Kaularanka HEIKKI HERVONEN
LUKU 1 Kaularanka KAULARANGAN YLEISRAKENNE 1. Kaularanka koostuu seitsemästä nikamasta. 2. Nikamat liittyvät toisiinsa välilevyllä ja synoviaalinivelillä. 3. Ylin kaulanikama niveltyy kalloon. 4. Alin kaulanikama niveltyy ylimpään rintanikamaan. 5. Kaularangassa tapahtuu taivutusta eteen-taakse- sekä sivusuunnassa, lisäksi myös kiertoliikettä. 6. Laajin nyökkäysliike tapahtuu ensimmäisen kaulanikaman (atlas) ja kallon välillä. 7. Laajin kiertoliike tapahtuu atlaksen ja toisen kaulanikaman (aksis) välillä. 8. Kaulan ja niskan lihaksisto muodostaaa monimutkaisen asentoa ylläpitävän ja liikettä aiheuttavan järjestelmän. 1
Kallon ja kaularangan luut, nivelet ja lihakset M6p s440-7, 457-460, 464-471, 474-82, 985, 482-495, 1012-4; Gray2p s60-1, 72-3, 79-82, 82-4, 86-95, 99-100, 820 Kaulanikamat M6p s443-7; Gray2p s72-3 Ensimmäinen kaulanikama on nimeltään. Se niveltyy kalloon kahdella nivelellä ja kannattaa pääkalloa likipitäen kuten kreikkalaiseen mytologiaan kuuluva jumalolentokaimansa kuvataan kannattamassa maapalloa. Atlaksella ei ole nikaman solmua laisinkaan. Toinen nikama on nimeltään. Sen tappimainen uloke (dens) toimii akselina, jonka ympäri atlas ja sen mukana kallo pääsevät kiertymään. Kallo ja kaularanka Poikkihaara T1 päältä Etukaari (C1) (C2 C3:n poikkihaarake Fasettinivel intervertebrale C7:n okahaarake Nivelpinta densille Nikaman solmut (corpus vertebrae) muodostavat nikamien etu-osan. Solmujen välissä on nikamavälilevy, discus intervertebralis. Corpus ja välilevy kannattavat pääosan ylempien osien painosta. Nikamakaari (arcus vertebrae) suuntautuu nikamasolmusta taaksepäin. Peräkkäisten nikamakaarten väleissä ovat pystysuuntaiset parilliset nivelulokkeet, jotka niveltyvät toisiinsa fasettinivelellä (articulatio zygapophysealis). Takakaari Okahaarake Atlaksen nivelpinnat takaa Nivelpinnat atlakselle Nivelhaarake Nikamakaaren ja solmun rajaamaksi jää foramen 7. kaulanikama Pediculus vertebrale, jossa selkäydin kalvoineen sijaitsee. Nikaman solmu, corpus Nikamakaari jaetaan edelleen nikaman solmusta lähtevään vertebrale pediculukseen ja taaempaan laminaan. Kaikissa kaulanikamissa on poikki-haarakkeet, processus transversukset, joiden tyvessä on aukko arteria vertebralikselle. ta lukuunottamatta kaikissa kaula-nikamissa on okahaarake, processus spinosus. Vertebra prominensissa Lamina Lamina Poikkihaarake, processus transversus Valtimon aukko Niveluloke, proc. articularis Okahaarake, processus spinosus 2
(C7) okahaarake on kaikkein kookkain ja helposti tunnusteltavissa niskan alaosassa. Kaulanikamien solmun yläpinnan sivuilla on ulokkeet (processus uncinatus), joka ulottuvat kraniaalisuuntaan seuraavan nikamarungon sivulle asti. Tähän muodostuu uncovertebraaliliitos, joka muistuttaa synovialiniveltä. (M6p s465; Gray2p s80) processus transversi Processus transversus Discus intervertebrale artificiale (huopaa) Nikamakaarten pediculusten, nikamasolmun, välilevyn ja nivelhaarakkeiden rajaamaksi jää aukko, foramen intervertebrale, josta selkäydinhermo tulee ulos (ja jossa se voi jäädä pinteeseen). M6p s442, fig. 4.2., 4.3.; Gray2p s66, 75) Processus uncinatus intervertebrale Articulatio atlanto-occipitalis M6p s467; Gray2p s72 Atlaksen yläpinnan kaksi nivelpintaa