Tietopaketti: presidentinvaalit. Ajatuspaja Toivo

Samankaltaiset tiedostot
PRESIDENTINVAALIT

Kuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna 2017

Kuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna Riitta Myllymäki

Eduskuntavaalit ,4 Eduskuntavaalit ,3 Eduskuntavaalit ,9 Eduskuntavaalit ,0

Kysely eduskuntavaaliehdokkaille osaamisen kehittämisen keinoista

Presidentinvaalit 2018

Presidentinvaalit 2018

Naiset politiikassa Onko tasa-arvo jo saavutettu?

Presidentinvaalit Helsingissä, 2. kierros

EDUSKUNTAPUOLUEIDEN KANSANEDUSTAJAEHDOKKAIDEN SUHTAUTUMINEN TYÖNANTAJAOLETTAMAN LISÄÄMISEEN TYÖSOPIMUSLAKIIN

Presidentinvaalit 2012

Julkaisija: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Julkaisun laatija: Elina Parviainen Kannen kuva: Sami Lievonen, Vantaan kaupungin aineistopankki

Kuntavaalit 2017: Äänestysaktiivisuus ja sen muutokset Manner-Suomen kunnissa

Presidentinvaalit 2012

TIETOISKU 7/

Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja

KUNTALIITON VALTUUSKUNNAN VALINTA

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017

Kansalaisjärjestöjen vaalikysely. Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry & Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry Luottamuksellinen

Ehdokaskysely 2019 STTK Luottamuksellinen

Presidentinvaalitutkimus 2011

Ehdokaskysely 2019 STTK Luottamuksellinen

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS

Ehdokaskysely 2019 STTK Luottamuksellinen

Presidentinvaalit 2012

Heinäkuu 2009 SDP Kokoomus Keskus Vasem RKP Perus KD Vihreät muu ei ei ta misto suoma osaa äänes liitto lainen sanoa täisi puolue

Katsaus ennakkoäänestämiseen sekä naisten ja miesten vaalimenestykseen

Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta Jussi Westinen & Ville Pitkänen

Presidentinvaalit 2018 Ehdokkaan valintaperusteet vanhan ja uuden vaalitavan aikana Tampereen yliopisto

Tilastoanalyysi vuoden 2017 kuntavaalituloksesta

Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan

1. Kuka seuraavista sopisi mielestänne parhaiten kannattamanne puolueen omaksi presidenttiehdokkaaksi seuraavissa presidentinvaaleissa?

Kysely eduskuntavaaliehdokkaille Suomen ilmastotavoitteista

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Valitkaa oheisesta listasta itsellenne viisi mieluisinta ehdokasta Suomen seuraavaksi presidentiksi. Mieluisin ehdokas

Oikeusministeriön vaaliohjeet 1 käsittelee kohdassa 8.4. tarkastuslaskentaa ja vaalien tuloksen vahvistamista.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

PUOLUEIDEN KANNATUSRAKENNE Eduskuntavaalit 2007, 2011 ja Ruohonen, Sini & Salonranta, Jussi

IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten?

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS

MITÄ OPITTIIN KAINUUN MAAKUNTAVAALEISTA? KAINUUN HALLINTOKOKEILUN ARVIOINNIN NÄKÖKULMA Demokratiapäivä , Helsinki

KUNTALIITON VALTUUSKUNNAN VALINTA

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen HE 15/2017 vp. MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUS: MAAKUNTAVAALIT JA KANSANÄÄNESTYS

KUNTAVAALIT Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut

VAALIPIIRIKOHTAISET YHTEYSHENKILÖT JA KANNATTAJAKORTTIEN KERÄÄJÄT SEKÄ KANSALAISPUOLUEEN ASIANTUNTIJAJÄSENET (listaa täydennetään päivittäin)

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Kajaanin kaupunki Pöytäkirja 7/ (10) Keskusvaalilautakunta Aika , klo 16:00-16:45. Kaupungintalo, kokoushuone Karvonen

