ITSESUUNNITELTU SEOSREHUN JAKOVAUNU Aution maatila Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY -keskukset (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013)
JOHDANTO Lypsykarjan hoidossa tärkeimmät ja raskaimmat työvaiheet ovat ruokinta ja lypsy. Ne ovat myös vaikeimmat koneellistamiskohteet ja joihin kuluu päivittäisestä työajasta 70 80 % (Kaila 2002). Työn keventäminen ajoissa lisää jaksamista ja parantaa navetassa tehtävän työn mielekkyyttä. Seosrehuruokinta yleistyy kovasti lypsykarjatiloilla. Tuottavaa lypsylehmää kohden tarvitaan seosrehua keskimäärin noin 50 60 kg vuorokaudessa. Määrään vaikuttavat seoksessa käytettävien komponenttien rehuarvot ja kuiva-ainepitoisuudet. Yli 60 lypsylehmän + nuorkarjan navetassa seosrehua siirretään päivittäin lähes 5 000 kg (Kivinen ym. 2007, 43). Yleisin menetelmä seosrehunruokinnassa on jakaa rehuseos traktoriin kiinnitettävällä seosrehuvaunulla, joka täytetään etukuormaimella. Rehussa käytettävät komponentit voidaan sekoittaa vaihtoehtoisesti kiinteässä sekoittimessa, josta valmis seosrehu siirretään ruokintapaikalle ja jaetaan lehmille joko ajettavalla tai itsekulkevalla jakovaunulla, ruokintarobotilla tai mattoruokkimella. (Kaila 2002) Seosrehuruokinta on kustannuksiltaan varteen otettava vaihtoehto lypsykarjan ruokintaan yli 50 lehmän tiloilla. Apevaunun korkean hankintahinnan vuoksi pienessä karjassa yksikkökustannukset ovat korkeat (Kaila 2002). Kuitenkin tätä pienemmissä karjoissa seosrehun ruokintaa ja yksikkökustannuksia on mahdollista pienentää ja taloudellisuus muihin ruokintamenetelmiin verrattuna paranee huomattavasti mm. ruokintalaitteiston suunnittelulla. Tässä raportissa esitellään tilalla itse suunniteltu ja edullinen sähkökäyttöinen ajettava seosrehujakovaunu. Ajettavalla rehunjakovaunulla työskentely ei rasita fyysisesti ja työasento on ergonomisesti hyvä. Selvityksen ovat tehneet Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen Kilpailukykyä Maidontuotantoon -hankkeessa. TILA Aution maatila sijaitsee Keuruulla, Keski-Suomessa. Tilalla ensimmäinen navetta oli parsinavetta 10 lehmälle ja se rakennettiin vuonna 1964. Vuonna 1990 navettaa laajennettiin ja muutettiin 2+1 -riviseksi pihatoksi, jossa on 51 makuuparsipaikkaa. Lypsylehmiä tilalla on noin 45 kpl + nuorkarja. 2
Tila kasvattaa itse sonnivasikat. Pihaton yhteydessä on 2x3 kalanruoto -lypsyasema. Lypsylehmillä on lypsyjärjestys, jossa terveimmät lehmät lypsetään ensin. TAVOITTEET - Vähentää rehun jakamisen fyysistä työtä. - Pihaton kapealle ruokintapöydälle helppokäyttöinen ja vähän huoltoa vaativa jakovaunu. TOIMINTAPERIAATE Pihattonavetan päädyssä on rehuvarasto, mihin on sijoitettu täyttöpöytä ja kiinteä 12 m 3 rehusekoitin mattokuljettimella. Valmis seosrehu siirretään mattokuljettimella tilalla käytössä olevaan ajettavaan rehunjakovaunu. Vaunu on suunniteltu itse ja paikallinen pajamies rakensi sen tilan suunnitelmien mukaan. Rehunjakovaunun pohjana on Transit -pakettiauton kavennettu taka-akseli ja vaihdelaatikko, joita pyörittää 1,1 kw sähkömoottori. Vaihdelaatikosta saadaan viisi eri nopeutta. Tilalla käytetään vaihteita 2 ja 3 rehun jakamiseen, vaihteet 4 tai 5 siirtymämatkoihin ja vaihdetta 1 harjoitteluun. (Kuvio 1.) KUVIO 1. Rehunjakovaunu on suunniteltu tilalla itse. Vaunun pohjana on Transit -pakettiauton kavennettu taka-akseli ja vaihdelaatikko. 3
