To 12.2.2015 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Jaakko Kuusisto, kapellimestari Lauri Porra, sähköbasso Richard Wagner: Preludi ja lemmenkuolo oopperasta Tristan ja Isolde (1857 59) Lauri Porra: Entropia, konsertto sähköbassolle ja orkesterille (kantaesitys, 2015) väliaika 20 min. Arnold Schönberg: Kamarisinfonia nro 1 E-duuri op. 9 (15 soittajalle, 1905 06) Langsam Sehr rasch viel langsamer, aber doch fliessend viel langsamer etwas bewegter Jean Sibelius: Tapiola op. 112 Konsertti päättyy n. klo 21. Konsertti nähtävillä ilmaiseksi internetissä osoitteessa www.classiclive.com 18.2.2015 alkaen.
Richard Wagner: Preludi ja lemmenkuolo Jos 1800-luvun musiikista olisi nimettävä yksi säveltäjä ja yksi sävellys, jotka ovat eniten vaikuttaneet oman aikansa ja seuraavan vuosisadan musiikin kehitykseen, olisivat Wagner ja Tristan osuvin valinta. Wagnerin merkitys oli liioittelematta valtava; jokainen 1800-luvun lopun huomattava säveltäjä joutui ottamaan kantaa Wagneriin tavalla tai toisella. Hänen tyylinsä sai runsaasti epäitsenäisiä jäljittelijöitä ja vaikutti hetkellisesti 1900-luvun alkupuolen omaperäisimpiinkin musiikillisiin ajattelijoihin, Sibeliukseen ja Debussyyn. Atonaalisuuden synty vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä juontaa ainakin osittain juurensa Tristaniin. Teoksen merkitys piilee sen vallankumouksellisessa harmonisessa kielessä ja ennätyksellisen pitkälle viedyssä kromatiikassa. Musiikki ei enää yksiselitteisesti ollut sidottua tiettyyn sävellajiin. Purkautumatta jätetyt soinnulliset jännitteet olivat osa uutta, piilomerkityksillä ja symboliikalla ladattua sävelkieltä. Wagnerin teoksissa uudistukset eivät olleet arvo sinänsä, vaan kyse oli kokonaisilmaisua palvelevista keinovaroista. Wagner hahmotteli Tristania maanpakolaisuudessa Sveitsissä. Tarina perustuu kelttiläiseen muinaislegendaan; kysymys on täyttymättä jääneestä, kielletystä rakkaudesta ritari Tristanin ja Isolden, vanhalle kuningas Markelle puolisoksi joutuvan prinsessan välillä. Rakastavaiset saavat toisensa vasta kuolemassa. Käyttövoimaa sävellystyöhön Wagner sai omasta enemmän tai vähemmän kielletystä lemmensuhteestaan Mathilde Wesendonckiin, mesenaattinsa vaimoon. Tristanin proosaluonnos valmistui 1857 ja orkesteripartituuri 1859. Alkuperäinen tarkoitus oli säveltää pienimuotoinen, vaatimattominkin voimin esitettävissä oleva ooppera. Tästä suunnitelmasta jäi jäljelle verrattain suppea roolihenkilöiden määrä ja kuoron vähäinen osuus. Lopputulos oli todellinen järkäle, jonka pääroolien vaatimustaso ylitti kaiken aiemmin koetun. Teos sai maineen mahdottomana esittää. Ensimmäinen yritys Wienissä 1861 keskeytettiin pitkän harjoitusjakson jälkeen. Kantaesityskuntoon Tristan saatiin vasta Münchenin hoviteatterissa 10.6.1865. Alkusoiton (preludi) ja lemmenkuolon väliin sijoittuu kaksi ja puoli tuntia musiikkia, jonka muodostaman valtavan kaaren voi vain aavistaa näiden kahden esimerkin valossa. Preludi sisältää oopperan tärkeimmät henkilöihin ja tapahtumiin liittyvät johtoaiheet. Lemmenkaihoa symboloiva sointukulku saa ainoastaan puolittaisen purkauksen alkusoitossa, mutta saa lopullisen täyttymyksensä lemmenkuolossa. Pekka Miettinen
Lauri Porra: Entropia Termodynamiikan toinen pääsääntö: ΔS > 0 Entropia mittaa sekä epäjärjestystä että ajan suuntaa. Aika etenee kasvavan epäjärjestyksen suuntaan. Epäjärjestys kasvaa esimerkiksi, kun astia rikkoutuu tippuessaan lattialle. Koemme, että se on luonnollinen asioiden etenemissuunta. On hyvin epätodennäköistä nähdä rikkoutuneen astian kokoontuvan takaisin ehjäksi. Samoin epäjärjestys kasvaa kun astialliset kylmää ja kuumaa nestettä sekoittuvat yhdessä kädenlämpöiseksi liuokseksi. Liuoksesta ei voi enää koskaan erottaa alkuperäisiä kylmää ja kuumaa komponenttia vaan ne ovat sekoittuneet lopullisesti. Hypoteettinen täydellinen järjestys toteutuu vain täydellisessä kiteessä absoluuttisessa nollalämpötilassa. Täydellinen epäjärjestys puolestaan toteutuu, kun maailmankaikkeus on tasaista kaasua