Presidentinvaalit 2018 Ehdokkaan valintaperusteet vanhan ja uuden vaalitavan aikana Tampereen yliopisto 26.10.2017 Heikki Paloheimo heikki.paloheimo@uta.fi 1
Presidentin ja hallituksen välinen vallanjako 1 Tehtävä Yleinen toimivalta Hallituksen muodostaminen Hallituksen erottaminen Eduskunnan hajottaminen ja hajotusvaalien määrääminen Vanha valtiosääntö 1919 1980 Vanha valtiosääntö 1990-luvun lopulla Vuoden 2000 perustuslaki presidentti presidentti hallitus hallitus presidentillä itsenäiset valtaoikeudet eduskunta, pääministeri tai presidentti välillisesti hajottamalla eduskunnan presidentti presidentti eduskunnassa olevia puolueryhmiä kultuaan eduskunta tai pääministeri presidentti pääministerin aloitteesta eduskunta; presidentin rooli on puhtaasti muodollinen eduskunta tai pääministeri presidentti pääministerin aloitteesta Vuoden 2000 perustuslaki vuodesta 2012 eduskunta; presidentin rooli on puhtaasti muodollinen eduskunta tai pääministeri presidentti pääministerin aloitteesta Lähde: Heikki Paloheimo: Presidentin ja hallituksen muuttuva vallanjako. Teoksessa Niemi, Raunio ja Ruostetsaari (toim.): Poliittinen valta Suomessa. Vastapaino 2017 2
Presidentin ja hallituksen välinen vallanjako 2 Tehtävä Hallituksen esitysten antaminen Presidentin vetooikeus lakien säätämisessä Asetuksenantooikeus Virkamiesten nimittäminen Vanha valtiosääntö 1919 1980 presidentti voi muuttaa presidentti voi siirtää yli seuraavien vaalien presidentti ja hallitus presidentti nimittää huomattavan osan virkamiehistä; hallitus ja ministerit nimittävät loput Vanha valtiosääntö 1990-luvun lopulla presidentti voi muuttaa presidentti voi siirtää seuraaville valtiopäiville presidentti ja hallitus presidentin nimitysvaltaan kuuluvien virkojen määrää on huomattavasti vähennetty Vuoden 2000 perustuslaki presidentin valta asiallisesti eliminoitu eduskunta voi välittömästi kumota presidentin veton hallitus presidentti nimittää vain pienen määrän ylimpiä virkamiehiä Vuoden 2000 perustuslaki vuodesta 2012 presidentin valta asiallisesti eliminoitu presidentillä ei ole veto-oikeutta; erimielisyyden sattuessa eduskunta päättää hallitus presidentin nimitysvalta rajoitettu entistäkin pienempään joukkoon ylimpiä virkamiehiä 3
Presidentin ja hallituksen välinen vallanjako 3 Tehtävä Ulkopolitiikan johtaminen Ulkopolitiikan johtaminen: EU:ssa päätettävien asioiden kansallinen valmistelu Puolustusvoimien ylipäällikkyys Vanha valtiosääntö 1919 1980 Vanha valtiosääntö 1990-luvun lopulla Vuoden 2000 perustuslaki presidentti presidentti presidentti yhteistoiminnassa hallituksen kanssa hallitus hallitus; EUhuippukokousedustuksesta ei selviä säädöksiä Vuoden 2000 perustuslaki vuodesta 2012 presidentti yhteistoiminnassa hallituksen kanssa; erimielisyyden sattuessa eduskunta päättää hallitus; pääministeri edustaa Suomea EU:n huippukokouksissa presidentti presidentti presidentti presidentti 4
