KOY Uusi Lastensairaala UUSI LASTENSAIRAALA 2017. Louhintatyön riskianalyysi

KOY Uusi Lastensairaala UUSI LASTENSAIRAALA 2017 Louhintatyön riskianalyysi 1.7.2014 Helsinki

2 Sisällysluettelo 1. Toimeksianto ja lähtötiedot... 3 2. Rakennukset ja rakenteet sekä ympäristön tärinäherkät laitteet... 4 2.1. Rakennus- ja rakennetiedot... 4 2.2. Laitekartoitus... 5 3. Varotoimenpiteet... 6 3.1. Rakennekatselmukset... 6 3.2. Tärinävaimennukset... 6 4. Tärinän ohjearvot... 7 4.1. Rakennukset ja rakenteet... 7 4.2. Tärinäherkät laitteet... 7 4.3. Sitoutumisvaiheessa olevat betonirakenteet... 9 4.4. Maanalaiset tilat ja tunnelit... 9 5. Tärinämittaukset... 10 6. Tärinämittarit... 10 7. Toimenpiteet ja tärinämittaustulosten käsittely louhintatyössä... 11 7.1. Toimenpiteet ennen räjäytystöitä... 11 7.2. Toimenpiteet heti räjäytystyön jälkeen... 12 7.3. Toimenpiteet louhittaessa ilman louhintaikkunoita... 13 8. Louhintatyöhön liittyvät riskit... 13 8.1. Kiven heiton huomioiminen avolouhinnassa... 14 9. Muut asiat... 14 9.1. Ilma-aallon paineiskun huomioiminen... 14 9.2. Melun huomioiminen... 14 9.3. Tulipalon riski... 15 9.4. Rakennuksien painumat ja pohjavesi... 15 9.5. Putket ja johdot... 15 9.7. Putkiposti ja sairaalakaasut... 16 9.6. Pöly sekä pako- ja räjäytyskaasut... 16 9.7. Ilmoitukset... 16 9.8. Kauttakulku ja Ilkivalta... 17 9.9. Muuta... 17 Liitteet... 17

3 UUSI LASTENSAIRAALA 2017 Louhintatyön riskianalyysi 1. Toimeksianto ja lähtötiedot Olemme KOy Uusi Lastensairaalan toimeksiannosta laatineet uuden lastensairaalan 2017 louhintatyön riskianalyysin. Tavoitteena on ollut selvittää louhintatärinän haittavaikutusalueella (selvitysalueen kartta liitteessä 1) sijaitsevat tärinäherkät rakennukset, rakenteet ja laitteet sekä sellaiset toiminnot, jotka oleellisesti saattavat rajoittaa louhinnan toteutusta ja jotka tulee huomioida räjäytysten suunnittelussa ja toteutuksessa. Selvitysalue on noin 70-100 metriä louhinnoista. Hankkeen toimeksiantajana ja toimijoina toimivat: Tilaaja: Rakennuttajakonsultti: Geosuunnittelu: KOY Uusi Lastensairaala Swego PM Oy / Kalevi Pietilä Ramboll Finland Oy / Petri Tyynelä Kalliolouhinnan suunnittelu: Sito Oy / Jukka Pöllä Alustavassa ympäristöselvityksessä olemme arvioineet louhintatyön vaikutusta ympäristöön osa-alueittain: räjäytyksistä aiheutuvan tärinän vaikutus ympäristön rakenteisiin ja tärinäherkkiin laitteisiin arvioidun ilmanpaineaallon vaikutus kivenheiton riskin huomioiminen ja varotoimenpiteet tärinän, melun ja pölyn vaikutus alueella oleviin ihmisiin sekä ympäristön eri toimintoihin Saatujen tietojen pohjalta olemme määritelleet rakennuksille, rakenteille sekä herkille laitteille tärinän ohje-arvot. Ohjearvot perustuvat rakennusten osalta RIL 253 2010, Rakentamisen aiheuttamat tärinät - ohjeeseen, herkkien laitteiden osalta pääsääntöisesti laitevalmistajien antamiin ohjeellisiin arvoihin tai muihin kohdekohtaisiin ohjeisiin. Ohjearvoja on myös tarkasteltu perustuen kokemusperäiseen tietoon vastaavanlaisiin jo tehdyistä kohteista. Siten riskianalyysin ohjearvot on lähtökohtaisesti asetettu tasolle, mikä takaa turvallisen tärinätason louhintatyön ympäristössä. Ohjearvot eivät siis määritä rakennusten tai laitteiden rikkoutumisen tärinätasoa vaan ne kuvaavat lähinnä louhintatyön tärinävaikutusten ympäristön yleistä häiriöttömän toiminnan vähäistä riskitasoa. Tärinäherkille laitteistoille on määritelty suojaus- ja varotoimenpiteet, jotka tulee tehdä ennen louhintatöiden aloittamista. Lisäksi olemme laatineet alustavan, ohjeellisen tärinämittausohjelman sekä määritelleet kiinteistökatselmusalueen. Tässä selvityksessä esitetyt ohjearvot ja muut toimenpiteet ovat suosituksia eli lähtötasoja työn suorittamiselle. Näin ollen annettuja ohjearvoja voidaan tarkastaa tärinäasiantuntijan toimesta (alas - tai ylöspäin) työn edetessä saatuihin kokemuksiin ja mittaustuloksiin perustuen.

4 Urakoitsijan tulee suunnitella räjäytykset ja muut tärinää aiheuttavat työt siten, että myöhemmin esitetyt varotoimenpiteet ovat riittäviä. Ympäristöselvityksen yhteydessä ei kohderakennuksissa ole suoritettu varsinaisia kiinteistökatselmuksia, vaan selvitys perustuu yleispiirteiseen maastokatselmukseen ja pääosin yhteyshenkilöiden haastatteluihin. Tästä johtuen on huomioitava, että esitettyjä varotoimenpiteitä ja vaimennettavien laitteiden määrää kiinteistökatselmusten yhteydessä tulee tarkentaa ja päivittää, mikäli esimerkiksi rakennusten kunto, laitteet, toiminnot tai jotkin muut erityiset seikat sitä edellyttävät. Urakoitsija on myös ilmoitusvelvollinen havaitsemistaan puutteista projektin vastuuhenkilöille. Sairaala - alueella tehdään leikkauksia tai toimenpiteitä, jotka saattavat vaatia muutoksia töiden järjestelyissä tai keskeytyksiä tärinää ja melua tuottavissa töissä. Louhintatyössä töitä ei voida panostuksen aloittamisen jälkeen keskeyttää tai jättää suorittamatta päivän aikana, mutta kentän räjäyttämistä voidaan viivästyttää erittäin painavista syistä johtuen. Töiden aloittamisen yhteydessä sovitaan menettelytavoista, joilla louhintatyön työvaiheet ja sairaalan tarpeet sovitetaan päivittäin yhteen. Rakennuttaja varaa oikeuden räjäytysikkuna-aikojen muutoksiin sekä ajallisesti että määrällisesti. Selvitys on laadittu viikoilla 23 26 / 2014 perustuen toimeksiannon mukaisesti maastokatselmukseen ja yhteyshenkilöiden haastatteluihin. Katselmusalue ja kohdenumerointi on esitetty asemapiirroksessa liitteessä 1. 2. Rakennukset ja rakenteet sekä ympäristön tärinäherkät laitteet 2.1. Rakennus- ja rakennetiedot Rakennusten tietoja on saatu haastattelemalla kiinteistöjen yhteyshenkilöitä, sekä käymällä ko. rakennuksissa ja yrityksissä. Perustamistavat on osin saatu Helsingin maaperäkartasta. Saatuihin lähtötietoihin perustuen olemme määrittäneet kiinteistökohtaiset ohjearvot, jotka on merkitty kohdekortteihin. Kohdekortit ovat liitteenä 2. Selvityksen kiinteistöt kohdenumeroineen ovat: Kohde 1: Kohde 2a: Kohde 2b: Kohde 3: Kohde 4: Kohde 5: Kohde 6: Kohde 7: Kohde 8: Kohde 9: Kohde 10: Kohde 11: Kohde 12: Stenbäckinkatu 11, HUS LNS Lastenklinikka Stenbäckinkatu 9, Hallintorakennus Stenbäckinkatu 9, Logistiikkakeskus Haartmaninkatu 2, HUS Naistenklinikka Stenbäckinkatu 14, Zacharias Topeliusskolan Paasikivenkatu 4, Helsingin liikuntalääketieteen keskus Stenbäckinkatu 16, asuinrakennus Stenbäckinkatu 18-20, asuinrakennuksia Stenbäckinkatu 22, asuinrakennus Stenbäckinkatu 24, Romanian suurlähetystö Stenbäckinkatu 26, Saudi-Arabian suurlähetystö Kaasuasema Stenbäckinkatu, suojeltu kivimuuri

