä lisätietoja 30.6.2016 mennessä. Valmistelusta ja viherkattolinjauksen lausunnoista Linjauksen rakenne on pidetty lyhyenä ja pelkistettynä linjausasiakirjan käytettävyyden parantamiseksi. Taustatietoa, joka tukee ja avaa linjauksen sisältöä sekä teemoja, on runsaasti liitemateriaaleissa. Saadut lautakuntien asiantuntijalausunnot viherkattolinjauksen sisältöön ovat pääasiassa myönteisiä. Linjauksen päämääriä, joilla viherkattojen todettu etuja saavutetaan, pidetään yleisesti ottaen hyvinä, kannatettavina ja realistisina. Useimmat lautakunnat pitivät myös linjauksen toimenpideosiota hyvin perusteltuna ja se sisältää keskeisimpiä toimenpiteitä, joilla kaupunki voi ohjata ja edistää viherkattojen asianmukaista rakentamista. Viherkattojen toteuttamiseen liittyvät kustannuskysymykset nousivat useammassakin lausunnossa esiin. Peräänkuulutettiin muun muassa tarkempaa tietoa ja kokemuksia rakentamisen ja ylläpidon kustannusvaikutuksista yleisellä tasolla sekä koerakentamisen tarpeellisuutta. Lisäksi todettiin, että hyödyt kaupungille ovat ilmeisiä, mutta yksittäisen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 21 (79) Ka/2 rakennushankkeen näkökulmasta kustannukset voivat olla hyötyjä suuremmat. Taustaa ja potentiaaleja Viherkatot ovat kattoja, joiden uloimman rakennekerroksen muodostaa elävä kasvimateriaali ja sen vaatima kasvualusta. Viherkatoilla voidaan lieventää kaupunkiympäristöille tyypillisiä haitallisia olosuhteita ja ilmaston ääri-ilmiöiden vaikutuksia. Samalla viherkattojen avulla voidaan parantaa kaupunkialueen ekosysteemipalvelujen eli luonnon aineettomien ja aineellisten palvelujen tarjontaa sekä lisätä kaupunkilaisten hyvinvointia tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen myötä sääilmiöt äärevöityvät. Viherkattoja voidaan käyttää osana hulevesien hallintajärjestelmää. Veden pidättäminen viherkatoilla auttaa tulvahuippujen madaltamisessa. Alueellisesti käytettynä viherkattojen avulla voidaan säästää hulevesijärjestelmien mitoituksessa. Suurimmat taloudelliset säästöt koituvatkin paikallisten tulvatuhojen eli rakennusten vesivahinkojen ja infran vaurioitumisen ehkäisystä. Tulvariski kasvaa voimakkaiden sateiden yleistyessä Suomessa. Tämän aiheuttamaa taloudellista riskiä kuvaa esimerkki Porista vuonna 2007, kun kolmen tunnin rankkasade aiheutti 20 miljoonan euron vahingot. Useat viherkatoilla saavutettavat hyödyt ovat luonteeltaan julkisia, yksittäistä tonttia laajemmalle alueelle kohdistuvia etuja, joiden arvoa on vaikea määritellä taloudellisesti. Tällaisia ovat kaupunkiluonnon monimuotoisuuden edistäminen ja viihtyisyyden ja kaupunkikuvan esteettisen laadun paraneminen. Näiden tekijöiden merkitys korostuu voimakkaasti kun kaupunkirakennetta tiivistetään. Kattojen hyödyntäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia oleskeluun asuinympäristössä, työpaikoilla ja julkisissa rakennuksissa sekä esimerkiksi kaupunkiviljelyyn. Lisäksi aurinkoenergian käyttö sopii hyvin viherkatoille. Viherkatot ovat hyvin tehtyinä tavanomaisia kattoja pitkäikäisempiä. Viherkatot voivat vähentää rakennuksen lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutusta, parantaa ääneneristävyyttä erityisesti lentomelualueilla sekä parantaa ilmanlaatua. Viherkattojen kasvualustan ja kasvien avulla voidaan hillitä lämpösaarekeilmiötä ja tasata lämpötiloja. Viherkattojen taloudellisia hyötyjä on tunnistettu Suomessa tehdyssä