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Työttömät insinöörit. Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018

Työttömät insinöörit. Kesäkuu 2019

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Rautavaaran kunta Pöytäkirja 7/2017 1

SISÄLLYS. N:o 852. Laki

Kutsu Kaakkois-Suomen vaalipiirin kuntapäiville ja seminaariin

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015

Kuntavaalikysely Jyty

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

M058, M059, M060, M068, M069

Äänestys. Sähköisen äänestyksen pilotti. Luokkamalli. Government. Versio 1.4H Julkinen (8) Luokkamalli

Keskusvaalilautakunta Sivu 1 / 9. Anja Kurki, puheenjohtaja Marianne Ehrnstén Seppo Lintunen Marjut Lindroos Markus Soronen

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Eduskuntavaaliehdokastutkimus. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Utsjoen kunta Pöytäkirja 2/ Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Maailman laajin selvitys

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Kunnanvaltuutetut EU-vaaliehdokkaina 2019

Kansanedustajat vaalipiireittäin vaalikauden päättyessä. Löfström Mats r Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö C9:2011 ISSN-L (verkkojulkaisu) ISBN

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Pikakatsaus kuntavaalituloksiin ARTTU2-kuntien vinkkelistä

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 HAMMASLÄÄKÄRIKOHTAISET TULOKSET

Tutkimus. Diplomi- insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2011

SUPERIN LIITTOKOKOUSVAALIT 2020 VAALIOHJEET SUPERIN LIITTOHALLITUKSEN JÄSENEHDOKKAIDEN ASETTAMISTA VARTEN 2020

Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (7) Keskusvaalilautakunta Aika , klo 12:00-13:55. Käsitellyt asiat

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2011

EDUSKUNTAVAALI-ANAGRAMMIT

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Bioenergia ry. Ehdokastutkimuksen tulokset

EHDOKKAIDEN KAUPUNKIKANNATUS Kuntavaalit 2017 yli asukkaan kaupungeissa. Ruohonen, Sini & Salonranta, Jussi

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset

Työttömät insinöörit. Lokakuu 2018

Seuraavat henkilöt ovat ehdokkaina seuraavissa presidentinvaaleissa 2012, ketä heistä todennäköisesti äänestätte?

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2018 Insinöörivalinnan matematiikan koe, , Ratkaisut (Sarja A)

Vuoden 2017 kuntavaalien tuloslaskennan loppuunsaattaminen, vaalien tuloksen vahvistaminen ja julkaiseminen sekä tuloksesta tiedottaminen

Kesäkuussa työttömyydessä kausivaihtelun mukaista kasvua

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010

Joulukuun työllisyyskatsaus 2014

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

Työttömät insinöörit. Tammikuu 2019

Transkriptio:

Tietopaketti: presidentinvaalit Ajatuspaja Toivo 25.1.2018

Presidentinvaali 2012 ensimmäinen kierros Vaalipiiri Äänestysprosentti Äänestäneet Ennakkoäänestäneet Ennakoiden osuus Helsingin vaalipiiri 76,6 % 350 317 144 070 41,1 % Uudenmaan vaalipiiri 75,6 % 527 308 209 099 39,7 % Varsinais-Suomen vaalipiiri 73,6 % 268 846 119 780 44,6 % Satakunnan vaalipiiri 71,9 % 130 326 65 664 50,4 % Hämeen vaalipiiri 71,8 % 212 967 99 467 46,7 % Pirkanmaan vaalipiiri 73,6 % 282 912 137 423 48,6 % Kaakkois-Suomen vaalipiiri* 70,3 % 264 514 127 740 48,3 % Savo-Karjalan vaalipiiri* 68,1 % 225 599 112 617 49,9 % Vaasan vaalipiiri 73,4 % 248 912 109 637 44,0 % Keski-Suomen vaalipiiri 71,8 % 154 632 75 125 48,6 % Oulun vaalipiiri 71,0 % 256 519 126 008 49,1 % Lapin vaalipiiri 71,6 % 104 223 59 459 57,0 % Manner-Suomi yhteensä 72,8 % 3 038 645 1 389 904 45,7 % * Entinen vaalipiirijako muutettu laskennallisesti vastaamaan nykyistä.

