1 (7) Antopäivä: XX.9.2014 Säädösperusta: Ilmailulain (1194/2009) 60 Voimaantulopäivä: XX.9.2014 Voimassa: toistaiseksi Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: - Muutostiedot: Tällä määräyksellä kumotaan ilmailumääräys Euroopan yhteisön säädöksiä täydentävistä lento- ja työaikarajoituksista (4.7.2008). Euroopan unionin säädöksiä täydentävät lento- ja työaikarajoitukset SISÄLTÖ 1 SOVELTAMISALA... 1 2 YHDEN OHJAAJAN LENTOTOIMINTA... 1 3 KIIREELLISET LÄÄKINTÄLENNOT (EMS)... 2 4 KESKEYTYVÄ LENTOTYÖJAKSO... 2 5 PAIKALLISEN YÖN MÄÄRITTÄMINEN VIIKOITTAISTA VÄHIMMÄISLEPOAIKAA MÄÄRÄTTÄESSÄ... 3 6 LENNONAIKAISEN LEVON VAIKUTUS MAKSIMITYÖAIKOIHIN... 3 7 PÄIVYSTYS... 4 8 AIKAVYÖHYKE-EROJEN HUOMIOON OTTAMINEN... 4 9 LIIKELENTOTOIMINTA... 4 10 POIKKEUKSET... 7 11 SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET... 7 1 SOVELTAMISALA Tämä määräys koskee suomalaisen lentotoimintaluvan nojalla lentokoneilla harjoitettavaa kaupallista ilmakuljetusta. 2 YHDEN OHJAAJAN LENTOTOIMINTA Lentotoiminnassa, jossa ohjaamomiehistöön kuuluu vain yksi ohjaaja, päivittäinen lentotyöjakso saa olla enintään 10 tunnin pituinen, ellei tässä määräyksessä toisin määrätä. Lentotoiminnassa, jossa ohjaamomiehistöön kuuluu vain yksi ohjaaja, on muutoin noudatettava pisintä sallittua päivittäistä lentotyöjaksoa koskevia vaatimuksia, jotka Euroopan unionin säädösten ja tämän määräyksen mukaan koskevat usean ohjaajan ohjaamomiehistön jäsentä. Rajoituksia sovellettaessa on laskennassa käytettävä 10 tunnin päivittäistä lentotyöjaksoa. Vaadittujen vähennysten ja sallittujen pidennysten on oltava samanpituisia kuin toimittaessa usean ohjaajan ohjaamomiehistön jäsenenä. Liikenteen turvallisuusvirasto PL 320, 00101 Helsinki puh. 029 534 5000, faksi 029 534 5095 Y-tunnus 1031715-9 / r www.trafi.fi
2 (7) 3 KIIREELLISET LÄÄKINTÄLENNOT (EMS) 3.1 Kiireellisen lääkintälennon määritelmä Kiireellisillä lääkintälennoilla (EMS, emergency medical service) tarkoitetaan tässä määräyksessä lentoja, joiden tehtävänä on järjestää lääkinnällistä apua hätätilanteessa silloin, kun on tarve kuljettaa nopeasti 1) lääkintähenkilöstöä 2) lääkintätarvikkeita (laitteita, verta, elimiä, lääkkeitä) tai 3) sairaita tai vammautuneita ja muita tapahtumaan suoraan liittyviä henkilöitä. 3.2 Yhden ohjaajan lentotoiminta Kiireellisillä lääkintälennoilla, joilla ohjaamomiehistöön kuuluu vain yksi ohjaaja, on noudatettava tämän määräyksen 2 kohdan vaatimuksia. Suunniteltua pisintä sallittua päivittäistä lentotyöjaksoa saadaan kuitenkin pidentää enintään kahdella tunnilla. Aloitettuun kiireelliseen lääkintälentotehtävään kuuluvat 3.1 kohdassa tarkoitetut lennot saadaan edellä sanotun estämättä suorittaa kiireellisen lääkintälentotehtävän loppuun saattamiseksi. 3.3 Usean ohjaajan lentotoiminta Kiireellisillä lääkintälennoilla, joilla ohjaamomiehistöön kuuluu enemmän kuin yksi ohjaaja, on noudatettava samoja pisintä sallittua päivittäistä lentotyöjaksoa koskevia vaatimuksia kuin muussakin kaupallisessa ilmakuljetuksessa. Suunniteltua pisintä sallittua päivittäistä lentotyöjaksoa saadaan kuitenkin pidentää enintään kahdella tunnilla. Aloitettuun kiireelliseen lääkintälentotehtävään kuuluvat 3.1 kohdassa tarkoitetut lennot saadaan edellä sanotun estämättä suorittaa kiireellisen lääkintälentotehtävän loppuun saattamiseksi. 