Rehunjakovaunun takana on kaksi pyörää (autonrenkaita) ja edessä vain yksi pyörä. Etu pyörä on umpikumirengas (esim. trukin rengas) ja siten huoltovapaa. Yhden etupyörän ansiosta vaunua on helppo ohjata ja se kääntyy jo pienestä liikkeestä. Säiliössä on kahdella ketjulla oleva pohjakuljetin, mikä pyörii omalla moottorilla sekä kolme purkukelaa, jotka toimivat myös omalla moottorilla. Molempien moottorien koko on noin 1 kw. Pohjakuljettimen moottori on hidastettu niin hitaaksi, että se pyörii suoraan alennusvaihteen kautta suoravetona, eikä tarvitse enää säppipyöräkoneistoa. Rehua jakava poikittaiskuljetin on säiliön etuosassa ja sen leveys on 40 cm ja pituus 1,5 m. Poikittaiskuljetinta pyörittää oma sähkömoottori ja sen pyörimisnopeus on noin 100 r/min. Vaunun toimintoja ohjataan sähkökeskuksessa olevasta neljästä eri kytkimestä (purkukela, pohjakuljetin, poikittaiskuljetin ja suunnanvaihto) ja ohjauspyörällä käännetään vaunun etuosassa olevaa etupyörää. Sähkökeskuksessa on myös hätä/seis -kytkin. Rehunjako vaunua ohjataan etuosasta ja siinä on ns. kuolleen miehen kytkin, joka vaatii koko ajan polkimen painamista, jotta kone liikkuu. Vaunussa oleva kytkintyyppi lisää työturvallisuutta, koska vaunu ei lähde liikkumaan ilman, että joku seisoo ohjaustasanteella. (Kuvio 2.) KUVIO 2. Rehunjakovaunua ohjataan etuosasta. Vaunun toimintoja ohjataan sähkökeskuksessa olevista 4 eri kytkimestä ja ohjaustasanteella on ns. kuolleen miehen kytkin, joka sallii käytön vain ohjaustasanteelta. 4
Taulukossa 1. on rehunjakovaunu teknisiä tietoja. TAULUKKO 1. Rehunjakovaunun tietoja Rehunjakovaunun mitat: Korkeus 1,90 m Leveys 1,70 m Pituus 2,60 m Säiliön tilavuus n. 3,5 m 3 Poikittaiskuljetin - leveys 40 cm - pituus 1,5 m Rehunjakovaunun säiliöön mahtuu noin 1 000 1 200 kg valmista seosrehua, eli se määrä mikä kerralla jaetaan lypsylehmille. Työaika Seosrehun tekemiseen ja sekoittamiseen menee aikaa noin 45 lypsylehmälle noin 30 min/kerta. Seosrehu tehdään lypsylehmille kerran päivässä, mutta jaetaan kaksi kertaa päivässä. Useampaan jakokertaan päivässä vaikuttaa se, että rehunjakovaunuun mahtuu kerralla noin 1 000 kg eli puolet päivittäisestä seosmäärästä sekä ruokintapöydän leveys, joka on noin 3 m ja tulee liian täyteen jos kaikki vuorokauden rehu jaetaan kerralla. Silloin ruokintapöydälle ei jää kulkutilaa rehuvaunulle. Seosrehun jakaminen kaksi kertaa päivässä parantaa lehmien syöntiä, kun pöydälle jaetaan uutta rehua. Seosrehun jakamisen työaika työvaiheittain näkyy taulukossa 2. TAULUKKO 2. Seosrehun jakamisen työaika. Seosrehun määrä noin 2 000 kg krt/päivä min/krt työaika/pv Lastaus rehunjakovaunuun, 1/2 seosrehusta (1 000 kg) 1 2 min 2 min Rehun jako lypsylehmille 2 5 min 10 min Rehuvaunun täyttö, loput seoksesta (1 000 kg) 1 3 min 3 min Kokonaistyöaika 8 min 15 min Työaika/lypsylehmä/päivä noin 20 s 5
HAVAINNOT TOIMINNASTA Idea nykyisestä rehunjakovaunusta tuli, kun piti edellisen tilalle kehittää parempi jakolaite, jossa ei olisi samoja heikkouksia. Uusi jakovaunun on ollut käytössä nyt 2 kk ja kokemukset sen toiminnasta ovat hyvät. Ongelmia tai huoltotoimenpiteitä ei ole tarvinnut tehdä. Yksi parannus edelliseen vaunuun verrattuna on, että kaikki voimansiirron osat ovat nyt vaunun ulkopuolella eikä alapuolella, joten niihin pääsee paremmin käsiksi ja huolto on helpompaa. Aikaisemmin pohjakuljettimen veto oli vaunu keskeltä ja ketjun katkeaminen tapahtui aina silloin, kun säiliö oli täynnä rehua. Korjaaminen vaati ensin seosrehun purkamisen käsin talikolla. Sähkömoottorissa käyntiäänet ovat hiljaiset ja rehun jakamisen aikana ei edes kuule, että navetassa on kone käynnissä. Aikaisemmin navetan toisessa päässä lypsyasemalle asti kuuli selvästi, milloin rehua jaettiin. Rehunjakovaunussa vain etupyörä on umpikumirengas. Toiveena olisi saada myös takarenkaat samanlaisiksi, koska silloin kaikki vaunun renkaat olisivat huoltovapaat. Tällä hetkellä umpikumirenkaita ei ole tarjolla sellaiseen järkevään hintaan, että ne kannattaisi hankkia. Myös rehujakovaunun 1,70 m leveys on sopiva tilan