HARVALUODON JA TOIVONLINNAN VESIHUOLTOLINJOJEN YLEISSUUNNITELMA Kaarinan kaupunki / Ympäristöpalvelut KAARINA Työnro: 486-2.6.213 SKT Suomi Oy Business Center Old Mill puh. 2 735 343 Ruukinkatu 2-4 etunimi.sukunimi@sktsuomi.fi 254 Turku www.sktsuomi.fi
SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...1 2. Haja-asutusalueen jätevesien käsittely...2 3. Suunnittelu ja mitoitus...3 3.2 Suunnitteluperiaatteet...3 3.1 Suunnittelualue...4 3.3 Mitoitus...5 3.4 Painediagrammit...6 4. Vesi- ja viemäriverkosto...9 5. Kustannukset...1 5.1 Rakennuskustannukset...1 5.4 Käyttökustannukset...14 5.5 Vaihtoehtojen vertailu...14 6. Yhteenveto...16 LIITTEET: Liite 1 Rakennuskustannusarviot Liite 2 Painediagrammit Liite 2 Suunnitelmakartat 21, 22, 23, 24, 25 ja 26 Liite 3 Yleiskartta 27 Muutos Laatinut / pvm Tarkastanut / pvm Tommi Nissinen / 2.6.213 Timo Kantola / 2.6.213 VALMIS
2.6.213 SKT Suomi Oy HARVALUODON JA TOIVONLINNAN VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON YLEISSUUNNITELMA Työ 486-1. Johdanto Tämä vesihuollon yleissuunnitelma on laadittu SKT Suomi Oy:n toimesta Kaarinan kaupungin toimeksiannosta. Suunnitelmassa tarkastellaan vesi- ja viemäriverkoston rakentamista Kaarinassa sijaitsevan Harvaluodon saaren ja Toivonlinnan alueille. Yleissuunnitelman lähtökohtana on kaikkien suunnittelualueen kiinteistöjen liittämisen mahdollistaminen keskitetyn vesihuollon piiriin. Alueen vesihuoltoverkosto on suunniteltu liitettäväksi Kaarinan kaupungin verkostoon, josta hankitaan alueen tarvitsema vesi, ja johon jätevedet johdetaan. Suunnitelmasta on laadittu kaksi vaihtoehtoa, joiden alustavat viemäri- ja vesijohtolinjaukset on tehty kartta- ja maastotarkastelujen perusteella. Työssä selvitetään alustavasti mahdolliset vesihuoltoverkoston piiriin liittyvät kiinteistöt. Suunnitelmassa esitetyt linjaukset ovat alustavia arvioita, jotka tarkentuvat rakentamissuunnittelun yhteydessä. Kustannukset on laskettu linjausten perusteella. Vesihuoltoverkosto on tarkoitus rakentaa vesiosuuskuntamallina. Toivonlinnan alueelle on perustettu vesiosuuskunta vuonna 213 ja Harvaluotoon on tarkoituksena perustaa oma vesiosuuskunta vuoden 213 syksyllä. Kaupungin rooli rakentamisvaiheessa olisi lähinnä ohjaava.
SKT Suomi Oy Harvaluodon ja Toivonlinnan vesi- ja 2/16 2. Haja-asutusalueen jätevesien käsittely Valtioneuvosto on hyväksynyt 9.3.211 uuden jätevesiasetuksen, joka astui voimaan 15.3.211. Jätevesiasetuksen mukaan kaikkien kiinteistöjen on rakennettava asetuksen vaatimuksen mukaiset jätevedenkäsittelymenetelmät maaliskuuhun 216 mennessä. Tämä tarkoittaa, ettei vanhanaikainen kolmen sakokaivon järjestelmä enää riitä, vaan kiinteistöjen jätevedet on käsiteltävä asianmukaisesti ennen maastoon johtamista. Poikkeuksena ovat kiinteistöt, joilla syntyy vain vähäisiä määriä jätevettä. Näihin kiinteistöihin lasketaan vapaa-ajanasunnot, joilla on ainoastaan kantovesi. Asetuksen ulkopuolelle jäävät myös kiinteistöt, joiden tulee hakea ympäristölupa sekä kiinteistöt, joilla vakituisesti asuva kiinteistönomistaja on täyttänyt 68 vuotta 9.3.211 mennessä. Lisäksi kiinteistöt, joilla vakituisesti asuva haltija on pitkäaikaisesti työtön tai sairas, voivat taloudellisin perustein saada vapautuksen asetuksen noudattamisesta. Tämä edellyttää, että käsittelyjärjestelmän parantamiseksi tarvittavat toimet ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat ja ympäristöön kohdistuva kuormitus vähäistä. Uuden asetuksen mukaan haja-asutusalueiden kiinteistöjen talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 8%, kokonaisfosforin osalta vähintään 