OPINTO-OPAS 2005 2006 2006 2007 HUMANISTINEN TIEDEKUNTA Humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot TAMPEREEN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta
Toimitus Terttu Orpana Taitto Aila Helin ISSN 0355-5283 Kirjakas Ky Nurmijärvi 2005
TAMPEREEN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Postiosoite Humanistisen tiedekunnan kanslia 33014 TAMPEREEN YLIOPISTO Käyntiosoite Kanslerinrinne 1, Pinni B 4. kerros Yleinen opintoneuvonta Kalevantie 4 yliopiston päärakennus A119 ja A120 puh. (03) 3551 6744 (03) 3551 6376 (03) 3551 6236 http://www.uta.fi /opiskelu/ Tiedekunnan toimisto Pinni B 4. kerros B4144 ja B4145 puh. (03) 3551 6520 (03) 3551 6014 http://www.uta.fi /tiedekunnat/hum/
SISÄLTÖ Oppaan käyttäjälle...7 HUMANISTINEN TIEDEKUNTA...8 Tiedekunnan hallinto...8 Tiedekunnan tutkinnot ja oppiaineet...8 Perustutkintojen suorittamiseen liittyviä ohjeita...10 HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN OPETUSSUUNNITELMAT... 11 Tutkintojen suorittaminen...12 Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto...12 Filosofi an maisterin tutkinto...13 Tutkintoihin kuuluvat pakolliset kieliopinnot...13 Aineenopettajakoulutus...14 Opettajan pedagogiset opinnot...16 HISTORIATIETEEN LAITOS...18 Suomen historia ja yleinen historia...20 Aate- ja oppihistoria...24 Latinan kieli ja antiikin traditio...25 Talous- ja sosiaalihistoria...28 Museologian opintokokonaisuus...29 Nordic Perspective on European History...31 North American Studies...33 KIELI- JA KÄÄNNÖSTIETEIDEN LAITOS...36 Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot...36 Englantilainen fi lologia...38 Pohjoismaiset kielet...45 Ranskan kieli...59 Espanjan kieli...69 Saksan kieli ja kulttuuri...73 Slaavilainen fi lologia...82 Puolan kieli...94 Tšekin kieli...95 Russian Studies Programme(Venäjä-opinnot)...96 Käännöstiede...101 Yleinen käännöstiede...107 Käännöstiede (englanti)...109 Teknisen viestinnän maisteriopinnot... 119 Käännöstiede (ruotsi)...123 Käännöstiede (saksa)...126 Käännöstiede (suomi)...138 Käännöstiede (venäjä)...141
Suomen kieli...154 Suomi toisena ja vieraana kielenä opettajan opintokokonaisuus...159 Kielikonsulttiopetus...162 Viron kieli ja virolainen kulttuuri...164 Fonetiikka...167 Yleinen kielitiede...169 MUSIIKINTUTKIMUKSEN LAITOS...174 Etnomusikologia...174 Musiikkitiede...179 Perinteentutkimus...181 PUHEOPIN LAITOS...183 Puheoppi...183 TAIDEAINEIDEN LAITOS...188 Suomen kirjallisuus...188 Yleinen kirjallisuustiede...196 Teatterin ja draaman tutkimus...206 Taidehistoria...215 Mediakulttuuri...217 Mediakulttuurin maisteriohjelma...220 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista...222 Humanistinen tiedekunta...230
7 OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Humanistisen tiedekunnan opinto-opas lukuvuosiksi 2005 2006 ja 2006 2007 sisältää tiedekunnan opetus suunnitelmat, jotka tulevat voimaan 1.8.2005. Opas sisältää perustutkintoja koskevat humanistisen alan tutkinto vaatimukset ja oppiaineiden opetussuunnitelmat. Uutena alana syksyllä 2005 aloittavan logopedian koulutusohjelman opetussuunnitelma julkaistaan erikseen. Humanistisen alan jatkotutkintoja koskevat asiat julkaistaan humanistisen tiede kunnan jatko tutkinto-oppaassa. Teatterialan (NÄTY) perus- ja jatkotutkintojen opinnoista julkaistaan oma opas. Tutkintorakenne ja opetussuunnitelmat perustuvat valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Uusi tutkintoasetus muuttaa koko tutkinto järjestelmän, ja se tulee voimaan 1.8.2005. Asetus humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista 221/1994 on voimassa 31.7.2008 saakka. Tähän päivämäärään saakka opiskelija, joka on aloittanut opintonsa vanhan asetuksen mukaisesti, voi suorittaa opintonsa loppuun vanhan tutkintojärjestelmän mukaan. Vanhan järjestelmän mukaan aloittanut opiskelija voi myös siirtyä uuteen tutkintojärjestelmään. Vanhan asetuksen mukaisesti tutkintonsa aloittanut opiskelija saa erikseen tarvittavat ohjeet, joita julkaistaan myös yliopiston Internet-sivuilla. Tutkintojen suorittamiseksi opiskelijan tulee noudattaa tiedekunta neuvoston hyväksymiä tutkinto vaatimuksia: tutkintorakennetta sekä pääaineensa ja sivu aineittensa opetussuunnitelmia. Lukuvuosittain vahvistettava yliopiston opetusohjelma julkaistaan erikseen. Opetusohjelmasta selviävät mm. lukuvuonna annettava opetus, laitosten osoitteet, opettajien vastaanottoajat ja tiedekunnan yleiset tenttipäivät. Mahdolliset tarkennukset ilmoitetaan laitosten ilmoitustauluilla ja kotisivuilla. Tutkintoihin kuuluvien kieli opintojen opetuksesta vastaa yliopiston kielikeskus, joka julkaisee oman oppaansa. Ajankohtaista tietoa saa myös yliopiston Internet-kotisivuilta. Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta Jokainen opiskelija suunnittelee itse omat opintonsa ja laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman oman laitoksensa opettajien ja muiden opintojen ohjauksesta vastaavien henkilöiden opastuksella. Henkilökohtaisesta opinto-ohjauksesta tiedotetaan tarkemmin syyslukukauden alussa järjestettävissä orientoivissa opinnoissa sekä tiedekunnan Internet-kotisivuilla. Opintojen suunnittelun tueksi on toimitettu runsaasti materiaalia. Opintoihin liittyvää materiaalia on myös yliopiston Internet-sivuilla. Opiskelijoiden ainejärjestöt toimivat monin tavoin alansa opiskelijoiden yhdys siteenä ja etujärjestönä. Yhdistysten toiminnasta saa tietoja muun muassa yliopiston Internet-sivuilta.