5 Yhteensä kohteita on selvityksessä 14 kpl. Tiedot mahdollisesti louhintaa rajoittavista kiinteistöistä on esitetty osoite- ja rakennuskohtaisissa kiinteistökorteissa (Liite 2). Yllä olevan luettelon rakennusten lisäksi on huomioitava HUS alueen maanalaiset tilat sekä muuntamorakennukset. Merkittävien huomioitava maanalainen tila on lastenklinikan ja Lastenlinnan välinen yhdystunneli. Asemakuva maanalaisista tiloista on liitteenä 3. Alueen louhintaa rajoittavimmat tekijät ovat ympäristön sairaaloiden CT- ja MAGkuvauslaitteet ja HUS:n Silmä- ja korvasairaalan potilas- ja leikkaustoiminnot (ei katselmusalueella, mutta tulee silti huomioida louhintatyössä). Merkittävin todennäköisesti louhintaa eniten rajoittava laite on LNS:n eli Lasten- ja nuorten sairaalan MAG-kuvauslaite. 2.2. Laitekartoitus Sairaalaympäristössä on lukemattomia herkkiä laitteita. Louhintaan rajoittavat kuitenkin laitteet, joiden ohjearvot ovat pienempiä kuin yleinen herkkien laitteiden ohjearvo 0,25g tai joiden toiminta on kriittinen sairaalan toiminnan tai potilasturvallisuuden kannalta. Riskianalyysin laitekartoituksessa ei ole siis pyritty kaikkien herkkien laitteiden kattavaan kartoitukseen vaan niiden herkimpien todennäköisesti louhintaa rajoittavien laitteiden tai toimintojen kartoittamiseen. Herkkien laitteiden kartoitus täsmentyy herkkien laitteiden eristämisten ja kiinteistökatselmuksen yhteydessä. Tärinäherkkien laitteiden osalta mittauksia tulee tehdä noin 150 metrin säteellä louhinnoista, jos kohde on erityisen herkkä (<0,25g) tai toiminta on potilasturvallisuuden kannalta kriittinen. Alla on ne todennäköiset laitteet tai toiminnat, jotka rajoittavat louhintatyötä ja joihin suositellaan jatkuvaa tärinäseurantaa: LNS : Naistenklinikka: Kriittisin 2. kerroksen Magneettikuvauslaite sekä röntgenlaiteet. A-lohkon louhintatöiden kannalta todennäköisesti kriittisin laite tulee olemaan LNS:n magneettikuvauslaite. Alustavasti 2 3 mittauspistettä tärinäherkkiin laitteisiin. Kriittisin 2. kerroksen magneettikuvauslaite (ei eristetty), CT kuvauslaitteet sekä Angio laitteet, silmä ja suukirurgia, ensiapu. Alustavasti 2 3 mittauspistettä tärinäherkkiin laitteisiin. Meilahden sairaala: Röntgen-osasto, Angio, silmäkirurgia ym. leikkaukset. 1 2 mittauspistettä työmaasta nähden lähimpään tärinäherkkään laitteeseen. yhteyshenkilö: Kari Sippola, HUS kuvantaminen kari.sippola@hus.fi puh 050 427 9635 HUS Silmä- ja korvasairaala: Tarkkuutta vaativia toimenpiteitä. Yksi tärinämittauspiste sairaalan toiminnan kannalta tärkeään kohteeseen. Yhteyshenkilö Jyrki Kenttä puh 03 471 86275 Räjäytysajat ilmoitettava sairaalalle. Kolmiosairaala: Saattaa vaatia toimenpiteitä. Yhteyshenkilö Kirsi Tähtinen vaihde 09 4711.