Vanha vaalijärjestelmä 300 valitsijamiestä, valittiin vaalipiireittäin kuuden vuoden toimikaudeksi Valitsijamiehet kokoontuivat valitsemaan presidentin Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, suoritetaan toinen äänestyskierros Jos toisellakaan kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, suoritetaan kolmas kierros kahden toisella kierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä Presidenttiehdokasta ei tarvinnut etukäteen nimetä, eivätkä valitsijamiehet olleet sidottuja äänestämään ehdokasta, jota he kampanjan aikana ilmoittivat kannattavansa Mustat hevoset olivat mahdollisia 5
Vanhalla vaalijärjestelmällä järjestetyt presidentinvaalit Vuosi Presidentiksi valittu henkilö Presidentiksi valitun puoluetausta Valitseva koalitio 1925 Lauri Kr. Relander ML ML, KOK, RKP 1931 Per E. Svinhufvud KOK KOK, ML, RKP(osa) 1937 Kyösti Kallio ML ML, SDP, ED (osa) 1940 Risto Ryti ED Melkein kaikki puolueet 1943 Risto Ryti ED Melkein kaikki puolueet 1950 Juho K. Paasikivi KOK KOK, SDP, RKP 1956 Urho Kekkonen ML ML, SKDL, Lib (osa) 1962 Urho Kekkonen ML ML, KOK, Lib, RKP 1968 Urho Kekkonen KESK SKDL, SDP, KESK, Lib, RKP 1978 Urho Kekkonen KESK SDP, KESK, SKDL, KOK, RKP, LKP, pienryhmiä 1982 Mauno Koivisto SDP SDP, SKDL 1988* Mauno Koivisto SDP SDP, KOK * Valitsijamiesvaalin ja suoran vaalin yhdistelmävaali 6
Poikkeusmenettelyllä järjestetyt presidentinvaalit Vuosi Valintatapa Presidentiksi valittu henkilö 1919 Eduskunta valitsi ensimmäisen presidentin hallitusmuodon 94 :n siirtymäsäännöksen perusteella 1944 Eduskunta sääti poikkeuslain, jolla Mannerheim määrättiin presidentiksi 1946 Eduskunta sääti poikkeuslain, joka oikeutti sen valitsemaan presidentin Mannerheimin jäljellä olevaksi toimikaudeksi 1973 Eduskunta sääti poikkeuslain, jolla presidentti Kekkosen toimikautta jatkettiin neljällä vuodella Kaarlo J. Ståhlberg C.G.E. Mannerheim Juho Kusti Paasikivi Urho Kekkonen Presidentiksi valitun puoluetausta ED puolueeton KOK ML/KESK 7
Vuoden 1988 presidentinvaalissa käytetty vaalitapa Äänestäjällä oli käytössään kaksi vaalilippua, joista toisella äänestettiin presidenttiehdokasta ja toisella entiseen tapaan valitsijamiestä. Jos joku ehdokkaista saa suorassa vaalissa yli puolet vaalissa annetuista hyväksytyistä äänistä, hänet on valittu presidentiksi. Muussa tapauksessa valitsijamiehet valitsevat tasavallan presidentin. Musta hevonen ei enää voi tulla valituksi tasavallan presidentiksi. Valitsijamiesten kokouksessa voidaan äänestää vain virallisesti presidenttiehdokkaaksi asetettuja henkilöitä. Tämä kertakäyttöiseksi jäänyt vaalitapa jätti vaalikampanjassa valitsijamiesvaalin marginaaliin ja korosti vaalin luonnetta presidenttiehdokkaiden välisenä kilpailuna. 8
Uusi vaalijärjestelmä Suora kaksivaiheinen vaali Jos kukaan ehdokkaista ei ensimmäisellä kierroksella saa yli puolia annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä Ehdokkaita vaaliin saavat asettaa rekisteröidyt puolueet ja niiden lisäksi valitsijayhdistykset, jotka ovat koonneen ehdokkaalleen vähintään 20000 kannattajakorttia Mustat hevoset eivät voi tulla kysymykseen 9
Uudella vaalitavalla valitut presidentit Vuosi Presidentiksi valittu henkilö Presidentiksi valitun puoluetausta 1994 Martti Ahtisaari SDP 2000 Tarja Halonen SDP 2006 Tarja Halonen SDP 2012 Sauli Niinistö KOK 10
