Rambøll Finland Oy Pääesikunta, Logistiikkaosasto Keuruun varuskunta Ympäristömeluselvitys 30.4.2007
Pääesikunnan logistiikkaosasto Keuruun varuskunta Ympäristömeluselvitys 30.4.2007 Viite 82110340-07 Versio Pvm 30.4.2007 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Jari Hosiokangas Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere Finland Puhelin: 020 755 6800 www.ramboll.fi
Sisällys 1. JOHDANTO 1 2. ALUEEN JA TOIMINNAN KUVAUS 1 2.1 Yleistä 1 2.1.1 Keuruun varuskunta 1 2.1.2 Keuruun Pioneerivarikko 1 2.2 Toiminta melun kannalta 2 2.2.1 Keuruun varuskunta 2 2.2.2 Keuruun Pioneerivarikon toiminta Vuorisjärvellä 3 3. YLEISTÄ MELUSTA 3 4. MELUN ARVIOINTISUUREET JA SUOSITUSARVOT 4 4.1 Raskaiden aseiden melu 4 4.2 Yleiset melutason ohjearvot 4 4.3 Pienikaliiberisten aseiden melun ohjearvot 5 5. SELVITYKSEN TAVOITTEET 6 6. MELUSELVITYKSEN MENETELMÄT 6 6.1 Melumittaukset 6 6.2 Melun mallilaskelmat 6 6.2.1 Ampumamelun laskenta 6 7. SELVITYKSEN TOTEUTUS 7 7.1 Keuruun varuskunnan selvitys 7 7.1.1 Melumittaukset 7 7.1.2 Melun mallilaskennat 7 7.2 Vuorisjärven selvitys 8 7.2.1 Mittaukset 8 7.2.2 Melun mallilaskennat 9 8. TULOKSET 9 8.1 Keuruun varuskunta 9 8.1.1 Melualueet melulaskennan perusteella 8.1.2 Melumittausten tulokset 9 10 8.2 Vuorisjärven toiminta 11 8.2.1 Melualueet melulaskennan perusteella 11 8.2.2 Melumittausten tulokset 11 9. TULOSTEN ARVIOINTI 12 10. SUOSITUKSET 13 LÄHTEET 13 LIITTEET 14 Keuruun varuskunta, ympäristömeluselvitys
1. JOHDANTO Työssä on tarkasteltu Keuruun varuskunnan sekä Keuruun Pioneerivarikon käyttämän Vuorisjärven räjäytysalueen toiminnan aiheuttamia melutasoja ympäristössä. Selvityksessä on käytetty melumittauksia ja melun laskentamalleja melutasojen arviointiin. Melutasot on arvioitu sekä räjähteille että käsiaseille. Räjähteiden aiheuttamat tärinävaikutukset on rajattu tämän selvityksen ulkopuolelle. Meluselvitys on tehty Pääesikunnan logistiikkaosaston toimeksiannosta, työn valvojana on toiminut ympäristöteknikko Asko Parri IMpaE:sta. Konsulttina työssä on toiminut Ramboll Finland Oy, jossa selvityksen projektipäällikkönä on ollut FM Jari Hosiokangas. Työn laatimiseen ovat osallistuneet ins. (amk) Timo Korkee ja tekn. yo Jussi Kurikka-Oja. 2. ALUEEN JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Yleistä 2.1.1 Keuruun varuskunta Keuruun varuskunnassa toimii Pioneerirykmentti. Rykmentin rauhanajan kokoonpano on seuraava: Pioneeri- ja Suojelukoulu Keski-Suomen Pioneeripataljoona Huoltokeskus Rykmentti kouluttaa vuosittain noin 1000 varusmiestä ja siellä työskentelee 250 palkattua henkilöä. Rykmentti on Keuruun kaupungin alueella toiseksi suurin työnantaja. Henkilökuntaa, varusmiehiä sekä reserviläisiä koulutetaan nykyaikaisilla koulutuspaikoilla varuskunnassa sekä sen lähiympäristössä noin 1 000 hehtaarin laajuisella harjoitusalueella. Harjoitusalueella on 19 pioneeri- ja suojelualan koulutusrataa. 