6 3. Varotoimenpiteet 3.1. Rakennekatselmukset Räjäytystyöt tulee suunnitella suoritettavaksi siten, että ympäristölle aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Ennen louhintatyön tärinää aiheuttavien töiden aloitusta tulee rakennuttajan toimesta huolehtia, että rakennukset ja rakenteet on rakennekatselmoitu vähintään selvityksessä mainitussa laajuudessa. Alustava katselmussäde on noin 70-100 metriä tulevasta louhintatavasta riippuen (liite 1). Katselmuksen piiriin kuuluvat myös alueella sijaitsevat maanalaiset tilat ja yhdystunnelit (liite 3). Tarvittaessa on varauduttava tekemään välikatselmuksia vauriotilanteiden selvittämiseksi sekä varauduttava tarvittaessa laajentamaan katselmointialuetta. Louhintatöiden päätyttyä tehdään loppukatselmukset alkukatselmusten laajuudessa sekä työn aikana esiin tulleiden vaatimusten ja huomioiden vaatimassa laajuudessa. Rakennekatselmukset tehdään rakennusten sisäpuolella piirtämismenetelmällä ja ulkopuolella joko piirtämismenetelmällä tai videokuvauksena. Katselmuksia voidaan täydentää valokuvin. Katselmuksista laadituista pöytäkirjoista tulee toimittaa kopiot kiinteistöille sekä työn tilaajalle. 3.2. Tärinävaimennukset Laitteiden vaimennustyö ja laiteluetteloiden tarkastukset tai lisäykset on tehtävä ennen louhintatöiden aloitusta rakennekatselmusten yhteydessä. Alueella jo tehdyille tärinävaimennuksille tulee järjestää tarkistus. Tärinäherkät sairaalalaitteet tulee huomioida mittauksin etäisyydellä 100-150 metriä louhintatöistä ja tarvittaessa erityisen herkät laitteet tulee myös vaimentaa tällä laajuudella (ei kuitenkaan normaaleja pc- tai sairaalalaitteita). Laitevaimennukset eivät pääsääntöisesti koske kannettavia tietokoneita eivätkä kulutuselektroniikkaa, jotka on rakennettu kestämään normaalia käyttöä. Myös siirrettävät sairaalalaitteet kuten esim. kuljetusvaunujen päälle sijoitetut laitteet eivät yleensä kuulu vaimennusten piiriin. Vaimennusmateriaalien on oltava kyseiseen toimenpiteeseen tarkoitettuja ja valmistettuja. Vaimennustyön suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava laitteiden painot sekä vaimennusmateriaalin valmistajan antamat kuormitusolosuhteen puristumat. Vaimentimien ja laiterungon tai asennusjalan välissä on käytettävä vaimennusohjeiden mukaisesti välilevyjä oikean puristuspinnan saamiseksi (puisia välilevyjä tulee välttää, mikäli tilojen palomääräykset kieltävät palokuormaa lisäävät materiaalit). Mitoitus tulisi toteuttaa suurimmalle painumalle ja sallitulle kuormitukselle. Työmaan tulee varautua herkkien laitteiden tai laitekokonaisuuksien muutoksiin louhintatyön aikana. Eristimien toiminta perustuu eristettävän laitteen painoon. Mikäli laitteiden tai laitekokonaisuuksien painoissa tapahtuu merkittäviä muutoksia työn aikana, tulee eristys korjata vastaamaan laitteiden todellista painoa. Uusien laitteiden osalta suositellaan, että ne eristetään laiteasennuksen yhteydessä. Urakoitsijan tulee viipymättä ilmoittaa tärinäeristimiin liittyvät poikkeamat tai puutteet, jotka mahdollisesti rajoittaisivat louhintatyötä.

7 4. Tärinän ohjearvot 4.1. Rakennukset ja rakenteet Kriittisimmille, louhintaa mahdollisesti rajoittaville rakennuksille ja rakenteille sallitut tärinän ohjearvot on esitetty selvityksessä etäisyyssidonnaisina heilahdusnopeuden huippuarvon Vsall [mm/s] ohjearvoina. Ohjearvojen määritykset on tehty RIL 253 2010 mukaisesti (kelpoisuus aa-luokka). Selvityksessä tai kohdekortissa olevat ohjearvot perustuvat kolmansilta osapuolilta saatuihin rakennustapa ym. tietoihin. Näin ollen annettujen ohjearvojen oikeellisuus tulee tarkistaa ensimmäisten mittaustulosten (eli taajuuden ja siirtymän) perusteella ja ne tulee räjäytyskonsultin sekä louhintatyön valvojan toimesta korjata vastaamaan todellista perustamistapaa. 4.2. Tärinäherkät laitteet Herkkien laitteiden kuten sairaalalaitteiden ohjearvot määräytyvät laitevalmistajilta saatujen tietojen perusteella tai yleisen 0,25g ohjearvon perusteella. Riskikohteiden laitteet on pyrittävä eristämään kokonaisuudessaan, mikäli louhintatyö aiheuttaa niiden toiminnalle riskin. Eristämättömät laitteet ovat yleensä louhintaa eniten rajoittavia kohteita, joten tärinäeristykset tulee pyrkiä tehdä näiden osalta mahdollisimman kattavasti. Sairaalalaitteiden, kuten magneettikuvauslaitteiden, joiden käytönaikainen ohjearvo on 0,1g, suositellaan seuraavaa toimintamallia. 1. Laitevalmistajan antama tärinäarvo koskee käytönaikaista ympäristön laitteeseen kohdistamaa tärinää. Kyseinen laitteen käytönaikainen ohjearvo 0,1g takaa laitteen häiriöttömän toiminnan ja potilasturvallisuuden. Räjäytystyön ajaksi laitteen käyttö pysäytetään ja potilas ei ole räjäytyksen aikana laitetilassa. Tämä tarkoittaa, että louhintaa tehdään räjäytysikkunoiden aikana. Laitteen ollessa pois potilaskäytöstä ja nk. stand-by -tilassa, voidaan näiden laitteiden osalta soveltaa yleensä 0,2g ohjearvoa. 2. Kyseisen ohjearvon puitteissa voidaan tehdä myös tärinää aiheuttavaa työtä, mutta koska kyseessä on potilasturvallisuuteen liittyvä ohjearvo, tulee työssä olla hyvin suuri varmuus ohjearvossa pysymisessä. Tämä tarkoittaa, että louhintatyöt tulee aloittaa aina louhintaikkunoita käyttäen. Kun alhaisessa tärinätasossa pysyminen on varmistettu, voidaan louhintaa jatkaa ilman louhintaikkunoita. Mikäli louhintatapoihin tehdään merkittäviä muutoksia tai louhintasuunnitelman perusteella ei voida olla riittävän varmoja, tulee louhinta aina tehdä louhintaikkunan aikana (tai laitteen ollessa pois potilaskäytöstä). Herkkien sairaalalaitteiden ohjearvot koskevat pääsääntöisesti suoraan laitteeseen kohdistuvaa tärinää. Tämän tyyppistä tärinää mitataan, mikäli mahdollista, suoraan laitteen rungosta läheltä esim. laitteen jalkaa. Sähkömagneettisten sairaalalaitteiden osalta mittausta ei yleensä voida tehdä perinteisillä sähkömekaanisilla mittausantureilla vaan mittaus joudutaan tekemään laitehuoneen ulkopuolelta. Tällöin mittaus tehdään pääsääntöisesti laitehuoneen välittömästä läheisyydestä mielellään lattiasta laitehuoneen rungon vierestä.