Äänestysaktiivisuus valtiollisissa vaaleissa ja kunnallisvaaleissa 1907 2017 100 Äänestysaktiiviivisuus % 90 80 70 60 50 40 30 20 Eduskuntavaalit Presidentinvaalit Kunnallisvaalit 10 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Vuosi Eduskuntavaalit Kunnallisvaalit Presidentinvaalit 11
Kaksivaiheisessa enemmistövaalissa toiselta kierrokselta voi pudota ehdokas, joka parivertailussa voittaisi kaikki muut ehdokkaat Preferenssisija Ryhmään kuuluvien äänestäjien lukumäärä 45 40 15 1. A B C 2. C C B 3. B A A Voittaja erilaisilla äänestysmenettelyillä Pluraliteettiäänestys: A Kaksivaiheinen enemmistövaali: B Parivertailuäänestys: C 12
Puoluesamastumisen merkitys ehdokasvalinnassa valitsijamiesvaaleissa 13
Kokoomuksen ja Keskustan %-osuus äänistä presidentinvaaleissa ja ero lähimpiin eduskuntavaaleihin verrattuna KOK ML/KESK 1925 22,7 3,7 19,9-0,4 1931 21,6 3,5 20,0-7,3 1937 21,6 11,2 16,6-5,8 1950 22,9 5,8 19,6-4,6 1956 18,0 5,2 26,9 2,8 1962 13,1-1,9 31,7 8,7 1968 21,2 7,4 20,7-0,5 1978 14,7-7,0 19,4 2,1 1982 18,7-3,4 16,8-0,8 1988 20,2-2,9 21,7 4,1 1994 15,2-2,7 19,5-0,3 2000 12,8-8,2 34,4 12,0 2006 24,1 5,5 18,6-6,1 2012 37,0 16,6 17,5 1,7 Keskiarvo 1925-1988 19,5 2,2 21,3-0,2 Keskiarvo 1994-2012 22,3 2,8 22,5 1,8 14
Liberaalien (ED/KP/LKP) ja RKP:n %-osuus äänistä presidentinvaaleissa ja ero lähimpiin eduskuntavaaleihin verrattuna ED/KP/LKP RKP %-osuus Ero %-osuus Ero 1925 11,5 2,4 12,6 0,6 1931 17,7 11,9 9,0-1,8 1937 11,1 4,8 10,2-1,0 1950 5,4 1,5 8,8 1,1 1956 4,5-3,4 6,9-0,1 1962 8,0 1,7 6,7 0,3 1968 5,0-1,5 5,7-0,3 1978 2,9-0,8 3,6-0,6 1982 1,8-1,9 3,8-0,8 1988 1994 22,0 16,9 2000 7,9 2,8 2006 1,6-3,0 2012 2,7-1,6 Keskiarvo 1925-1988 7,5 1,6 7,5-0,3 Keskiarvo 1994-2012 8,6 3,8 15
SDP:n ja vasemmistososialistien (SSTP/SKDL/VAS) %- osuus äänistä presidentinvaaleissa ja ero lähimpiin eduskuntavaaleihin verrattuna SDP SSTP/SKDL/VAS %-osuus Ero %-osuus Ero 1925 26,6-2,4 6,6-3,8 1931 30,2-4,0 1937 30,7-7,9 1950 21,8-4,5 21,4 1,4 1956 23,3-2,9 18,7-2,9 1962 13,1-6,4 20,5-1,5 1968 15,5-11,7 17,0-4,2 1978 23,2-0,7 18,2 0,3 1982 43,1 16,4 11,0-2,5 1988 39,4 15,2 10,7 1,3 1994 25,9-2,4 3,8-7,4 2000 40,0 17,1 2006 46,3 24,9 2012 6,7-12,4 5,5-2,6 Keskiarvo 1925-1988 26,7-0,9 15,5-1,5 Keskiarvo 1994-2012 29,7 6,8 4,7-5,0 16
Uusien, eduskunnassa paikkansa vakiinnuttaneiden puolueiden ehdokkaiden %-osuus äänistä presidentinvaaleissa ja vertailu lähimpiin eduskuntavaaleihin SMP/PS SKL/KD VIHR %-osuus Ero %-osuus Ero %-osuus Ero 1968 11,4 10,4 1978 4,7 0,1 8,8 4,0 1982 2,3-7,4 1,9-1,1 1988 4,0-2,3 1994 1,0-0,3 1,0-3,0 2000 1,0 0,0 3,0-4,3 2006 3,4-0,7 2,0-2,9 3,5-5,0 2012 9,4-9,7 2,5-1,5 18,8 11,5 Keskiarvo 4,7-1,2 3,2-0,9 8,4 0,7 17
Puolue- ja ehdokasvalinnan piirteitä vanhan vaalijärjestelmän aikana Puoluevalinta ohjasi vahvasti äänestyspäätöstä Puolueiden aatteelliset suhteet saivat aikaan taktista äänestämistä sekä valitsijamiehiä valittaessa että valitsijamiesten kokouksessa Ajatus presidentillisistä koalitioista ohjasi sekä puolueiden että äänestäjien poliittisia valintoja Presidentinvaalit olivat vahvasti sisäpoliittista valtataistelua Ennen toista maailmansotaan vasemmistopuolueiden kannattajien äänestysaktiivisuus presidentinvaaleissa oli heikkoa Pienenkin puolueen ehdokas on voinut tulla valituksi presidentiksi 18