8 HUMANISTINEN TIEDEKUNTA Humanistinen tiedekunta perustettiin huhtikuussa 1964 Tampereen yliopistoa edeltäneeseen Yhteiskunnalliseen Korkeakouluun. Opetus aloitettiin syksyllä 1964. Tiedekunnan tehtävänä on harjoittaa humanistisen alan tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen liittyvää opetusta. Humanistisessa tiedekunnassa on myös teatterialan koulutusta ja tutkimusta. Tiedekunnassa voidaan suorittaa huma nistisen alan ja teatterialan perustutkintoja ja jatkotutkintoja. TIEDEKUNNAN HALLINTO Tiedekuntaneuvosto Toimintaa Tampereen yliopistossa säätelevät yliopistolaki ja sen nojalla annetut alemmat säädökset. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto ja sen puheenjohtajana toimiva dekaani. Esittelijöinä toimivat hallintopäällikkö ja opintoasiain päällikkö. Tiedekuntaneuvoston kokousten esittelylistat ja pöytäkirjat ovat nähtävänä laitoksissa ja tiedekunnan kansliassa. Tiedekunnan laitokset Tutkimuksen ja opetuksen sekä samalla tiedekunnan hallinnon perusyksikkö on yhden tai useamman oppiaineen ja tutkimusalan muodostama laitos. Tutkintoja varten suunniteltu opetus järjestetään oppiaineittain ja eri oppi aineiden ja laitosten yhteistyönä. Humanistisen tiedekunnan laitokset ovat historiatieteen laitos, kieli- ja käännöstieteiden laitos, musiikintutkimuksen laitos, puheopin laitos, taide aineiden laitos sekä teatterialan koulutuksesta huolehtiva näyttelijäntyön laitos. Laitoksen hallintoa hoitavat laitosneuvosto ja laitoksen johtaja, joka toimii laitosneuvoston puheenjohtajana. Työryhmät ja toimikunnat Tiedekuntaneuvosto voi asettaa lisäksi erilaisia työryhmiä ja toimikuntia, joiden tehtävänä on valmistella asioita tiedekuntaneuvostossa tai laitosneuvostoissa tapahtuvaa käsittelyä varten. Opiskelijoilla on edustuksensa hallinnon eri tasoilla. TIEDEKUNNAN TUTKINNOT JA OPPIAINEET Tampereen yliopiston humanistisessa tiedekunnassa voi suorittaa humanistisen alan perustutkintoja. Nämä ovat humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto ja filosofian maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto. Tiedekunnan opiskelijat hyväksytään pääaineittain suorittamaan humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoa. Ennen maisterin tutkintoa opiskelijan
Humanistinen tiedekunta 9 on suoritettava humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto. Alempi korkeakoulututkinto on uuden tutkintoasetuksen mukaan pakollinen. Oppiaineissa, jotka voivat olla maisterin tutkinnon pääaineina, voidaan saavuttaa jatko-opinto kelpoisuus. Humanistisen alan jatkotutkintoina tiedekunnassa voidaan suorit taa filosofian tohtorin tutkinto ja haluttaessa myös alempi jatkotutkinto, joka on filosofian lisensiaatin tutkinto (hakuohjeet ja tutkintoja koskevat määräyk set, ks. Humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-opas). Perustutkintoihin johtava koulutus järjestetään oppiaineittain sekä eri oppi aineiden ja laitosten yhteistyönä. Opinnot koostuvat pääaineiden ja sivuainei den opinnoista sekä monitieteisistä opintokokonaisuuksista. Lisäksi tutkintoi hin kuuluvat muut tutkintoasetuksen määräämät opinnot. Tutkintojen rakenne on määrätty tiedekunnan opetussuunnitelmassa. Humanistisen tiedekunnan oppiaineet laitoksittain sekä monitieteiset opintokokonaisuudet vastuulaitoksen mukaan Historiatieteen laitos Pääaineet historia, jonka opinnot koostuvat Suomen historian ja yleisen historian opinnoista Muut aineet Monitieteiset opintokokonaisuudet aate- ja oppihistoria talous- ja sosiaalihistoria latinan kieli ja antiikin traditio Nordic Perspective on European History North American Studies Museologia Kieli- ja käännöstieteiden laitos Pääaineet Muut aineet Monitieteiset opintokokonaisuudet englantilainen filologia pohjoismaiset kielet ranskan kieli saksan kieli ja kulttuuri slaavilainen filologia suomen kieli käännöstiede (englanti) käännöstiede (saksa) käännöstiede (venäjä fonetiikka käännöstiede (ruotsi) käännöstiede (suomi) espanjan kieli puolan kieli tšekin kieli viron kieli yleinen kielitiede Russian Studies
10 Humanistinen tiedekunta Musiikintutkimuksen laitos Pääaineet Muut aineet Monitieteiset opintokokonaisuudet etnomusikologia musiikkitiede perinteentutkimus Museologia Puheopin laitos Pääaineet puheoppi logopedia Taideaineiden laitos Pääaineet Muut aineet Monitieteiset opintokokonaisuudet Suomen kirjallisuus yleinen kirjallisuustiede teatterin ja draaman tutkimus taidehistoria Mediakulttuuri Teatterialan tutkintoina humanistisessa tiedekunnassa voidaan suorittaa teatteritaiteen kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulu tutkinto, ja teatteritaiteen maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto. Tutkintoon johtava koulutus järjestetään teatterityön koulutus ohjelmana. Opetuksesta huolehtii näyttelijäntyön laitos. Teatteritaiteen maisterin tutkinto antaa alan jatko-opintokelpoisuuden. Teatterialan jatko tutkintoina tiedekunnassa voidaan suorittaa teatteritaiteen lisensiaatin ja teatteritaiteen tohtorin tutkinnot. PERUSTUTKINTOJEN SUORITTAMISEEN LIITTYVIÄ OHJEITA Yliopistollisia tutkintoja koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet on säädetty valtioneuvoston asetuksessa. Tampereen yliopiston tutkintojen suorittamisesta säädetään lisäksi Tampereen yliopiston yleisessä tutkintosäännössä ja tähän liittyvissä muissa säännöksissä sekä kunkin tiedekunnan tutkintojen suorittamista koskevissa tarkentavissa määräyksissä, jotka hyväksyy tiedekuntaneuvosto. Opintosuoritusten arvioinnissa sekä tenttien järjestämisessä noudatetaan yliopiston hallituksen hyväksymää arviointijohtosääntöä. Uuden tutkintojärjestelmän edellyttämät tarkistetut säädökset ja määräykset julkaistaan yliopiston ja tiedekunnan Internet-kotisivuilla syyslukukauden alussa. Tiedekunnan kotisivuilla julkaistavat ohjeet ja määräykset koskevat muun muassa seuraavia opintojen suorittamiseen liittyviä asioita: opintojen hyväksilukeminen, vahvistetusta opetussuunnitelmasta poikkeaminen, opintosuoritusten vanheneminen, opetusryhmien muodos-
Humanistinen tiedekunta 11 tamisen periaatteet, tenttitilaisuudet, opintosuoritusten arviointi ja kirjaaminen, kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte, pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte sekä valmistuminen ja tutkintotodistuksen anominen. Myös oppiaineiden opetussuunnitelmissa esitetään em. asioihin liittyviä määräyksiä. Katso ohjeet humanistisen tiedekunnan Internet-sivuilta osoitteesta www.uta.fi/tiedekunnat/hum HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN OPETUSSUUNNITELMAT TUTKINTOJEN SUORITTAMINEN Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (asetus 794/2004) tulee voimaan 1.8. 2005. Tämän asetuksen mukaisissa tutkinnoissa noudatetaan humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaan seuraavaa tutkintorakennetta. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on alempi korkeakoulututkinto, joka suoritetaan kolmessa vuodessa (60 op/1600 t/vuosi). Kandidaatintutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Tutkinto on pakollinen. Filosofian maisterin tutkinto (FM) on ylempi korkeakoulututkinto, joka suoritetaan kahdessa vuodessa kandidaatintutkinnon pohjalta (60 op/1600 t/vuosi). Maisterintutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Tutkinnot koostuvat pakollisista kieli- ja viestintäopinnoista pääaineen opinnoista sivuaineiden opinnoista ja muista tutkinnon tavoitteita tukevista opinnoista. Eri opintojen määrä vaihtelee pääaineen vaatimusten mukaan. Eri pääaineiden mukainen yksityiskohtainen tutkintorakenne on nähtävänä humanistisen tiedekunnan Internet-sivuilla. Tutkintojen mitoituksessa käytetään käsitettä opintopiste (op). Lukuvuodessa suoritetaan 60 opintopisteen opinnot, mikä vastaa noin 1600 tunnin työmäärää.
