KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUS 2017 KÄRÄJÄNOTAARIN HARJOITTELUSUUNNITELMA KESKI-SUOMEN KÄ- RÄJÄOIKEUDESSA

Samankaltaiset tiedostot
Käräjänotaarin harjoittelusuunnitelma Lapin käräjäoikeudessa

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

3.1 Vuosinotaareiden harjoittelun 1-6 kk ja yhdistelmänotaareiden harjoittelun 1-3 kk

ETELÄ-SAVON KÄRÄJÄOIKEUS Käräjänotaarien harjoittelusuunnitelma

Keski-Suomen käräjäoikeus aloitti toimintansa kun Jyväskylän, Äänekosken ja Jämsän käräjäoikeudet yhdistettiin.

hallinto-osasto Mikkelin kanslian I lainkäyttöosasto (lainkäyttöosasto)

KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUS TYÖJÄRJESTYS

Tiedoksiantoyksikkö, johon haastemiehet kuuluvat, huolehtii tiedoksiannoista ja muista erikseen määrättävistä tehtävistä.

OULUN KÄRÄJÄOIKEUDEN TYÖJÄRJESTYS

Kainuun käräjäoikeus Toimintakertomus vuosi

OULUN KÄRÄJÄOIKEUDEN TYÖJÄRJESTYS

Käräjäoikeuden toiminta järjestetään niin, että tietoturvallisuus toteutuu.

Käräjäoikeuksien siviiliasioiden ratkaisut 2008

KANTA-HÄMEENKÄRÄJÄOIKEUDEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA LAAMANNIN KATSAUS VUOTEEN 2018

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

VARSINAIS-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TYÖJÄRJESTYS

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 41/2010 vp. hallituksen esityksen tuomioistuinharjoittelua. lainsäädännöksi JOHDANTO. Vireilletulo.

ETELÄ-POHJANMAAN KÄRÄOIKEUS. Toimintakertomus Organisaatio ja henkilöstö

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden työjärjestys. Sisällysluettelo

ETELÄ-SAVON KÄRÄJÄOIKEUS TOIMINTAKERTOMUS 2017

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma / Julkishallinto ja juridiikka TUOMIOISTUINHARJOITTELU JA VARATUOMARIN ARVONIMI

58/2010. Tuomioistuinharjoittelijan toimivalta

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS laamanni Tuomas Nurmi Eduskunnan lakivaliokunnalle

Käräjäoikeuksien siviiliasioiden ratkaisut 2010

Käräjäoikeus antaa oikeusturvaa yksityisille kansalaisille ja yhteisöille laadukkaasti, varmasti ja nopeasti sekä kohtuullisin kustannuksin.

Käräjäoikeuksien siviiliasioiden ratkaisut 2009

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden työjärjestys H 00328/16 01

HE 278/2010 vp. käräjäoikeuden laamannille. Esityksessä ehdotetaan myös tuomioistuinharjoittelun laajentamista hovi- ja hallintooikeuksiin.

KANTA-HÄMEENKÄRÄJÄOIKEUDEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA LAAMANNIN KATSAUS VUOTEEN 2017

Käräjäoikeuksien siviiliasioiden ratkaisut 2011

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN TYÖJÄRJESTYS

Laki. jolle lakivaliokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 11/1998 vp, on hyväksynyt seuraavat

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN TYÖJÄRJESTYS

1988 vp. - HE n:o 159 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Käräjäoikeuksien siviiliasioiden ratkaisut 2012

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN TYÖJÄRJESTYS 1 HOVIOIKEUDEN ORGANISAATIOTA SEKÄ HALLINTOA JA HENKI- LÖSTÖN TEHTÄVIÄ KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS laamanni Tuomas Nurmi osaston johtaja, käräjätuomari Matti Palojärvi Eduskunnan lakivaliokunnalle

ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATU- HANKE LAATUHANKKEEN TYÖSUUNNITELMA VUOSILLE

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2002 N:o Laki. N:o 768. oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta

Käräjäoikeuksien siviiliasioiden ratkaisut 2013

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS tähän on tultu kymmenessä vuodessa