8 Magneettikuvauslaitteiden laitehuoneiden rungot (esim. puurunkoiset) voivat vaimentaa tärinää tai ne voivat olla tärinäeristettyjä, minkä johdosta laitehuoneen ulkopuolinen mittaus antaa todellista suuremman mittaustuloksen, mitä mittaus suoraan laitteesta antaisi. Tällöin suositellaan, että tärinää mitataan yhtäaikaisesti sekä laitehuoneen vierestä että suoraan itse laitteesta. Yhtäaikaisella mittauksella selvitetään laitehuoneen vaimennussuhde, minkä perusteella laitehuoneen ulkopuolisen mittauspisteen ohjearvo voidaan korjata vastaamaan laitteeseen kohdistuvaa todellista tärinää. Laitteesta tehtävässä mittauksessa käytetään tällöin kuituoptista mittausta tai mittaus voidaan tehdä laitteen ollessa sammutettuna. Sairaalalaitteet aiheuttavat omalla toiminnallaan myös itsessään merkittävää tärinää. Vaikka laite itsellään aiheuttaisi suurempaa tärinää kuin mitä louhintatyön ohjearvoksi on asetettu, ei kyseinen laitteen itsensä aiheuttama tärinä vapauta louhijaa laitteelle asetetusta ohjearvosta. Ohjearvossa tulee huomioida, että laite on suunniteltu sietämään omasta toiminnastaan syntyvää tärinää, mutta se voi silti olla häiriöherkkä ulkopuolisille tärinöille tai häiriöille. Tärinäherkkien sairaalalaitteiden, atk-laitteiden, muuntamo- sekä relelaitteiden ohjearvot on yleensä määritelty kolmiaksiaalisesti, jolloin mikään tärinän komponenteista (pysty / vaakasuuntaiset) ei saa ylittää annettua ohjearvoa. Herkkien laitteiden ja palvelimien osalta mittaukset tulee tehdä edustavista paikoista suoraan laitteen rungosta (esim. koneen alaosasta läheltä laitteen jalkaa). Mittaus - ja louhintasuunnitelmat tehdään herkimmän eli rajoittavimman laitteen tai toiminnan sekä niiden ohjearvojen perusteella. Mikäli riskialueen sisällä on useita herkkiä laitteita noin 10-30 metrin etäisyydellä toisistaan, tulee laskennassa huomioida, että pienikin säteittäinen louhintapaikan muutos voi muuttaa merkittävästi eri laitteiden suhteellisia etäisyyksiä. Kiihtyvyyden arvioinnissa tulee myös huomioida, että tärinä välittyminen eri rakenteiden (erilaiset ominaistaajuudet) kautta voi vaikuttaa merkittävästi kiihtyvyyden tasoihin. Tällöin pienetkin muutokset louhintatavoissa tai etäisyyksissä voivat aiheuttaa merkittävää vaihtelua mittaustuloksissa. Tärinämittaustuloksia tulee seurata koko louhintatyön ajan kaikista herkistä tärinämittauspisteistä. Suunnittelussa tulee varautua myös muiden kuin herkimmän tai rajoittavimman mittauspisteiden vaikutuksiin louhintatyössä. Mittaustuloksien normaalin käsittelyn lisäksi suositellaan mittaustuloksien tilastollista käsittelyä, joilla voidaan selvittää normaalista poikkeavat mittauspisteet tai työvaiheet (eristimien toimivuuden tarkkailu, tärinän poikkea johtuminen alueella). Herkkien sairaalalaitteiden lisäksi on huomioitava, että alueen rakennuksissa on sähkömuuntamoita (sekä yritysten omia että sähköverkon) ja relelaitteistoja sekä puhelinkeskuslaitteita. Niiden sijainnit on selvitettävä alkukatselmusten yhteydessä ja tarvittavat suojaustoimenpiteet on toteutettava ennen louhintojen aloitusta. Sähkö- ja puhelinreleiden kiihtyvyyden ohjearvo on alustavasti amax = 1 g (vastaava heilahdusnopeuden sallittu maksimiarvo vmax = 40 mm/s, kun taajuus f = 50 Hz ja vmax = 15 mm/s, kun taajuus f = 100 Hz). Ohjearvoa voidaan tarkastella tapauskohtaisesti ja laitteiston omistajan suostumuksella ohjearvoa voidaan nostaa vastaamaan ETSI EN 300 019-1-3 V2.2.2 (2004-07) standardia sivu 16 luku 5.5. taulukon kohta b ohjearvoa eli 40 m/s 2 (noin 4g, kun tärinän kesto 22ms). Mikäli ohjearvoa nostetaan alustavasta, tulee tärinätasoa seurata mittauksin. Mittauksissa tulee seurata tällöin kiihtyvyyden lisäksi tärinän taajuutta (taajuusjakaumaa) ja kestoa. Tukiasemien kiihtyvyyden ohjearvo lyhytkestoiselle (22ms) tärähdykselle on 4g.

9 UPS laitteiden osalta alustava ohjearvo on 2g. Ohjearvoa voidaan tarkastella tapauskohtaisesti ja ohjearvoa voidaan nostaa laitteiston omistajan suostumuksella. Mikäli ohjearvoa nostetaan alustavasta, tulee tärinätasoa seurata mittauksin. Mittauksissa tulee seurata tällöin kiihtyvyyden lisäksi tärinän taajuutta (taajuusjakaumaa) ja kestoa. Sähkömuuntamoiden kiihtyvyyden ohjearvo on alustava amax = 1 g, kun taajuus on pienempi kuin 100Hz. Jos kaikkien suuntakomponenttien taajuus on yli 100Hz, voidaan muuntajan omistajan hyväksynnällä käyttää kiihtyvyyden ohje-arvona amax = 2 g. Ohjearvon määrityksessä käytettävä taajuus on tärinän huippuarvoa vastaava taajuus. Akku- ja öljyvarastohuoneiden sekä varavoimakoneiden osalta ohjearvoina käytetään kiinteistön rakenteelle annettuja ohjearvoja. Näiden osalta suositellaan sovittavaksi säännölliset tarkastukset niiden kunnon varmistamiseksi. Kiinteistöissä mahdollisesti olevien tärinästä laukeavien lasinrikko- ja murtohälyttimien osalta on urakoitsijan sovittava rakennekatselmusten yhteydessä tarvittavat menettely- ja ilmoitustavat ko. kiinteistön edustajan kanssa. 4.3. Sitoutumisvaiheessa olevat betonirakenteet Louhintaurakoitsijan tulee olla yhteydessä tärinähaitta-alueen rakennusurakoitsijoihin sekä selvittää mahdolliset betonivalut aikatauluineen. Urakoitsijan on varauduttava työalueella betonitöiden yhteensovittamiseen kevättalvella 2015. Mikäli louhintatyön vaikutuspiirissä tehdään samanaikaisesti betonirakenteita, tulee niiden osalta noudattaa rakennusselostusta. Työn suunnittelu ja toteutus tulee tehdä niin, että valutöitä ei jouduta keskeyttämään. Louhintatyön ohjearvot määräytyvät kohteen etäisyyden, betonilaadun ja sen sitoutumisajan perusteella. Ohjearvot määrätään RAK - suunnittelijan toimesta. Mikäli louhintaa tehdään betonivalun sitoutumisaikana, tulee valuun järjestää tärinämittaus. 4.4. Maanalaiset tilat ja tunnelit Lainsäädäntö velvoittaa louhintaurakoitsijaa ilmoittamaan tulevasta räjäytyksestä merkkiäänellä. Merkkiääni ei kuitenkaan kuulu maanalaisiin tiloihin. Näiden osalta suositellaan, että räjäytystyöstä ilmoitetaan esim. keskusradion kautta tai selkein kyltein, joissa kerrotaan alueella tehtävästä louhintatyöstä. Louhintatyötä lähimpien maanalaisten tilojen osalta voidaan käyttää myös merkkivaloja yhdessä varoituskyltin kanssa varoittamaan tulevasta räjähdyksestä. Maanalaisten tilojen osalta, jotka ovat alle 30 metriä louhinnasta, suositellaan suljettavaksi räjäytystyön ajaksi työmaan ulkopuolisilta henkilöiltä. Ruiskubetonoitujen kalliotilojen osalta suositellaan alustavasti käytettäväksi rakennustapakerrointa Fk = 1,0 niiden runsaan käytön vuoksi (yhdystunnelit, paljon henkilöiden kauttakulkua, putkipostit ym. toiminnot huomioon ottaen). Työmaa-alueeksi katsottavat maanalaiset tilat ja tunnelit tulee sulkea niin, että niiden tahaton käyttö louhintatyön aikana ei ole mahdollista. Tunneleiden rakenteet ja niissä kulkevat vesijohdot sekä putkiposti suositellaan kuvattavaksi katselmusten yhteydessä niiltä osin kun voidaan kohtuullisesti päästä näkemään. Tunneleiden asemakuva on liitteenä 3.