ilman tiheys- tai lämpötilaeroja. Akatemiatutkija, dosentti Simo Huotari Entropia-konsertossa kohtaa kaksi toisillensa ulkopuolista elementtiä, sinfoniaorkesteri ja bassokitara. Kohtaus synnyttää helposti epäjärjestystä koska molempien instrumenttien historia ja esteettiset arvot ovat lähtökohtaisesti erilaisia. Sitä mitä bassokitaran synnyinmaassa saatetaan pitää rikkautena, saattaa orkesterin synnyinmaassa kuvata köyhyyttä. Pahimmassa tapauksessa maailmat voivat olla sokeita toistensa suuruudelle. Allegoriana Entropiasta käytän kahden ihmisen välistä kohtaamista ja yhteyden jakamista. Kaksi erillistä maailmaa kohtaa, synnyttäen epäjärjestystä molempien alkuperäisessä maailmankuvassa ja kokemuksessa itsestä. Toisin kuin kuumalla ja kylmällä vedellä, tai putoavalla astialla, ihmisellä on oma tahto. Hän voi kokea muutoksen rikastuttavana tai tuhoavana voimana. Epäjärjestys voi parhaimmillaan toimia vahvuutena ja rikastavana elementtinä kohti uutta rajatonta maailmaa. Säveltäessäni konserttoani en tahtonut tehdä ns. klassista tai kevyttä musiikkia, tai seurata kummankaan maailman lainalaisuuksia. En tahdo tunnustaa raja-aitoja, uskon kaiken musiikin samanarvoisuuteen ja rajattomuuteen. Tahtoisin jakaa tämän kokemuksen kanssanne, kertoa tarinan. Lauri Porra
Arnold Schönberg: Kamarisinfonia nro 1 Itävaltalainen Arnold Schönberg (1874 1951) luetaan länsimaisen taidemusiikin suuriin uudistajiin. Schönberg syntyi vähävaraiseen juutalaisperheeseen, ja sai ensimmäiset sävellysyritykset valmiiksi jo kahdeksan vuoden ikäisenä. Omaksi soittimeksi valikoitui samoihin aikoihin viulu, joka tosin vaihtui myöhemmin selloksi. Työskenneltyään tovin pankkivirkailijana Schönberg omistautui vuodesta 1895 kokonaan musiikille. Hän johti kuoroja Wienin lähiympäristössä ja soitti selloa amatööriorkestereissa. Vähitellen veri alkoi vetää yhä enemmän sävellystyön puolelle, ja vain yhden kesän ammattimaista ohjausta saaneena hän kirjoitti 1899 ensimmäisen mestariteoksensa, Verklärte Nachtin jousisekstetolle. Tätä seurasi neljän vuoden päästä suurelle orkesterille kirjoitettu Pelléas ja Mélisande -runoelma. Edellä mainitut teokset lasketaan vielä myöhäisromantiikan piiriin, vaikka niissä ilmeneekin jo jonkin verran omaperäisiä soinnutus- ja sointiratkaisuja. Vuonna 1906 valmistui omailmeinen ja sävellysteknisesti suvereeni kamarisinfonia, ja vielä saman vuoden aikana Schönberg aloitti työskentelyn toisen kamarisinfoniansa parissa. Schönberg vei myöhäisromanttista soinnunkäyttöä edelleen yhä pidemmälle, kunnes 1908 valmistuneessa toisessa jousikvartetossa hän saavutti tonaalisuuden rajan. Schönbergillä oli vahva halu uudistaa sävelkieltä, kuten monella muullakin hänen aikalaisistaan, ja hän etsi kuumeisesti uusia musiikillisia ilmaisutapoja myös seuraavissa teoksissaan. Vaikka viidelletoista soittajalle kirjoitettu ensimmäinen kamarisinfonia on yksiosainen kokonaisuus, sen voi jakaa viiteen ilman keskeytyksiä soitettavaan taitteeseen. Teoksen nimenä voisi yhtä hyvin olla myös kamarikonsertto, sillä sen tietyt jaksot vaativat muusikoilta lähes konserttotason teknisiä taitoja. Musiikin tekstuuri on tiheää ja kuormitettua soittajan lisäksi myös kuulija saattaa hengästyä teoksen valtavasta informaatiotulvasta. Nuori Schönberg osoittaa kamarisinfoniallaan hallitsevansa kontrapunktin kaikki käänteet, joskin sen seurauksena eräät jaksot saattavat jäädä kaipaamaan vielä enemmän tonaalista kiintopistettä. Sävelkieli polveilee paikoin vallattomasti, mutta Schönberg hallitsee materiaalinsa mestarillisesti: sekä muodon että ilmaisun keskittyneisyys on selvästi aistittavissa. Säveltäjä sovitti 1907 ensiesitetyn teoksen suurelle orkesterille 1920- ja 1930-luvuilla, sekä myös pianolle nelikätisesti. Hannu Kivilä Esitysmerkinnät: Langsam = Hitaasti Sehr rasch = Hyvin nopeasti Viel langsamer, aber doch fliessand = Hitaammin, kuitenkin leijuen Etwas bewegter = liikkuvasti