2.1.2 Keuruun Pioneerivarikko Keuruun Pioneerivarikko on pioneeri- ja suojelumateriaalitoimialaan kuuluva itsenäinen tulosyksikkö. Vuonna 1940 perustetulla varikolla palvelee 71 pioneerialan ammattilaista. Päätehtävät ovat: räjähdysainetuotanto konepajatekninen tuotanto materiaalin varastointi ja jako Pioneerivarikon käytössä on Vuorisjärven räjäytysalue noin 20 kilometrin etäisyydellä Keuruun varuskunnasta. Alue on Pioneerivarikon laadunhallintaan liittyvä räjäytysalue. 1 Keuruun varuskunta, ympäristömeluselvitys
2.2 Toiminta melun kannalta 2.2.1 Keuruun varuskunta Varuskunnan yhteydessä on lähiharjoitusalue, jossa suoritetaan koulutukseen liittyen ampuma- ja räjäytystoimintaa. Räjähdemäärät vaihtelevat välillä 0,03 20 kg. Räjäytyksiä ja ampumatoimintaa suoritetaan pääasiassa kuvan 1 osoittamissa kohteissa: TST-rata Mäkela Rotulila Karhuvuori Suojelutukikohta (suunn.) Kouluampumarata Pahalampi Pihlaisto 1 km Kuva 1. Keuruun varuskunnan harjoitusalueella olevat ampumaradat ja räjäytyspaikat Eri kohteissa toiminta on pääpiirteissään seuraavaa: - TST rata: tyypillisiä harjoituksia ovat puolustus- ja hyökkäystaistelut, joissa kuvataan tykistön tulta räjähdysaineilla. Lisäksi harjoitellaan miinoitteen raivaamista ampumalla ja räjäyttämällä. Räjähteet 0,2 kg ja 10 kg - Karhuvuori: Alueella harjoitellaan räjäyttämistä (teräsbetoni, teräs, kivi, puu, maa) ja räjähteiden (tykistön kranaatit, sytyttimet, räjähdysaineet, patruunat) raivaamista räjähdysaineilla sekä erikoispanoksilla. Poliisille annettavien virka-apu 2 Keuruun varuskunta, ympäristömeluselvitys
raivaamistehtävien räjähteiden hävittäminen räjäyttämällä. Räjähteet 0,2 7 kg + 152 mm kranaatin hävitysräjäytykset - Pihlaisto: Alueella harjoitellaan miinoitteen raivaamista lentokentältä. Räjähde 0,03 kg. - Pahalampi: Tyypillisiä harjoituksia ovat puun, kiven, kannon, maan ja teräsbetonin räjäytykset sekä miinoitteen raivaamiset räjäyttämällä. Räjähteet 0,06 7 kg. - Suojelutukikohta: Tyypillisiä harjoituksia ovat puolustus- ja hyökkäystaistelut, joissa kuvataan tykistön tulta räjähdysaineilla. Räjähteet 0,2 kg - Rotulila: Alueella harjoitellaan suluttamista ja sulutteen raivaamista sekä näiden harjoitusten yhteydessä toimintaa vihollisen yllättäessä. Räjähteet 0,2 kg ja 7 kg. - Mäkelä: Alueella harjoitellaan räjäyttämistä (puu, kivi, kanto ja maa) suluttamista, raivaamista sekä puolustus- ja hyökkäystaisteluja, joissa kuvataan tykistön tulta räjähdysaineilla. Räjähteet 0,06 10 kg. - Kouluampumarata: Kouluammuntoja käsiasein tauluihin, aseena pääasiassa rynnäkkökivääri. Alueella 150 m ja 300 m kivääriradat, 25 m pistoolirata ja 100 m pienoiskiväärirata. Lisäksi kaikissa kohteissa (pl Karhuvuori) ammutaan rynnäkkökiväärin paukkupatruunoilla. Räjäytystoiminta ajoittuu pääasiassa arkisin klo 7-21 väliselle ajalle. Muutamia harjoituksia vuodessa on kello 21-03 välisenä aikana TST-radalla, Pahalammella ja Mäkelässä. Toiminnan arvioidut tapahtumamäärät eri kohteissa on esitetty liitteenä 1 olevissa taulukoissa toimintapäivä- ja vuositasolla. Varuskunnan toiminta aiheuttaa liikennettä alueen yleisille teille. Liikennemäärästä ei ole tarkkoja tietoja, mutta se on enintään muutamia satoja ajoneuvoja vuorokaudessa. Ajoneuvot ovat pääasiassa henkilöautoja. 