kustannus-hyötyanalyysissä, joka on julkaistu vuonna 2013 Ilmatieteen laitoksen raporttina. Monissa tutkimuksissa on myös todettu elävien luonnonelementtien kokemisen ja näkemisen terveyshyödyt. Helsingissä on mahdollista selvästi kasvattaa toteutettavien viherkattojen määrää nykytilanteesta ja siten myös niistä saatavia hyötyjä. Viherkatot toimivat teknisesti parhaiten loivilla kattolappeilla, jotka ovat ker-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 22 (79) Ka/2 rostalorakentamisessa tavanomaisimpia. Viherkattoja rakennettaessa tulee huomioida lisääntyneen kuorman aiheuttama rasitus. Kansainvälisestä kehityksestä Lähes kaikki johtavat maailman pohjoisen pallonpuoliskon kaupungit edistävät viherkattojen rakentamista, toiset velvoittein ja toiset taloudellisin tuin sekä kannustavin linjauksin. Kaupunkisuunnittelun keskeiseksi tehtäväksi on noussut kaupunkien pitäminen toimintakykyisinä ja kilpailukykyisinä ilmaston muuttuessa. Pohjois-Amerikassa edelläkävijöitä ovat Toronto, Portland, Seattle, Chicago ja New York, joissa tulvavahinkojen välttämisen taloudellisen hyödyn näkökulmaan yhdistyy kaupunkielämän laadun ja alueellisen statuksen näkökulma. Aasiassa ja Australiassa, kuten Singaporessa, Tokiossa ja Sydneyssä, viherkatoista haetaan helpotusta tulvimisongelmien lisäksi terveydelle vaarallisten lämpösaarekkeiden synnyn välttämiseen sekä virkistysalueiden tarpeeseen. Euroopassa Saksa on viherkattorakentamisen tiennäyttäjä, perusteina korostuvat ekologisen kestävyyden näkökulma sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen taloudellinen hyöty. Berliini, Freiburg, Stuttgart ja noin 45 muuta saksalaiskaupunkia, sekä moni hollantilaiskaupunki Amsterdamin ja Rotterdamin johdolla, tukee rahallisesti viherkattorakentajia saadakseen yhteiskunnallista hyötyä viherkatteista. Valtaosa niistä on helppohoitoisia maksaruohokattoja, joiden tuotanto on tehokasta ja hinta on laskenut edulliselle tasolle. Sveitsissä Baselissa ja Zürichissa sen sijaan rakennetaan luonnonmukaisia niittykattoja ja pyritään käyttämään paikallista kasvualustaa ja kasveja. Lontoossa on kunnianhimoinen monimuotoisten viherkattojen ohjelma ja viherkatoilla on ilmastonmuutokseen sopeutumisen lisäksi kaupunkikuvallinen tavoite. Pariisissa keskustaa ympäröivän kaupan ja teollisuuden vyöhykkeellä kaikki rakennukset on varustettava joko aurinkopaneeleilla tai viherkatoilla. Myös Helsingin skandinaavisissa naapurikaupungeissa ollaan Helsinkiä edellä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Kööpenhaminassa kaupunki edellyttää kaupunginvaltuuston päätöksellä viherkattoja niin yksityisiin kuin julkisiin rakennuksiin aina kun kattokulma on alle 30 astetta. Tukholman keskeisillä uusilla projektialueilla, kuten Norra Djurgårdstadenin alueella, vaaditaan systemaattisesti viherkatot uudisrakennuksiin. Malmössä on rakennettu viherkattoja osaksi hulevesijärjestelmää muun muassa uudessa Västra Hamnenin kaupunginosassa sekä Augustenborgin perusparannusalueella. Järjestelmän hyödyt konkretisoituivat elokuussa 2014, kun Malmössä satoi 100 mm vuorokaudessa. Suuressa osassa kaupunkia tulvi ja kaupungille koituvat va-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 23 (79) Ka/2 Kustannusvaikutuksia hingot nousivat euroissa kymmeniin miljooniin. 