Jean Sibelius: Tapiola Kahdeksannen sinfonian puutteen vuoksi sinfoninen runo Tapiola (1926) jäi Jean Sibeliuksen (1865 1957) viimeiseksi suurimittaiseksi orkesteriteokseksi. Kantaesityksen johti Walter Damrosch joka oli tilannut teoksen sähkeitse 4.1.1926 ja jolle säveltäjä sen omisti New York Symphonic Societyn orkesterin konsertissa New Yorkissa 26.12. samana vuonna. Vuoden 1926 maalis-huhtikuun vaihteessa Sibelius kävi viimeisen kerran Italiassa viipyen jonkin aikaa Roomassa ja käväisten Caprilla lapsuudenystävänsä Walter von Konowin kanssa. Italiassa hän sävelsi Tapiolaa, jonka luonnoksia hän oli jo tehnyt Suomessa ennen matkaa. Hän kykeni lähettämään valmiin partituurin kustantajalleen Breitkopf & Härtelille elokuun lopulla. Yhdessä tärkeässä katsannossa Tapiola oli Sibeliukselle hyppy tuntemattomaan. Johdettuaan itse miltei kaikkien tärkeimpien teostensa kantaesitykset, hän oli tottunut siihen, että saattoi tehdä viime hetken tarkistuksia ennen teoksen painattamista. Nyt hänen edessään oli näkymä suuresta teoksesta, joka piti paitsi kaiverruttaa painamista varten niin myös esittää toisen kapellimestarin johdolla, kaukaisessa New Yorkissa ilman mahdollisuutta korjailuihin ja parannuksiin. Syyskuun 17. päivänä hän kertoi kustantajalleen haluavansa tehdä joitakin leikkauksia Tapiolaan, mutta tuolloin teos oli jo kaiverrettu. Pian sen jälkeen hän sai koevedokset, joita hän ei kuitenkaan voinut tutkia kuin vasta lokakuun alussa, palattuaan konserttimatkalta Kööpenhaminasta. Hän näyttää kuitenkin tehneen vain hyvin pieniä muutoksia tässä vaiheessa. Palauttaessaan vedokset kustantajalle, Sibelius lähetti myös lyhyen, suorasanaisen selvityksen teoksen nimestä. Kustantaja muutatti tekstin nelisäkeeksi, joka säveltäjän luvalla painettiin partituuriin englanniksi, saksaksi ja ranskaksi (suomennos A. O. Väisänen): On metsät Pohjolassa sankat, tummat, ne ikisalat, haaveet hurjat loi. Asunnot Tapion on siellä kummat, haltiat väikkyy, hämyn äänet soi. Tapiola on noin kahdeksantoista minuutin mittaisena yksi Sibeliuksen pisimmistä sinfonisista runoista. Teemat ovat suppeita ja niin läheisessä suhteessa toisiinsa, että monet arvioijista ovat päätyneet pitämään teosta yksiteemaisena. Sibeliuksen mittapuun mukaan soitinnus on suorastaan tuhlaavaista, sillä mukana ovat myös piccolo, englannintorvi, bassoklarinetti ja kontrafagotti; tosin ainoana lyömäsoittimena on mukana patarummut eivätkä harppu tai piano ole mukana. Yhtä merkillepantavaa on Sibeliuksen tempon ka perussykkeen käsittely: ilman nuottia kuulija olettaisi lähes varmasti, että tempo on pohjimmiltaan hidas, mutta tosiasiassa, ensimmäistä kahtakymmentä tahtia (Largamente) lukuun ottamatta, tempo vaihtelee täysin kehittyneen allegron välillä. Toinen hätkähdyttävä piirre on, että teos pysyttelee lähes täydelleen mollisävellajissa lopputahtien seesteiseen, pidätettyyn H- duuri-sointuun asti. Walter Damrosch oli äärimmäisen ilahtunut Tapiolasta. Hän kirjoitti säveltäjälle kantaesityksen jälkeen: Tapiola on mielestäni yksi omaleimaisimmista ja kiehtovista teoksistanne. eri jaksojen ainoalle teemalle antamanne vaihtelevat ilmeet, kiinteästi kudottu musiikillinen rakenne, hyvin omaleimainen soinnutus ja, ennen muuta, koko teoksen runollinen kuvakieli ovat tosiaankin uskomattomia. Kukaan muu kuin pohjoismaalainen ei olisi voinut kirjoittaa tätä teosta. Hämärät mäntymetsät varjomaisine jumalolentoineen
ja metsänneitoineen lumosivat meidät. Kooda, jossa jäinen tuuli viuhuu läpi metsän, sai meidät värisemään. Vuosien mittaan kuuluisimmat Sibeliuksen musiikin tulkit kuten Koussevitzky, Beecham ja Karajan auttoivat vakiinnuttamaan teoksen osaksi kansainvälistä konserttiohjelmistoa. Heidän esityksensä vahvistavat Cecil Grayn jo vuonna 1931 lausuman mielipiteen, jonka mukaan Tapiola on hänen koko luovan toimintansa huipennus ja täydellinen mestariteos. Vaikka ei olisi koskaan kirjoittanut mitään muuta, tämä yksi teos riittäisi takaamaan hänelle paikan kaikkien aikojen suurimpien mestareiden joukossa. Andrew Barnett