Presidentinvaali 2012 ensimmäinen kierros Vuoden 2012 vaalien ensimmäisellä kierroksella annettiin ääniä 3 038 645. Äänestysaktiivisuus oli 72,8 %. Vuonna 2006, kun Halonen oli ehdolla toiselle kaudelle ääniä annettiin 3 016 801 (äänestysprosentti oli 70,8 %). Vaaleissa 2012 alin äänestysaktiivisuus oli Savo-Karjalan vaalipiirissä (68,1 %) ja korkein Helsingin vaalipiirissä (76,6 %). Ennakkoäänien osuus oli kaikista äänistä 45,7 %. Eniten äänistä annettiin ennakkoon Lapin vaalipiirissä (57 %). Väyrynen keräsi kaikista Lapin äänistä 43,0 %. Myös Satakunnassa yli puolet (50,4 %) käytti äänensä ennakkoon. Siellä suosituin ehdokas oli Niinistö (38,6 %).

Presidentinvaali 2012 (I) ehdokkaiden tuloksia Vaalipiiri Niinistö Haavisto Väyrynen Muut (5) Helsingin vaalipiiri 132 710 (37,2 %) 123 348 (34,5 %) 22 277 (6,2 %) 78 784 (22,1 %) Uudenmaan vaalipiiri 229 647 (43,2 %) 116 105 (21,9 %) 50 196 (9,5 %) 135 174 (25,5 %) Varsinais-Suomen vaalipiiri 113 573 (42,0 %) 50 376 (18,6 %) 34 007 (12,6 %) 72 469 (26,8 %) Satakunnan vaalipiiri 50 458 (38,6 %) 15 286 (11,7 %) 23 077 (17,7 %) 41 814 (32,0 %) Hämeen vaalipiiri 89 271 (41,8 %) 35 834 (16,8 %) 30 971 (14,5 %) 57 406 (26,9 %) Pirkanmaan vaalipiiri 113 201 (39,8 %) 56 670 (19,9 %) 36 262 (12,8 %) 78 069 (27,5 %) Kaakkois-Suomen vaalipiiri 107 090 (40,5 %) 40 018 (15,1 %) 48 627 (18,4 %) 69 498 (26,2 %) Savo-Karjalan vaalipiiri 74 761 ( 33,1 %) 34 563 (15,3 %) 53 232 (23,6 %) 63 652 (28,1 %) Vaasan vaalipiiri 75 033 (29,9 %) 20 820 (8,3 %) 66 450 (26,5 %) 88 462 (35,3 %) Keski-Suomen vaalipiiri 47 248 (30,4 %) 31 392 (20,2 %) 34 299 (22,1 %) 42 392 (27,3 %) Oulun vaalipiiri 70 931 (27,5 %) 37 035 (14,3 %) 90 914 (35,2 %) 59 291 (23,0 %) Lapin vaalipiiri 24 734 (23,3 %) 11 894 (11,2 %) 45 665 (43,0 %) 23 838 (22,5 %) Manner-Suomi yhteensä 1 131 254 (37,0 %) 574 275 (18,8 %) 536 555 (17,5 %) 818 687 (26,7 %)

Presidentinvaali 2012 (I) ehdokkaiden tuloksia Kolme eniten ääniä kerännyttä ehdokasta saivat v. 2012 yhteensä lähes ¾ kaikista äänistä. Niinistön kannatus oli suosituimmista ehdokkaista tasaisinta eri vaalipiireissä (kannatusosuus vaihteli 23,3 % ja 43,2 % välillä). Haaviston kannatuksen vaihteluväli oli 8,3 34,5 %. Väyrysen kannatus oli alimmillaan 6,2 % ja korkeimmillaan 43,0 %. Haaviston ja Väyrysen välinen kannatusero oli pienimmillään Keski-Suomen (0,9 %- yks.), Hämeen (2,3 %-yks.), ja Kaakkois-Suomen (3,3 %-yks.) vaalipiireissä.