10 5. Tärinämittaukset Tärinän voimakkuutta on valvottava louhintaan nähden lähimmistä herkkien laitteiden laitetiloista sekä rakennusten edustavista rakenteista koko louhintatyön ajan. Tärinämittarien sijoituspaikat tarkistetaan alkukatselmustietojen pohjalta, eri työvaiheiden ajoituksien mukaan sekä hankkeessa toimivan louhintakonsultin tai louhintatyön valvojan suositusten pohjalta. Herkkien laitteiden tärinää on mitattava myös suoraan laitteesta (kts. luku 4.2.), mikäli mahdollista. Herkistä tärinäeristetyistä laitteista suositellaan yhtäaikaista mittausta sekä suoraan laitteesta että laitetilan kantavasta rakenteesta (tai lattiarakenteesta), jolloin tärinämittaustuloksista voidaan arvioida tärinäeristimien vaimennuskykyä louhintatyön sen hetkisen tilanteen mukaan. Urakoitsijan tulee merkitä tärinämittausohjelmaan tarvittavat tiedot räjäytyksistä, kuten kentän numero, sijainti ja käytetty momentaaninen räjähdysainemäärä. Sijaintitiedon avulla lasketaan kenttäkohtaiset etäisyyssidonnaiset ohjearvot sekä tarkistetaan samassa yhteydessä ohjearvoissa pysyminen. Mittauspisteiden paikkoja on siirrettävä louhinnan edistymisen ja painopisteen mukaan. Louhintaurakoitsijan tulee ilmoittaa mittauksesta vastaavalle, mikäli louhintatyön painopiste siirtyy pois mitattavalta alueelta tai jos mittaukset eivät edusta riittävällä tasolla suoritettavaa työtä. Alustavan arvion mukaan sairaala - alueelle tulisi sijoittaa 15-18 mittauspistettä, joista 3-4 tulee rakenteisiin eri suuntiin louhintakohteesta, 7-9 kpl herkkiin sairaalalaitteisiin, 1-2 kpl yhdystunneleihin, joita ei suljeta työn ajaksi, 2 kpl palvelinhuoneisiin ja 2 kpl muuntajatiloihin. Lisäksi mahdollisia mittauspaikkoja tulevat olemaan leikkaussalit tai robottileikkaussalit. Sairaala-alueen lähiympäristön kiinteistöihin tulee varata alustavasti 4-5 mittauspistettä (huom! suurlähetystöt). Työnaikainen mittareiden määrä määräytyy tehtävän työn laajuudesta eli kulloinkin käynnissä olevien louhintatyökohteiden määrästä. Alustavat mittauspisteet on esitetty liitteen 1 selvitysalueen kartassa. Mikäli louhintatöiden aikana alueella aloitetaan yhtäaikaisesti rakennustyöt, tulee niiden osalta varautua mittauksiin etenkin betonivalujen yhteydessä (kts. luku 4.3.). Alueella tehtäviin purkutöiden osalta suositellaan, että tärinää mitataan edustavista paikoista noin 1-2 mittarilla. 6. Tärinämittarit Mittalaitteiden tulee soveltua rajoittavan tai rajoittavien mittaussuureiden kolmikomponenttiseen mittaukseen (heilahdusnopeus, kiihtyvyys, taajuus ja siirtymä). Kaikkien mittalaitteiden tulee olla kaukovalvonnassa, jolloin mittaustulos saadaan asianosaisille välittömästi ilman mittauspaikalla käyntiä (kulunvalvonta, tietoturva). Tärinämittareiden kalibrointi tulee tehdä vähintään RIL253 mukaisesti tai laitevalmistajan suosittelemalla tavalla.

11 Mittareiden kuntoa tulee seurata päivittäin ja mahdolliset vikaantumiset tulee hoitaa viipymättä, korkeintaan 2 arkipäivän kuluessa vikaantumisen tultua ilmi. Tärinämittaukset tulee tehdä riittävällä laajuudella, jotta yhden mittarin vikaantuminen ei vielä estä riittävää tärinätason arviointia ympäristössä. Louhintaurakoitsijan tulee esittää viipymättä havaitsemansa mittaukseen liittyvät vikaantumiset, epäselvyydet tai puutteet, jotta mittausjärjestelyt voidaan korjata työmaan kaikkien osapuolien hyväksymään kuntoon. Mittausjärjestelmän tulee tarvittaessa lähettää kriittisistä mittauspisteistä ohjearvon ylittävästä tuloksesta tekstiviesti työtä suorittaville vastuuhenkilöille, työmaan valvojalle sekä herkkien laitteiden osalta erikseen nimetylle vastuuhenkilölle. Herkkien sairaalalaitteiden osalta rakennuttajan tulee järjestää laitteesta vastaaville henkilöille pääsy reaaliaikaiseen tärinämittaustuloksien seurantaan. 7. Toimenpiteet ja tärinämittaustulosten käsittely louhintatyössä 7.1. Toimenpiteet ennen räjäytystöitä Sairaala-alueella toimittaessa louhintaa tehdään erikseen sovituilla louhintaikkunoilla. Alustavat louhintaikkunat ovat klo 7:00, 12:00, 15:00 ja 18:00 ja ne ovat kestoltaan 15 minuuttia. Louhintaikkunoiden käytöstä on sovittava päivittäin yhdessä sairaalan kanssa. Louhintaurakoitsijan tulee ilmoittaa viipymättä myös niistä ajoista, jolloin louhintaa ei tehdä suunnitelmasta poiketen, sillä myös käyttämättömistä louhintaikkuna-ajoista aiheutuu merkittävää haittaa sairaaloiden toiminnalle. Menettelytavoista, kuten esim. ilmoituksista valvomoon ennen räjäytystä ja räjäytyksen jälkeen, sovitaan ennen louhintatöiden aloittamista. Mikäli ympäristölupa mahdollistaa ilta- tai viikonlopputyön, sovitaan niiden osalta käytettävät louhintaikkunat erikseen. Sairaalan logistiikkakeskuksessa on toimintaa vuoden 2014 loppuun saakka. Keskuksessa on korkeita varastohyllyjä, joiden osalta louhinta voi aiheuttaa tavaroiden tippumisriskin. Louhintatyöstä varoittavan merkkiäänen kuuluminen näihin tiloihin pitää varmistaa ennen töiden aloittamista. Mikäli varoitusääni ei ole riittävä, tulee varoitus varmistaa esim. varoitusvaloilla. Louhintaurakoitsijan on esitettävä louhintatyön valvojalle räjäytyssuunnitelmat työvaiheittain eriteltynä sekä niihin liittyvät aikataulut hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. Suunnitelman pohjana voidaan käyttää entisiä kokemuksia. Räjäytyssuunnittelussa tulee käyttää aikaisemmista kentistä saatuja mittaustuloksia (esim. k-arvo tai Skaalattu etäisyys) ja siten varmistaa tärinän ohjearvoissa pysymisen. Urakoitsijan tulee varmistaa mahdollisen irtiporauksen tai - sahauksen kunto ennen räjäytystöiden aloittamista (esim. veden poisto railosta). Urakoitsijan on toimitettava louhintatyön valvojalle ennakkosuunnitelmat päivittäin sisältäen seuraavat tiedot jokaisesta suunnitellusta kentästä: alustava suunnitelma päivän louhintatöistä ja käytettävistä räjäytysikkunoista räjäytyksen numero