LAATUHANKKEEN TYÖSUUNNITELMA VUOSIKSI

EV 37/2009 vp HE 233/2008 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja

Hallituksen esityksessä esitetään kolmea muutosta:

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveys]aostolle LAUSUNTO

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 6/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa

LAUSUNTO LAKIVALIOKUNNALLE kuulemiseen , HE 270/2016 (tuomioistuinlaki käräjäoikeusuudistus)

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2006 N:o Laki. N:o 243

1994 vp -- lie 252. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain 5 :n ja käräjäoikeuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakimieskoulutus EU:ssa Slovakia

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

TOIMINTAKERTOMUS 2016

HALLINTO-OIKEUDEN TYÖSKENTELYN JÄRJESTÄMINEN, JOHTAMINEN JA HALLINTO

Lausunto a) Lausuntonne käräjäoikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista

Päätös. Laki. käräjäoikeuslain muuttamisesta

Mietintö Tiedustelutoiminnan valvonta. Lausunnonantajan lausunto. Helsingin käräjäoikeus. Lausunto K. Asia: OM 15/41/2016

Markkinaoikeuden työjärjestys

tuomioistuinlain 2 luvun 3 :n muuttamisesta Käräjäoikeudet

Sihteeri notaareiden työparina Vantaan käräjäoikeudessa

Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 12/2002 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat

Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp).

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi

Lausunto Etelä-Savon käräjäoikeus vastustaa mietinnössä ehdotettua summaaristen asioiden keskittämistä muutamiin käräjäoikeuksiin.

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Varsinais-Suomen käräjäoikeus. Lausunto

Talousarvioesitys 2016

Markkinaoikeuden työjärjestys

1991 vp - HE Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

viraston toimenpiteistä.

Kuva: Sovittelusali Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden Espoon toimipisteessä. Toimintakertomus LÄNSI-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUS JA ESPOON KÄRÄJÄOIKEUS

Hovioikeuden kannanotto esitettyyn uudistukseen

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2009 N:o Laki. N:o käräjäoikeuslain muuttamisesta

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi Eduskunnan lakivaliokunnalle

Työpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa

TYÖJÄRJESTYS 1 (12) H 00009/17. 1 luku. Yleiset määräykset. 1 Soveltamisala

Viite: lausuntopyyntö , OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen

(KuntaL 73 ) Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ HOVIOIKEUDEN TOIMINTARAKENTEESTA. Presidentillä on johtamisessa tukenaan johtoryhmä, josta määrätään tarkemmin 6 :ssä.

Syyteoikeuden vanhentuminen ja tuomion seuraamusperustelut

Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeen kehittämistyöryhmän kokouspöytäkirja

Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 27. huhtikuuta 2017 / 1 TYÖPAIKKAOHJAUKSEN VALMENNUSOPAS

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. ( /526)

Tarkastuksessa oli käyty läpi yhteensä 336 käräjäviskaalin ratkaisemaa asiaa.

Päätös. Laki. tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta

PL VAASA Oikeusministeriö PL VALTIONEUVOSTO

2. Summaaristen riita-asioiden keskittäminen. 1. Yleistä. Pohjois-Savon käräjäoikeus. Lausunto Asia: OM 6/41/2016

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) 2016/, annettu päivänä kuuta,

väkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet

Ylituomari johtaa hallinto-oikeuden toimintaa ja vastaa sen tuloksellisuudesta.

Riidan sovittelu tuomioistuimessa

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus Arto Kaikkonen

Syyteoikeuden vanhentuminen käsiteltäessä rikosasiaa tuomioistuimessa sekä asian ratkaiseminen virheellisessä kokoonpanossa

1992 vp - HE 252. Hallituksen esitys Eduskunnalle käräjäoikeuslaiksi

Lakimieskoulutus EU:ssa Itävalta

Transkriptio:

KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUS 2017 KÄRÄJÄNOTAARIN HARJOITTELUSUUNNITELMA KESKI-SUOMEN KÄ- RÄJÄOIKEUDESSA 1. TAVOITTEET 1.1. Jatkokoulutus Tuomioistuinharjoittelun päätarkoituksena käräjäoikeudessa on oikeustieteen kandidaatin/maisterin tutkinnon jälkeinen jatkokoulutus, jossa käräjänotaari oppii monipuolisen ja käytännönläheisen käräjäoikeustyöskentelyn sekä tutustuu tuomarin rooliin ja ajattelutapaan. Valmistuneen kandidaatin/maisterin jatkokoulutuksen ja uranvalinnan kannalta tällä on suuri merkitys. Tavoitteena on kehittää käräjänotaarin laintuntemusta ja oikeudellista osaamista sekä antaa erityisesti valmiuksia oikeudelliseen ratkaisutoimintaan. Tuomioistuinharjoittelusta on säädökset tuomioistuinlaissa (673/2016) ja laissa tuomioistuinharjoittelusta (1005/2016), jotka tulivat voimaan 1.1.2017. 1.2. Työvoimaresurssi Käräjäoikeuden näkökulmasta käräjänotaarit ovat myös tarpeellinen työvoimaresurssi. He ratkaisevat merkittävän osan käräjäoikeuteen saapuvista asioista. Peruskoulutuksensa ja aikaisemman työkokemuksensa vuoksi heistä on hyötyä myös asiakaspalvelussa ja toimistohenkilökunnan oikeudellisessa tukemisessa. 1.3. Rekrytointi On muistettava myös tuomioistuimen yleiset tarpeet tulevien tuomareiden kouluttamisessa ja rekrytoinnissa. Tuomioistuinharjoittelun suorittaneet lakimiehet tuntevat tuomioistuimen toimintatavat, mikä helpottaa asiointia ja tuomioistuimen toimintaa. 2. ORGANISAATIO Laamanni Laamanni johtaa käräjänotaarien harjoittelua. Hakemusyksikön vastuutuomari Tutortuomarit Vastaa käräjänotaareiden koulutukseen yleisestä suunnittelusta ja valvonnasta. Vastaa käräjänotaareiden harjaannuttamisesta hakemusyksikön asioihin. Heti harjoittelun alussa sekä rikososaston että riitaosaston osastonjohtaja määräävät kullekin käräjänotaarille osastonsa tuomareista henkilökohtaisen ohjaa-

jan eli tutortuomarin. Tutortuomarit vastaavat käräjänotaarin harjaannuttamisesta osastonsa asioihin. Tämä harjoittelusuunnitelma toimii kunkin käräjänotaarin harjoittelulain 12 :n mukaisena harjoittelusuunnitelmana. Vastuutuomari käy sen sisällön ja tavoitteet harjoittelun alussa kunkin käräjänotaarin kanssa tarkasti läpi ja tekee siihen mahdollisesti, jos tarvetta, yksilöllisiä lisäyksiä. Muut tuomarit ja kansliahenkilökunta Kaikki käräjäoikeuden työntekijät opastavat ja neuvovat käräjänotaareita. Osastoilla voidaan käräjäsihteereistä nimetä tietylle oikeudenaloille (esim. hakemusasiat) käräjänotaareita opastavia tämän alan vastuusihteereitä. 3. TERVETULOKESKUSTELUT Laamanni ja vastuutuomari - mitä käräjänotaarilta odotetaan, mihin harjoittelu tähtää - tulostavoitteet - käräjänotaarin omien toiveiden kartoittaminen Hallinto-osaston johtaja Tutortuomarit - talon tavat ja säännöt - henkilöstöasiat - harjoittelusuunnitelman tarkempi läpikäyminen ao. oikeudenalalta. - työtehtävät 4. PEREHDYTTÄMINEN 4.1. Omatoimisesti - jaettuun perehdytysmateriaaliin - eri asiaryhmiin liittyvään lainsäädäntöön - annettuihin ohjeisiin 4.2. Vanhempi käräjänotaari - opastaa, neuvoo ja perehdyttää 4.3. Tutortuomarit - opastavat ja neuvovat sekä antavat palautetta