4 KESKEYTYVÄ LENTOTYÖJAKSO 4.1 Jos lentotyöjaksoon kuuluvien työtehtävien välillä on etukäteen määrätty yhtäjaksoinen tauko, lentotoiminnan harjoittaja voi pidentää lentotyöjaksoa alla olevan taulukon mukaisesti, mikäli kohtien a), b) ja c) ehdot täyttyvät. EU-OPS kohtien 1.1105, 1.4 ja 1.5, vaatimuksia on kuitenkin noudatettava. Taulukko 1 Yhtämittaisen tauon kesto Lentotyöjakson pidennys 0 h - 3 h 59 min ei pidennystä 4 h - 6 h 59 min 2 h 7 h - 9 h 59 min 6 h a) Yhteenlaskettu lentotyöjakso taulukon 1 mukaisesti pidennettynä ei saa ylittää 20 tuntia.
3 (7) b) Lentotyöjaksoa ei saa pidentää sen keskeytymisen nojalla silloin, kun ohjaamomiehistön lentotyöjaksoa on pidennetty ohjaamomiehistön lisäyksen perusteella tai matkustamomiehistön lentotyöjaksoa on pidennetty. c) Miehistölle on järjestettävä tarkoituksenmukainen majoitus, kun tauon pituus on kuusi tuntia tai enemmän tai tauosta kolme tuntia tai enemmän on kello 22:00:n ja 06:00:n välisenä aikana sen alueen paikallista aikaa, missä tauko pidetään. Kaikissa muissa tapauksissa on järjestettävä riittävä lepotila. Jos työpaikan ja riittävän lepotilan tai tarkoituksenmukaisen majoituksen välinen edestakainen matkustusaika on yhteensä yli tunnin, tauosta vähennetään yhden tunnin ylittävä matkustusaika pidennetyn lentotyöjakson laskemista varten. 4.2 Tauon pituus lasketaan kokonaisuudessaan mukaan kokonaistyöjaksoihin. Jos tauon pituus on kahdeksan tuntia tai enemmän, 50 prosenttia sen kestosta lasketaan mukaan edellä tarkoitettuihin kokonaistyöjaksoihin. Yhden lentotyöjakson aikana käytetään vain yhtä taukoa lentotyöjakson pidentämisen perusteena. 4.3 Keskeytyviä työjaksoja, jotka ovat tai joiden osia on kello 01:00:n ja 06:59:n välisenä aikana paikallista aikaa, ei käytetä peräkkäin eikä useammin kuin kaksi kertaa toisiaan seuraavien seitsemän vuorokauden aikana. Edellä tarkoitettu seitsemän vuorokauden ajanjakso lasketaan alkavaksi ilmoittautumisaikaa seuraavasta paikallisesta ajasta kello 00:00. 5 PAIKALLISEN YÖN MÄÄRITTÄMINEN VIIKOITTAISTA VÄHIMMÄISLEPOAIKAA MÄÄRÄTTÄ- ESSÄ Kun viikoittaisen lepojakson kesto on vähintään 40 tuntia, toinen viikoittaiseen lepojaksoon vaadittava paikallinen yö (kahdeksan tunnin pituinen ajanjakso) voi alkaa klo 20:00. 6 LENNONAIKAISEN LEVON VAIKUTUS MAKSIMITYÖAIKOIHIN 6.1 Yleistä Ilmoittautumisajalla ei ole vaikutusta tässä luvussa säädettyihin lentotyöajan tai lentotyöjakson pidennyksiin. Lentokoneessa on oltava viranomaisen hyväksymät lepotilat lepovuorossa oleville miehistön jäsenille. 6.2 Ohjaamomiehistö Kun vähintään kahden ohjaajan ohjaamomiehistöä on lisätty kaksinkertaiseksi, lentotyöjakso ei saa ylittää 18 tuntia. Jos ohjaamomiehistöä on lisätty edellä tarkoitettua vähemmän, lentotyöjakso ei saa ylittää 16 tuntia. Lisätyn ohjaamomiehistön lentotyöjaksoon saa kuulua enintään kaksi laskua. Suunniteltu laskujen lukumäärä saa kuitenkin olla enintään kolme, jos yhden yksittäisen lennon lentoaika on enintään kaksi tuntia ja lentotyöjaksoa välittömästi seuraavan lepojakson alkuperäiseen pituuteen lisätään kuusi tuntia.