niveltyvät kallon nivelnastojen kanssa. Tämä on articulatio atlanto-occipitalis. Nivel on munaniveltyyppiä. Se sallii erityisesti pään nyökkäysliikkeen, mutta lisäksi hieman rotaatiota ja sivutaivutusta. Atlaksella ei ole varsinaista nikaman solmua, corpusta, edessä on ainoastaan etummainen nikamakaari. Atlakselta puuttuu myös okahaarake, processus spinosus. Kallon niveltyminen kaularankaan Liikkeenä fleksio-extensio (pään nyökkäysliike) Nivelnasta, condylus occipitalis Takaraivonluu, os occipitale Atlaksen nivelpinnat, jotka kannattavat kalloa Kallon ja atlaksen välille pingottuu sidekudoksinen membrana atlanto-occipitalis sekä etupuolella että posterioripuolella Atlaksen ja aksiksen väliset nivelet M6p s467-9; Gray2p s72 Aksiksen nikamasolmusta projisoituu ylöspäin luu-uloke, dens. issä on nivelpinta sekä edessä, että takana. Etupinta niveltyy atlaksen kaaren kanssa ATLAS päältä Atlaksen ja kallon välinen nivel Liikkeenä pään nyökkäys Etukaari, ei nikamarunkoa Nivelpinta densille Poikkihaarake, jossa reikä nikamavaltimolle Takakaari, ei okahaaraketta Nivelkapseli Edestä Membrana Takaa atlanto-occipitalis anterior et posterior Atlaksen nivelpinnat, jotka kannattavat kalloa Heikki Hervonen Netter Presenter Copyright 2008 3
ja takapinta niveltyy atlaksen etukaaresta puolelta toiselle kulkevan siteen, ligamentum transversum atlantis kanssa. niveltyy aksiksen kanssa lisäksi kahdella aksiksen yläpinnalla olevalla nivelpinnalla. Pystysuuntaiset säikeet kiinnittävät ligamentum transversumia ylös ja alas ja niiden ansioista kokonaisuutta kutsutaan ristinmuotoiseksi, ligamentum cruciforme. in sivuilta ulottuu kalloon lig. alare ja kärjestä lig. apicale. Nämä sidokset pyrkivät varmistamaan, että dens pysyy paikallaan eikä pääse painamaan välittömästi sen posterioripuolella sijaitsevaa ydinjatkosta. Jos näin pääsee käymään, vammasta seuraa välitön kuolema (exitus letalis). ATLAS päältä Atlaksen ja axiksen välinen nivel Etukaari, ei nikamarunkoa Ligamentum alare Ligamentum transversum atlantis à lig. cruciatum Nivelpinta densille Liikkeenä pään kiertoliike kuten kieltävässä eleessä Ligamentum alare (kalloon) Ligamentum transversum atlantis Heikki Hervonen Netter Presenter Copyright 2008 Niskan lihaksisto M6p s482-5, 492-5; Gray2p s95, 99-100 Niskan lihaksistossa on pinnallisena m. trapezius. Sen alta paljastuvat selän ojentajalihaksen niskan alueen osat, m. semispinalis (capitis et cervicis) ja m. splenius (capitis et cervicis) sekä m. longissimus (capitis). Syvemmältä löytyvät niskarusetin lihakset: m. rectus capitis (posterior major ja minor) sekä m. obliquus capitis superior et inferior. Nämä liittyvät erityisesti kallon, atlaksen ja aksiksen välisiin liikkeisiin. Nämä lihakset eivät todennäköisesti ole ensisijaisia liikuttajia, liikkeitä aiheuttavat isommat lihakset, vaan nämä pienet lihakset Niskan lihaksistoa m. rectus capitis post. minor et major m. splenius capitis m. obliquus capitis sup. et inf m. semispinalis cervicis m. semispinalis capitis m. levator scapulae toimivat säätelijöinä ja monitoroivat liikkeitä ja asentoja. Äkillisissä yllättävissä pään heilahduksissa ja retkahduksissa nämä lihakset usein venähtävät kivuliaasti ja seuraa hankala niskalihasten kramppi/jäykkyys m. trapezius m. trapezius 4