2.2.2 Keuruun Pioneerivarikon toiminta Vuorisjärvellä Vuorisjärven alueella on käytössä yksi räjäytyskenttä. Käytettävien räjähteiden koko vaihtelee pääasiassa 1-10 kg välillä ollen keskimäärin noin 5-7 kg. Suurin sallittu panoskoko on 70 kg, terästen räjäytyksissä 10 kg. Toiminta ajoittuu maanantai-torstai väliselle ajalle, viikoittain keskimäärin yhtenä päivänä on räjäytyksiä. Vuodessa räjäytyspäiviä on noin 40-50. Päivittäin räjäytetään 1-5 panosta. Toiminta tapahtuu pääasiassa 8-16 välisenä aikana. 3. YLEISTÄ MELUSTA Melu määritellään ei-toivotuksi ääneksi. Ympäristömelun arvioinnissa käytettyjä muuttujia ovat äänitaso, äänitason vaihtelut, taajuussisältö, melutapahtumat, melun tunnettavuus sekä ennustettavuus. Yleisesti ei ole mitään selkeätä mallia, millä äänen mittaussuureet voitaisiin yhdistää koettuihin melun haittavaikutuksiin tai häiritsevyyteen. Ihmisten kokemat häiritsevyydet ovat yksilökohtaisia. 3 Keuruun varuskunta, ympäristömeluselvitys
Suomessa ympäristömelun arvioinnissa tarkastellaan pääasiassa häiritsevyyttä ja viihtyvyyshaittaa sekä välillisesti aiheutuvaa terveyshaittaa ulkomelutasojen avulla. Melu voi mm. haitata puheviestintää, oppimista, työskentelyä. Impulssimainen (iskumainen) melu on tutkimusten mukaan häiritsevämpää kuin tasainen melu. 4. MELUN ARVIOINTISUUREET JA SUOSITUSARVOT 4.1 Raskaiden aseiden ja räjähteiden melu Raskaiden aseiden ja räjähteiden ääni on suurienergistä, impulssimaista ja pienitaajuista sekä paineaalto aiheuttaa äänen lisäksi tärinää. Äänen merkittävin taajuussisältö on usein välillä 10-300 Hz. Tämän vuoksi raskaiden aseiden ja räjähteiden melun määrittämisessä käytetään C- taajuuspainotusta, joka kuvaa parhaiten pientaajuista melua. Puolustusvoimat on vuonna 2005 julkaissut ohjeen raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arvioinnista (Pääesikunta, 2005). Näitä suositusarvoja käytetään tässä selvityksessä räjähteiden aiheuttamien melutasojen arviointiin. Myös ampumaratatyöryhmän mietinnössä on esitetty että näitä arvoja voidaan käyttää (Ympäristöministeriö, 2006). Ohjeessa on annettu suositusarvot ympäristömelutasoille kolmella eri arviointisuureella; o o o L Aeq 7-22, eli keskimääräinen melutaso A-painotettuna klo 7-22 väliselle ajalle jaettuna L CE, eli C-taajuuspainotettu äänialtistustaso. C-painotus on ihmiskorvan herkkyyden mukaan taajuuspainotettu äänitaso voimakkaille äänille, äänialtistustaso kuvaa äänitasoa jossa äänienergia vapautuu 1 sekunnin aikana L Cpeak, eli laukausäänen huipputaso C-painotettuna Puolustusvoimien ohjeistuksen mukaan raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttama yhden tapahtuman ympäristömelu ei saa ylittää asuntojen piha-alueilla C-taajuuspainotettua huipputasoa 115 db (Cpeak) ja äänialtistustasoa 100 db (CE). Päiväajan keskiäänitaso ei saa ylittää 55 db (Aeq, 07 22). Keskiäänitasoa laskettaessa käytetään kaikille aseille ja räjähteille impulssimaisuuskorjausta 9 db ellei esitetä tarkempaa korjausarvoa. Terveyshaittaan (kuulovauriovaara) perustuen raja-arvona on 140 db (Cpeak). 