7% ja kokonaistypen osalta vähintään 3% verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisille alueille 1.3.211) Lisäksi asetuksessa on annettu ohjeellinen puhdistustaso pilaantumiselle herkille alueille. Alueella, jota koskevat ympäristönsuojelulain annettavat kunnan ympäristönsuojelumääräykset ympäristöön johdettavien jätevesien enimmäiskuormituksesta, tulisi talousjätevesien puhdistustason olla sellainen, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 9%, kokonaisfosforin osalta vähintään 85% ja kokonaistypen osalta vähintään 4% verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisille alueille 1.3.211) Kunnan tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon liittyminen on aina jätevedenkäsittelyvaihtoehdoista suositeltavin kiinteistöillä, joille se teknis-taloudellisesti on mahdollista. Jätevesien käsitteleminen keskitetysti pienentää hajakuormitusta ja poistaa hajuhaittoja. Lisäksi jätevesien käsitteleminen suuremmissa yksiköissä parantaa puhdistustulosta. Viemäriver-
SKT Suomi Oy Harvaluodon ja Toivonlinnan vesi- ja 3/16 koston rakentamisen yhteydessä alueelle saadaan yleensä myös puhdas talousvesi. Laadukkaan veden saanti ja jätevesiviemäröinti ovat tärkeitä tekijöitä elinympäristön viihtyisyyden kannalta. Suositeltavan jätevedenkäsittelymenetelmän valintajärjestys: 1. Viemäriin liittyminen (käsittely isommassa yksikössä) 2. Useamman kiinteistön yhteiskäsittely, ns. kyläpuhdistamo 3. Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 4. Umpisäiliö Vapaa-ajan asunnolle yhtenä vaihtoehtona voidaan suositella kuivakäymälää. 3. Suunnittelu ja mitoitus 3.2 Suunnitteluperiaatteet Suunnitelman lähtökohtana on käytetty kiinteistökohtaista LPS-paineviemärijärjestelmää, jossa jokaiselle kiinteistölle asennetaan repivällä pumpulla varustettu jätevesipumppaamo. Kustannuslaskenta ja -vertailu sekä viemäri- ja vesijohtolinjaukset on tehty karttatarkastelun ja silmämääräisen maastokatselmuksen pohjalta. Suunnitelman laatiminen LPSpaineviemärijärjestelmän pohjalta ei yleensä vaadi maastomittauksia eikä maaperätutkimuksia. Järjestelmässä linjat rakennetaan myötäilemään maanpinnanmuotoja. Hankalat maaston kohdat, kuten isot kivet ja kalliot, on yleensä mahdollista kiertää. Linjojen tarkka sijoitus selviää vasta rakennusvaiheessa. Riittävät maanpinnan korkeustiedot mitoitusta varten saadaan peruskarttapohjista. Vesi- ja viemäriverkoston linjaukset on pyritty tekemään kustannuksia ja ympäristöä säästäen. Maastokatselmuksien avulla on haettu edullisimmat linjaukset. Ne on valittu siten, että kalliokaivannon ja eristettävien putkien osuus rakennettavasta linjasta on saatu mahdollisimman pieneksi. Linjausten valinnassa on myös pyritty istutettujen pihojen, kauniiden ranta-alueiden ja -kallioiden sekä muun ympäristön säästämiseen mahdollisuuksien mukaan.
SKT Suomi Oy Harvaluodon ja Toivonlinnan vesi- ja 4/16 3.1 Suunnittelualue Suunnitelmasta on esitetty kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehdosta riippuen koko suunnittelualueella on yhteensä n. 45 47 kiinteistöä. Molemmissa vaihtoehdoissa suunnittelualue on jaettu kahteen osaan jätevesien suunnitellun purkupaikan perusteella. Suunnittelualue sijaitsee n. 1 km Kaarinan keskusta linnuntietä kaakkoon. Alueen tarkempi sijainti ja aluerajaukset on esitetty liitteenä olevassa yleiskartassa (27). Vaihtoehdossa 1 alue 1 käsittää Harvaluodon saaren - lukuun ottamatta harvemmin asuttua lounaisosaa - sekä Jauhosaaren itäosan, Niemenkulman eteläosan ja Kirkkorannan alueen Kuusistossa. Vaihtoehdossa 2 alue 1 on sama lukuun ottamatta Kuusiston