Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen raportin Hajajätevesineuvontaa Espoossa 2013. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (VHVSY) on toimittanut ympäristölautakunnalle raportin haja-asutusalueen jätevesineuvonnasta vuonna 2013. Raportti on nähtävillä kokouksessa ja se on myös luettavissa Internetissä: www.espoo.fi > Asuminen ja ympäristö >Ympäristö ja luonto > Ympäristövalvonta > Vesiensuojelu > Haja-asutuksen jätevedet > Hajajätevesineuvonta 2013. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella kiinteistön omistajalla tai haltijalla on velvollisuus huolehtia kiinteistönsä vesihuollosta. Espoossa on vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston ulkopuolella noin 6500 asukasta. Talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annettu valtioneuvoston asetus 209/2011 (ns. hajajätevesiasetus) velvoittaa saattamaan ennen vuotta 2004 rakennetut jätevesijärjestelmät viimeistään 15.3.2016 asetuksen mukaisiksi. Vuoden 2004 alusta lähtien jätevesijärjestelmät on rakennettu nykyvaatimuksia vastaaviksi. Vuonna 2013 VHVSY tarjosi jätevesineuvojan käyntiä kirjeitse 148 kiinteistölle Pohjois-Espoossa, Röylän alueella. Noin tunnin mittaisen neuvontakäynnin otti vastaan 124 kiinteistöä, joka oli 84 % kirjeen saaneista kiinteistöistä. Neuvontakäynnit tehtiin touko elokuussa. Kolme käyntiä tehtiin vasta raportin valmistumisen jälkeen. Neuvonta oli osa laajempaa hanketta, jossa VHVSY:n jätevesineuvojat kävivät kiinteistöillä myös Vantaan, Nurmijärven, Tuusulan ja Riihimäen alueilla. Jätevesien käsittelyn tilanne Neuvontakäynnin perusteella kiinteistöjen jätevesijärjestelmät luokiteltiin viiteen luokkaan: riittävä käsittely, vähäisiä korjauksia vaativa, riittämätön käsittely, ikävapautus ja vähäinen vesimäärä (kuva 1). Hajajätevesiasetuksen lisäksi luokittelussa huomioitiin
Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 2 / 2 ympäristönsuojelulain ja Espoon ympäristönsuojelumääräysten asettamat vaatimukset. Neuvontakäynnillä myös kerrottiin ympäristönsuojelumääräysten päivittämisen tuomista muutoksista käsittelyvaatimuksiin vuonna 2014. Kuva 1. Röylän alueen kiinteistöjen jätevesien käsittelyjärjestelmien saamat luokitukset. Lähes neljäsosalla kiinteistöistä jätevesien käsittelyn arvioitiin täyttävän sille asetetut määräykset myös hajajätevesiasetuksen siirtymäajan päätyttyä maaliskuussa 2016. Nämä jätevesijärjestelmät olivat pääasiassa 1990-luvulla tai myöhemmin rakennettuja ja sellaisia, joissa ainakin käymäläjätevedet johdettiin umpisäiliöön. Joukossa oli myös neljä pienpuhdistamoa. Riittävän käsittelytehon saavuttamiseksi tarvittaisiin vähäisiä korjauksia neljäsosalla kiinteistöistä. Vähäisillä korjauksilla selviää esimerkiksi, jos käsiteltyjen jätevesien imeytys ei toimi hyvin, säiliöiden T-haarat puuttuvat tai ovat vioittuneet, säiliöt ovat huonokuntoisia tai harmaiden jätevesien käsittelynä on pelkästään yksiosainen saostussäiliö. Jätevesien käsittely oli riittämätön lähes neljäsosalla kiinteistöistä. Tyypillisesti jätevedet johdettiin maaston pelkän saostuskaivokäsittelyn jälkeen. Riittämättömien jätevesijärjestelmien saattaminen kuntoon vaatii rakennusvalvonnan toimenpideluvan. Kuudella kiinteistöllä oli ns. ikävapautus. Jätevesien käsittelyvaatimuksista on vapautettu sellaiset kiinteistöt, joilla vakituisesti asuva haltija tai haltijat olivat hajajätevesiasetuksen voimaan tullessa täyttäneet 68 vuotta. Reilulla viidesosalla kiinteistöistä jätevesiä syntyi niin vähän, että niitä ei tarvitse puhdistaa. Ympäristönsuojelulain mukaan muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 3 / 3 Tyypilliset jätevesijärjestelmät Jätevesijärjestelmien keski-ikä oli 29 vuotta (n = 112). Vanhimmat järjestelmät oli rakennettu jo ennen 70-lukua. Niistä suurimmalla osalla (15/25) jätevesien määrää katsottiin niin vähäiseksi, ettei hajajätevesiasetuksen mukaista käsittelyä tarvita. Kaikki 2000-luvulla rakennetut järjestelmät arvioitiin käsittelyltään riittäviksi tai riittäviksi vähäisin korjauksin. Suurin osa käsittelyteholtaan riittämättömiksi arvioiduista jätevesijärjestelmistä oli rakennettu ennen 80- lukua (17/19 kpl), mutta vielä 90-luvullakin on rakennettu järjestelmiä, jotka eivät täyttäneet hajajätevesiasetuksen vaatimuksia (8/22 kpl). Kiinteistöistä yli puolella (62 kpl) oli kuivakäymälä tai erillisviemäröinti, jolloin käymälän jätevedet ja muut jätevedet voidaan käsitellä erikseen. Umpisäiliö oli noin puolella kiinteistöistä (54 kpl). Kahdellakymmenellä kiinteistöllä umpisäiliöön johdettiin kaikki jätevedet. Pelkät saostuskaivot kaikille jätevesille oli seitsemällä kiinteistöllä. Näistä kolmella oli ikävapautus. Muissa tapauksissa saostuskaivoissa käsitellyt jätevedet johdettiin maaperäkäsittelyyn, eli maasuodattamoon tai maahanimeyttämöön, tai imeytettiin esim. kivipesässä maahan. Maaperäkäsittelyyn johdettiin käymälän jätevesiä vain kahdella kiinteistöllä. Jätevesijärjestelmien puutteet Selvitys jätevesijärjestelmästä löytyi vain 34 kiinteistöltä (28 %). Selvitys kuuluu olla kaikilla kiinteistöillä. Myös niillä, joiden jätevesimäärä on vähäinen. Toiseksi eniten puutteita oli järjestelmien käytössä ja huollossa. Useilla kiinteistöillä umpisäiliön tiiviyttä ei ollut tarkastettu tai saostussäiliöitä ei ollut tyhjennetty vähintään kerran vuodessa. Pienpuhdistamon huolto oli usein jätetty huoltoyhtiön muutaman kerran vuodessa tekemän huollon varaan. Purkupaikan liettymisestä tai jätevesien johtamisesta suoraan vesistöön oli huomauttamista 11 kiinteistöllä. Kuivakäymäläjätteen jälkikompostoinnissa ja virtsan ja suotonesteen käsittelyssä oli puutteita melkein kaikilla kiinteistöillä, joilla oli kuivakäymälä. Arviointi Kiinteistökohtaista hajajätevesineuvontaa on annettu kesinä 2012 ja 2013 yhteensä 240 kiinteistölle. Kirjeitse tarjotuista neuvontakäynneistä on toteutunut 85 %:a, mikä kertoo neuvonnan tarpeesta. Neuvontaa saaneet ovat kokeneet sen hyödylliseksi ja hyväksi palveluksi kaupungilta. Neuvonnasta saadun kokemuksen perusteella lainsäädännön vaatimukset ovat epäselviä haja-asutusalueen asukkaille. Osin tästä syystä vanhojen jätevesijärjestelmien kunnostaminen on edennyt verkkaisesti. Röylän alueen kiinteistöillä jätevedenkäsittely oli kohtuullisen hyvällä tasolla, mihin vaikutti se, että yli puolella kiinteistöistä oli kuivakäymälä tai vesivessan jätevedet johdettiin umpisäiliöön. Pelkille pesuvesille riittää melko yksinkertainen käsittely hajajätevesiasetuksen vaatimusten
Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 4 / 4 Tiedoksi täyttämiseksi. Uusittavat jätevesijärjestelmän olivat pääasiassa hyvin vanhoja, ennen 80-lukua rakennettuja. Jätevesijärjestelmän uusimisen lisäksi kiinteistönomistajat vaikuttavat tarvitsevan neuvontaa järjestelmien käyttämisessä. Joka toisella neuvontakäynnillä jätevesijärjestelmän käytössä tai huollossa havaittiin puutteita, jotka voivat heikentää puhdistustulosta. Käymäläjätteen kompostoinnissa havaittiin paljon puutteita. Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisten jätehuoltomääräyksien mukaan käymäläjätteen kompostoinnin tulee tapahtua sitä varten erikseen suunnitellussa tiiviissä kompostorissa. Käymäläjätteen kompostoinnin aloittamisesta on ilmoitettava kirjallisesti HSY:lle, joka antaa tarvittaessa täydentäviä määräyksiä kompostoinnista. Neuvonnan yhteydessä on jatkossa syytä ohjeistaa myös kompostoinnista. Neuvontaa jatketaan yhteistyössä VHVSY:n kanssa kesällä 2014, jos hanke saa valtionavustusta. Kaupunki on maksanut toisen puolikkaan neuvonnan kuluista.
Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 5 / 5