4.2 Yleiset melutason ohjearvot Valtioneuvosto on antanut päätöksen yleisistä melutason ohjearvoista v. 1992 (VNp 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua. 4 Keuruun varuskunta, ympäristömeluselvitys
Päätöksen mukaan päiväajan keskiäänitaso klo 7-22 välisenä aikana (L Aeq7-22) ei saa ylittää mm. asuinalueilla, oppi- ja hoitolaitosten alueella 55 db. Virkistys- ja luonnonsuojelualueilla sekä loma-asutusalueilla ohjearvo on 45 db. Tässä selvityksessä yleiset melutason ohjearvot koskevat toiminnan aiheuttamaa liikennemelua. 4.3 Pienikaliiberisten aseiden melun ohjearvot Pienikaliiberisten aseiden (käsiaseet, kuten kiväärit ja pistoolit) melulle on annettu ohjearvot valtioneuvoston päätöksessä 53/1997. Päätös koskee ampumaratojen aiheuttamaa melua, ja sitä sovelletaan Niinisalossa ampumaratojen käsiaseiden melun arviointiin. Päätöksen mukaisesti ampumaradan melu ei saa ylittää taulukossa 3 annettuja arvoja. Taulukko 3. Ampumaratamelun ohjearvot Melun A-painotettu enimmäistaso impulssiaikavakiolla, L AImax, määritettynä enintään Asumiseen käytettävät alueet 65 db Oppilaitoksia palvelevat alueet 65 db Virkistysalueet taajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä 60 db Hoitolaitoksia palvelevat alueet 60 db Loma-asumiseen käytettävät alueet 60 db Luonnonsuojelualueet 60 db 5 Keuruun varuskunta, ympäristömeluselvitys
5. SELVITYKSEN TAVOITTEET Selvityksen tavoitteena oli määrittää melun laskentamallilla ja melumittauksin räjähteiden käytön aiheuttamat L Cpeak, L CE ja L Aeq 7-22 melutasot ympäristössä. Lisäksi vastaavalla tavalla määritetään pienikaliiberisten käsiaseiden ampumaratojen melun leviäminen melusuureelle L AImax. Aseina huomioidaan tyypilliset alueella käytettävät aseet ja räjähteet. 6. MELUSELVITYKSEN MENETELMÄT 6.1 Melumittaukset Melumittauksilla arvioidaan melua halutuissa pisteissä ympäristössä. Mittauspisteet sijoitetaan yleensä lähelle melusta mahdollisesti häiriintyviä kohteita. Mittaukset Keuruulla on tehty Puolustusvoimien raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointiohjeen mukaisesti (Pääesikunta, 2005). Ohje määrittelee vaatimukset mm. mittauslaitteistolle ja mittausmenetelmille. 