aluetta, joka jää pois suunnitelmasta. Pohjoisessa alue ulottuu Niemenkulmasta Piikkiön eteläosaan asti. Molemmissa vaihtoehdoissa alue 2 käsittää Toivonlinnan alueen ja Linnunpään länsiosan. Pohjoisessa alue ulottuu Piikkiön kaakkoisosaan asti. Vaihtoehdossa 1 alueella 1 sijaitsee yhteensä n. 34 kiinteistöä ja vaihtoehdossa 2 n. 32 kiinteistöä, koostuen vakituisesti asutuista kiinteistöistä ja vapaa-ajanasunnoista. Alueella on myös rivitaloja ja leirintäalue, jolla on myös uimaranta. Alueella 2 sijaitsee n. 13 kiinteistöä, koostuen vakituisesti asutuista kiinteistöistä ja vapaa-ajanasunnoista. Alueella on myös vanhainkoti, koulu ja puutarhantutkimuslaitos. Suunnittelualueelle ei tule kunnan vesijohtoa eikä viemäriä, lukuun ottamatta Harvaluodon saaren aivan pohjoisinta osaa sekä Toivonlinnan koulua, joihin tulee vesijohto. Kaarinan kaupungilla on rakennettu vesihuoltoverkosto Piikkiössä ja Kuusistossa, joihin vaihtoehdosta riippuen suunniteltu verkosto on tarkoitus liittää. Vaihtoehdossa 1 jätevedet johdetaan Harvaluodosta Kuusistoon ja Toivonlinnasta Piikkiöön. Vaihtoehdossa 2 jätevedet johdetaan sekä Harvaluodosta että Toivonlinnasta Piikkiöön, mutta kaupungin verkostoon liitytään eri pisteissä. Rakennettavaa viemärilinjaa on vaihtoehdossa 1 yhteensä n. 47 km ja vaihtoehdossa 2 n. 46 km. Linjat on suunniteltu tällä hetkellä kiinteistöjen rajalle tai vähintään 1 m päähän kiinteistöstä. Vesistönalituksia nykyisessä suunnitelmassa on vaihtoehdossa 1 n. 3,2 km ja
SKT Suomi Oy Harvaluodon ja Toivonlinnan vesi- ja 5/16 vaihtoehdossa 2 n. 1,2 km. Rakennettavan linjan pituuteen vaikuttaa järjestelmän lopullinen liittymisaste. Suunnittelualueiden maaperä on osin kallioista. Kallioisten alueiden välissä on kuitenkin runsaasti helppokaivuisempaa pelto-, suo- ja metsämaata. Verkoston alustavat linjaukset sekä mahdolliset liittyjät on esitetty liitekartoilla 21, 22, 23, 24, 25 ja 26. 3.3 Mitoitus Kiinteistökohtaisen paineviemäröinnin mitoitukseen vaikuttaa pienpumppaamoiden pumpputyyppi ja virtaamat. Myös liitettävien kiinteistöjen lukumäärä pitää selvittää ennen lopullista mitoitusta. Putkistot mitoitetaan siten, että virtausnopeus on vähintään,7 m/s ainakin kerran vuorokaudessa, ja että jokainen pumppaamo pystyy pumppaamaan jätevedet purkupisteeseen. Alueen vesihuoltoverkosto on mitoitettu alustavasti näiden normien mukaan siten, että virtausnopeus riittää kaikkien suunniteltujen kiinteistöjen liittyessä järjestelmän piiriin. Vain linjojen päässä on haaroja, joissa tällä hetkellä on ainoastaan yksi kiinteistö, mutta joissa on kuitenkin varauduttu useamman kiinteistön liittymiseen tulevaisuudessa. Lopullinen mitoitus ja linjojen toimivuuden varmistus selvitetään rakennussuunnitelmavaiheessa. Tässä vaiheessa myös liittyjämäärät ovat tarkentuneet. Kiinteistöt liitetään pumppaamoon 11-16 mm viettoviemäreillä. Kiinteistökohtaiselta pumppaamolta lähtevä paineputki on 4 PN-1 putkea. Paineviemärijärjestelmän runkolinjat ovat 5 mm - 9 mm putkea. Lopulliset putkikoot selviävät rakentamissuunnitelman yhteydessä.
Korkeus Korkeus Korkeus SKT Suomi Oy Harvaluodon ja Toivonlinnan vesi- ja 6/16 Vesijohtoverkoston mitoituksessa otetaan huomioon alueen vuodenaikojen mukaan vaihteleva kulutus. Vesijohdot pyritään mitoittamaan mahdollisimman tarkkaan nykyistä tarvetta vastaavaksi. Liian kauan putkistossa seisova vesi huonontaa vedenlaatua ja lisää bakteerien määrää vedessä. 3.4 Painediagrammit Seuraavissa kaavioissa on esitetty painediagrammit, joista selviää, että LPSpaineviemärijärjestelmällä jätevedet saadaan pumpattua purkupisteeseen asti, huolimatta runkolinjan pituudesta ja suuresta liittyjämäärästä. Mitoitusnostokorkeutena käytetään 56 metriä vesipatsaasta (mvp). Kaavioista nähdään, ettei kokonaisnostokorkeus 56 mvp ylity missään vaiheessa. Vaihtoehto 1, alue 1 Niemenkulma - Narjus 8 6 4 2 2 4 6 8 1 12 Pituus Maanpinta Nostokorke us 8 6 4 2 Narjus - Koulu QUATTRO 1 2 3 4 5 6 7 8 Pituus Maanpinta Nostokorke us 8 6 4 2 Koulu - Sahannokka (liitos kunnalliseen jätevedenpumppaamoon) 1 2 3 4 5 6 Pituus QUATTRO Maanpinta Nostokorke us