12 Humanistinen tiedekunta Tutkinnot noudattavat seuraavaa perusrakennetta: HUMANISTISTEN TIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 op Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot 15 op Ks. tarkemmin kohdasta Tutkintoihin kuuluvat pakolliset kieliopinnot 1. suomen kieli 3 op + 2 op 2. ruotsin kieli 3op 3. yksi vieras kieli 3 op + 2 op 4. lisäksi pakollisena opiskelijan valinnan mukaan vähintään 2 op: ruotsin syventävä opintojakso 2 op tai kohdassa 3 valitun vieraan kielen syventävä opintojakso 2op tai toisen vieraan kielen tekstin ymmärtäminen tai suullinen taito (eurooppalainen taitotaso B1) Pääaine 70 80 op perusopinnot (25 op) aineopinnot (45 55 op), joihin sisältyy kandidaatintutkielma ja seminaari (10 op) sekä kypsyysnäyte kandidaatintutkielman alalta Tiedonhaun ja kirjastonkäytön sekä tietotekniikan perusteet integroidaan pääaineen opintoihin tai sisällytetään muihin opintoihin. Yhteistyöstä kirjaston kanssa huolehtivat oppiaineen opettajat. Sivuaineet ja muut opinnot 85 95 op Opinnot koostuvat 1. pääaineen opetussuunnitelmassa määrätyistä pääaineen mukaan pakollisista opinnoista, jotka voivat olla useille oppiaineille yhteisiä 2. opiskelijan valinnan mukaisista sivuaineopinnoista ja muista tutkinnon tavoitteita tukevista opinnoista Kandidaatintutkinnossa tulee olla vähintään yhden aineen perusopinnot (25 op). Opintojen suunnittelussa on syytä ottaa huomioon, että ammatillisen pätevyyden hankkiminen edellyttää usein perusopintojen ja aineopintojen (yht. väh. 60 op) tai vastaavien opintokokonaisuuksien suorittamista. Tietoja sivuainemahdollisuuksista saa esim. tiedekuntien opinto-oppaista ja Internetsivuilta. Henkilökohtaisesta opinto-ohjauksesta saa tietoja yliopiston kotisivuilta.
Humanistinen tiedekunta 13 FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO 120 op Pääaine 80 op syventävät opinnot (80 op), joihin sisältyvät tutkielmaopinnot (40 op) Muut opinnot 40 op Opinnot koostuvat 1. pääaineen opetussuunnitelmassa määrätyistä pääaineen mukaan pakollisista opinnoista 2. opiskelijan vapaasti valitsemista tutkinnon tavoitteita tukevista opinnoista Muihin opintoihin suositellaan myös tutkinnon tavoitteita tukevia ylimääräisiä kieliopintoja. Jos tavoitteena on aineenopettajan pätevyys on HuK-tutkinnon ja FM-tutkinnon osalta noudatettava aineenopettajakoulutuksen tutkintorakennetta (ks. kohta Aineenopettajakoulutus). TUTKINTOIHIN KUULUVAT PAKOLLISET KIELIOPINNOT Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Kieliopinnot on suoritettava kandidaatintutkintoon tai jos aiemmin suoritettu kandidaatintutkinto tai vastaavat opinnot eivät sisällä vaadittavia kieliopintoja, kieliopinnot on suoritettava maisterintutkintoon. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot (15 op) Pakollisten kieliopintojen järjestämisestä vastaa kielikeskus. 1. Suomen kieli Tieteellinen kirjoittaminen 3 op Opetuksen järjestää kielikeskus. Opintojaksoa ei vaadita niiltä opiskelijoilta, jotka suorittavat suomen kielen perusopintoihin kuuluvan opintojakson Kielenhuolto ja kirjoittaminen tai käännöstieteen suomen opinnot. Puheviestinnän perusteet 2 op Opetuksen järjestää puheopin laitos. Puheviestinnän perusteita ei vaadita vieraiden kielten pääaineopiskelijoilta.
14 Humanistinen tiedekunta 2. Ruotsin kieli kirjallinen ja suullinen taito 3 op Lähtötaso: lukiokurssi. Opetuksen järjestää kielikeskus. Ruotsin kielen opintojaksoja (ks. kohdat 2 ja 4) ei vaadita niiltä opiskelijoilta, jotka suorittavat humanistisessa tiedekunnassa pohjoismaisten kielten tai käännöstieteen ruotsin oppiaineen perusopinnot. Erillistä korvaavuusmerkintää ei tarvita, todistukseksi riittää kyseisen oppiaineen perusopintojen loppumerkintä. 3. Yksi vieras kieli tekstin ymmärtäminen 3 op suullinen taito 2 op Lähtötaso: lukiokurssi. Opetuksen järjestää kielikeskus. 4. Pakollisena lisäksi kielikeskuksen opetussuunnitelman mukaan vähintään 2 opintopisteen opinnot ruotsin kielen syventävä opintojakso 2 op tai kohdassa 3 valitun vieraan kielen syventävä opintojakso 2 op tai toisen vieraan kielen kirjallinen tai suullinen taito vähintään taso B1 (eurooppalainen viitekehys). Vieraan kielen opintojaksoja (ks. kohdat 3 4) ei vaadita niiltä opiskelijoilta, jotka suorittavat perusopinnot humanistisessa tiedekunnassa kieli- ja käännöstieteiden laitoksen vieraan kielen (englantilainen filologia, ranskan kieli, saksan kieli ja kulttuuri, slaavilainen filologia, espanjan kieli) tai käännöstieteen oppiaineessa (englanti, saksa, venäjä). Todistukseksi riittää kyseisen oppiaineen perusopintojen loppumerkintä, erillistä korvaavuusmerkintää ei tarvita. Muista kieliopintojen korvaavuuksista on sovittava kielikeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti. Humanistisen tiedekunnan kieliaineiden mahdollisesti vaatimat sukukielten opinnot sisältyvät kunkin oppiaineen opetussuunnitelmaan. Tarkemmat tiedot kieliopinnoista, niiden opetuksesta ja erilaisista suoritusmahdollisuuksista julkaistaan kielikeskuksen opinto-oppaassa. Opiskelijan tulee erityisesti kiinnittää huomiota pakollisten opintojaksojen tasovaatimuksiin. Kielikeskuksen oppaassa opintojaksojen taitotasot on ilmaistu eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti. On huomattava, että kielikeskus järjestää myös erilaisia täydentäviä ja valmentavia kursseja, jotka eivät tasoltaan kelpaa pakollisiksi kieliopinnoiksi. Suositeltavaa on, että opiskelija suorittaa lisäksi vapaaehtoisia kieliopintoja, jotka tukevat hänen henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa. Kielitaidon syventäminen myös kirjallisen taidon osalta on erityisen tärkeää niille opiskelijoille, jotka aikovat ulkomaille opiskelemaan. Katso myös oppiaine latinan kieli ja antiikin traditio historiatieteen laitoksen opetussuunnitelmasta.