Niinistön äänimäärät v. 2006 ja 2012 vaaleissa 2006 (I) 2006 (II) 2012 (I) 2012 (II) Helsingin vaalipiiri 110 175 165 881 132 710 174 374 Uudenmaan vaalipiiri 155 752 262 790 229 647 318 229 Varsinais-Suomen vaalipiiri 73 296 130 990 113 573 162 931 Satakunnan vaalipiiri 27 854 62 031 50 458 82 601 Hämeen vaalipiiri 54 070 102 921 89 271 133 309 Pirkanmaan vaalipiiri 72 837 131 490 113 201 170 150 Kaakkois-Suomen vaalipiiri 60 880 139 052 107 090 168 159 Savo-Karjalan vaalipiiri 39 569 115 804 74 761 132 009 Vaasan vaalipiiri 43 939 147 804 75 033 165 107 Keski-Suomen vaalipiiri 27 239 70 495 47 248 82 661 Oulun vaalipiiri 42 975 133 997 70 931 151 087 Lapin vaalipiiri 16 293 51 045 24 734 56 984 Yhteensä 725 866 (24,1 %) 1 518 333 (48,2 %) 1 131 254 (37,0 %) 1 802 328 (62,6 %)

Niinistön äänimäärät v. 2006 ja 2012 vaaleissa Niinistö oli ensimmäisen kerran presidentinvaaleissa ehdolla v. 2006. Vuoden 2006 vaalien toisella kierroksella Niinistö lisäsi kannatusosuuttaan ensimmäiseen kierrokseen verrattuna eniten Vaasan ja Oulun vaalipiireissä. Vaalien 2012 ensimmäisellä kierroksella Niinistön äänimäärä kasvoi Manner-Suomen kaikissa vaalipiireissä verrattuna vuoden 2006 ensimmäisen kierroksen tulokseen. Niinistö oli suosituin ehdokas kaikissa muissa paitsi Lapin ja Oulun vaalipiireissä. Vaalien 2012 toisella kierroksella Niinistö oli suosituin ehdokas Manner-Suomen kaikissa vaalipiireissä.

Haaviston äänimäärä v. 2012 vaaleissa 2012 (I) 2012 (II) Helsingin vaalipiiri 123 348 173 635 Uudenmaan vaalipiiri 116 105 193 707 Varsinais-Suomen vaalipiiri 50 376 96 760 Satakunnan vaalipiiri 15 286 39 207 Hämeen vaalipiiri 35 834 70 264 Pirkanmaan vaalipiiri 56 670 101 443 Kaakkois-Suomen vaalipiiri 40 018 80 511 Savo-Karjalan vaalipiiri 34 563 75 448 Vaasan vaalipiiri 20 820 63 263 Keski-Suomen vaalipiiri 31 392 60 367 Oulun vaalipiiri 37 035 81 588 Lapin vaalipiiri 11 894 34 156 Yhteensä 574 275 (18,8 %) 1 077 425 (37,4 %)

Haaviston äänimäärä v. 2012 vaaleissa Haaviston kannatus ensimmäisellä kierroksella oli 18,8 %. Kannatus oli tätä suurempaa Helsingin (34,5 %) ja Uudenmaan (21,9 %), Keski-Suomen (20,2 %) ja Pirkanmaan (19,9 %) vaalipiireissä. Vaalien toisella kierroksella Haaviston kannatusosuus kasvoi eniten Keski-Suomen ja Lapin vaalipiireissä. Vähiten Haaviston kannatusosuus nousi ensimmäiseen kierrokseen verrattuna Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireissä. Aiemmin toisen kierroksen tulokset ovat olleet vuoden 2012 tulosta tiukempia. Vuonna 1994 Rehnin tulos oli 46,1 %, v. 2000 Ahon kannatus oli 48,4 % ja v. 2006 Niinistön osuus oli 48,2 %.