Korkeus Korkeus SKT Suomi Oy Harvaluodon ja Toivonlinnan vesi- ja 7/16 Vaihtoehto 1, alue 2 Toivonlinna - Pyhävastamäki 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Pituus Maanpinta Nostokorkeus Pyhävastamäki - Jussila (liitos kaupungin verkostoon) QUATTRO 7 6 5 4 3 2 1 5 1 15 2 25 3 35 Pituus Maanpinta Nostokorkeus
Korkeus Korkeus Korkeus SKT Suomi Oy Harvaluodon ja Toivonlinnan vesi- ja 8/16 Vaihtoehto 2, alue 1 Sahannokka - Koulu 8 6 4 2 2 4 6 8 1 Pituus Maanpinta Nostokorkeus 8 6 4 2 Koulu - Haukka QUATTRO 1 2 3 4 5 6 7 Pituus Maanpinta Nostokorkeus 8 6 4 2 Haukka - Lapialho (liitos kaupungin verkostoon) QUATTRO 5 1 15 2 25 3 35 Pituus Maanpinta Nostokorkeus
Korkeus Korkeus SKT Suomi Oy Harvaluodon ja Toivonlinnan vesi- ja 9/16 Vaihtoehto 2, alue 2 Toivonlinna - Pyhävastamäki 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Pituus Maanpinta Nostokorkeus 7 6 5 4 3 2 1 Pyhävastamäki - Jussila (liitos kaupungin verkostoon) 5 1 15 2 25 3 35 Pituus QUATTRO Maanpinta Nostokorkeus 4. Vesi- ja viemäriverkosto Alueiden viemäröinti on suunniteltu toteutettavaksi kiinteistökohtaisella paineviemärijärjestelmällä. Kiinteistökohtaisessa paineviemärijärjestelmässä on jokaisella kiinteistöllä kiinteistökohtainen, repijäpumpulla varustettu pumppaamo, johon kiinteistöjen jätevedet johdetaan viettoviemärillä. LPS -pumppaamoiden suuri nostokorkeus ja pitkät pumppausetäisyydet mahdollistavat linja- ja alueteknisten pumppaamoiden määrän minimoinnin. LPS ruuvipumppu on suunniteltu siirtämään pieniä jätevesimääriä kerralla, jolloin verkoston mitoitus voidaan optimoida ja viipymät pienevät. Ruuvipumppujen käyttö mahdollistaa myös verkoston laajentamisen si-
SKT Suomi Oy Harvaluodon ja Toivonlinnan vesi- ja 1/16 ten, että se palvelee hyvin jo nykyisillä liittyjämäärillä, mutta on kuitenkin riittävä, vaikka kaikki alueen kiinteistöt joskus liittyisivät vesihuoltoverkoston piiriin. Jätevedet johdetaan Toivonlinnasta pohjoiseen Piikkiöön ja Harvaluodosta vaihtoehdosta riippuen joko pohjoiseen Piikkiöön tai merenpohjaa pitkin luoteeseen Kuusistoon. Toivonlinnasta jätevedet johdetaan molemmissa vaihtoehdoissa pohjoiseen Piikkiöön. Suunniteltu verkosto liitetään Kaarinan kaupungin rakennettuun viemäriverkostoon, jonka kautta jätevedet johdetaan Turkuun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Alueelta muodostuvan jäteveden määrä riippuu toteutuvan alueen laajuudesta ja liitettävien kiinteistöjen määrästä. Yhdeltä kiinteistöltä voidaan arvioida muodostuvan jätevesiä n.,5 m 3 vuorokaudessa. Vapaa-ajanasunnoilta syntyvän jäteveden määrä on yleensä huomattavasti pienempi. Alueilla, joilla on paljon vapaa-ajanasuntoja, jätevesimäärät vaihtelevat suuresti myös vuodenaikojen mukaan. Viemäriverkoston rakentamisen yhteydessä on suunniteltu vesijohtoverkoston rakentaminen samaan kaivantoon. Alueiden käyttövesi ostetaan Kaarinan kaupungilta. Liitos kunnan rakennettuun vesijohtoverkostoon tapahtuu samassa kohdassa viemäriliitoksen kanssa. 