Runsas ja riemukas Sibelius-vuosi Lahdessa Lahti on yksi Sibeliuksen 150-juhlavuoden keskeisistä paikoista. Jean Sibelius ei ollut aina vanha ja vakava säveltäjänero vaan myös nuori, iloinen ja leikkisä. Juhlintakaan ei rajoitu Sinfonia Lahden Sibeliustalon konsertteihin, vaan kuuluu ja näkyy vahvasti esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja palvelutaloissa. Sinfonia Lahden juhlavuosiavauksena kantaesitetään mm. Stratovariuksesta tutun muusikon, Sibeliuksen tyttärentyttärenpoika Lauri Porran Entropia-sähköbassokonsertto säveltäjän itsensä toimiessa solistina. Saman viikon aikana myös kaksi tuhatta maakunnan kuudesluokkalaista kuulee Porran uutuusteoksen omissa konserteissaan Sibeliustalossa osana kaupungin kulttuurikasvatusohjelmaa. Hei, me sävelletään!, Tartu taiteeseen, Soitan koulussa, Talvikarnevaalit, Tuubakimalainen Hauskat yhteistyöprojektien nimet pitävät sisällään monta jo vakiintunutta työmuotoa, jolla musiikkia viedään Lahdessa lähelle lapsia. Tarjontaa täydentävät koulujen kerhot ja mm. Aino ja Jean -musiikkinäytelmä, jonka alkuvuodesta näkivät myös kaikki naapurikuntien ensiluokkalaiset. Kaupunginorkesterin syyskausi alkaa elokuun lopussa koko kansallisen ja kansainvälisen juhlavuoden huipentavalla Sibeliusfestivaalilla. Festivaalin taiteellisen johtajan Okko Kamun lisäksi orkesterien edessä nähdään kaikki merkittävät suomalaiset Sibeliuskapellimestarit Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Sakari Oramo ja Leif Segerstam. Lahtelaisten lisäksi Sibeliuksen musiikkia tulkitsevat BBC:n sinfoniaorkesteri ja joukko muita merkittäviä vierailijoita. Tapahtumaan odotetaan paljon kansainvälistä yleisöä ja tiedotusvälineitä, ja myös Kamun ja Sinfonia Lahden kokonaislevytys Sibeliuksen sinfonioista julkaistaan. Sinfonia Lahti on juhlavuonna kutsuttu ennätyksellisen monelle orkesterivierailulle ylikapellimestari Okko Kamun johdolla. Pitkä Kiinan kiertue on toukokuussa, jolloin orkesteri soittaa mm. Shanghaissa ja Pekingissä. Kiinaan orkesteri ottaa mukaan Sibeliuksesta, Suomesta ja Lahdesta kertovan näyttelyn, joka nähdään kaikilla konserttipaikkakunnilla. Keväällä orkesteri vierailee myös Pietarissa. Syksyllä ovat vuorossa kiertueet Keski-Euroopassa ja Japanissa. Orkesteri on saanut ulkomaan vierailuihin merkittävät apurahat mm. opetusministeriöstä sekä Kordelinin ja Wihurin säätiöiltä. Kun Jean Sibeliuksen syntymäpäivä koittaa virallisesti 8.12.2015, Lahdessa on jo koettu runsas ja innostava musiikkivuosi. Vielä syntymäpäiväviikolla Sibeliustalossa järjestään monenlaista juhlaohjelmaa. Ina Ruokolainen
SIBELIUS-FESTIVAALI 31.8.-6.9. Sibeliustalo, Lahti Ma 31.8. klo 19 Sibeliustalo AVAJAISKONSERTTI Helsingin kaupunginorkesteri Leif Segerstam, kapellimestari Anu Komsi, sopraano Tapiola Luonnotar Lemminkäis-sarja Ti 1.9. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Sinfonia Lahti Osmo Vänskä, kapellimestari Metsänhaltija Sinfonia nro 3 Sinfonia nro 4 Ke 2.9. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI BBC:n sinfoniaorkesteri Sakari Oramo, kapellimestari Johanna Rusanen, sopraano Waltteri Torikka, baritoni Polyteknikkojen Kuoro Satu Kullervo To 3.9. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI BBC:n sinfoniaorkesteri Okko Kamu, kapellimestari Sergei Malov, viulu Viulukonsertto Sinfonia nro 2 Pe 4.9. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Sinfonia Lahti Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Sinfonia nro 1 Bardi Sinfonia nro 5 www.sinfonialahti.fi L A H D E N K A U P U N G I N O R K E S T E R I
2015 La 5.9. klo 17 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Sinfonia Lahti Okko Kamu, kapellimestari Aallottaret Pohjolan tytär Sinfonia nro 6 Sinfonia nro 7 Su 6.9. klo 11 Sibeliustalo SIBELIUSTA PYHÄAAMUNA III kansainvälisen Sibeliuslaulukilpailun palkintovoittaja Kalevi Aho -sali (Lahden musiikkiopisto) KAMARIMUSIIKKIKONSERTIT Tiistaina ja keskiviikkona klo 16.30 Torstaina ja perjantaina klo 15.00 Lauantaina klo 12.30 LIPUT Orkesterikonsertit 49-20 / BBC 89-30 Kamarimusiikkikonsertit 19 / 6.9. 24 Lippupalvelu puh. 0600 10 800 (1,96 /min+pvm) puh. 0600 10 020 (6,79 /puhelu+pvm) Sibeliustalon lipunmyynti puh. 0600 393 949 (1,53 /min+pvm) arkisin klo 12-17, puhelinvaraukset klo 11-17 Ryhmämyynti: Sinfonia Lahden myyntipalvelu puh. (03) 814 4460, e-mail: sinfonialahti@lahti.fi