4 (7) 6.3 Matkustamomiehistö Matkustamomiehistön sallittuja lentotyöjaksoja voidaan pidentää enintään 18 tuntiin. Yksittäisen lepojakson pituuden tulee olla vähintään yksi tunti eikä lentotyöjakson aikana saa olla enempää kuin kolme laskua. 7 PÄIVYSTYS 7.1 Miehistön jäsenten päivystysjaksoilla tulee olla alla olevan taulukon 2 mukaiset rajat: Taulukko 2 Valmistautumisaika Päivystysaika enintään 0 h - 5 h 59 min 12 h 6 h tai yli 18 h Päivystysjaksoista lasketaan 50 prosenttia kokonaistyöaikaan, lukuun ottamatta kotona suoritetun päivystyksen neljää ensimmäistä tuntia. Välittömästi työjakson jälkeen seuraava päivystysjakso lisätään lentotyöjaksoon tai työjaksoon. Sellaisen päivystysjakson jälkeen, jolta ei ole kutsuttu työhön, on oltava vähintään 10 tunnin lepojakso. 7.2 Miehistön jäsenen katsotaan päivystävän alkuperäisen aikataulun mukaisesta ilmoittautumisajasta alkaen, jos tieto lennon viivästymisestä on annettu ennen kuin miehistön jäsen on lähtenyt lepopaikastaan. Tällöin tulee määrätä uusi valmistautumisaika. 8 AIKAVYÖHYKE-EROJEN HUOMIOON OTTAMINEN Kun työjakson alkamis- ja päättymispaikan välinen aikaero on neljä tuntia tai enemmän, on lentotyöjaksoa seuraavaa lepoaikaa pidennettävä. 9 LIIKELENTOTOIMINTA 9.1 Soveltamisala ja määritelmät Tätä määräyksen lukua sovelletaan suomalaiseen liikelentotoimintaan. Liikelentotoiminnaksi katsotaan ei-säännöllinen tarveperustainen kaupallinen ilmakuljetus (non-scheduled ondemand commercial air transport operations), jota lentotoiminnan harjoittaja suorittaa lentokoneella, jonka suurin sallittu operatiivinen matkustajapaikkaluku on 19 tai vähemmän. 9.2 Tavoitettavuusvelvoite liikelentotoiminnassa 9.2.1 Liikelentotoiminnassa päivystyksen sijaan voidaan käyttää tavoitettavuusvelvoitetta kotona (home base) tai muussa tarkoituksenmukaisessa majoituksessa. Tavoitettavuusvelvoitetta ei lasketa työajaksi, vapaa-ajaksi eikä päivystysajaksi. Tavoitettavuusvelvoitteen aikaisesta vuorokaudesta lasketaan kokonaistyöjaksoihin neljä tuntia. Tätä lisäystä ei kuitenkaan tehdä sellaiseen vuorokauteen, jolloin ollaan työjaksolla.