12 panostuskaavio, josta ilmenee räjäytettävän kentän sijainti, rintauksen korkeus, irrotettu kalliomäärä, ominaispanostus, käytetyt räjähdysaineet, sytytysjärjestys, momentaaninen räjähdysainemäärä, kentän koko räjähdysainemäärä ja käytettyjen nallien lukumäärä numeroittain etäisyys räjäytyskohteeseen (/ mittauspisteisiin) huomioiden etäisyysriippuvaiset maksimitärinäarvot tai kiinteät ohjearvot louhintakohteen kannalta merkitseviin mittauspisteisiin Kaaviot on ennen panostuksen aloitusta luovutettava valvojalle ja ne liitetään työmaapöytäkirjaan tai tärinämittausraportteihin. Kunkin räjäytyksen paikan ja järjestysnumeron urakoitsija merkitsee lisäksi karttapohjalle. Uuden kentän suunnittelussa ja toteutuksessa tulee varmistaa, että asetetuista kiihtyvyyden ohjearvoista ei poiketa. Mittausjärjestelmän toimivuus kriittisten mittauspisteiden osalta tulee tarkistaa tai tarkistuttaa määräajoin (etenkin niiden mittareiden osalta, joihin ei ole tullut tuloksia). Tarkastukset tulee kirjata esim. työmaapöytäkirjaan. Tarkastus voidaan tehdä esim. käyttäen mittareiden histogram - tai intervalli - toimintoa. 7.2. Toimenpiteet heti räjäytystyön jälkeen Jokaisen räjäytyksen jälkeen kaikki kriittiset mittarit luetaan ja töitä saadaan jatkaa vain, jos ohjearvoja ei ylitetä. Kriittiset mittauspisteet ja kohteet määrittää työmaan louhintatyön valvoja yhdessä sairaalan vastuuhenkilön ja tärinäkonsultin kanssa. Tällaisia kriittisiä mittauspisteitä ovat mm kaikki herkät sairaalalaitteet, joiden toiminnanaikainen ohjearvo on 0,1g tai joiden toiminta on kriittinen sairaalan toiminnan tai potilasturvallisuuden kannalta. Myös muiden tärinämittareiden tulokset ja räjäytyspisteen väliset etäisyydet selvitetään, etenkin jos tärinäohjearvot ovat etäisyyssidonnaisia. Seuraavat räjäytykset on suunniteltava mittaustulosten perusteella siten, että sallitut ohjearvot eivät ylity tärinän minkään komponentin osalla. Mittaustuloksista laaditaan kirjallinen räjäytyskenttä- ja mittauspistekohtainen tärinämittausraportti. Raportissa tulee esittää myös räjäytyskentän ja mittauspisteen välinen etäisyys tulosten arviointia varten. Tiedot on esitettävä kirjallisesti louhintatyön aikana laadittavissa tärinämittausraporteissa. Lisäksi mittauskonsultin tulee luovuttaa pyydettäessä kaikki mittaustulokset rakennuttajalle. Mittaustulosten käsittely tulee järjestää niin, että tulokset voidaan välittömästi analysoida (etenkin, jos on tullut työt keskeyttävä ylitys). Ylityksen tapahduttua mittaustulokset ja ylityksen aiheuttanut työvaihe tulee tutkia, syy selvittää ja ylityksestä tulee laatia poikkeamaraportti. Töitä saadaan jatkaa vain työmaan valvojan luvalla. Poikkeamaraporttiin tulee kirjata ne menettelyt, joilla uusien ylitysten syntyminen estetään. Työmaakokouksiin laaditaan kirjallinen tärinämittausraportti, josta selviää tärinämittauspisteiden ja louhintakohteiden sijainti sekä kussakin mittauspisteessä saadut tärinämittausrekisteröinnit. Raportissa tulee esittää myös räjäytyskentän ja mittauspisteen välinen etäisyys etäisyyssidonnaisten tulosten arviointia varten. Tärinämittaustulokset merkitään työmaapäiväkirjaan.

13 Herkkien laitteiden tärinämittareiden matalasta mittauskynnyksestä johtuen niistä saattaa tulla häiriötuloksia, jotka ylittävät annetut ohjearvot. Häiriötulokset tulee tutkia ja merkitä viipymättä järjestelmään joko louhintakonsultin tai louhintatyön valvojan toimesta. Mikäli sairaalan oma toiminta aiheuttaa jatkuvia häiriötuloksia, tulee asiassa tutkia mahdollista mittauspaikan siirtoa vähemmän häiriöalttiiseen kohtaan. 7.3. Toimenpiteet louhittaessa ilman louhintaikkunoita Tärinätasojen ollessa matalia voidaan louhintaa tietyissä olosuhteissa tehdä ilman louhintaikkunoita. Tällaisessa louhinnassa tulee olla ehdottoman varmaa, että kriittisten MAG - tai TT - laitteiden ohjearvoja ei ylitetä. Tällaisessa louhinnassa yksikin ylitys kriittisessä mittauspisteessä tarkoittaa, että työt tulee keskeyttää. Mikäli tärinämittaustulos on ollut louhinnasta, tulee työssä palata louhintaikkunoiden käyttöön, kunnes toiminnassa saavutetaan riittävä varmuus ohjearvoissa pysymisessä. Tässä tapauksessa ylitys tarkoittaa myös käytännössä sitä, että louhintoja voidaan jatkaa vasta sen jälkeen, jolloin louhintaikkunat on saatu sovittua sairaaloiden herkkien laitteiden käytöstä vastaavien kanssa. 8. Louhintatyöhön liittyvät riskit Louhintatyön suurimmat riskit liittyvät nyt toteutettavassa työssä todennäköisesti tahattomiin tärinää aiheuttaviin vahinkoihin, jotka eivät välttämättä vielä aiheuta laiteiden tai rakenteiden rikkoutumisia, mutta voivat silti aiheuttaa sairaalalaitteiden toimintahäiriöitä. Toiminta voi myös vaarantaa välillisesti sairaaloiden potilasturvallisuuden. Tämän vuoksi ohjearvoissa pysymiseen ja työn huolellisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Louhintatyön riskit määräytyvät louhintatyösuunnitelman ja käytettävien työmenetelmien perusteella. Näitä riskejä ovat mm: Räjäytyksestä johtuvan louheen turpoaminen siirtää tukirakenteita Räjähdyskaasujen tunkeutuminen rikkonaisen kallion kautta rakennusten tukirakenteisiin tai kalliotiloihin Liian vähäinen räjähdysainemäärä kg/m3 saattaa aiheuttaa räjäytettävän kentän siirtymisen poispäin aiotusta heittosuunnasta. Kenttäreikien "korkkaaminen" viereisen rakenteen alle (paine lyö suoraan rakenteisiin). irtiporatun tai sahatun railon täyttyminen hiekalla tai vedellä Louhittuun pohjaan panostilojen poraus (vanhaan reikään poraamisen riski, jossa voi olla räjähtämätön panos). Kaivinkoneen puomiston tai muun vastaavan työkoneen kuten poravaunun hallinta louheen lastaustöissä, sekä kentän suojaustoimenpiteitä tehtäessä (puomin osuminen rakenteisiin lähellä tärinäherkkiä kohteita). Tukirakenteen pettäminen panostustyön ollessa käynnissä (räjähdysvaara). Lisäksi muita riskejä ovat mm kiven heitto, tulipalon riski, ilkivalta ym. riskit, joita on luetteloitu seuraavissa kappaleissa.