pihattonavettaan. Ruokintapöydän leveys on noin 3 metriä. Rehunjakovaunulla voidaan jakaa molemmille puolille, mikä on kapealla ruokintapöydällä tärkeä ominaisuus. Suoraan eteenpäin ajamalla keskellä ruokintapöytää rehua voidaan pudottaa eri puolille oikeaan kohtaan suoraan eläinten eteen, eikä tarvitse erikseen peruutella ja ajaa eteenpäin eri ajolinjoilla. Rehunjakovaunuun sähkötyöt maksoivat noin 1 400 ja muut tarvikkeet (aineet + moottorit) noin 1 500. Kokonaiskustannus on noin 3 000, mihin ei ole laskettu työn osuutta. Kustannusta on pienentänyt joidenkin tarvikkeiden uusiokäyttö. Mm. kaikki sähkömoottorit on ostettu käytettynä. SOVELTUVUUS - Eri levyisille ruokintapöydille, mutta erityisesti kapealle ruokintapöydälle. - Seosrehuruokintaan ja pelkän säilörehun ruokintaan. Koska jakovaunussa ei ole repijöitä, säilörehupaalien jakaminen ei onnistu. - Voidaan täyttää myös etukauhalla. 6
POHDINTA Jo 40 lypsylehmän karjassa päivittäinen seosrehun jakomäärät ovat sen verran suuria, että koneellistamalla edes jakaminen vähennetään työhön kuluvaa aikaa ja fyysinen rasitus vähenee. Tilalla on 45 lypsylehmälle + nuorkarjalle käytössä hyvä vaihtoehto ajettavalle tai hinattavalle seosrehuvaunulle, mattoruokkimelle tai kiskolla kulkevalle ruokintarobotille. Vuosien kokemusten pohjalta tila on suunnitellut seosrehulle ajettavan jakovaunu, mikä on optimaalinen tilan pihattoon, eläinmäärään ja kapealle ruokintapöydälle. Jakovaunu on myös kustannuksiltaan edullinen verrattuna tehdasvalmisteiseen vaunuun. Tilalla tavoitteena on ollut rehun jakovaunu, mikä on helppo käyttää, yksinkertainen huoltaa ja korjata, toimintavarma. Kaikki nämä tavoitteet ovat toteutuneet. Huomioitavaa Käytössä olevia koneita koskeva EU:n konedirektiivi uusittiin vuonna 2006 ja uudet konedirektiivit, jotka vastaavat kansallisia säädöksiä, tuli voimaan 29.12.2009. Suomessa uutta konedirektiiviä vastaa valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta (400/2008), ns. koneasetus. Asetusta sovelletaan kaikkiin uusiin koneisiin, sekä myös omaan käyttöön valmistettuja koneita. Asetus koskee sekä sarjavalmisteisiä että yksittäin valmistettuja koneita, suuresta konelinjasta pieneen käsikäyttöiseen koneeseen. (Työsuojeluhallinto 2008, 2-4) Ns. koneasetuksessa valmistajalla on velvollisuus huolehtia, että suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtana on korkea turvallisuustaso (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008). Näin kone on turvallinen käyttää myös ulkopuolisen henkilön, eikä se vaaranna käyttäjän terveyttä. Lisää EU:n konedirektiivistä, vastaavista kansallisista säädöksistä ja tärkeimmistä tehtävistä, joilla kone saadaan määräysten mukaiseksi voi lukea: http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/documents/2008/12/tso_16-2009.pdf 7
LÄHTEET Kaila, E. 2002. Koneellistamalla lypsykarjan hoidon työnkäyttö hallintaan. Maito ja Me lehti 1/2002. Viitattu 27.4.2012. http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/navetan/koneellista.htm Kivinen, T., Kaustell, K.O., Hakkarainen, K., Tuure, V-M., Karttunen, J., Hurme, T. 2007. Lypsykarjapihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot. MTT:n selvitys 137. Viitattu 27.4.2012. http://www.vetmed.helsinki.fi/saari/pdf/pihatto-opas.pdf Sosiaali- ja terveysministeriö. 2008. Uusi koneasetus tulee voimaan joulukuussa 2009. Tiedote 167/2008. Viitattu 15.5.2012. http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1247795 Työsuojeluhallinto. 2008. Koneturvallisuus - koneiden tekniset vaatimukset ja vaatimustenmukaisuus. Viitattu 15.5.2012. http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/documents/2008/12/tso_16-2009.pdf Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 16 8