Vanhasen ja Väyrysen äänimäärät v. 2006 ja 2012 Vanhanen (2006) Väyrynen (2012) Helsingin vaalipiiri 23 226 22 277 Uudenmaan vaalipiiri 55 336 50 196 Varsinais-Suomen vaalipiiri 36 741 34 007 Satakunnan vaalipiiri 26 106 23 077 Hämeen vaalipiiri 32 886 30 971 Pirkanmaan vaalipiiri 47 750 36 262 Kaakkois-Suomen vaalipiiri 59 661 48 627 Savo-Karjalan vaalipiiri 65 402 53 232 Vaasan vaalipiiri 73 085 66 450 Keski-Suomen vaalipiiri 34 830 34 299 Oulun vaalipiiri 83 231 90 914 Lapin vaalipiiri 33 282 45 665 Yhteensä 561 990 (18,6 %) 536 555 (17,5 %)

Vanhasen ja Väyrysen äänimäärät v. 2006 ja 2012 Vanhanen oli keskustan presidenttiehdokas vuoden 2006 vaaleissa. Väyrynen 2012. Molemmat sijoittuivat ensimmäisillä kierroksilla kolmannelle sijalle. Suoran vaalitavan vaaleissa keskustalaisen ehdokkaan ensimmäisen kierroksen ennätys on vuodelta 2000, kun Aho sai 1 051 159 ääniä. Vaaleissa 1994 Väyrynen sai 623 415 ääntä. Vanhasen ja Väyrysen äänimäärät eri vaalipiireistä ovat lähellä toisiaan. Molempien äänistä pienimmät osuudet (4 5%) kertyivät Helsingin ja Satakunnan vaalipiireistä. Oulun vaalipiiri oli molemmille ehdokkaille merkittävin. Vuonna 2006 Vanhanen sai sieltä kaikista äänistään 15 %. Vuonna 2012 Väyrynen sai sieltä äänistään 17 %.

Suoran kansanvaalin äänimäärät top 10 (1994 2012) Äänimäärä Sauli Niinistö 2012 (2. kierros) 1 802 328 Martti Ahtisaari 1994 (2. kierros) 1 723 485 Tarja Halonen 2000 (2. kierros) 1 644 532 Tarja Halonen 2006 (2. kierros) 1 630 980 Esko Aho 2000 (2. kierros) 1 540 803 Sauli Niinistö 2006 (2. kierros) 1 518 333 Elisabeth Rehn 1994 (2. kierros) 1 476 294 Tarja Halonen 2006 (1. kierros) 1 397 030 Tarja Halonen 2000 (1. kierros) 1 224 431 Sauli Niinistö 2012 (1. kierros) 1 131 254

Suoran kansanvaalin äänimäärät top 10 (1994 2012) Ensimmäisen kerran suoraa kansanvaalia käytettiin vaalitapana v. 1994 vaaleissa. Martti Ahtisaaren tullessa valituksi v. 1994 hän keräsi toisella kierroksella 53,9 % äänistä. Äänestysprosentti oli toisella kierroksella 82,3 %. Sauli Niinistö onnistui rikkomaan ennätyksen v. 2012 vaalien toisella kierroksella. Hän keräsi 62,6 % äänistä. Äänestysprosentti oli tuolloin 68,9 %. Vaalien ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä (46,3 %) on saanut Tarja Halonen vuonna 2006. Äänestysprosentti oli tuolloin 73,9 %.

Lisätiedot: Sini Ruohonen sini.ruohonen@toivoajatuspaja.fi www.toivoajatuspaja.fi