163 kaupungin omaa rakennusta vaurioitui. Sen sijaan vahingot ja kustannukset jäivät pieniksi niillä alueilla, joissa rankkasadetapahtumiin oli varauduttu rakentamalla viherkattoja osana luonnonmukaista hulevesijärjestelmää. Viherkattojen kustannukset riippuvat toteutuksen ratkaisuista, mutta niiden toteuttaminen on yleensä jonkin verran kalliimpaa kuin vastaavan kasvittoman katon. RAKLI ry:n vuonna 2015 julkaisemassa kaavamääräysten kustannusvaikutuksia käsittelevässä selvityksessä viherkattomääräyksiä ei arvioitu kustannusvaikutuksiltaan merkittävimpien määräysten joukkoon. Verrattuna halvimpaan tasakattovaihtoehtoon viherkaton arvioitiin nostavan kustannuksia noin 13 euroa/k-m2, mikä on samaa mittaluokkaa kattoterassin rakentamisen tai parvekelasituksen kanssa. Verrattuna esimerkiksi pysäköintiratkaisujen, esteettömyyden tai yhteistilojen asumiskustannuksiin aiheuttamaan vaikutukseen, on viherkattojen vaikutus pieni. Esimerkiksi asemakaavoituksessa tavanomainen, kaupunkikuvallisilla syillä perusteltava määräys harjakattojen käyttämisestä nostaa RAKLI ry:n mukaan kerrosneliön hintaa 30 euroa. Kiinteistöviraston tilakeskus on alustavasti arvioinut, että viherkatto nostaa uudisrakennuksen katon ja sen tukirakenteiden kustannuksia noin 1,3 2-kertaisiksi. Perusparannuskohteissa tutkitaan kussakin tapauksessa erikseen soveltuuko viherkatto olemassa olevaan kiinteistöön lisättäväksi. Niissä tapauksissa kun sitä voidaan käyttää, arvioidaan katon ja tukirakenteiden kustannuksien nousevan 1,5 2-kertaisiksi. Naapurimaiden ja keskieurooppalaisten esimerkkien perusteella voidaan olettaa, että myös Suomessa viherkattorakentamisen hinnat laskevat nykyisestä kysynnän lisääntyessä ja teknisten ratkaisujen kehittyessä. Myös viherkaton ylläpitokustannukset ovat jonkin verran perustasakattoa korkeammat. Maksaruoho- ja niitty- tai ketokatot vaativat hoitoa muutamia kertoja vuodessa, heinäkatot myös kastelua kuivina kausina. Sääntely ja velvoittavuus sekä tapauskohtainen arviointi Helsingissä on viimeksi kuluneen kymmenen vuoden ajan käytetty asemakaavoissa sitovia viherkattomääräyksiä esimerkiksi Kalasatamassa, Kuninkaantammessa ja Jätkäsaaressa. Helmikuussa 2016 julkaistiin viherkattorakentamista ohjaava kolmen RT-ohjekortin sarja, joka käsittelee viherkattojen periaatteita, kasvillisuutta ja rakenteita.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 24 (79) Ka/2 Käsittely Helsingin viherkattolinjaus kannustaa viherkattojen etujen määrittelyyn kunkin rakennus- ja asemakaavahankkeen yhteydessä ja korostaa aihepiirin merkitystä osana normaalia kaavoituksen ja rakennushankkeiden suunnittelua, mutta jättää harkinnanvaraa erilaisten intressien yhteensovittamiseen. Linjauksessa mainitut asema-kaavoituksessa huomioonotettavat paikalliset olosuhteet sisältävät muun muassa pohjavesiolot, ympäröivän viherrakenteen, kaupunkikuvalliset tekijät, kaavatalouden ja alueelliset erot asuntojen markkinahinnoissa ja taloudellisissa toteutusedellytyksissä. Viherkattojen ei tule olla ensisijainen kaavoituksessa ja suunnittelussa eikä ensisijainen kylmissä talousrakennuksissa tai katoksissa. Perusteluna on se, että viherkatot aiheuttavat pientalorakentajille kohtuuttomia lisäkustannuksia. Vastaehdotus: Dennis Pasterstein: Rakennusviraston lausuntoon lisätään kohta. Viherkattojen ei tule olla ensisijainen kaavoituksessa ja suunnittelussa eikä ensisijainen kylmissä talousrakennuksissa tai katoksissa. Perusteluna on se, että viherkatot aiheuttavat pientalorakentajille kohtuuttomia lisäkustannuksia. Kannattaja: Terhi Koulumies 