5 (7) 9.2.2 Tavoitettavuusvelvoite voi alkaa toteutuneen lepojakson jälkeen. Normaalisti pisin mahdollinen tavoitettavuusvelvoiteaika on 168 tuntia, jonka jälkeen miehistön jäsen on oikeutettu viikkolepoon. 9.2.3 Tavoitettavuusvelvoitteen aikana miehistön jäsenen vastausaika eli aika, jonka kuluessa pitää vastata yhteydenottoon, tulee olla operaattorin määrittelemä. Vastausaika ei saa olla virka-aikana vähempää kuin kaksi tuntia eikä virka-ajan ulkopuolella vähempää kuin neljä tuntia. 9.2.4 Mikäli tavoitettavuusvelvoitteen lopulla miehistön jäsenelle tarjotaan sellaista työjaksoa, joka ei mahdollista viikkolepoa, voidaan miehistön jäsenen ja lentotoiminnan harjoittajan välisellä sopimuksella todeta viikkolevon toteutuneen, jos ennen kyseistä työtarjousta edellisestä lentotyöjaksosta on kulunut EU-OPS 1.1110 kohdan 2.1. mukainen viikkolepo lisättynä 24 tunnilla. 9.2.5 Miehistön jäsenellä tulee olla vähintään seitsemän kaikesta työstä vapaata vuorokautta kuukaudessa tavoitettavuusvelvoitetta käytettäessä. 9.3 Odottamattomat tilanteet lentotoiminnassa lyhyen aikavälin uudelleensuunnittelu 9.3.1 Suunniteltuja työvuoroja voidaan muuttaa juuri ennen ilmoittautumisaikaa tai ilmoittautumisajan jälkeen odottamattomissa tilanteissa seuraavasti: a) keskeytyvän lentotyöjakson tauon alkamisajankohta tulee ilmoittaa miehistön jäsenelle viimeistään ennen taukoa tai b) lyhennetyn lepoajan alkamisajankohta vastaavasti ennen lepoajan alkua. Lentotoiminnan harjoittajan tulee ilmoittaa Liikenteen turvallisuusvirastolle lyhyen aikavälin uudelleensuunnittelun käytöstä, kun käytetään kohdan a) mukaista keskeytyvää lentotyöjaksoa. Ilmoitus on tehtävä 28 päivän kuluessa. 9.4 Keskeytyvä lentotyöjakso liikelentotoiminnassa Jos lentotyöjaksoon kuuluvien työtehtävien välillä on etukäteen määrätty yhtäjaksoinen tauko, lentotoiminnan harjoittaja voi pidentää lentotyöjaksoa seuraavasti noudattaen kuitenkin EU- OPS kohtien 1.1105, 1.4 ja 1.5 vaatimuksia: a) Lentotyöjaksossa olevan tauon tulee olla vähintään kolme peräkkäistä tuntia. Taukoon ei tule laskea lennon jälkeisiin toimenpiteisiin eikä lennon suunnitteluun kuluvaa aikaa, joihin on varattava vähintään puoli tuntia kumpaankin. b) Pisintä sallittua päivittäistä lentotyöjaksoa (FDP, flight duty period) voidaan pidentää 50 prosentilla tauon pituudesta. c) Jos tauon pituus on kuusi tuntia tai enemmän tai jos tauosta kolme tuntia tai enemmän on WOCL:n (window of circadian low) kanssa päällekkäin, tulee miehistölle järjestää tarkoituksenmukainen majoitus. Muissa tapauksissa pitää järjestää riittävä lepotila. d) Keskeytyvässä lentotyöjaksossa saa olla vain yksi sellainen tauko, joka otetaan huomioon pidennystä laskettaessa.