Jaakko Kuusisto Kapellimestari, viulisti ja säveltäjä Jaakko Kuusiston (s. 1974) laaja-alainen ura musiikin parissa käynnistyi viulistina 1990-luvulla useiden kansainvälisten kilpailumenestysten myötä. Hän on yksi ahkerimmin levyttäneitä suomalaisia instrumentalisteja, jonka taltiointien joukosta löytyy paljon keskeistä suomalaista ohjelmistoa. Kuusiston toimenkuvaan on kuulunut myös taiteellisia suunnittelutehtäviä eri festivaaleilla; tätä nykyä hän toimii Oulun Musiikkijuhlien taiteellisena johtajana sopimuksella, joka ulottuu vuoteen 2017. Kuusiston ohjelmisto on laaja myös kapellimestarina: barokista aina aikamme musiikkiin, genrestä riippumatta. Hän on työskennellyt mm. Minnesotan orkesterin, Sydneyn, Adelaiden ja Melbournen orkesterien, Hannoverin NDR-orkesterin, Belgian kuninkaallisen filharmonian, Lausannen ja Tallinnan kamariorkesterien sekä Suomessa mm. Helsingin kaupunginorkesterin, Turun filharmonisen orkesterin, Tampere Filharmonian sekä Avanti! kamariorkesterin johtajana. Kuusistolla on pitkä ja tiivis suhde Sinfonia Lahden kanssa: hän toimi orkesterin konserttimestarina 1999 2012, ja yhteistyö jatkuu muissa muodoissa edelleen. Yksi erityinen osa tätä on lauluyhtye Rajattoman kanssa toteutetut suuret ABBA- ja Queen-konserttikokonaisuudet, jotka ovat saaneet huomattavan suosion niin Lahdessa kuin maailmanlaajuisestikin. Yhdistelmän uusin tuotos, The Beatlesin musiikkia monipuolisesti esittelevä konsertti kuultiin ensimmäistä kertaa elokuussa 2014 Sibeliustalossa. Myös Kuusiston johtamat Sinfonia Lahden levytykset ovat saaneet myönteistä huomiota kansainvälisessä lehdistössä, erityisesti mainittakoon hänen oman viulukonserttonsa levytys, jossa solistina soittaa Elina Vähälä. Työ sävellysrintamalla jatkuu niin ikään aktiivisena: tällä hetkellä Kuusisto viimeistelee säveltäjä Oskar Merikannosta kertovaa oopperaa, jonka kantaesitys on kesällä 2015 Ilmajoen musiikkijuhlilla.
Lauri Porra Kansainvälisesti tunnustetun säveltäjä ja bassokitaristi Lauri Porran (1977) on sanottu edustavan nykypäivän monipuolista muusikkoutta puhtaimmillaan. Bassovirtuoosina tunnetuksi tulleen Porran instrumentaalinen ilmaisukieli ulottuu Emma Salokoski Ensemblen herkän ilmaisuvoimaisesta kamarimusisoinnista Stratovarius-yhtyeen sinfoniseksi power-metalliksi määritellyn metallimusiikin alalajiin suurieleiseen ja mahtipontiseen sankar basismiin. Hän johtaa myös omaa yhtyettään Lauri Porra Flyover Ensembleä. Studiomuusikkona Porra on esiintynyt yli 40 eri äänitteellä. mm. Apocalyptican, Uuden Fantasian, Asan ja Juice Leskisen levytyksillä. Porra on kiertänyt ahkerasti maailmaa konsertoimassa eri yhtyeiden kanssa yli 50 eri maassa viidellä eri mantereella. Klassisen musiikin saralla hän on esiintynyt mm. Lontoon sinfoniaorkesterin, Sinfonia Lahden, Oulun kaupunginorkesterin, Avantin ja Bratislavan sinfoniaorkesterin kanssa, joista viimeksi mainittua kuullaan myös uudella Flyover-levyllä. Soolotuotantonsa kautta Porra kytkeytyy Pekka Pohjolan kaltaisten säveltäjien joukkoon, joiden musiikin kantavana voimana on itseisarvoisen instrumentaalisen virtuoosisen tiluttelun sijaan pyrkimys kokonaisvaltaiseen sävellykselliseen ajatteluun. Säveltäjänä Porra on julkaissut kolme omaa levyä, joista kolmannen, Flyover-nimeä kantavan levyn hän julkaisee tämän konsertin yhteydessä Lahdessa. Porra on säveltänyt myös musiikkia useisiin kotimaisiin elokuviin, televisiosarjoihin ja radioon. Vaikka Lauri on elokuvamusiikissa ja levyillään käyttänyt sinfoniaorkestereita jo aiemminkin, on tänään kantaesityksensä saava Entropia hänen ensimmäinen suurempi orkesteriteoksensa. Teoksen on orkestroinut suurimmalta osalta Mikko Hassinen ja Perttu Vänskä. Neljännen polven muusikko Lauri Porra on säveltäjämestari Jean Sibeliuksen tyttärentyttärenpoika.