Humanistinen tiedekunta 15 Ulkomailla koulusivistyksensä saaneet suomalaiset opiskelijat vapautetaan ruotsin kielen opinnoista. Asiaa koskeva dekaanille osoitettu hakemus on toimitettava tiedekunnan kansliaan. Ulkomaalaisten opiskelijoiden kieliopinnot vähintään englannin kielen tekstin ymmärtäminen (3 op) ja suullinen taito (2 op) sekä suomen kielen alkeiskurssi taitotaso A 1. AINEENOPETTAJAKOULUTUS Tutkintoasetuksen mukaan yliopistossa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. Aineenopettajakoulutuksessa, joka johtaa humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon ja tämän pohjalta filosofian maisterin tutkintoon, aineyhdistelmä koostuu yhden tai kahden opetettavan aineen opinnoista sekä opettajan pedagogisista opinnoista. Osa opinnoista sijoittuu kandidaatintutkintoon, osa maisterintutkintoon. Opetus toteutetaan tiedekuntien yhteistyönä siten, että opetettavan aineen opinnoista vastaa humanistinen tiedekunta ja opettajan pedagogisista opinnoista kasvatustieteiden tiedekunta. Opetettavalla aineella tarkoitetaan perusopetuksen, lukion tai muun koulutuksen opetukseen kuuluvaa ainetta, opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan opetettavan aineen hallintaa edistäviä yliopistollisia opintoja. Ensimmäisessä opetettavassa aineessa suoritetaan perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot, joihin sisältyy tutkielma. Toisessa opetettavassa aineessa suoritetaan perusopinnot ja aineopinnot. Opinnot voivat muodostua myös tiedekunnan opetussuunnitelmassa määrätyistä monitieteisistä kokonaisuuksista (esim. yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot). Äidinkielen ja kirjallisuuden opetettavan aineen opintoihin sisältyy aina sekä suomen kielen että kirjallisuusaineen opinnot. Perusopetusta varten molemmista vähintään perusopinnot ja aineopinnot ja lukiota varten lisäksi joko suomen kielen tai kirjallisuusaineen syventävät opinnot. Humanistisen tiedekunnan opetussuunnitelman mukaan voi suorittaa aineenopettajan pätevyyden antavat opetettavan aineen opinnot seuraavissa oppiaineissa: historia ja yhteiskuntaoppi, äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsin kieli ja vieraat kielet: englanti, ranska, saksa, venäjä sekä sivuaineena myös espanja ja latina. Aineenopettajakoulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot 1. Historian ja yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot Historian perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot, jotka muodostuvat Suomen historian ja yleisen historian opinnoista. Yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot (monitieteinen kokonaisuus) muodostuvat yhteiskuntatieteellisistä ja hallintotieteellisistä opinnoista, joita opiskelijan on suoritettava yhteensä vähintään 60 opintopistettä. Opiskelija voi valita opinnot seuraavista yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sekä kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan oppiaineista: aluetiede, hallintotiede, julkisoikeus, kansainvälinen politiikka, kansantaloustiede, kunnallisoikeus, kunnallispolitiikka, sosiaalipolitiikka, sosiologia, tiedotusoppi, valtio-oppi, ja ympäristöpolitiikka. Opintokokonaisuus voi muodostua esimerkiksi kahden aineen perusopinnoista sekä näitä täydentävistä opinnoista (25 op + 25 op + 10 op). Suositeltavaa on, että kokonaisuuteen sisältyy
16 Humanistinen tiedekunta kansantaloustieteen ja julkisoikeuden opintoja. Erityisesti aineenopettajakoulutusta varten suunniteltu kokonaisuus on nähtävänä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-oppaassa. 2. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetettavan aineen opinnot koostuvat 1) suomen kielen ja 2) Suomen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen tai teatterin ja draaman tutkimuksen opinnoista sekä 3) suomen kielen opetussuunnitelmassa erikseen määrätyistä fonetiikan, yleisen kielitieteen sekä puheopin ja logopedian opinnoista. Pääaineena voi olla suomen kieli tai Suomen kirjallisuus tai yleinen kirjallisuustiede tai teatterin ja draaman tutkimus. Pääaineessa suoritetaan perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot ja sivuaineessa perusopinnot ja aineopinnot siten kuin oppiaineen opetussuunnitelmassa määrätään. Jos pääaineena on suomen kieli, sivuaineena on jokin kirjallisuusaineista; jos pääaineena on kirjallisuusaine, sivuaineena on suomen kieli. 3. Ruotsin kielen opetettavan aineen opinnot pohjoismaisten kielten perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot 4. Englannin kielen opetettavan aineen opinnot englantilaisen filologian perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot 5. Ranskan kielen opetettavan aineen opinnot ranskan kielen perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot 6. Saksan kielen opetettavan aineen opinnot saksan kielen ja kulttuurin perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot 7. Venäjän kielen opetettavan aineen opinnot slaavilaisen filologian perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot Espanjan kieli ja latinan kieli voivat olla tutkinnossa vain toisena opetettavana aineena. Espanjan opetettavan aineen opintoina suoritetaan espanjan kielen perusopinnot ja aineopinnot; latinan opetettavan aineen opintoina suoritetaan perusopinnot ja aineopinnot oppiaineessa latinan kieli ja antiikin traditio (ks. historiatieteen laitos). OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT Pedagogisen pätevyyden hankkimiseksi opiskelijan tulee suorittaa opettajan pedagogiset opinnot, joihin on haettava erikseen. Opettajan pedagogisiin opintoihin hakemisesta sekä valintaperusteista ilmoitetaan humanistisen tiedekunnan Internet-sivuilla sekä tiedekunnan ilmoitustaululla. Opettajan pedagogiset opinnot järjestää kasvatustieteiden tiedekunta. Opinnot koostuvat kasvatustieteellisistä ja didaktisista opinnoista, joihin sisältyy harjoittelu. Aineenopettajakoulutukseen kuuluvat opinnot suoritetaan siten, että osa opinnoista sijoittuu kandidaatintutkintoon, osa maisterintutkintoon. Opinnoissa noudatetaan seuraavaa perusrakennetta. Tarkemmat pääaineen mukaiset tutkintorakenteet on esitetty humanistisen tiedekunnan Internet-sivuilla. Opettajan pedagogisten opintojen opetussuunnitelmasta saa tietoja kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-oppaasta.
Humanistinen tiedekunta 17 Aineenopettajakoulutuksen tutkintorakenne 1.8.2005 voimaan tulevan asetuksen (794/2004) mukaan Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (3 vuotta) 1. Pääaine: perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (45 op) 2. Sivuaine: perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op) 3. Opettajan pedagogiset opinnot osa I (25 op) (kasvatustieteen perusopinnot) 4. Kieli- ja viestintäopinnot (15 op) 5. Muut opinnot (10 op) Filosofian maisteri 120 op (2 vuotta) 1. Pääaine: syventävät opinnot (80 op) 2. Opettajan pedagogiset opinnot osa II (35 op) 3. Muut opinnot (5 op) Oppiaineiden erikoistumisopintoihin ja muihin opintoihin sisältyy erityisesti aineenopettajille suunniteltuja opintojaksoja. Opetettavan aineen opintojen ja opettajan pedagogisten opintojen yhteensovittamisessa hyödynnetään periodijärjestelmää yhteistyössä kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa. Aineenopettajan yleiset pätevyysvaatimukset 1. Maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto) 2. Opetettavan aineen opinnot perusopetuksessa vähintään perusopinnot ja aineopinnot kaikissa opetettavissa aineissa lukiossa vähintään yhdessä opetettavassa aineessa perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot sekä muissa mahdollisissa opetettavissa aineissa perusopinnot ja aineopinnot. 3. Opettajan pedagogiset opinnot perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op), joihin sisältyy harjoittelu Opetettavan aineen opinnot on suoritettava opintokokonaisuuksina siten kuin tiedekunnan opetussuunnitelmassa määrätään. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuudesta ilmaisee kelpoisuusvaatimukset laajuuksina, opintopisteinä ja opintoviikkoina. Määrät viittaavat tutkintoasetuksen mukaisiin opintokokonaisuuksien minimilaajuuksiin. Koulutuksesta sisällöllisen vastuun kantaa yliopisto. Jos aineenopettajakoulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opintokokonaisuudet ovat laajemmat kuin kelpoisuusasetuksessa mainitut minimit, on huomattava, että opiskelijan on noudatettava tiedekunnan opetussuunnitelman vaatimuksia.