14 8.1. Kiven heiton huomioiminen avolouhinnassa Työmaan tulee kiinnittää erityistä huomiota etenkin kivenheiton riskiin ja sen aiheuttamiin jälkiseuraamuksiin. Heiton ja sinkoutumisen estämiseksi edellytetään seuraavia toimenpiteitä: Ominaispanostus on eri pengerkorkeuksilla valittava oikeaksi eli avolouhinnassa ohjeellisesti n. 0.35-0.50 kg / m3 Pohjapanoksen suuruus on määrättävä aina porausreiän pohjan todellisen edun mukaan. Jos esim. käytetään "kassaan" porausta voi edellisen kentän viimeisen rivin aiheuttama ryöstö aiheuttaa sen, että seuraavan kentän ensimmäisen reikärivin etu on ennakkolaskelmia pienempi. Tällöin kyseiset reiät on panostettava ennakkolaskelmia kevyempää panostusta käyttäen tai joskus jopa hylättävä ja porattava uudet reiät Varsipanos määritetään varsiosan todellisen edun mukaiseksi Penkereet peitetään painopeitteillä (esim. kumimatot), joiden on oltava myös sinkoiluja estäviä. Kentän edessä on käytettävä louhetäkkäystä. Sytytysjärjestelmä tulee suunnitella siten, että syttymisväli peräkkäisissä tai vierekkäisissä rei issä on riittävän lyhyt, mieluiten korkeintaan 17-42 ms. Louhintatyön johtaja määrittää vaarallisen alueen. Liikenne ja kauttakulku tulee estää vaaralliselle alueelle räjäytystyön ajaksi. 9. Muut asiat 9.1. Ilma-aallon paineiskun huomioiminen Painevaikutuksen kannalta kriittinen kohta ovat lähiympäristön rakennusten lasipinnat. Alueen kohteiden osalta työmaan tulee varautua mahdollisiin ilmanpainemittauksiin. Mahdolliset paineiskut eivät saa ylittää 500Pa (5mbar). 9.2. Melun huomioiminen Helsingin kaupungin ympäristökeskus määrittää ympäristöluvassa sallitut melutasot ja tarvittavat melumittaukset ympäristön rakennuksista. Urakoitsijan tulee varautua melumittauksiin ja niitä tulee tehdä säännöllisesti ja suunnitelmallisesti koko työmaan ajan. Mittausraportit tulee toimittaa kahden viikon kuluessa mittauksesta ympäristökeskukselle. Työmaan tulee seurata aktiivisesti toiminnasta aiheutuvaa melutasoa ja pyrkiä toiminnassaan toimintatapoihin, joilla vähennetään ympäristöön kohdistuvaa meluhaittaa. Ilta-aikaan tehtävästä louheenajosta sekä poraus- ja rusnaustyöstä aiheutuvaa melua tulee mitata edustavasta paikasta työmaan ympäristöstä ympäristöluvan määrittelemällä tavalla. Melun yläraja niillä alueilla, missä työmaalle kuulumaton henkilö voi oleskella, ei saa nousta suuremmaksi kuin 85 db(a). Urakoitsija on velvollinen pitämään melutason tätäkin alhaisempana, mikäli viranomaiset niin vaativat.

15 Rakennuttaja voi tarvittaessa teetättää urakoitsijalla melumittauksia ympäristön rakennuksissa, jos melutaso niissä nousee häiritsevän korkeaksi. Meluhaitasta tehtyihin reklamaatioihin tulee vastata viipymättä ja haitasta kärsivälle taholle tulee tarjota mahdollisuutta melumittaukseen. Meluhaitasta tulee tiedottaa ympäristöluvan määrittämällä tavalla. 9.3. Tulipalon riski Louhintatyöhön liittyy aina tulipalon riski. Riski on suurimmillaan, kun jo panostetun tai räjäytetyn kentän päällä olevat matot syttyvät palamaan. Pelastuslaitoksen ohjeiden mukaisesti tällaista paloa ei sammuteta vaan sen annetaan palaa nk. loppuun. Syynä tähän on se, että sammutustyö saattaa aiheuttaa vielä räjähtämättömien räjähdysaineiden räjähdyksen. Tämän tyyppisiä tapauksia on noin yhden kerran vuodessa. Toinen merkittävä tulipalon riski syntyy mahdollisesta työkoneen palosta. Savukaasut voivat johtua kohti sairaaloiden ilmavaihtokoneiden sisäänottoja, joten louhintaurakoitsijan tulee yhteen sovittaa pelastautumissuunnitelmansa HUS:n pelastautumissuunnitelman kanssa. Suunnitelmassa tulee huomioida mm ne toimenpiteet, joilla savukaasujen pääsy sairaalatiloihin estetään tulipalon sattuessa (pelastussuunnitelmaan yhteystiedot, joilla varmistetaan tarvittaessa laitteiden nopea sammutus). 9.4. Rakennuksien painumat ja pohjavesi Ympäristön painuma- ja pohjavesiseurantaa tehdään geosuunnittelijan määrittelemänä erillisenä asiakirjana. 9.5. Putket ja johdot Urakoitsijan on selvitettävä riittävässä laajuudessa putkien, johtojen, viemäreiden ja kaapeleiden sijainnit ennen töiden aloitusta ja tärinärajoituksessa on noudatettava putki-, kaapeli- ja verkkotoimittajien / haltijoiden antamia ohjeita ja määräyksiä. Päävesiputkien, viemäreiden ja tai vanhojen huonokuntoisten vesiputkien suhteen urakoitsijan tulee ryhtyä kaikkiin varotoimenpiteisiin, joilla estetään putkirikot, kaivannon täyttyminen putkirikon yhteydessä tai veden johtuminen alueen kiinteistöihin putkirikon yhteydessä. Selvityksen yhteydessä tulee selvittää vesiputkien venttiilikaivojen sijainti ja sulkujen toiminta tulee tarkastaa hyvissä ajoin ennen louhintatöiden aloittamista. Venttiilikaivot tulee tyhjentää vedestä ja liasta ennen louhintatöiden aloittamista. Selvitykset ja venttiilien toiminnan tarkastukset tehdään urakoitsijan toimesta, mikäli asiasta ei ole muutoin mainittu urakka-asiakirjoissa. Sprinkleriputkien osalta tulee ennalta selvittää ne toimenpiteet, jotka tulee tehdä putkirikon sattuessa.