6 (7) e) Lyhennettyä lepojaksoa tai toista keskeytyvää lentotyöjaksoa ei saa käyttää ennen eikä jälkeen keskeytyvää lentotyöjaksoa. f) Keskeytyvää lentotyöjaksoa seuraavan lepojakson tulee olla pisin seuraavista: 1) kotiasemalla 12 tuntia tai ulkoasemalla 10 tuntia tai 2) FDP ennen taukoa + FDP tauon jälkeen tai 3) 8 tuntia tauon pituus + 10 tuntia. 9.5 Lennonaikaisen levon vaikutus maksimityöaikoihin 9.5.1 Ilmoittautumisajalla ei ole vaikutusta tässä luvussa säädettyihin lentotyöajan tai lentotyöjakson pidennyksiin. Lentokoneessa on oltava viranomaisen hyväksymät lepotilat lepovuorossa oleville miehistön jäsenille. 9.5.2 Kun vähintään kahden ohjaajan ohjaamomiehistöä on lisätty kaksinkertaiseksi, lentotyöjakso ei saa ylittää 18 tuntia. Jos ohjaamomiehistöä on lisätty edellä tarkoitettua vähemmän, lentotyöjakso ei saa ylittää 16 tuntia. Suunniteltujen laskujen lukumäärä saa olla enintään neljä. Lennonaikaisen vähimmäislevon on oltava yhtäjaksoisesti 90 minuuttia jokaista ohjaajaa kohden. 9.6 Lepopaikoille asetettavat vaatimukset 9.6.1 Lentokoneessa on oltava viranomaisen hyväksymät lepopaikat lepovuorossa oleville miehistön jäsenille. Lepopaikan viereisellä istuimella tai sen välittömässä läheisyydessä ei saa olla matkustajaa. Lennon aikana käytettävät lepopaikat jaetaan kolmeen luokkaan: Luokka 1:n mukaisella lepopaikalla tarkoitetaan vuodetta, makuulaveria tai sitä vastaavaa tasoa, joka mahdollistaa nukkumisen vaakasuorassa tai lähes vaakasuorassa makuuasennossa. Käytettäessä istuinta tulee istuimen selkänojaa voida kallistaa vähintään 80 astetta pystysuoraan nähden. Istuimen tulee sijaita muualla kuin ohjaamossa ja matkustamossa sellaisessa paikassa tai tilassa, jonka valaistusta voidaan säätää, joka on rajattu vähintään verholla ja joka antaa riittävän suojan melulta ja muilta esimerkiksi matkustajien tai muun miehistön aiheuttamilta häiriötekijöiltä. Luokka 2:n mukaisella lepopaikalla tarkoitetaan istuinta, jonka selkänojaa voidaan kallistaa vähintään 45 astetta pystysuoraan nähden, istuimen istumatila (seat pitch) on vähintään 137,5 cm (55 tuumaa), istuimen leveys vähintään 50 cm (20 tuumaa) ja joka antaa riittävän tuen jaloille. Istuimen tulee olla erotettuna matkustajista vähintään verholla, joka mahdollistaa valaistuksen hämärtämisen ja kohtuullisen rauhan muun miehistön tai matkustajien aiheuttamalta häiriöltä. Luokka 3:n mukaisella lepopaikalla tarkoitetaan istuinta koneen matkustamossa tai ohjaamossa, jonka selkänojaa voidaan kallistaa vähintään 20 40 astetta pystysuoraan nähden ja joka voidaan erottaa verholla, joka mahdollistaa valaistuksen hämärtämisen ja kohtuullisen rauhan muun miehistön tai matkustajien aiheuttamalta häiriöltä.
7 (7) 9.6.2 Yhdellä ohjaajalla lisätyn ohjaamomiehistön maksimilentotyöjakso on luokka 1 kohdalla 16 tuntia, luokka 2 kohdalla 15 tuntia ja luokka 3 kohdalla 14 tuntia. Kahdella ohjaajalla lisätyn ohjaamomiehistön maksimilentotyöjakso on luokka 1 kohdalla 18 tuntia, luokka 2 kohdalla 17 tuntia ja luokka 3 kohdalla 16 tuntia. 10 POIKKEUKSET Liikenteen turvallisuusvirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksia tämän määräyksen vaatimuksista yllättävissä ja kiireellisissä tilanteissa tai ajallisesti rajattujen toiminnallisten tarpeiden vuoksi, jos ne eivät heikennä turvallisuutta. Hakijan on poikkeusta hakiessaan esitettävä selvitys siitä, miten vastaava turvallisuustaso saavutetaan. 11 SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Lentotoiminnan harjoittaja saa halutessaan jatkaa tässä ilmailumääräyksessä määrätyn osalta toimintaansa 31.12.2014 saakka sen hyväksynnän mukaisesti, joka sillä on tämän määräyksen voimaan tullessa. Tuomas Routa ylijohtaja Maija Mansikkaniemi lakimies