POIMINTOJA TULEVASTA OHJELMISTOSTA TULE KONSERTTIIN. To 19.2. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Dalia Stasevska, kapellimestari Martin Malmgren, piano Lutosławski: Musique funébre Prokofjev: Pianokonsertto nro 5 Bartók: Konsertto orkesterille Suurta mielenkiintoa herättänyt suomalais-ukrainalainen kapellimestari Dalia Stasevska debytoi Sinfonia Lahden kanssa, ja konsertin avausteoksena kuullaan puolalaissäveltäjä Witold Lutosławskin jousiorkesteriteos Musique funèbre (Hautajaismusiikkia). Unkarilaissäveltäjä Béla Bartókin suosituimpiin teoksiin lukeutuva Konsertto orkesterille käsittelee orkesterin soitinryhmiä solistisesti ja virtuoosisesti yhdistellen tyylillisesti länsimaista taidemusiikkia ja itäeurooppalaista kansanmusiikkia. Vuonna 2014 Jyväskylän pianokilpailun voittanut Martin Malmgren tulkitsee Sergei Prokofjevin viimeiseksi jääneen viidennen pianokonserton. Ystävänpäivätarjous: 19.2. konserttiin kaksi yhden hinnalla! To 5.3. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI - Paljon onnea Sibeliustalo 15 vuotta! Okko Kamu, kapellimestari Tuomas Ylinen, sello Sibelius: Dryadi Prokofjev: Sinfonia Concertante Sibelius: Sinfonia nro 1 klo 18 Sibelius-luento / Veijo Murtomäki L A H D E N K A U P U N G I N O R K E S T E R I Sinfonia Lahti onnittelee 15 vuoden ikään ehtinyttä puista kotitaloaan Sibeliustaloa ylikapellimestarinsa Okko Kamun johtamalla Sibelius-painotteisella konsertilla. Konsertin avausteoksena kuullaan Sibeliuksen lyhyt, puiden haltijatarta kuvaava sävelruno Dryadi, ja konsertin päättää säveltäjän energinen esikoissinfonia. Konsertin Prokofjev-solistina debytoi hienoa uraa tekevä nuoren polven sellisti Tuomas Ylinen, jota on aiemmin kuultu Lahdessa kamarimuusikkona Sibelius-festivaalilla. Liput: 29-13 aik. / 24-13 eläk. / 8 lapset, opiskelijat ja työttömät (sis. Lippupalvelun toimituskulun)
Sinfonia Lahti Sinfonia Lahtea (Lahden kaupunginorkesteri) on kutsuttu pienen kaupungin ihmeeksi. Levytysyhteistyön aloittaminen ruotsalaisen BIS-levy-yhtiön kanssa oli ensimmäinen vahva signaali paikallistason toimijan suuntautumisesta kohti kansainvälistä orkesterimaailmaa, ja orkesteri on toteuttanut suurimman osan villeimmistä utopioistaan yhdessä ylikapellimestarinsa Osmo Vänskän kanssa (1988 2008). Syyskauden 2008 alusta kevääseen 2011 orkesterin taiteellinen neuvonantaja ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja oli kapellimestari Jukka-Pekka Saraste. Orkesterin ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti syksyllä 2011 Okko Kamu. Muusikoiden kanssa yhdessä 1990-luvun alussa asetettu tavoite kansainvälisestä kiertuetoiminnasta, uudesta konserttitalosta ja ennakkoluulottomista projekteista muodosti ajatuksen orkesterista erilaisena edelläkävijänä. Vuodesta 2000 lähtien orkesterin koti on ollut loistavasta akustiikastaan tunnettu Sibeliustalo. Lukuisten levypalkintojen myötä (mm. Grand Prix du Disque 1993, Gramophone Award 1991 ja 1996, Cannes Classical Award 1997 ja 2001, MIDEM Classical Award 2006 ja Diapason d Or de l Année 2011) ovat ovet auenneet myös kansainvälisille areenoille. Ensimmäinen suuri kiertue tehtiin Japaniin vuonna 1999, ja samana vuonna orkesteri debytoi menestyksekkäästi myös Avery Fisher Hallissa New Yorkissa. Näitä voitokkaita esiintymisiä seurasivat uusintakutsut, ja kiertueet toteutettiin Yhdysvaltoihin tammikuussa 2005 ja Japaniin vuosina 2003 ja 2006. Japanilaiset kriitikot valitsivat Tokiossa esitetyn Sibeliuksen Kullervon vuoden 2003 parhaaksi klassisen musiikin esitykseksi Japanissa. Orkesteri on esiintynyt