16 9.7. Putkiposti ja sairaalakaasut Rakennuksissa toimii putkiposti. Postin toiminta on tärkeä sairaalan toiminnalle. Mahdolliset toimintahäiriöt putkipostin osalta saattavat johtaa ohjearvojen tarkistuksiin. Sairaalan kaasuasemat on esitetty kohdekortissa 11. Sairaalakaasut tai niiden putkistojen toimintahäiriöt saattavat johtaa ohjearvojen tarkistuksiin. Sairaaloiden ohjearvojen määrityksissä on käytetty rakennustapakerrointa Fk = 1,0. Mikäli sairaalalaitteiden tai putkistojen osalta voidaan havaita merkittävästi lisääntyneitä toimintahäiriöitä tai laiterikkoja, alennetaan sairaaloiden ohjearvot rakennustapakertoimelle Fk = 0,85. 9.6. Pöly sekä pako- ja räjäytyskaasut Porauksessa on käytettävä riittävän tehokkaita pölynerottimia (tarvittaessa vesihuuhtelua). Merkittävän pölyhaitan muodostaa myös louheen poisajo maansiirtoautoilla. Pölyn leviämistä tulee tarvittaessa ehkäistä kastelemalla lastia, pesemällä kuljetusajoneuvon renkaat ja puhdistamalla ajoreitit. Talvella pölyn torjuntaan liittyen tulee huomioida pintojen jäätyminen. Urakoitsijan tulee tällöin varautua liukkauden torjuntaa sekä työmaalla että työmaan välittömässä läheisyydessä. Kerätty porauspöly tulee toimittaa pois asianmukaisesti työmaa-alueelta. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota pakokaasujen ja räjähdyskaasujen poistoon siten, että ne eivät pääse ympärillä olevien rakennusten ilmanvaihtojärjestelmiin. Mikäli dieselpakokaasut, poraus - tai työmaapöly sekä räjähdyskaasut aiheuttavat merkittävää haittaa sairaalan toiminnalle, tulee työssä varautua mahdollisiin mittauksiin tai ilmanottojen johtamisiin pois työmaan välittömästä läheisyydestä. 9.7. Ilmoitukset Ennen louhintatyön aloitusta kaikkiin lähialueen kiinteistöihin jaettaan tiedote, jossa ilmoitetaan työtä koskevat tarpeelliset tiedot ja yhteyshenkilöt. Tiedote jaettaan myös kohteisiin, jossa louheen poisajo tai liikennejärjestelyt voivat aiheuttaa häiriötä. Tiedotteista tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: kuvaus tehtävästä työstä aloitusajankohta ja työn arvioitu kesto sekä arvioitu valmistumisaika päivittäiset työajat mielellään kartta tai selvitys työmaa-alueen sijoittumisesta naapurialueilla suoritettavat varotoimenpiteet katselmukset / tärinämittaukset (katselmusalueen sisäpuolelta) räjäytyksistä ilmoittaminen työmaan yhteystiedot valvojan ja urakoitsijan yhteyshenkilön nimet sekä puhelinnumerot

18 LIITE 1

LIITE 2 Kohde 1 HUS Lastenklinikka / LNS Lasten - ja nuorten sairaala Osoite: Tyyppi: Rakennusvuosi: Omistaja: Huoltoyhtiö: Yhteyshenkilö: Perustamistapa: Kerrosluku: Maanalaiset tilat: Pohjataso: Rakennusmateriaalit Sokkeli: Kantavat rakenteet: Julkisivumateriaali: Tärinäherkät laitteet: Erityishuomiot: Stenbeäckinkatu 11, 00250 Helsinki Sairaala 1946 + 1985 + 2010 HUS Tilakeskus / Karl-Johan Wennerström puh 09 471 76034 Isän. Timo Ahtonen puh 050 4272 788 Turvallisuuspäällikkö Aaro Toivonen puh 09 471 73930 kallionvarainen 4 + 1 kellaritilat + ruiskubetonoitu henkilöliikenne yhdystunneli lastenlinnaan betoni + luonnonkivi betoni + tiili rappaus Magneetikuvaus (C-siipi, uusi leik/heräämö rak) TT-laite + röntgen-laitteet + sydänkatetrointilaite Laboratorio-laitteet pääosin D-osassa Muuntamo (MAG vieressä + B-kaari 1 krs) käytönaikainen 0,1g / 0,2g stand-by tila raja-arvo 0,25g alustava ohjearvo 1g Varavoimakone + kompressori (P-paikan vieressä) ohjearvo 1,5g Magneetikuvauslaitetta ei voida eristää. Laite ei saa olla potilaskäytössä, jos on olemassa riski käytönaikaisen ohjearvon ylitykselle. Ilmoitukset louhinnasta: MAG yhteyshenkilö: Seija Linnajärvi puh 050 428 6531 fyysikko Marjut Timonen puh 050 427 1450 osastonhoitaja Riita Riihijärvi puh 050 427 9619 sydäntutkimusyksikkö, osastoylilääkäri Jaana Pihkala puh 050 427 2278 Rakennuksessa on noin 800 pc-laitetta, noin 20kpl pienpalvelinta (< 80kg) ja noin 3 serveriä (> 80kg). Näistä osa on eristetty aikaisempien louhintatöiden yhteydessä. Ohjearvo 0,25g. Tärinärajat: Suurimmat sallitut ohjeelliset heilahdusnopeuden arvot rakenteille eri etäisyyksillä louhinnasta Etäisyys (m) Ohjearvo (mm/s) 30 45 50 38 100 28

LIITE 2 Kohde 2a / 2b HUS Hallintokeskus / Materiaalikeskus (logistiikka) Osoite: Tyyppi: Rakennusvuosi: Omistaja: Yhteyshenkilö: Perustamistapa: Kerrosluku: Maanalaiset tilat: Pohjataso: Stenbäckinkatu 9 Toimisto- / varastorakennus HUS Tilakeskus / Karl-Johan Wennerström puh 09 471 76034 Isän. Timo Ahtonen puh 050 4272 788 kallionvarainen 4 kellari Rakennusmateriaalit Sokkeli: Kantavat rakenteet: Julkisivumateriaali: Tärinäherkät laitteet: betoni betoni kahitiili / betoni PC:t 300 kpl, joista osa eristetty edellisten töiden aikana muuntamo (kuvassa) alustava ohjearvo 1g Erityishuomiot: 2015 purettavassa logistiikkakeskuksessa korkeita varastohyllyjä, joista tavaran putoamisriski. Louhintatyön varoitusääni varmistettava ennen louhintojen aloittamista. Tärinärajat: Suurimmat sallitut ohjeelliset heilahdusnopeuden arvot rakenteille eri etäisyyksillä louhinnasta Etäisyys (m) ohjearvo (mm/s) 10 70 20 55 30 45 50 38 100 28