18 HISTORIATIETEEN LAITOS Opetuksen tavoitteet ja sisältö Historian opinnoissa paneudutaan siihen, miten menneisyyttä koskeva tieto muodostuu ja mikä merkitys sillä on nykyisyyden ja tulevaisuuden kannalta. Historian opinnot tähtäävät oman ajan ymmärtämiseen näkemällä se pitkäaikaisen kehityksen tuotteena ja perehtymällä nykyisyydestä poikkeaviin ajattelu- ja toimintatapoihin. Opetus alkaa perehtymisellä historiantutkimuksen ja -kirjoituksen käsitemaailmaan ja jatkuu tieteellisellä harjoittelulla eli menetelmäopinnoilla ja niiden soveltamisella. Opintojen loppuvaiheessa keskitytään omaan kokemukseen historiallisen tiedon rakentamisesta. Tavoitteena on, että opiskelija etenee omassa historiakäsityksessään tapahtumien ja ilmiöiden hahmottamisen kautta historiallisen tiedon luonteen ja muodostumisprosessin ymmärtämiseen. Opintojen edetessä kuva historiasta muuttuu monipuolisemmaksi. Samalla opiskelija saa välineitä oman maailmankuvansa hahmottamiseen ja ottaa yhä enemmän itse vastuuta opinnoistaan. Pääaine on historia, jonka opinnot koostuvat sekä Suomen historian että yleisen historian opinnoista. Laitoksella voi suorittaa myös seuraavia opintokokonaisuuksia: talous- ja sosiaalihistorian perusopinnot, aate- ja oppihistorian perusopinnot, latinan kielen ja antiikin tradition perus- ja aineopinnot sekä museologian perusopinnot. Laitos koordinoi myös monitieteisen North American Studies -opintokokonaisuuden perus- ja aineopintoja. Historian syventäviä opintoja voi suorittaa myös yhdistelmätutkinnoissa sekä maisteriohjelmissa. Näistä ja muista opetukseen liittyvistä asioista saa lisätietoja historiatieteen laitoksen kotisivulta www.uta.fi/laitokset/historia. Aineyhdistelmät ja sijoittuminen työelämään Historiatieteen laitos kouluttaa sekä julkiselle että yksityiselle sektorille asiantuntijoita, jotka ymmärtävät historiallisen tiedon luonteen ja merkityksen. Valmistuneista kaksi viidennestä on sijoittunut opetustehtäviin peruskoulussa, lukiossa ja muissa oppilaitoksissa. Osa valmistuneista on sijoittunut kirjasto-, arkisto- ja museoalalle sekä tutkimustyöhön. Yliopistojen ohella ammattimaisia historiantutkijoita tarvitaan kuntien, järjestöjen ja yritysten historioiden kirjoittamiseen. Myös tiedotus-, hallinto- ja järjestötehtävät työllistävät valmistuneita. Uusi kasvava ala on digitaalinen sisältötuotanto. Työelämään sijoittumisen kannalta on tärkeä valita sellaiset sivuaineet, jotka antavat pätevyyden jollekin erityisalalle. Sijoittumisessa ovat soveltuvan aine yhdis telmän lisäksi tärkeitä työharjoittelu sekä monipuolisen kielitaidon kehittäminen. Aineenopettajan koulutuksessa tutkinnon aineyhdistelmä koostuu sekä opetettavan aineen opinnoista että opettajan pedagogisista opinnoista. Pedagogiset opinnot (60 op) koostuvat kasvatustieteen ja ainedidaktiikan opinnoista sekä opetusharjoittelusta. Kasvatustieteen opettajalinjan perusopinnot (25 op) voi suorittaa kandidaattiopinnoissa. Tarkemmat tiedot opettajan pedagogisiin opintoihin hakemisesta ilmoitetaan erikseen humanistisen tiedekunnan kotisivuilla.
Historiatieteen laitos 19 Aineenopettajakoulutuksessa vaadittavat historian ja yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot koostuvat historian opinnoista ja yhteiskuntatieteellisistä opinnoista. Historian opetettavan aineen opintoja ovat historian perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot sekä tutkielma. Yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot (60 op) suoritetaan yhteiskuntatieteellisen tai kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan oppiaineissa kunkin aineen opetussuunnitelman mukaisesti. Valinnaisia aineita ovat aluetiede, hallintotiede, julkisoikeus, kansantaloustiede, kansainvälinen politiikka, kunnallispolitiikka, kunnallisoikeus, sosiologia, sosiaalipolitiikka, tiedotusoppi, valtio-oppi ja ympäristöpolitiikka. Erityisen suositeltavaa opettajan työn kannalta on hankkia perustiedot talouden ja oikeuslaitoksen toiminnasta. Aineenopettajakoulutusta varten suunnitellusta yhteiskuntaopin opetettavan aineen opintokokonaisuudesta saa tietoja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-oppaasta. Opintojen suorittaminen Historiatieteen laitoksella voi suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot. Jatkotutkintojen eli filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintojen suorittamisesta löytyvät tarkemmat ohjeet humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta. Opiskelussa noudatetaan historian koulutusohjelman uusinta opetussuunnitelmaa (opinto-opas). Tämä on sääntönä niin kirjallisten kuulustelujen kuin muidenkin opintojen suorittamisessa. Opiskelija voi kuitenkin suorittaa loppuun aloittamansa opintokokonaisuuden vuosien 2002 2005 opintovaatimuksilla 31.7.2008 asti. Ennen vuotta 2005 suoritetut opinnot voi muuntaa uuden tutkinnon mukaisiksi suorituksiksi. Jokainen opetussuunnitelmaan erikseen numeroitu kohta voidaan suorittaa luen toina, harjoituksina, tenttimällä kirjallisuutta tai laatimalla kirjoitelma (essee) sopimalla siitä opettajan kanssa. Joistakin opintojaksoista järjestetään myös verkkokursseja. Opetussuunnitelman mukaiset kirjatentit sekä kypsyyskoe suoritetaan tiedekuntatentissä, joka järjestetään kuukausittain lukukausien aikana. Perus-, aine- ja syventävistä opinnoista haetaan kokonaismerkintä vastaavalta opettajalta heti, kun opintokokonaisuuksien vaadittavat opintojaksot on suoritettu. Historian opetuksessa ja opiskelussa painotetaan tutkimuksen näkökulmaa. Se tarkoittaa paitsi tutkimustiedon ja tieteellisen ajattelun korostamista myös sitä, että tutkimuksen teko on keskeinen opiskelumuoto. Tutkimuksen tekoa harjoitellaan erityisesti proseminaari- ja seminaariopetuksessa. Historiatieteen laitoksella on myös tutkielmaryhmiä, joissa käsitellään opiskelijoiden kirjoitelmia, työpapereita, esitelmiä ja muita tekstejä. Ryhmät ovat avoimia kaikille opiskelijoille. Laitos suosii opiskelua ulkomailla. Siksi historiatieteen laitoksella on aktiivisia opiskelija- ja opettajavaihtosuhteita ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolella Eurooppaa ja Pohjois-Amerikassa. Ulkomaisissa yliopistoissa suoritetut historian opinnot voidaan joko sisällyttää kotimaiseen tutkintoon omana kokonaisuutenaan tai niillä voidaan korvata opetussuunnitelman mukaisia kursseja sopimuksen mukaan. Historiatieteen laitoksen vaihtopaikoista saa lisätietoa laitoksen kotisivulta ja ulkomailla opiskelusta yleensä yliopiston kansainvälisten asioiden osaston kotisivulta http://www.uta.fi/opiskelu/international/laitokset/.