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Rakennusviraston lausuntoon lisätään kohta. Viherkattojen ei tule olla ensisijainen kaavoituksessa ja suunnittelussa eikä ensisijainen kylmissä talousrakennuksissa tai katoksissa. Perusteluna on se, että viherkatot aiheuttavat pientalorakentajille kohtuuttomia lisäkustannuksia. Jaa-äänet: 4 Jussi Heinämies, Aura Kostiainen, Pörrö Sahlberg, Maija Wirén Ei-äänet: 4 Matti Kopra, Terhi Koulumies, Dennis Pasterstein, Mariam Rguibi Tyhjä: 0 Poissa: 1 Eija Paananen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 25 (79) Ka/2 Esittelijän muutos: Muutetaan kappaleessa 19 rivillä 3: sana "Kiinteistö- ja rakennusalan liiton Rakli ry:n" muotoon "RAKLI ry:n." Äänten mennessä tasan 4 4, puheenjohtajan ääni ratkaisi päätöksen. Esittelijä Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Jussi Hyvärilä, arkkitehti, puhelin: 310 39835 jussi.hyvarila(a)hel.fi Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838 nina.mouhu(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin kaupungin viherkattolinjaus Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Laaja poikkihallinnollinen työryhmä on valmistellut Helsingin kaupungin viherkattolinjauksen kaupunginhallituksen kehotuksesta (kaupunginhallitus 29.4.2013 ja kaupunginvaltuusto 15.5.2013). päätti 24.11.2015 antaa Helsingin kaupungin viherkattolinjauksen kaupunginhallitukselle. Kaupunginkanslia on pyytänyt lausunnot lautakunnilta (asuntotuotantotoimikunta, kaupunkisuunnittelulautakunta, kiinteistölautakunta, liikuntalautakunta, pelastuslautakunta, rakennuslautakunta ja ympäristö-lautakunta) 10.3.2016 mennessä. Kaupunginkanslia pyytää yleisten töiden lautakunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle viherkattolinjauksesta saatujen lausuntojen johdosta sekä täydentäviä lisätietoja 30.6.2016 mennessä. Valmistelusta ja viherkattolinjauksen lausunnoista Linjauksen rakenne on pidetty lyhyenä ja pelkistettynä linjausasiakirjan käytettävyyden parantamiseksi. Taustatietoa, joka tukee ja avaa linjauksen sisältöä sekä teemoja, on runsaasti liitemateriaaleissa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 26 (79) Ka/2 Saadut lautakuntien asiantuntijalausunnot viherkattolinjauksen sisältöön ovat pääasiassa myönteisiä. Linjauksen päämääriä, joilla viherkattojen todettu etuja saavutetaan, pidetään yleisesti ottaen hyvinä, kannatettavina ja realistisina. Useimmat lautakunnat pitivät myös linjauksen toimenpideosiota hyvin perusteltuna ja se sisältää keskeisimpiä toimenpiteitä, joilla kaupunki voi ohjata ja edistää viherkattojen asianmukaista rakentamista. Viherkattojen toteuttamiseen liittyvät kustannuskysymykset nousivat useammassakin lausunnossa esiin. Peräänkuulutettiin muun muassa tarkempaa tietoa ja kokemuksia rakentamisen ja ylläpidon kustannusvaikutuksista yleisellä tasolla sekä koerakentamisen tarpeellisuutta. Lisäksi todettiin, että hyödyt kaupungille ovat ilmeisiä, mutta yksittäisen rakennushankkeen näkökulmasta kustannukset voivat olla hyötyjä suuremmat. Taustaa ja potentiaaleja Viherkatot ovat kattoja, joiden uloimman rakennekerroksen muodostaa elävä kasvimateriaali ja sen vaatima kasvualusta. Viherkatoilla voidaan lieventää kaupunkiympäristöille tyypillisiä haitallisia olosuhteita ja ilmaston ääri-ilmiöiden vaikutuksia. Samalla viherkattojen avulla voidaan parantaa kaupunkialueen ekosysteemipalvelujen eli luonnon aineettomien ja aineellisten