5. Kustannukset 5.1 Rakennuskustannukset Seuraavissa taulukoissa on esitetty viemäri- ja vesijohtoverkoston rakennuskustannusarviot suunnitelman vaihtoehtojen 1 ja 2 osalta. Laskelmissa on käytetty perusteena sitä, että kaikki suunnitelmakartoissa esitetyt kiinteistöt liittyvät viemäröinnin ja vedenjakelun piiriin. Taulukossa 5.1 ja 5.2 on esitetty koko hankkeen kustannukset vaihtoehtojen 1 ja 2 osalta. Harvaluodossa sijaitsevat rivitalot ja leirintäalue ovat kustannusarviossa laskettu vastaamaan jätevesimäärältään viittä kiinteistöä ja Toivonlinnassa sijaitseva vanhainkoti, koulu ja puutarhantutkimuskeskus kymmentä kiinteistöä. Niiden osuudet ovat siis esitetty 5- ja 1- kertaisina. Suunnitelma kartoissa esitettyihin liittyjämääriin on lisätty yhteensä 4 liittyjää, jotka edustavat em. kohteita. Näin saadaan laskettua kiinteistöille koituvat todelliset kustannukset. Lisäksi taulukoissa 5.3 ja 5.4 on esitetty hankkeen liittymisastevertailu, jossa on esitetty
SKT Suomi Oy Harvaluodon ja Toivonlinnan vesi- ja 11/16 kustannukset liittymisasteilla 1 %, 75 % ja 5 % molempien vaihtoehtojen osalta erikseen. Esitetyt kustannukset sisältävät valmiiden linjojen rakentamisen kiinteistön rajalle (tai vähintään 1 m päähän kiinteistöstä) sekä pumppaamon hankinnan käyttöönottoineen. Yleiskustannukset sisältävät hallinnolliset sekä vesihuoltolinjojen suunnittelusta aiheutuvat kustannukset. Myös vesistön- ja tienalitusluvista aiheutuvat kustannukset on huomioitu yleiskustannuksissa. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Vaihtoehto 1 Taulukko 5.1 Koko suunnittelualueen rakennuskustannusarvio vaihtoehdossa 1. määrä (kpl/m) á hinta ( ) kust ( ) Linjat maakaivannossa 36 198 25 94 95 Linjat maakaivannossa, runkolinja 6 48 35 226 8 Linjat kalliokaivannossa 2 371 1 237 1 Linjat maakaivannossa + eristelevy 2 371 35 82 985 Tienalitukset 12 2 24 Vesistönalitukset 3 19 4 127 6 Rantautumiset 8 1 5 12 Kiinteistöpumppaamot ja venttiilit, asennettuna 512 3 2 1 638 4 Kiinteistöpumppaamot ja venttiilit, suurtalous, asennettuna 5 1 5 Linjapumppaamo 3 15 45 Linjapumppaamo, kunnallinen 1 6 6 Linjat yhteensä 3 48 835 Yleiskustannukset (1 %) 34 884 YHTEENSÄ 3 749 719 Vaihtoehdossa 1 koko suunnittelualueella on yhteensä 472 kiinteistöä. Laskennassa on käytetty 512 kiinteistöä. Kaikkien alueen kiinteistöjen liittämiseksi keskitetyn vesihuollon piiriin olisi vesihuoltolinjaa rakennettava yhteensä n. 47,5 km. Tästä vesistönalituksia on n. 3,2 km. Louhittavia ja eristettäviä linjaosuuksia on laskettu olevan molempia 5 % maalle asennettavista linjapituuksista; tämä on yhteensä n. 4,8 km. Kustannuslaskelmassa on huomioitu joka kiinteistölle oma kiinteistökohtainen jätevedenpumppaamo, joista viisi on suurtalouksille tarkoitettuja pumppaamoja. Tässä vaihtoehdossa rakennetaan myös kunnallinen linjapumppaamo Harvaluodon itäosaan Sahannokkaan, mistä jätevedet pumpataan meren ali Kuusistoon, missä liitytään kaupungin viemäriverkostoon. Lisäksi rakennetaan yhteensä kolme LPS2 Quattro linjapumppaamoa, joista kaksi Harvaluotoon ja yksi Toivonlinnaan. Linjapumppaamot takaavat järjestelmän tehokkaan toiminnan.
SKT Suomi Oy Harvaluodon ja Toivonlinnan vesi- ja 12/16 Kokonaisrakennuskustannukset ovat n. 3,75 milj.. Suunnitellulla liittyjämäärällä kiinteistökohtaisiksi rakennuskustannuksiksi muodostuu vaihtoehdossa 1 n. 73 ja rakennuskustannuksiksi metriä kohden 79. Vaihtoehto 2 Taulukko 5.2 Koko suunnittelualueen rakennuskustannusarvio vaihtoehdossa 2. määrä (kpl/m) á hinta ( ) kust ( ) Linjat maakaivannossa 32 758 25 818 95 Linjat maakaivannossa, runkolinja 8 3 35 29 5 Linjat kalliokaivannossa 2 281 1 228 1 Linjat maakaivannossa + eristelevy 2 281 35 79 835 