20 Historiatieteen laitos Opintojen suoritusmuodot ovat moninaisia ja vaihtoehtoja on paljon. Siksi opinnoissa korostuu opiskelijan oma aloitteellisuus ja vastuu opinnoista. Opintojen mielekkyys ja tarkoituksenmukaisuus pyritään varmistamaan henkilökohtai sessa opintosuunnitelmassa (HOPS) ja keskusteluissa opettajan kanssa. SUOMEN HISTORIA JA YLEINEN HISTORIA PERUSOPINNOT 25 op Perusopinnoissa tutustutaan historiallisen tiedon ominaispiirteisiin ja erilaisiin historiakäsityksiin Suomen ja maailmanhistorian keskeisiä kysymyksiä pohtimalla. Lisäksi perehdytään tiedonhankinnan sekä tieteellisen tekstin lukemisen ja kirjoittamisen perus teisiin. Perusopinnot koostuvat viidestä opintojaksosta, jotka suoritetaan pääsääntöisesti luento- ja harjoituskursseina. Opintojaksoja tai niiden osia voi suorittaa myös kirjatenteillä tai kirjoitelmilla. P1 Johdatus historiantutkimukseen 3 op Opintojakson voi suorittaa vain luento- ja harjoituskurssilla tai verkkokurssilla. Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot historiasta tieteenä. Kurssilla tutustutaan erilaisiin historiakäsityksiin ja käydään läpi historiantutkimuksen ja -kirjoituksen peruskäsitteitä. Kurssilla perehdytään tieteellisen kirjoittamisen perusteisiin, eritellään tieteellisiä tekstejä ja harjoitellaan tiedonhankinnan perusteita. P2 Antiikista uuden ajan alkuun 5 op Opintojaksolla perehdytään Euroopan ja eurooppalaisen kulttuurin syntyyn ja muotoutumiseen. Tavoitteena on, että opiskelija hallitsee ajan keskeisimmän tapahtumahistorian antiikin kulttuurien synnystä renessanssiin sekä ymmärtää aikakausijaottelujen problemaattisuuden ja historiakäsitysten muuttuvuuden. Luento- ja harjoituskurssin voi korvata seuraavalla kirjallisuudella: Braudel Fernand, The Mediterranean in the Ancient World (2001) ja Bartlett Robert, The Making of Europe. Conquest, Colonization and Cultural Changes 950-1350 (1994) SEKÄ joko Goodman M., The Roman World 44 BC-AD 180, London 1997, sivut 3-189 ja 289-329 tai Le Goff Jacques The Birth of Europe (2005) P3 Suomen varhaishistoria 4 op Opintojaksolla tarkastellaan Suomen muotoutumisen historiaa maan asuttamisesta 1800- luvun alkuun. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee ajan keskeisen tapahtumahistorian ja tutkimuksen sekä ymmärtää Suomen historian osana laajempaa Itämeren piirin ja Pohjoismaiden kokonaisuutta. Luento- ja harjoituskurssin voi korvata seuraavalla kirjallisuudella: Grünthal Riho (toim.), Ennen muinoin (2002); Kallioinen Mika, Kirkon ja kruunun välissä. Suomalaiset ja keskiaika (2001); Karonen Petri, Pohjoinen suurvalta: Ruotsi ja Suomi 1521-1809 (1999) P4 Suomalaisen yhteiskunnan historia 6 op Opintojaksolla perehdytään suomalaisen yhteiskunnan muutokseen 1800-luvun alusta nykypäivään. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee ajan keskeisen tapahtumahistorian ja osaa analysoida Suomen historian keskeisiä piirteitä osana laajempaa eurooppalaista yhteiskuntakehitystä. Luento- ja harjoituskurssin voi korvata seuraavalla kirjallisuudella: Haapala Pertti (toim.), Talous, valta ja valtio: Tutkimuksia 1800-luvun Suomesta (2005); Jussila Osmo, Suomen poliittinen historia (1996 tai uudempi), s. 9-92; Meinander Henrik, Tasavallan tiellä: Suomi kansalaissodasta 2000-luvulle (1999) P5 Maailmanhistoria 7 op Opintojaksolla perehdytään maailman suurten kulttuurien ja talouksien yhteyk siin uuden ajan alusta nykypäivään. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää niiden keskinäisen vuorovaikutuksen ja riippuvuuden.
Suomen historia ja yleinen historia 21 Luento- ja harjoituskurssin voi korvata seuraavalla kirjallisuudella: Hobson John M., The Eastern Origins of Western Civilisation (2004); McNeill J.R. & McNeill W.H., The Human Web: A Bird s-eye View of World History (2003) ja Black Jeremy, Europe and the World (2001) AINEOPINNOT 55 op, sivuaineopiskelijat 35 op Aineopinnoissa perehdytään historiantutkimuksen aineistoihin, tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan tutkimuksen tekoa. Historiallista tietämystä syvennetään laajoilla temaattisilla opinnoilla. Aineopinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta. Proseminaari ja pääosin myös menetelmäopinnot suoritetaan luento- ja harjoituskursseilla. Temaattisia erikoistumisopintoja voi suorittaa myös kirjatenteillä tai kirjoitelmilla. Opintojaksojen järjestys ei ole suoritusjärjestys. Temaattisia erikoistumisopintoja kannattaa suorittaa samanaikaisesti menetelmäopintojen ja proseminaarin kanssa. A1 Menetelmäopinnot 15 op (sivuaineopiskelijat 9 op) Menetelmäopinnot koostuvat tiedonhankintakurssista, metodikursseista ja historian tutkimusprosessiin johdattelevasta kurssista. Menetelmäopinnoista pakollinen on pro seminaarin yhteydessä suoritettava tiedonhankintakurssi (2 op). Siinä opiskelijat saavat val miudet tiedonhankintaan sekä arkistojen, tieteellisten kirjastojen ja sähköisten aineistojen käyttöön historiantutkijan näkökulmasta. Kurssin yhtey dessä tehdään vierailuja arkistoihin ja kirjastoihin. Valinnaisilla metodikursseilla opiskellaan erilaisia historiantutkimuksessa sovellettavia menetelmiä. Näitä ovat mm. vanhojen käsialojen ja tekstien tulkinta, kartografia, tilastolliset menetelmät, laadulliset menetelmät, yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen käsitteet ja teoriat sekä eri tutkimusalojen erityiskysymykset. Historian tutkimusprosessiin johdattelevalla kurssilla perehdytään historiantutkimuksen eri vaiheisiin alkaen tutkimustehtävän määrittämisestä ja päätyen tutkimustulosten esittämiseen. Kurssi on hyvä suorittaa samaan aikaan kuin proseminaari. Proseminaarivaiheessa kannattaa suorittaa myös muita metodikursseja. Valinnaisista kursseista voi suorittaa osan (enintään 5 op) kirjatenteillä tai kirjoitelmilla opettajan kanssa erikseen sopimalla. Lista kirjallisuudesta on laitoksen kotisivulla. A2 Proseminaari ja kandidaatin tutkielma 10 op (sivuaineopiskelijat 8 op) Proseminaariin osallistuminen edellyttää johdantokurssin hyväksyttyä suorittamista. Proseminaarin tarkoituksena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen tutkimustyöhön. Harjoitustyötään tekemällä opiskelija perehtyy historiantutkimukseen sekä harjoittelee tieteellistä keskustelua opponoimalla ja osallistumalla aktiivisesti muiden opiskelijoiden töiden arviointiin. Proseminaariesitelmässä harjoitellaan tutkimuksen kysymyksenasettelua, rakennetta, jäsentelyä, metodeja, tieteellistä kirjoittamista sekä tutkimuksen muodollista esittämistä, kuten lähdeviitesysteemiä ja sen merkitystä. Proseminaari kestää kolme jaksoa, jonka jälkeen pääaineopiskelijat jatkavat neljännelle jaksolle ja tekevät kandidaatintutkielman. Tutkielma on proseminaariesitelmästä palautteen pohjalta laadittu tieteellinen kirjoitelma. A3 Temaattiset erikoistumisopinnot 30 op (sivuaineopiskelijat 18 op) Temaattisissa erikoistumisopinnoissa perehdytään tutkimuksen erilaisiin lähestymistapoihin ja historian osa-alueisiin. Tavoitteena on, että opiskelijan historiallinen tieto ja ymmärrys ilmiöiden välisistä yhteyksistä ja yleisemmästä merkityksestä syvenee. Temaattisissa opinnoissa luodaan myös tiedollista ja teoreettista pohjaa oman tutkimustyön aloittamiseen. Opiskelija voi valintansa mukaan keskittyä joihinkin historian erityisaloihin, tiettyihin teemoihin ja ilmiöihin tai rakentaa monipuolisen vertailevan opiskeluohjelman. Laitos järjestää joka vuosi runsaasti temaattisia luento- ja harjoituskursseja sekä verkkokursseja. Näiden lisäksi opintoja voi suorittaa kirjatenteillä tai kirjoitelmilla. Kirjoitelman aihe on aina sovittava opettajan kanssa. Kirjoitelma voi perustua alla mainittuun kirjallisuuteen. Erikoistumisopintojen teemakokonaisuuksia on kolme: yhteiskunta, politiikka ja kulttuuri.