Ehdokkaiden kannatuksen vuoristorata ennen vuoden 1994 presidentinvaalia Kannatusprosentti 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kuuskoski Ilaskivi Rehn Ahtisaari Ahtisaari Ilaskivi Kuuskoski Rehn Väyrynen Aineisto: Taloustutkimus OY:n Yleisradiolle tekemät mielipidemittaukset ja vaalin I kierroksen vaalitilasto 19
Presidentinvaali 1994 Ensimmäinen kierros 16.1.1994 Ehdokas Puolue Ääniä %-osuus Martti Ahtisaari SDP 828 038 25,9 Elisabeth Rehn RKP 702 211 22,0 Paavo Väyrynen KESK 623 415 19,5 Raimo Ilaskivi KOK 485 035 15,2 Keijo Korhonen valitsijayhdistys 186 936 5,8 Claes Andersson VAS 122 820 3,8 Pertti Virtanen valitsijayhdistys 95 650 3,0 Eeva Kuuskoski valitsijayhdistys 82 453 2,6 Toimi Kankaanniemi SKL 31 453 1,0 Sulo Aittoniemi SMP 30 622 1,0 Pekka Tiainen valitsijayhdistys 7 320 0,2 Yhteensä 3 195 953 100 20
Ehdokkaiden kannatus mielipidemittauksissa vuoden 2000 presidentinvaalikampanjan aikana 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 tammi.96 marras.96 huhti.97 loka.97 maalis.98 syys.98 helmi.99 kesä.99 syys.99 loka.99 marras.99 joulu.99 tammi.00 Vaali Ehdokkaan kannatus % vastaajista/äänistä Halonen Aho Uosukainen Rehn Hautala Aineisto: Taloustutkimus OY:n YLE:lle tekemät mielipidemittaukset 21
Ehdokkaiden kannatus vuoden 2000 presidentinvaalin 1. kierroksella Ehdokas Ehdokkaan puolue Ehdokkaan %-osuus äänistä vaalin I kierroksella Ehdokkaan puolueen %-osuus äänistä vuoden 1999 eduskuntavaaleissa Ehdokkaan ääniosuuden ja ehdokkaan puolueen ääniosuuden erotus Tarja Halonen Sdp 40,0 22,9 17,1 Esko Aho Kesk 34,4 22,4 12,0 Riitta Uosukainen Kok 12,8 21,0-8,2 Elisabeth Rehn Rkp 7,9 5,1 2,8 Heidi Hautala Vihr 3,3 7,3-4,0 Ilkka Hakalehto PS 1,0 1,0 0,0 Risto Kuisma Rem 0,6 1,1-0,5 Aineisto: Tilastokeskus, Vaalitilasto 22
Presidenttiehdokkaiden gallupkannatus vuoden 2012 presidentinvaalikampanjan aikana 23
Presidentinvaalin voittajan (puolueen/puolueiden) saama kannatus valitsijamiesvaalissa ja suoran presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 24 1925 1931 1937 1950 1956 1962 1968 1978 1982 1988 1994 2000 2006 2012 Prosenttia annetuista äänistä
Politiikan keskeiset jakolinjat Länsi-Euroopassa 2000-luvun alussa Liberaali monikulttuurisuus ja kansainvälisyys Porvarillinen vasemmisto Vasemmistopopulismi Interventionistinen politiikka Perinteinen poliittinen vasemmisto Kaupunkiporvaristo Markkinaorientoitunut politiikka Maalaisporvaristo Oikeistopopulismi Yhteisnäiskulttuuri ja kansallinen politiikka 25
Äänestyspäätökseen vaikuttaneita tekijöitä vuoden 2012 vaalin ensimmäisellä kierroksella Oikean henkilön saaminen presidentiksi oli minulle tärkeämpi ensimmäisellä kierroksella kuin se, mihin puolueeseen hän kuuluu 40 % Äänestämällä halusin vaikuttaa siihen, ketkä ehdokkaat pääsevät toiselle kierrokselle 37 % Äänestämällä halusin vaikuttaa siihen, että vaali olisi ratkennut jo ensimmäisellä kierroksella 26 % Olin kahden vaiheilla ja lopullisesti päätin ehdokkaan jota äänestin viikon sisällä ennen varsinaista vaalipäivää 16 % Äänestin jotakin henkilöä vastaan, en kenenkään puolesta 5 % Aineisto: TNS Gallupin vuoden 2012 presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen jälkeen Kokoama gallupkanavaseuranta 26