Tienalitukset 13 2 26 Vesistönalitukset 1 16 4 46 4 Rantautumiset 6 1 5 9 Kiinteistöpumppaamot ja venttiilit, asennettuna 49 3 2 1 568 Kiinteistöpumppaamot ja venttiilit, suurtalous, asennettuna 5 1 5 Linjapumppaamo 3 15 45 Linjat yhteensä 3 161 785 Yleiskustannukset (1 %) 316 179 YHTEENSÄ 3 477 964 Vaihtoehdossa 2 koko suunnittelualueella on yhteensä 45 kiinteistöä. Laskennassa on käytetty 49 kiinteistöä. Kaikkien alueen kiinteistöjen liittämiseksi keskitetyn vesihuollon piiriin olisi vesihuoltolinjaa rakennettava yhteensä n. 45,5 km. Tästä vesistönalituksia on n. 1,2 km. Louhittavia ja eristettäviä linjaosuuksia on laskettu olevan molempia 5 % maalle asennettavista linjapituuksista; tämä on yhteensä n. 4,6 km. Kustannuslaskelmassa on huomioitu joka kiinteistölle oma kiinteistökohtainen jätevedenpumppaamo, joista viisi on suurtalouksille tarkoitettuja pumppaamoja, jotka asennetaan kohteisiin joiden jätevesimäärät ovat suuria. Tässä vaihtoehdossa rakennetaan yhteensä kolme LPS2 Quattro - linjapumppaamoa, joista kaksi rakennetaan Harvaluotoon ja yksi Toivonlinnaan. Linjapumppaamot takaavat verkoston tehokkaan toiminnan. Kokonaisrakennuskustannukset ovat n. 3,48 milj.. Suunnitellulla liittyjämäärällä kiinteistökohtaisiksi rakennuskustannuksiksi muodostuu vaihtoehdossa 2 n. 71 ja rakennuskustannuksiksi metriä kohden 76. Vaihtoehto 2 osoittautuu kustannusten osalta halvemmaksi. Tässä vaihtoehdossa pitkä meren alitus ja Sahannokkaan rakennettava kunnallinen linjapumppaamo jäävät pois, mikä laskee rakennuskustannuksia. Vaihtoehto 2 on myös paremmin laajennettavissa tule-
SKT Suomi Oy Harvaluodon ja Toivonlinnan vesi- ja 13/16 vaisuudessa. 5.3 Liittymisastevertailu Seuraavissa taulukoissa on esitetty havainnollistavasti hankkeen kustannukset kiinteistöä kohden eri liittymisasteilla. Taulukko 5.3 Vaihtoehdon 1 rakennuskustannukset liittymisasteilla 1 %, 75 % ja 5 %. Liittymisaste Liittyjiä Kustannukset / kiinteistö 1 % 512 7324 75 % 384 9765 5 % 256 14647 Taulukon 5.3 laskelmassa on oletuksena, että vaihtoehdon 1 linjojen piiriin tulee joko 75 % tai 5 % mahdollisista liittyjistä. Rakennuskustannukset kiinteistöä kohden 75 % liittymisasteella olisivat n. 98 ja 5 % liittymisasteella n. 146. Taulukko 5.4 Vaihtoehdon 2 rakennuskustannukset liittymisasteilla 1 %, 75 % ja 5 %. Liittymisaste Liittyjiä Kustannukset / kiinteistö 1 % 49 798 75 % 368 9464 5 % 245 14196 Taulukon 5.4 laskelmassa on oletuksena, että vaihtoehdon 2 linjojen piiriin tulee joko 75 % tai 5 % mahdollisista liittyjistä. Rakennuskustannukset kiinteistöä kohden 75 % liittymisasteella olisivat n. 95 ja 5 % liittymisasteella n. 142. Mitä enemmän järjestelmän piiriin saadaan liittyjiä, sitä edullisemmaksi kustannukset tulevat liittyvää kiinteistöä kohden. Kustannuksia on mahdollista laskea myös liittämällä kaksi lähekkäin olevaa kiinteistöä samaan pumppaamoon; tätä ei kuitenkaan voi suositella pumppaamohoidollisista syistä ja naapurisovun säilymisen kannalta. Kustannuksia saadaan laskettua, jos osuuskunnan on mahdollista rakentaa linjoja osin talkoovoimin tai jos kalliokaivannon määrä osoittautuukin arvioitua pienemmäksi. Kun kaikkien liittyjien määrä ja sijainti on selvillä, käydään vielä suunnitellut linjat läpi ja selvitetään löytyykö vaihtoehtoisia ja lyhyempiä reittejä kiinteistöjen liittämiseksi keskitettyyn vesihuoltoverkostoon. Linjapituuksia pienentämällä kiinteistökohtaiset kustannukset laskevat. Ratkaisevinta kiinteistökohtaisten rakennuskustannusten muodostumisessa on se, kuinka monta kiinteistöä saadaan liitettyä rakennettua vesihuoltoverkostometriä kohti.