22 Historiatieteen laitos Kirjatentit on pääsääntöisesti suoritettava kirjallisuuslistassa ilmoitetussa laajuudessa. Vaihtoehtoisesta kirjallisuudesta ja erilaisista, esimerkiksi Suomen historiaan, yleiseen historiaan, johonkin teemaan, kulttuuriin tai jonkin aikakauden historiaan painottuvista suorituksista on sovittava erikseen opettajan kanssa. Korvaava kirjallisuus: A. Yhteiskunta Yhteiskunnalliset suhteet Stearns Peter, Industrial Revolution in World History (1993) ja Haapala Pertti, Tehtaan valossa (1986) 6 op Hohenberg Pal M. & Hollen Lees Lynn, Making of Urban Europe 1000-1994 (1995) tai (2002); Hietala Marjatta & Nilsson Lars (eds.), Women in towns (1999); Sulkunen Irma, Naisen kutsumus (1989) 7 op Garnsey, P. & Saller, R., The Roman Empire. Economy, Society, Culture (1987 tai uudempi); Cameron, A., The Mediterranean World in Late Antiquity AD 395-600 (1996); Reynolds S., Kingdoms and Communities in Western Europe 900-1300 (1997) 7 op Arki Braudel Fernand, Civilization and Capitalism, 15 th 18 th century, Vol I: Structures of Everyday Life (1992; myös ranskaksi ja ruotsiksi); Heikkinen Antero, Kirveskansan elämää. Ihmiskohtaloita Kuhmon erämaassa 1800-luvun alussa. (1998) ja Ginzburg Carlo, Johtolankoja (1996) 7 op Abrams, L., The Making of Modern Woman; Häggman Kai, Perheen vuosisata: perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800- luvun Suomessa (1994); Cunningham H., Children and Childhood in Western Society Since 1500 (1995) 7 op Elinehdot Cameron Rondo, Maailman taloushistoria (1995); Kuisma Markku, Metsäteollisuuden maa. Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 1620-1920 (1993) ja Peltonen Matti, Talolliset ja torpparit. Vuosisadan maatalouskysymys Suomessa (1992) 7 op Pounds N. J. G., An Historical Geography of Europe (1990); Ponting Clive, Green History of the World (1992) ja McNeill W., Kansat ja kulkutaudit (2004) 7 op B. Politiikka Poliittiset liikkeet Alapuro Risto ym. (toim.), Kansa liikkeessä (1987); Vares Vesa, Varpuset ja pääskyset, 2000 sekä Offen Karen, European Feminisms 1700-1950 (2000) 7 op Pakkasvirta Jussi ja Saukkonen Pasi (toim.), Nationalismit (2005); Yuval-Davis Nira, Gender and Nation. (1997); Sulkunen Irma, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831-1892 (2004) 7 op. Vincent Andrew, Modern political ideologies (1995); Sassoon Donald, One Hundred Years of Socialism. The Western European Left in the Twentieth Century (1996); Suvanto Pekka, Konservatismi Ranskan vallankumouksesta nykypäivään (1994) 8 op Valtio ja vallankumous Tilly Charles, European Revolutions: 1492-1992 (1995); Katajala Kimmo, Suomalainen kapina. Talonpoikaislevottomuudet ja poliittinen kulttuuri Suomessa Ruotsin ajalla n. 1150-1800 (2002); Alapuro Risto, Suomen synty paikallisena ilmiönä 1890-1933 (1994) 7 op Hobsbawm Eric, Äärimmäisyyksien aika. Lyhyt 1900-luku (1914-1991) (1999); Kershaw Ian, The Nazi Dictatorship (2000); Soikkanen Timo, Kansallinen eheytyminen myytti vai todellisuus? (1984) 7 op Kansainvälinen politiikka Hentilä Seppo, Kaksi Saksaa ja Suomi (2003); Best Anthony, Hanhimäki Jussi M., Maiolo Joseph A., Schulze Kirsten E., International History of the Twentieth Century (2004) 6 op Ferro Marc, Colonization A Global History (1997); Phillips J.R Thornton J., African and Africans in the Making of the Atlantic World 1400-1680; Andersen Roy, Seibert Robert F., Wagner Jon G., Politics and Change in the Middle East: Sources of Conflict and Accommodation (2003) 8 op Urwin Derek, The Community of Europe: A History of European Integration since 1945 (1995); Lundestad Geir, Empire by Integration. The United States and European Integration, 1945-1997(1998); Kuisma Markku, Kylmä sota, kuuma öljy. Neste, Suomi ja kaksi Eurooppaa. (1997) 7 op
Suomen historia ja yleinen historia 23 C. Kulttuuri Kulttuurit Rietbergen Peter, A Cultural History of Europe (1998); Vihavainen Timo (toim.), Venäjän kahdet kasvot. Venäjä-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskivenä (2004) 7 op Sihvola Juha, Maailmankansalaisen etiikka (2004), Hämeen-Anttila Jaakko, Islamin käsikirja (2004); Lewis Bernard, The Muslim Discovery of Europe (2001) 7 op Bentley Jerry H., Old World Encounters. Cross-Cultural Contacts and Exchanges in Pre- Modern Times (1993); Cartledge P., The Greeks (1993 tai uudempi); Huskinson J. (ed.), Experiencing Rome. Culture, Identity, Power in the Roman Empire (2000) 7 op Tiede Mazlish B., The Uncertain Sciences (1998 tai uudempi); Jacob Margaret C., Scientific Culture and the Making of the Industrial West. (1997) ja Rossi P., The Birth of Modern Science (2001) 7 op Misa Thomas J., Leonardo to Internet. Technology and Culture from the Renaissance to the Present (2004); Mokyr Joel, The Lever of Riches (1992); Suominen J., Koneen kokemus. Tietoteknistyvä kulttuuri modernisoituvassa Suomessa 1920-luvulta 1970-luvulle. (2003) 7op Maailmankuva Krötzl Christian, Pietarin ja Paavalin nimissä (2004); McLeod Hugh, Secularisation in the Western Europe 1848-1914 (2000); Markkola, Pirjo, Synti ja siveys (2002) 7 op Muir Edward, Ritual in Early Modern Europe (1997 tai uudempi); Zemon Davis Natalie, Kolme naista: kolme elämää 1600-luvulla (1997); Eilola Jari, Rajapinnoilla. Sallitun ja kielletyn määritteleminen 1600-luvun jälkipuoliskolla noituus- ja taikuustapauksissa (2003) 7 op Douglas Mary, Puhtaus ja vaara. Ritualistisen