- ovat käräjänotaarin tukena koko harjoittelun ajan - rikososaston tutortuomari käy käräjänotaarin kanssa läpi kaikkien rikosistuntopäivien asiat - seuraavat käräjänotaarin työn edistymistä ja työn laatua 4.4. Perehdytys eri asiaryhmiin Käräjäoikeudessa järjestetään lyhyt tietoiskutyyppinen / Moodle-koulutus muun muassa seuraavien asiaryhmien osalta - edunvalvonta-asiat - konkurssiasiat - velkajärjestelyasiat - riidattomat lapsiasiat - pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämistä koskevat asiat - summaariset velkomusasiat - sovitteluasiat ja follo-sovittelut Näistä huolehtii hakemusyksikön vastuutuomari yhdessä riitaosaston tuomarien ja sihteerien kanssa. Rikososaston tutortuomari vastaa perehdytyksestä rikosasioihin ja rikosprossiin ja erityisesti prosessinjohtoon. Riitaosaston tutortuomari vastaa perehdyttämisestä riita-asioihin. Kaikki tuomarit ja myös kansliahenkilökunta opastavat tarvittaessa käräjänotaareita. Neuvoa kysytään ensisijaisesti omalta tutortuomarilta, päivystävältä hakemustuomarilta tai eri asiaryhmien osalta erikoisosaamista omaavilta tuomareilta. 5. HARJOITTELUKAUDEN SISÄLTÖ 5.1. Harjoittelun jaksotus ja luonne Tuomioistuinharjoittelulla tarkoitetaan käräjäoikeuden lainkäyttötehtäviin perehdyttävää käräjänotaarien harjoittelujärjestelmää, joka koostuu työharjoittelusta, koulutuksesta ja seurannasta. Harjoittelu jakautuu kahteen kuuden kuukauden pituiseen harjoittelujaksoon. Tarkoituksenmukaista on, että harjoitteluaika käräjäoikeudessa jaksotetaan mahdollisimman paljon asiaryhmäkohtaisesti. Käräjänotaari voi näin keskittyä aina pääasiassa jakson asiaryhmiin. Jaksojen väliset ajat eivät kuitenkaan ole jyrkkiä. Ennen itsenäisten ratkaisujen tekemistä käräjänotaari koulutetaan ja opastetaan kunkin asiaryhmän substanssiin. Käräjänotaari on myös itse velvollinen olemaan harjoittelunsa sisällön suhteen aktiivinen, hänen tulee ottaa heti yhteyttä vastuutuomariin, tutortuomariin tai laamanniin, jos hänen mielestään

5.2. Jakso 1. harjoittelun sisällössä on toivomista. Tärkeää on, että käräjänotaarin tehtävät painottuvat monipuolisen ja käytännönläheisen tuomioistuintyöskentelyn oppimiseen sekä tuomarinrooliin sekä ajattelutapaan tutustumiseen. Jaksotuksessa otetaan myös huomioon, että jälkimmäisellä jaksolla käräjänotaarin perehdytys on syvempää ja hänelle annetaan vaativampia tehtäviä. Harjoitteluohjelman tarkoitus on myös se, että varsinaisten omien töidensä (asian käsittely ja ratkaiseminen) lisäksi käräjänotaari toimii mahdollisuuksien mukaan vuorollaan tuomarien istuntopäiväassistenttina, mikä tarkoittaa sitä, että - käräjänotaari valmistelee tuomarin käsiteltävät jutut ennakkoon ja tekee tarpeelliset yhteenvedot ja muistiot - seuraa juttujen suulliset valmistelut sekä pääkäsittelyt ja toimii niissä laajennetun kokoonpanon jäsenenä - tarkastaa tuomiovaiheessa tuomion faktat yms. puheenjohtajan määräämällä tavalla - ja on muutenkin puheenjohtajan määräämällä tavalla tämän apuna juttupäivän toteuttamisessa. Käräjänotaari pyrkii käsittelemään ja ratkaisemaan kaikki hänelle jaetut asiat joutuisasti ja jakson vaihtumisesta riippumatta. Tutortuomarien, ohjaajien ja viime kädessä laamannin on huolehdittava siitä, ettei käräjänotaari harjoittelukauden aikana yksin tai puheenjohtajana käsittele tai ratkaise asiaa, jota on laatunsa tai laajuutensa vuoksi pidettävä vaikeana ratkaista. (Huom esim.kko:n ja HO:ien tähän liittyvät kannanotot. L tuomioistuinharjoittelusta 16 3) 5.2.1. Kuukaudet 1-2 ratkaisuvalta kansliassa (L tuomioistuinharjoittelusta 15 ja 16 ) Kirjaamon asiakaspalvelu (kaksi viikkoa) Siviilivihkimiset - orientaatio taloon ja sen toimintaan - työjärjestys - henkilökunta - ATK-järjestelmät Riitaosasto - perehtyy summaarisiin asioihin ja käsittelee ja ratkaisee niitä - seuraa juttuja, pitää pöytäkirjaa, valmistelee helpohkoja juttuja Hakemusyksikkö - valmistelee hakemusasioita tuomareille