palvelujen tarjontaa sekä lisätä kaupunkilaisten hyvinvointia tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen myötä sääilmiöt äärevöityvät. Viherkattoja voidaan käyttää osana hulevesien hallintajärjestelmää. Veden pidättäminen viherkatoilla auttaa tulvahuippujen madaltamisessa. Alueellisesti käytettynä viherkattojen avulla voidaan säästää hulevesijärjestelmien mitoituksessa. Suurimmat taloudelliset säästöt koituvatkin paikallisten tulvatuhojen eli rakennusten vesivahinkojen ja infran vaurioitumisen ehkäisystä. Tulvariski kasvaa voimakkaiden sateiden yleistyessä Suomessa. Tämän aiheuttamaa taloudellista riskiä kuvaa esimerkki Porista vuonna 2007, kun kolmen tunnin rankkasade aiheutti 20 miljoonan euron vahingot. Useat viherkatoilla saavutettavat hyödyt ovat luonteeltaan julkisia, yksittäistä tonttia laajemmalle alueelle kohdistuvia etuja, joiden arvoa on vaikea määritellä taloudellisesti. Tällaisia ovat kaupunkiluonnon monimuotoisuuden edistäminen ja viihtyisyyden ja kaupunkikuvan esteettisen laadun paraneminen. Näiden tekijöiden merkitys korostuu voimakkaasti kun kaupunkirakennetta tiivistetään. Kattojen hyödyntäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia oleskeluun asuinympäristössä, työpaikoilla ja julkisissa rakennuksissa sekä esimerkiksi kaupunkiviljelyyn. Lisäksi aurinkoenergian käyttö sopii hyvin viherkatoille.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 27 (79) Ka/2 Viherkatot ovat hyvin tehtyinä tavanomaisia kattoja pitkäikäisempiä. Viherkatot voivat vähentää rakennuksen lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutusta, parantaa ääneneristävyyttä erityisesti lentomelualueilla sekä parantaa ilmanlaatua. Viherkattojen kasvualustan ja kasvien avulla voidaan hillitä lämpösaarekeilmiötä ja tasata lämpötiloja. Viherkattojen taloudellisia hyötyjä on tunnistettu Suomessa tehdyssä kustannus-hyötyanalyysissä, joka on julkaistu vuonna 2013 Ilmatieteen laitoksen raporttina. Monissa tutkimuksissa on myös todettu elävien luonnonelementtien kokemisen ja näkemisen terveyshyödyt. Helsingissä on mahdollista selvästi kasvattaa toteutettavien viherkattojen määrää nykytilanteesta ja siten myös niistä saatavia hyötyjä. Viherkatot toimivat teknisesti parhaiten loivilla kattolappeilla, jotka ovat kerrostalorakentamisessa tavanomaisimpia. Viherkattoja rakennettaessa tulee huomioida lisääntyneen kuorman aiheuttama rasitus. Kansainvälisestä kehityksestä Lähes kaikki johtavat maailman pohjoisen pallonpuoliskon kaupungit edistävät viherkattojen rakentamista, toiset velvoittein ja toiset taloudellisin tuin sekä kannustavin linjauksin. Kaupunkisuunnittelun keskeiseksi tehtäväksi on noussut kaupunkien pitäminen toimintakykyisinä ja kilpailukykyisinä ilmaston muuttuessa. Pohjois-Amerikassa edelläkävijöitä ovat Toronto, Portland, Seattle, Chicago ja New York, joissa tulvavahinkojen välttämisen taloudellisen hyödyn näkökulmaan yhdistyy kaupunkielämän laadun ja alueellisen statuksen näkökulma. Aasiassa ja Australiassa, kuten Singaporessa, Tokiossa ja Sydneyssä, viherkatoista haetaan helpotusta tulvimisongelmien lisäksi terveydelle vaarallisten lämpösaarekkeiden synnyn välttämiseen sekä virkistysalueiden tarpeeseen. Euroopassa Saksa on viherkattorakentamisen tiennäyttäjä, perusteina korostuvat ekologisen kestävyyden näkökulma sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen taloudellinen hyöty. Berliini, Freiburg, Stuttgart ja noin 45 