rajanvedon analyysi (2000); Foucault Michel, Tarkkailla ja rangaista (1980 tai uudempi); Matikainen Olli, Veren perijät. Väkivalta ja yhteisön murros itäisessä Suomessa 1500 1600-luvulla (2002) 7 op SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 op (sivuaineopiskelijat 60 op) Syventävissä opinnoissa kehitetään historiallista ajattelua perehtymällä historiateoriaan ja historiankirjoituksen historiaan sekä tekemällä tutkielma. Tavoitteena on historiallisen tiedon tuottamis-, esittämis- ja käyttämistapojen ymmärtäminen sekä niiden soveltaminen. Tutkielman aihepiirin tuntemusta syvennetään erikoistumisopinnoissa. S1 Historiateoria ja historian kirjoituksen historia 13 op Opintojakso jakautuu kahteen osaan, historiateorian ja historiankirjoituksen historian opintoihin, jotka suoritetaan erikseen. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää historiallisen tulkinnan ja päättelyn ominaispiirteet. Historiateorian opinnoissa paneudutaan historioitsijan työn tietoteoreettisiin ja metodologisiin ulottuvuuksiin. Opinnoissa pohditaan lisäksi historiallisen tiedon merkitystä. Sitä käsitellään myös historiankirjoituksen historian opinnoissa, joissa keskitytään analysoimaan, miten ja miksi historiallinen tieto muuttuu. Opintojakson voi suorittaa luento- ja harjoituskursseilla, kirjatenteillä ja erikseen sopien kirjoitelmilla. Korvaava kirjallisuus: a) Historiateoria Hyrkkänen Markku, Aatehistorian mieli (2002); Kalela Jorma, Historiantutkimus ja historia (2000) ja Raatikainen Panu, Ihmistieteet ja filosofia (2004) 6 op b) Historiankirjoituksen historia Tommila Päiviö, Suomen historiankirjoitus (1989); Bentley Michael, Modern Historiography. An Introduction (1999) ja perehtyminen johonkin historiankirjoituksen klassikkoon sopimuksen mukaan 7 op S2 Seminaari 10 op Neljän jakson seminaarissa laaditaan esitelmä, jossa keskitytään erityisesti tieteelliseen kysymyksenasetteluun, argumentointiin ja esitykseen. Seminaarissa aloitetaan tutkielman suunnittelu ja esitelmä voi liittyä tutkielmaan. Seminaari on kaikille pakollinen. S3 Erikoistumisopinnot 17 op Opinnot ovat tutkielmaa tukevia erikoisopintoja. Ne voivat koostua työskentelystä tutkimushankkeessa, osallistumisesta tieteellisiin konferensseihin ja luento- ja harjoitusope-
24 Historiatieteen laitos tukseen, ulkomaisista opinnoista, artikkelien kirjoittamisesta, sekä perehtymisestä tutkielman tematiikan kirjallisuuteen ja tutkimusperinteeseen. Opintojen yhteydessä esitetään tutkielman tutkimussuunnitelma. Opinnoista sovitaan oppiaineen professorin kanssa. S4 Tutkielma 40 op (sivuaineopiskelijat 20 op) Pääaineopiskelijat laativat pro gradu -tut kiel man. Sivuaineopiskelijat laativat pro gradu -tutkielmaa suppeamman sivu ainetutkielman. AATE- JA OPPIHISTORIA PERUSOPINNOT 25 op Aate- ja oppihistoria on ajattelun maailmanhistoriaa. Tämän kaksoisoppiaineen juuret lähtevät filosofiasta mutta myös kielen ja kirjallisuuden tutkimuksesta. Aate- ja oppihistoriassa perehdytään eri tieteenalojen ja opillisten käsitysten historiaan osana sitä yleistä kulttuurihistoriaa, johon myös tekniikan historia kuuluu. Aatteita ja opillisia käsityksiä pidetään historiallisina voimina, jotka kertovat ihmisen suhteesta maailmaan. Opinnot voi suorittaa luento- ja harjoituskursseilla, kirjatenteillä ja erikseen sopien myös kirjoitelmilla. Opintoihin sopivia kursseja järjestää paitsi historiatieteen laitos myös tieteen ja teknologian historian verkosto Torus. Kohdat suoritetaan 4 op:n (P1 P5) ja 5 op:n (kohta P6) kokonaisuuksina. P1 Tiede ja maailmankuva 4 op Henry John, The Scientific Revolution and the Origins of Modern Science (2001) 1op Jacob Margaret C., Scientific Culture and the Making of the Industrial West. (1997) 2 op Kuhn Thomas S., Tieteellisten vallankumousten rakenne (1994) (1 op) Nordin Svante, Filosofian historia. Länsi maisen järjen seikkailut Thaleesta postmodernismiin (1999) 3 op Seppänen Lauri, Kieltä ei ole (2004) 1 op P2 Yliopistot 4 op Rashdall Hastings, The Universities of Europe in the Middle Ages (kaksi osaa valinnan mukaan, 1987) 4 op Klinge Matti ym., Kuninkaallinen Turun Akatemia 1640-1808 (Helsingin yliopisto 1640-1990, osa 1 (1987) 2 op Gascoigne John, Science, Politics and Universities in Europe, 1600-1800. (1998) 2 op P3 Erityistieteiden historiaa 4 op Laudan Larry, Science and values (1984) 2 op Suomalaisen sosiologian historia, toim. Risto Alapuro & Matti Alestalo & Elina Haavio-Mannila (1992) 1 op Suomen tieteen historia, osa 2: humanistiset ja yhteiskuntatieteet (2000), (2 op); osa 3: luonnontieteet ja lääketiede (2002) 2 op Hirvonen Leo, Lääketieteen historia (1987) 1 op Leikola Anto, Ongelmana elämä. Biologian vaiheita Alkmaionista Mendeliin (1987) 1 op P4 Kulttuuri 4 op Ahlman Erik, Kulttuurin perustekijöitä (1976) 1 op Hountondji Paulin J, African Philosophy (1996) 1 op Rodinson, Maxime, Europe and the Mystique of Islam (2002) 1 op Mackerras Colin, Western Images of China (1999) 1 op Littlewood Ian, The Idea of Japan (1996) 1 op P5 Tekniikan historia 4 op Lindell Ismo, Sähkötekniikan historia (1994) 1 op Galileo Galilei, Sidereus Nuncius (1999) 2 op Hughes Thomas P., American Genesis: A Century of Invention and Technological Enthusiasm 1870-1970 (1998) 2 op Florman Samuel, Tekniikan eksistentiaaliset riemut (1999) 1 op Salmi Hannu, Atoomipommilla kuuhun!. Tekniikan mentaalihistoriaa (1996) 1 op