- tavanomaiset avioerot sekä avioerot, joissa on liitännäisvaatimuksia - perehtyy, käsittelee ja ratkaisee hakemusasioita - perehtyy myös yrityssaneerauksiin, ulosottovalituksiin, lapsiasioihin, follosovitteluihin ym. osaston juttukantaan Rikososasto - seuraa juttuja sikäli kuin ehtii, myös pakkokeinoasioita ja lähestymiskieltoja 5.2.2. Kuukaudet 3-6, ratkaisuvalta kansliassa ja istunnossa Riitaosasto - käsittelee ja ratkaisee summaarisia asioita, myös riitautuneita - valmistelee laajoja riita-asioita osastonsa tuomareille - seuraa riita-asioiden istuntoja Hakemusyksikkö - käsittelee ja ratkaisee hakemusasioita kansliassa ja istunnossa - tavanomaiset hakemusasiat, konkurssit, velkajärjestelyasiat sekä avioerot, joissa riidattomia lapsiin kohdistuvia liitännäisvaatimuksia taikka joissa muita myös riitaisia liitännäisvaatimuksia esim. pesänjakajan vaatimus, sekä AL 25.2 :n mukaiset avioerot Rikososasto - seuraavia asioita sikäli, kun hakemus- ja riita-asioilta ehtii - valmistelee rikosasioita tuomareille - seuraa rikosasioiden istuntoja - jakson loppupuolella (5-6 kuukauden kohdalla) käsittelee ja ratkaisee rikosasioita kirjallisessa menettelyssä, sakon muuntoasioita ja asioita yhden tuomarin kokoonpanossa 5.3. Jakso 2 5.3.1. Kuukaudet 7-12 ratkaisuvalta kansliassa ja istunnossa Tämän jakson aikana käräjänotaarin toiminta laajenee erityisesti rikosasioihin, joskin jo jaetut riita- ja hakemusasiat on ratkaistava. Harkinnan mukaan notaari voi tehdä myös muita jaksossa 1 mainittuja asioita. Lisäksi hän toimii sihteerinä tuomarikokouksissa. Rikososasto - käsittelee ja ratkaisee kirjallisessa menettelyssä rikosasioita, joissa rangaistukseksi vaaditaan vain sakkoa - käsittelee ja ratkaisee yhden tuomarin rikosasioita - käsittelee ja ratkaisee sakon muuntorangaistusasioita - toimii puheenjohtajana lautakuntakokoonpanossa - vanhin notaari toimii nuorempien notaarien apuohjaajana.

