Hyljätyn lapsen kukoistus Salvia Divinorum projekti 2.5. Pienokainen saapuu Pidettiin ex tempore -miitti erään foorumilaisen kanssa ja sain tuliaisina siististi pakatun hyvävointisen pistokkaan. Toimin lahjoittajan ohjeiden mukaan eli laitoin sen juurtumaan vesilasiin joka on vuorattu joka puolelta foliolla niin että juurtuva osa on pimeässä. [Valitettavasti en tajunnut tässä vaiheessa ottaa kuvia] Pistokkaalla oli pari isoa lehteä jotka näyttivät hieman nuupahtavan. Päätin leikata ne pois ja jätin vain pari pikkulehteä. Tämä taisi olla pieni virhe. Myöhemmin opin että salvian lehdet saattavat hetkellisesti nuupahtaa tuolla tavalla vaikka myöhemmin taas virkoavat. 11.5. Ensimmäisiä merkkejä juurtumisesta Pistokkaan varresta alkaa puskea pieniä valkeita haivenia. 15.5. Istutus Istutin juurtuneen pistokkaan pieneen turveruukkuun ja laitoin ruukun ikkunalaudalle aurinkoiselle eteläikkunalle. Ensimmäiset ulkoilutukset Pikku taimi voi hyvin ja kasvaa mukavasti. Kesäkuun aurinkoisina alkupäivinä pidin Sallya päivisin ulkona. Tuntui kasvavan entistäkin paremmin. 5.6. Siirto ulos Parin hellepäivän innoittamana päätin siirtää taimen pienestä turveruukusta suureen 15 litran ruukkuun (johon sekoitin rodomultaa ja perliittiä) ja kokeilla sen siirtämistä pysyvästi ulos.
16.6. Sadekausi Yli viikon jatkuneet sateet tekivät tehtävänsä. Totesin että salvia ei taida sittenkään soveltua ulkokasvatukseen Suomen oloissa (paitsi ehkä kasvihuoneessa). Taimi voi tässä vaiheessa selvästi huonommin kuin ennen ulos siirtämistä. Kasvua ei ollut tapahtunut 10 päivän aikana juuri lainkaan. Aiemmin niin terveen tummanvihreät lehdet olivat selvästi vaalenneet ja samaan aikaan lehdenkärjet käpristyä. Siirsin salvian ulkorakennuksessa olevaan lämmittämättömään ja hyvin tuuletettuun tilaan 400W MH valaisimen alle. Ajastus 12/12 siten että valoa tulee klo 21-09. Yövalaistuksella halusin minimoida huippulämpötilat ja toisaalta kompensoida viileitä yöilmoja. Kasvin siirtäminen sisälle tuntuu tepsivän ja kasvi kasvaa yhä nopeammin. En juuri ennätä antaa huomiota kasville. Käyn kurkkaamassa 2-3 pv välein miten se jakselee ja sehän tuntuu jakselevan oikein hyvin. Annan taimelle aina vierailun yhteydessä hieman vettä mutta vain vähän kerrallaan (ehkä muutamia desilitroja).
22.6. 30.6. 5.7.
13.7. 23.7.
25.7.
30.7. Ensimmäiset pistokkaat Otan kiireessä muutamat pistokkaat ja laitan ne suoraan turveruukkuihin. Pahaksi onneksi rodomultasäkki on päässyt kuivumaan eikä rutikuiva multa ota millään kostuakseen. 2.8. Todella kovat helteet jatkuvat ja emolla näyttää olevan aika tukalat olot. Muutaman päivän reissu edessä, joten päätän kaataa Sallylle vettä vähän isommalla kädellä. Tämä osoittautui virheeksi. Kasvi pudottaa muutamassa päivässä runsaasti suuria lehtiä. 4.8. Uudet pistokkaat 30.7. otetut pistokkaat menivät pipariksi. Osasyynä liian kuiva multa ja varmistus siten että en käynyt riittävän usein kastelemassa.
Päätin juurruttaa uudet pistokkaat hyväksi havaitulla vesilasimenetelmällä. Vasemmalla puolella kuva emosta ennen pistokkaiden ottoa, oikealla puolella pistokkaat. 26.8. Emokasvi 3 viikkoa kynimisen jälkeen
28.8. Hyvä kiertämään Vien neljä valmiiksi juurtunutta pistokasta foorumilaiselle joka lupaa jakaa osan pistokkaista edelleen tutuillensa. Pistokkaat siis edelleen juurineen päivineen vesilaseissa. Emo 30.8.
5.9. Jälleen uudet pistokkaat Emo ennen ja jälkeen pihtisynnytyksen. Pienokaiset yksin ja emon kanssa
18.9 Pistokkaat istutetaan multaan Pistokkaat ovat tällä kertaa todella hyvävointisen näköisiä. Nyt on aika istuttaa ne rodomultaan. Toivon mukaan nämäkin pienokaiset pääsevät pian hyvään kotiin.
Mitä tuli opittua Ryhdyin kasvattamaan salviaa hetken mielijohteesta kun tuli tilaisuus saada oma pistokas. En juurikaan ehtinyt perehtyä salvian kasvatuksen saloihin etukäteen esimerkiksi oppaita lukemalla. Tästä ja muutamista kommelluksista huolimatta salvian kasvatus onnistui lopulta kohtalaisella menestyksellä ja aika vaivattomasti. Paljon oli myös tuuria matkassa. Esimerkiksi kuituhamppuun verrattuna salvia on tarpeiltaan hyvin erilainen. Nämä erot on pakko huomioida jos haluaa onnistua kasvatuksessa. Samoissa olosuhteissa ei voi saada molempia kasveja kukoistamaan. Salvia kaipaa viileähköä ja kosteaa ilmaa mutta etenkin hamppuun verrattuna hyvin kuivaa kasvualustaa. Hyvällä tuurilla tarkoitukseen löytyi sopiva kylmä ulkorakennus johon sai johdettua raikasta ulkoilmaa. En käyttänyt kostuttimia tai suihkutellut kasvia vedellä mutta siitä huolimatta se ei juurikaan kärsinyt salvialle tyypillisestä lehdenkärkien käpristymisestä. Vaatehuoneeseen tai muuhun lämmitettyyn asuintilaan viritetty salviafarmi kärsii melko varmasti ilman kuivuudesta ja liian kovista lämpötiloista. Tuuria oli myös siinä että en ehtinyt kovin usein käydä vilkaisemassa kasvia. Jos olisin käynyt katsomassa sitä päivittäin innosta piukeana niin olisin saattanut mädättää sen ylikastelulla. Hamppuun verrattuna salvia vaatii todella paljon malttia kastelun kanssa. Minkäänlaisia lisälannoituksia en harrastanut. Luin jälkikäteen että salviataimille kannattaa antaa säännöllisesti kasviravinteita. Hyvin tuntui kuitenkin kasvavan 15 litran multaruukussa. Multa oli hapahkoa rodomultaa ja laitoin joukkoon perliittiä. Nykyisillä tiedoilla olisin laittanut multaan vielä enemmän perliittiä tai ehkä vielä mieluummin kevytsoraa lisäämään ilmavuutta ja ehkäisemään liikakosteutta.