SKT Suomi Oy Harvaluodon ja Toivonlinnan vesi- ja 14/16 5.4 Käyttökustannukset Paineviemärijärjestelmän käyttökustannukset muodostuvat pumppaamoyksikön kuluttamasta sähköstä, Kaarinan kaupungin viemärilaitoksen käyttömaksuista ja pumppaamon vuosittaisista huoltokustannuksista. Paineviemärijärjestelmän tarvitsemat vuosittaiset tai ennakoivat huoltotoimenpiteet riippuvat pumppaamotyypistä. Alla on esimerkkilaskelma yhden pumppaamon eli yhden kiinteistön sähkönkulutuksesta. Esimerkkilaskelma perustuu LPS-2 kiinteistöpumppaamon tietoihin. Jos oletetaan, että kiinteistöllä syntyy jätevesiä,5 m 3 eli 5 litraa päivässä. Pumppaamo käy kerrallaan 5 sekuntia ja pumppaa sinä aikana 3 litraa jätevettä. Näin ollen pumppu käy vuorokaudessa: 5 l / 3 l x 5 s = 833 s Eli pumppaamo käy vuorokaudessa 13,9 min eli,23 h. Jos pumpun teho on 1 kw ja olettaen sen toimivan maksimiteholla saadaan sähkökulutukseksi vuorokaudessa: 1 kw x,23 h =,23 kwh. Vuodessa sähkön kulutus on tällöin n. 85 kwh. Jos käytetään energian hintana 15 snt/kwh saadaan vuotuiselle sähköenergialle hinnaksi: 85 kwh x 8 snt/kwh = 1275 snt = 12,75. 5.5 Vaihtoehtojen vertailu Seuraavassa taulukossa (5.5) on verrattu yleisimpien haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien kustannuksia suunnitelman lähtökohtana olevaan LPS-paineviemärijärjestelmään. Maasuodattamon, maahanimeyttämön ja pienpuhdistamon kustannusten osalta on käytetty lähteenä Itä-Uudenmaan ja Porvoon Vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen raportin tietoja. (Niemi, J. & Myllyvirta,T. 28. Selvitys eri jätevesijärjestelmien hankkimiskustannuksista, järjestelmän vuotuiseen ylläpitoon kohdistuvista kustannuksista ja huoltotarpeesta jätevesiasetuksen tavoitteisiin pääsemiseksi. Saatavissa: http://www.vesiilma.fi/selvitys%2jatevesijarjest.pdf).
SKT Suomi Oy Harvaluodon ja Toivonlinnan vesi- ja 15/16 Jätevesijärjestelmä Perustamiskustannukset Taulukko 5.5 Yleisimpien haja-asustusalueiden jätevesijärjestelmien kustannuksia verrattuna LPSpaineviemärijärjestelmään. Käyttökustannukset /vuosi 15 v. keskimääräiset kustannukset Umpisäiliö 36 22 366 Maasuodattamo 78 274 965 Maahanimeyttämö 62 564 14 (umpisäiliö + harmaavesisuodatin) Pienpuhdistamo 78 815 135 LPS-paineviemäröinti 75 78 113 9195 9495 Umpisäiliö on tarkoitettu jäteveden tilapäiseen varastointiin. Säiliössä ei ole jätevedenpurkuputkea vaan sen tyhjennetään sen täyttyessä. Umpisäiliön kustannukset nousevat kohtuuttoman korkeiksi jatkuvassa asumisessa säiliön suuren tyhjennystiheyden vuoksi. Umpisäiliötä ei suositella jätevesien käsittelyyn, mikäli muita vaihtoehtoja on käytettävissä. Maasuodattomo koostuu suodatuskentästä, saostussäiliöstä tai -kaivosta ja fosforinpoistomenetelmästä. Saostussäiliö tai -kaivo on tyhjennettävä riittävän usein, ettei maaperä tukkeudu. Rakennettava suodatuskenttä vaatii runsaasti tilaa ja on uusittava n. 1 2 vuoden välein, josta seuraa kustannuksia.. Fosforin poistoa on yleensä tehostettava, mikäli suodattamoa käytetään kaikkien jätevesien käsittelyyn. Järjestelmän käyttökustannukset koostuvat sakokaivon tyhjennyksestä ja järjestelmän vaatimista käyttökuluista. Maahanimeyttämöön kuuluu saostussäiliö tai -kaivo ja imeytyskenttä. Järjestelmä ei sovi tiiviiseen maaperään, joten maaperän ominaisuudet on tutkittava huolellisesti. Imeytyskentän paikka on valittava siten, ettei pohjavesien pilaantumisvaaraa esiinny. Lisäksi samoin kuin maaasuodattamon kohdalla on saostussäiliö tai -kaivo tyhjennettävä riittävän usein, ettei maaperä tukkeudu. Järjestelmä soveltuu lähinnä harmaiden vesien käsittelyyn puhdistustulosten vaikean kontrolloitavuuden takia. Käyttökustannukset koostuvat sakokaivon tyhjennyksestä ja järjestelmän vaatimista käyttökuluista. Pienpuhdistamot sisältävät esikäsittelyosan, puhdistusprosessiosan (biologis-kemiallinen käsittely) sekä fosforinpoistojärjestelmän. Lisäksi tarvitaan usein saostussäiliö, sähköliitäntä ja kemikaaleja. Puhdistamomallin valinta vaatii perehtymistä markkinoilla olevien lukuisten valmistajien vuoksi. Toimiakseen kunnolla puhdistamo vaatii tasaisen kuormituksen läpi vuoden. Lisäksi puhdistamon toiminnan vakiintuminen vaatii jonkin verran aikaa. Käyttökustannukset koostuvat sähkönkulutuksesta, käytetyistä kemikaaleista, järjestelmän hoidosta ja lietteen poistosta.