Amsterdamin Concertgebouw ssa, Buenos Airesin Teatro Colónissa, Pietarin Valkeat yöt -festivaalilla, kahdesti BBC Proms -festivaalilla Lontoossa ja kuudessa konsertissa Wienin Musikvereinissa. Lisäksi orkesteri on konsertoinut mm. Kiinassa, Ranskassa, Espanjassa, Puolassa ja Belgiassa saaden esityksistään runsaasti kiitosta kansainväliseltä lehdistöltä. Ennakkoluuloton asenne näkyy mm. orkesterin tekemissä lukuisissa poikkeuksellisissa levytysprojekteissa. Ensimmäinen virsilevy saavutti kultalevyn noin kuukaudessa, ja kaikkiaan orkesterilla on seitsemän kultalevyä. Platinalevyn ovat saaneet Sibelius-elokuvan soundtrack ja lauluyhtye Rajattoman kanssa tehdyt ABBA- ja Queen-levyt. Sibeliuksen lisäksi orkesterin toiminnan ytimessä on ollut pitkä ja tuottoisa yhteistyö kunniasäveltäjänsä Kalevi Ahon kanssa. Aho on säveltänyt orkesterille mm. viisi sinfoniaa, ja orkesteri on levyttänyt suuren osan Ahon laajasta orkesterituotannosta. Nämä levytykset ovat poikkeuksetta saaneet ylistävän vastaanoton kansainväliseltä lehdistöltä, niin kuin itse asiassa lähes kaikki levyt orkesterin lähinnä BIS-yhtiölle tekemästä jo yli 80 äänitteen kokoelmasta. Syksyllä 2009 orkesterin BIS-levyjen kansainvälinen myynti ylitti miljoonan myydyn levyn rajan. Yksi Sinfonia Lahden painopistealueista on lasten ja nuorten kanssa tehtävä työ. Jo kymmenen vuoden ajan orkesterin projektiryhmät ovat esim. jalkautuneet lahtelaisiin kouluihin ja päiväkoteihin tekemään sävellystyötä lasten kanssa Hei, me sävelletään! -projektin merkeissä. Sinfonia Lahden kotisivu: www.sinfonialahti.fi Sinfonia Lahden konsertteja nähtävissä internetissä: www.classiclive.com
YLEISÖN PYYNNÖSTÄ uusinta uusinta lahden kaupunginorkesteri Sinfonia Lahden ja Rajattoman Beatles-sävelmät nostivat viime syksynä tunnelman kattoon. Nyt sama mielikuvituksellinen ja tajunnan räjäyttävä matka Beatles-tuotantoon on taas Lahdessa kolmessa ainutlaatuisessa konsertissa. Tällä kertaa Beatles-konsertti ilahduttaa nyt myös päivällä. Toimi nopeasti viimeksi konsertit myytiin hetkessä loppuun! BEATLES S GT PEPPER S O N K S E R T T I To 20.8.2015 klo 19 Pe 21.8.2015 klo 13 Pe 21.8.2015 klo 19 Sibeliustalo, Lahti & KAIKKIEN AIKOJEN LISTAYKKÖSET SINfONIA LAhTI JAAKKO KuuSISTO, kapellimestari RAJATON LIPUT: 39 31 aikuiset 35 25 eläkeläiset 25 23 opiskelijat (sis. toimituskulu) Lippupalvelu www.lippupalvelu.fi Sibeliustalon lipunmyynti 0600 393 949 (1,53 /min+pvm) Ryhmämyynti / Sinfonia Lahti 03 814 4460 (ma-pe klo 9-16) Ryhmäalennus 2 3 /lippu, (vähintään 11 henk.) YLEISÖ- PALAUTETTA 2014: Loistava! Todella vaikuttavaa kuulla täysimittaisen sinfoniaorkesterin rockaavan loistavan lauluyhtyeen kanssa. Mahtava! Unohdin välillä hengittää, kun ohjelma oli niiiiin ihanaa. www.sinfonialahti.fi
Hyödyllistä tietoa Lipunmyynti Sibeliustalon lippukassa Puh. 0600 39 3949 (1,53 /min+ pvm) Avoinna ma pe klo 12 17 (puhelinvaraukset klo 11 17), konsertti-iltoina konsertin alkuun asti ja viikonloppuisin tuntia ennen konserttia. Lippupalvelu / Torkkelin Paperi Myyntipisteet kautta maan ja valtakunnallinen puhelinpalvelu: 0600 10 800 (1,96 /min+pvm) 0600 10 020 (6,79 /puhelu + pvm) Lippupalvelun toimituskulu 1,50 3,50 /lippu Liput internetistä: www.lippupalvelu.fi Ryhmämyynti/Sinfonia Lahti Puh. (03) 814 4460 (ma pe klo 9 16) sinfonialahti@lahti.fi Yhteydet Sibeliustalolle Linja 17 (D1) Kauppatori Sibeliustalo Ruoriniemi esim. klo 18 ja 18.35 Ruoriniemi Sibeliustalo Kauppatori esim. klo 21.10 ja 21.45 www.lahdenliikenne.fi Bussiyhteydet Hki-Lahti-Hki Hki klo 16.00 Lahti klo 17.50 Hki klo 16.30 Lahti