muuta saksalaiskaupunkia, sekä moni hollantilaiskaupunki Amsterdamin ja Rotterdamin johdolla, tukee rahallisesti viherkattorakentajia saadakseen yhteiskunnallista hyötyä viherkatteista. Valtaosa niistä on helppohoitoisia maksaruohokattoja, joiden tuotanto on tehokasta ja hinta on laskenut edulliselle tasolle. Sveitsissä Baselissa ja Zürichissa sen sijaan rakennetaan luonnonmukaisia niittykattoja ja pyritään käyttämään paikallista kasvualustaa ja kasveja. Lontoossa on kunnianhimoinen monimuotoisten viherkattojen ohjelma ja viherkatoilla on ilmastonmuutokseen sopeutumisen lisäksi kaupunkikuvallinen tavoite. Pariisissa keskustaa ympäröivän kaupan ja teollisuuden vyöhyk-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 28 (79) Ka/2 Kustannusvaikutuksia keellä kaikki rakennukset on varustettava joko aurinkopaneeleilla tai viherkatoilla. Myös Helsingin skandinaavisissa naapurikaupungeissa ollaan Helsinkiä edellä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Kööpenhaminassa kaupunki edellyttää kaupunginvaltuuston päätöksellä viherkattoja niin yksityisiin kuin julkisiin rakennuksiin aina kun kattokulma on alle 30 astetta. Tukholman keskeisillä uusilla projektialueilla, kuten Norra Djurgårdstadenin alueella, vaaditaan systemaattisesti viherkatot uudisrakennuksiin. Malmössä on rakennettu viherkattoja osaksi hulevesijärjestelmää muun muassa uudessa Västra Hamnenin kaupunginosassa sekä Augustenborgin perusparannusalueella. Järjestelmän hyödyt konkretisoituivat elokuussa 2014, kun Malmössä satoi 100 mm vuorokaudessa. Suuressa osassa kaupunkia tulvi ja kaupungille koituvat vahingot nousivat euroissa kymmeniin miljooniin. 163 kaupungin omaa rakennusta vaurioitui. Sen sijaan vahingot ja kustannukset jäivät pieniksi niillä alueilla, joissa rankkasadetapahtumiin oli varauduttu rakentamalla viherkattoja osana luonnonmukaista hulevesijärjestelmää. Viherkattojen kustannukset riippuvat toteutuksen ratkaisuista, mutta niiden toteuttaminen on yleensä jonkin verran kalliimpaa kuin vastaavan kasvittoman katon. Kiinteistö-ja rakennusalan liiton Rakli ry:n vuonna 2015 julkaisemassa kaavamääräysten kustannusvaikutuksia käsittelevässä selvityksessä viherkattomääräyksiä ei arvioitu kustannusvaikutuksiltaan merkittävimpien määräysten joukkoon. Verrattuna halvimpaan tasakattovaihtoehtoon viherkaton arvioitiin nostavan kustannuksia noin 13 euroa/k-m2, mikä on samaa mittaluokkaa kattoterassin rakentamisen tai parvekelasituksen kanssa. Verrattuna esimerkiksi pysäköintiratkaisujen, esteettömyyden tai yhteistilojen asumiskustannuksiin aiheuttamaan vaikutukseen, on viherkattojen vaikutus pieni. Esimerkiksi asemakaavoituksessa tavanomainen, kaupunkikuvallisilla syillä perusteltava määräys harjakattojen käyttämisestä nostaa Rakli ry:n mukaan kerrosneliön hintaa 30 euroa. Kiinteistöviraston tilakeskus on alustavasti arvioinut, että viherkatto nostaa uudisrakennuksen katon ja sen tukirakenteiden kustannuksia noin 1,3 2-kertaisiksi. Perusparannuskohteissa tutkitaan kussakin tapauksessa erikseen soveltuuko viherkatto olemassa olevaan kiinteistöön lisättäväksi. Niissä tapauksissa kun sitä voidaan käyttää, arvioidaan katon ja tukirakenteiden kustannuksien nousevan 1,5 2-kertaisiksi. Naapurimaiden ja keskieurooppalaisten esimerkkien perusteella voidaan olettaa, että myös Suomessa viherkattorakentamisen hinnat laskevat nykyisestä kysynnän lisääntyessä ja teknisten ratkaisujen kehittyessä.