Äänestyspäätökseen vaikuttaneita tekijöitä vuoden 2012 presidentinvaalin 1. kierroksella. Niiden %-osuus, jotka sanoivat asian vaikuttaneen ratkaisevasti tai melko paljon Ehdokkaan kyvykkyys ja pätevyys hoitaa asioita 77 Ehdokkaan kyvykkyys ja asiantuntemus ulkopolitiikassa Ehdokkaan edustamat arvot yleensä 70 73 Ehdokkaan kanta hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi Ehdokkaan luonteenpiirteet, ominaisuudet Ehdokkaan kanta Suomen ongelmista 57 60 59 Ehdokkaan kanta Euroopan talouskriisiin ja Ehdokkaan kanta Euroopan unioniin 50 50 Ehdokkaan kanta globalisaation liittyvistä maailman 44 Ehdokkaan kyky puuttua epäkohtiin ja painostaa hallitusta Ehdokkaan mahdollisuudet tulla valituksi presidentiksi 40 40 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Aineisto: TNS Gallupin vuoden 2012 presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen jälkeen Kokoama gallupkanavaseuranta 27
Äänestyspäätökseen vaikuttaneita tekijöitä vuoden 2012 presidentinvaalin 1. kierroksella. Niiden %-osuus, jotka sanoivat asian vaikuttaneen ratkaisevasti tai melko paljon Ehdokkaan puoluetausta Ehdokkaan kanta Suomen mahdolliseen Ehdokkaan suhde vähemmistöhin maassamme 36 39 38 Ehdokkaan esiintyminen televisiossa 31 Ehdokkaan vaalikampanja 15 Ehdokkaan sukupuoli Ehdokkaan ikä Vaalikoneesta saadut tiedot ja informaatio 9 11 10 Sosiaalisen median kautta tullut tieto 2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Aineisto: TNS Gallupin vuoden 2012 presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen jälkeen Kokoama gallupkanavaseuranta 28
Ehdokasvalinnan piirteitä uuden vaalijärjestelmän aikana Äänestäjät irtoavat aikaisempaa enemmän puoluekannoistaan, mutta eivät poliittisista positioistaan Puolueiden kyky koota äänestäjiä puoluesamastumisen perusteella on heikompi kuin vanhan vaalijärjestelmän aikana Vaalipäivän lähestyessä osa puoluesamastuneista kansalaisista päättää lopulta antaa äänensä oman puolueensa ehdokkaalle. Se on yleensä sulattanut kärkiehdokkaan kannatusta vaalipäivän lähestyessä Presidentinvaalit eivät synnytä presidentillisiä koalitioita Taipumus kannatuksen polarisoitumiseen kahden pääehdokkaan ympärille Pienten puolueiden ehdokkaitakin on noussut vaalin toiselle kierrokselle. Pienen puolueen ehdokas voi voittaa toisen kierroksen vain jos vastaehdokkaalla on paljon vastustusta. Suuri osa kansasta haluaa vahvan presidentin. Toiselle kierrokselle pääsevät vain ehdokkaat, jotka korostavat presidentin kohtuullisen vahvaa roolia. 29
Kansalaiset haluavat vahvan presidentin Lähde: Poliittinen valta Suomessa, s. 185. 30
Ratkeaako vuoden 2018 presidentinvaali jo ensimmäisellä kierroksella? YLEn presidenttikysely 12.10.2017 https://yle.fi/uutiset/3-9878053 31