SKT Suomi Oy Harvaluodon ja Toivonlinnan vesi- ja 16/16 LPS-paineviemärijärjestelmä on helppohoitoinen verrattuna muihin järjestelmiin. Se toimii heti asentamisen jälkeen eikä tarvitse kemikaaleja tai muuta hoitoa. Järjestelmälle on hyvä laskea vuosikustannus, vaikka LPS-järjestelmä ei edellytä vuosihuoltoa. Testeissä saavutettu huoltoväli pumpulle on jopa 14 vuotta. Järjestelmän käyttökustannukset koostuvat vuosihuollosta (n. 1 ) ja sähkönkulutuksesta (n. 13 /vuosi). Lisäksi paineviemärijärjestelmän etuna on, että kiinteistö liitetään kunnalliseen vesihuoltoverkostoon, jolloin kiinteistölle saadaan samalla myös talousvesi; tämä laskee paineviemärijärjestelmän kustannuksia suhteessa muihin järjestelmiin. 6. Yhteenveto Keskitetty jätevedenkäsittely ja vedenjakelu ovat aina kiinteistön omistajan kannalta helpoin ja huolettomin ratkaisu. Kiinteistön liittäminen keskitetyn jätevedenkäsittelyn ja vedenjakelun piiriin parantaa alueen viihtyisyyttä. Järjestelmän etuna on myös se, että käyttökustannukset ovat pienemmät keskitetyssä järjestelmässä. Kiinteistökohtaiset puhdistusjärjestelmät vaativat enemmän huoltoa ja hoitoa. Niiden käyttökustannukset ovat myös keskitettyä järjestelmää korkeammat. Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuuden kanssa voi myös tulla ongelmia kesäasunnoilla, koska jätevesivirtaamat ja kuormitus vaihtelevat suuresti vuodenaikojen mukaan. Vesihuoltoverkosto on tarkoitus rakentaa osuuskuntamallina. Koko hankkeen toteuttamisella mahdollistetaan n. 45-47 kiinteistön liittäminen keskitetyn jätevedenkäsittelyn ja vedenjakelun piiriin. Hankkeen toteutumisen kannalta on tärkeää, että järjestelmän piiriin saadaan mahdollisimman paljon liittyjiä. Mitä enemmän liittyjiä saadaan, sitä halvemmaksi kustannukset kiinteistöä kohden tulevat. Vastaavasti kustannukset kiinteistöä kohti nousevat, mikäli alueen kaikki kiinteistöt eivät liity verkoston piiriin. Suunnitelmasta on esitetty kaksi vaihtoehtoa, jotka on jaettu alueisiin (Harvaluoto ja Toivonlinna) jäteveden purkupaikan perusteella. Molemmissa vaihtoehdoissa jätevedet johdetaan Kaarinan kaupungin viemäriverkostoon ja sitä kautta Turkuun Kakolanmäen puhdistamolle käsiteltäväksi. Alueen käyttövesi hankitaan Kaarinan kaupungilta. Suunnittelun lähtökohtana on käytetty LPS-paineviemärijärjestelmää, jossa jokaiselle kiinteistölle asennetaan repijäpumpulla varustettu pumppaamo.
SKT Suomi Oy Harvaluodon ja Toivonlinnan vesi- ja 17/16 Vaihtoehto 2 osoittautui kustannustehokkaammaksi. Tässä vaihtoehdossa pitkä merenalitusosuus Harvaluodosta Kuusistoon (esitetty vaihtoehdossa 1) jää pois, jolloin ei tarvitse myöskään rakentaa kunnallista linjapumppaamoa Sahannokkaan, mistä seuraa kustannussäästöjä. Vaihtoehdossa 2 keskitetyn vesihuollon piiriin liittyisi 45 kiinteistöä. Vaihtoehdon kokonaiskustannukset ovat n. 3,48 milj. ja kustannukset metriä kohden 76. Kiinteistöä kohden koituvat kustannukset ovat 71. Vaihtoehto 2 on myös paremmin laajennettavissa tulevaisuudessa. Osuuskunta saa lisää tuloja myöhemmistä järjestelmän piirin liittyvistä kiinteistöistä. Ennen rakentamissuunnitelman laadintaa on syytä vielä tarkistaa linjaukset ja miettiä löytyikö vesihuoltolinjauksille lyhyempiä reittejä tai olisiko joidenkin linjaosuuksien siirtäminen vesistöön teknis-taloudellisesti järkevää. Hankkeen toteutusaikataulut on järkevä suunnitella siten, että alueet toteutetaan sitä mukaan, kun saadaan kultakin alueelta riittävä määrä halukkaita liittyjiä. Näin saadaan kaikkien linjaosuuksien kiinteistöä kohti muodostuvat kustannukset pidettyä alhaisempina. Hankkeesta tiedottaminen ja mainonta ovat hyviä työkaluja liittyjien hankkimiseksi. Yleisen kokemuksen mukaan liittyjiä tosin tulee runsaasti lisää vielä rakennusvaiheessa. Turussa 2.6.213 SKT Suomi Oy Tommi Nissinen Ympäristötekniikan insinööri