Riitaosasto Käräjänotaari seuraa laajan riita-asian koko elinkaaren. Käräjänotaari käy läpi ja valmistelee laajoja riita-asioita. Käräjänotaari osallistuu myös kolmen tuomarin kokoonpanoon. 6. ASIAMÄÄRÄT Käräjänotaareiden käsittelemät asiamäärät vaihtelevat käräjäoikeuden ja käräjänotaarin kulloisenkin työtilanteen mukaan. Määriä tärkeämpää on se, että kaikkiin asiaryhmiin tulee perehdyttyä. Yleisesti käräjänotaarit ratkaisevat kaikki sellaiset asiat, joihin heidän toimivaltansa käräjäoikeuslain mukaan riittää, mutta jotka eivät sovellu kansliahenkilökunnan ratkaistaviksi. Lähtökohtaisesti he ratkaisevat kaikki konkurssiasiat, jotka käräjäoikeuslain ja oikeuskäytännön mukaan voidaan vastuutuomarin valvonnassa katsoa sellaisiksi, ettei niiden ratkaisua ole siirrettävä tuomarille. Vastuutuomari seuraa kuitenkin asiamääriä ja auskultanttien jaksamista ja jakaa juttuja tuomareille, jos auskultanttien taakka kasvaa liian suureksi. Muutoin ohjeelliset asiamäärät ovat seuraavat Hakemus- ja riita-asioissa mm: - sekalaiset hakemusasiat 100 130 kpl - riidattomat summaariset asiat 100 kpl - riitautuneet summaariset asiat noin 25 kpl, jotka koskevat joko asuinhuoneiston vuokrausta tai joissa riidan kohteena oleva rahamäärä taikka omaisuuden tai etuuden arvo on pääomaltaan enintään 20.000 euroa, ja se on euromääräisesti mitattavissa eli ei esim. perintöriita. (Huom laamannin määräys yksittäiseen asiaan: L tuomioistuinharjoittelusta 16 1/1 kohta. Tutortuomari tarkastanut, ettei liian vaativa) -velkajärjestelyt 15 kpl -konkurssit 10 15 kpl - 1 jäsenyys kolmen tuomarin kokoonpanossa riita-asiassa ja mahdollisesti myös rikosasiassa, ei puheenjohtajana (laamannin määräys) Rikosasioissa mm: - 75 kirjallisen prosessin rikosasiaa, sakkojuttuja - noin 35 rikosasiaa, jotka pääkäsittelyyn. - sakonmuuntopäiviä on keskimäärin 2 - syyttäjävapaita päiviä (sisältää lukuisia juttuja) on 1-2. Yleensä rikosasioista mahdollisimman suuri osa yhden tuomarin istuttavia juttuja, mutta myös puheenjohtajana lautamieskokoonpanossa (Huom laamannin määräys yksittäisiin lautakuntajuttuihin (L tuomioistuinharjoittelusta 16 1/5, yksittäisen jutun max rangaistus 2 v vankeutta, ei vangitun juttuja). ---------- Monijäsenisissä kokoonpanoissa on huomioitava myös tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 16 :n 2 momentin säännös siitä, että jos kokoonpanoon on

määrätty käräjänotaari, muiden jäsenten on oltava joko laamanni ja käräjätuomari tai kaksi käräjätuomaria. 7. KOULUTUS Käräjänotaari osallistuu käräjäoikeuden ja hovioikeuspiirin järjestämään yhteiseen koulutukseen, laatutyöhön ja informaatiotilaisuuksiin, lisäksi käräjänotaari osallistuu käräjänotaareiden yhteisille koulutuspäiville. Käräjänotaari osallistuu myös oikeusministeriön/tuomarinkoulutuslautakunnan järjestämään sekä keskitettyyn koulutukseen että Modle-koulutukseen. Käräjäoikeus järjestää käräjänotaareille eri asiaryhmistä tietoiskutyyppisiä koulutustilaisuuksia. 8. SEURANTA Käräjänotaari pitää tehtävistään ja ratkaisuistaan päiväkirjaa, jonka hän esittää laamannille ennen päätöskeskustelua. Käräjänotaari käy harjoittelujakson aikana vastuutuomarin ja tutortuomarien kanssa palaute- ja arviointikeskusteluja. 9. PÄÄTÖSKESKUSTELUT Harjoittelukauden päättyessä käräjänotaari käy päätöskeskustelut laamannin kanssa. Harjoittelija saa palautetta työstään ja antaa palautetta käräjäoikeudelle harjoittelun sisällön kehittämiseksi. Käräjänotaarilta kesken jääviä asioita ei siirretä toisille käräjänotaareille, vaan ne jaetaan tuomareille. Vahvistan tämän ohjeen noudatettavaksi 1.1.2013 lukien. Jyväskylässä 19.12.2012 Tapani Koppinen Laamanni Vahvistan muutetun ohjeen heti noudatettavaksi. Jyväskylässä 15.6.2017 Tapani Koppinen Laamanni