klo 18.10 Lahti klo 21.15 Hki 22.50 Lahti klo 21.45 Hki 23.15 www.matkahuolto.fi Junayhteydet Hki-Lahti-Hki Z-lähijuna liikennöi joka tunti. Hki klo 16.41 Lahti klo 17.50, 17.41 18.42 Lahti klo 21.17 Hki klo 22.19, 22.17 23.19 www.vr.fi Arvoisa konserttivieras, Sibeliustalossa kuuluu! Tarkistattehan, että matkapuhelimenne on suljettu. Sibeliustalossa on erittäin hyvä ja herkkä akustiikka, siksi musiikki soi siellä niin hyvin. Valitettavasti herkässä salissa kuuluvat myös kaikki äänet yleisöstä moninkertaisesti, ja pyydämmekin ystävällisesti, että peitätte yskäisyn ja vältätte muitakin hälyääniä. Konsertin aikana äänittäminen, valokuvaaminen ja videointi on kielletty. Antoisaa konserttia! Lapset 5-vuotiaat ja sitä vanhemmat lapset ovat tervetulleita kaikkiin Sinfonia Lahden täysimittaisiin konsertteihin. Lisäksi orkesteri tarjoaa muutaman kerran vuodessa lastenkonsertteja ja muita tapahtumia, joihin myös alle 5-vuotiaat lapset voivat osallistua. Jokaisella konserttiin tulijalla pitää olla turvallisuusmääräyksistä johtuen oma paikkalippu salissa (koskee myös lapsia). Ravintolatarjoilut Väliaika- ja tilaustarjoilut Sibeliustalon taidokkaaseen tyyliin! Sibeliustalon ravintolat / Kanresta Oy puh. (03) 814 2816 (ma pe klo 9 16) tai tilaa väliaikatarjoilu netistä www.sibeliustalo.fi Sibeliustalo Shop Sibeliustalon aulaan avataan kevään aikana uudistettu myymälä. Aplodit orkesterille ry Sinfonia Lahden ystäväyhdistys Yhdistyksen infopiste konserttien yhteydessä Metsähallissa. Lisätiedot: Puheenjohtaja Tuija Rajamäki, puh. 050 5570 735, tuija.rajamaki@stala.com
Sinfonisesti yhdessä: Etelä-Suomen Sanomat on Päijät-Hämeen luetuin sanomalehti, joka tavoittaa joka päivä eri-ikäiset ja erilaisissa elämänvaiheissa olevat ihmiset. Lukijoilleen Etelä-Suomen Sanomat on kiinnostava, paikallinen, ihmisläheinen sekä ajankohtainen media. Laadukkaat lehden sisällöt ovat luettavissa päivittäin, painettuna sekä digitaalisena lehtenä, lehteä täydentää verkkopalvelu ess.fi. Polttimo on elintarvikealan konserni ja perheyritys, johon kuuluvat maltaita valmistava Viking Malt Oy sekä elintarvikkeiden ainesosia valmistava ja maahantuova Senson Oy. Viking Maltilla on mallastuotantoa Lahden lisäksi Ruotsissa ja Liettuassa. Sensonin mallasuutteiden ja mallasentsyymien tuotanto tapahtuu Lahdessa. Asiakkaitamme ovat kansainväliset ja kotimaiset elintarvikealan yritykset kuten panimot, tislaamot, leipomot, meijerit sekä eines- ja makeisteollisuus. Arki on elämän vaativin projekti. Stala tarjoaa siihen parhaat mahdolliset työkalut. Ratkaisuja arkeen: pesupöydät ja -altaat, jätevaunut, postilaatikot. Stalatube Oy on luotettava ja asiakasorientoitunut ruostumattomien rakenneputkien ja komponenttien valmistaja, joka tuottaa globaaleille yhteistyökumppaneilleen jatkuvaa lisäarvoa ja kokonaistaloudellisia etuja. Hämeenmaa yli 140 000 asiakkaansa omistama yritys. Osuuskauppa Hämeenmaa toimii Kanta- ja Päijät- Hämeessä 23 kunnan alueella. Hämeenmaa on alueensa suurin yritys, joka tarjoaa asiakasomistajilleen edullisia ja luotettavia kauppapalveluja sekä antaa ostojen keskittämisestä Bonusta. Hämeenmaa käyttää tuloksensa verkostonsa kehittämiseen ja asiakasomistajapalvelujen parantamiseen. Strateginen näkemys. Luova dramatisointi. Kokonaisvaltainen toteutus. Digistä printtiin. Messuista tapahtumiin. Suosittelumedia. Aplodit Orkesterille r.y on avoin yhdistys kaikille konserttimusiikin ja Sinfonia Lahden ystäville. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme konserttien yhteydessä Metsähallissa olevaan info- ja levypisteeseemme.