6.2 Melun mallilaskelmat Melun leviämisen arvioinnissa sekä meluntorjuntasuunnitelmien laatimissa käytetään laskentamalleja. Laskentamalli arvioi melulähteen aiheuttaman melun leviämisen ympäristöön matemaattis-fysikaalisilla laskentakaavoilla, jotka jäljittelevät äänen käyttäytymistä ympäristössä. Laskentamallin lähtökohtana on melupäästö eli emissio, joka riippuu melulähteen ominaisuuksista. Tämän jälkeen malli laskee äänen etenemistiellä tapahtuvat vaimennukset ja vahvistukset. Lopputulos saadaan yhdistämällä kaikkien kyseeseen tulevien tekijöiden vaikutus tarkastelupisteestä katsoen. Melumallit ovat yleensä ns. myötätuulimalleja, eli melutasot lasketaan myötätuuliolosuhteita vastaavassa tilanteessa (ts. tuulee melulähteestä tarkastelupisteeseen). Tällöin melun vaimeneminen on vähäisempää ja melutasot korkeampia kuin sivu- tai vastatulessa. 6.2.1 Ampumamelun laskenta Melun leviämislaskennat suoritettiin SoundPLAN 6.4 melulaskentaohjelmassa (www.soundplan.com) olevalla pohjoismaisella teollisuusmelumallilla (Kragh, 1982). Teollisuusmelumalli on ns. yleismalli, jolla voidaan laskea kaikentyyppisten äänilähteiden melun leviäminen ympäristöön. Malli huomio äänen leviämisessä geometrisen- eli etäisyysvaimenemisen, maan pinnan muodot, maan aiheuttaman vaimennuksen, rakennukset, ilman aiheuttaman absorption ja kovien pintojen (mm. vesipinnat) heijastukset. Laskenta suoritetaan oktaavikaistoittain taajuusvälillä 63-8000 Hz. 6 Keuruun varuskunta, ympäristömeluselvitys
Oleellinen muistettava asia on, että malli laskee melun leviämisen olettaen lievän myötätuulen (< 5 m/s) ampumapaikasta laskentapisteeseen päin. Täten melukartat kuvaavat tilannetta, jossa joka suuntaan on myötätuuli. Näin myös ympäristömelumittausten ja mallilaskennan vertailua voidaan tehdä vain kun mittaushavainnot on saatu myötätuuliolosuhteissa. Ilman aiheuttama absorptio on mallissa huomioitu standardin ISO 9613 mukaisesti standardiolosuhteissa (lämpötila + 15 o C, ilman kosteus 70% ja ilman paine 1013 mbar). Maastoaineisto malliin on saatu käyttöön Topografikunnalta. 7. SELVITYKSEN TOTEUTUS 7.1 Keuruun varuskunnan selvitys 7.1.1 Melumittaukset Ympäristömelumittauksia Keuruulla tehtiin kolmena eri kertana vuonna 2006. Mittaukset suoritettiin 17.-18.5., 18.9. ja 14.11.2006. Mittalaitteina käytettiin 1. luokan tarkkuusäänitasomittareita Norsonic 118, Ono Sokki 5110 ja Sinus Soundbook, sekä Tampereen Aluetyöterveyslaitokselta käyttöön saatua mittauskalustoa (CEL/Spark annosmittarit, 2. luokan mittareita). Mittalaitteiden näyttämä tarkistettiin jäljitettävästi kalibroiduilla kalibraattoreilla ennen mittausten alkua. Mittauspisteiden sijainti on esitetty liitteessä 2 olevassa kartassa. Mittausten aikana räjäytettiin ennakkosuunnitelman mukaiset räjähteet eri kohteissa harjoitusalueella. Räjähdekoot valittiin kohteessa normaalisti tai mahdollisesti käytettävien räjähdekokojen perusteella. Kussakin kohteessa räjäytettiin enintään 1 kg suuruisia räjähteitä 3 kpl. Yli 1 kg räjähteitä räjäytettiin 1-2 kpl/kohde. Suurin räjähdekoko oli 10 kg. Käsiaseiden mittauksissa ammuttiin 10 kpl yksittäislaukauksia. Mittausten aikaiset säähavaintotiedot on saatu alueelle tuodusta kenttäsääasemasta (Davis Vantage Pro). 7.1.2 Melun mallilaskennat Räjäytyksien mallinnus: Melun mallilaskenta tehtiin sovituille räjähteille eri räjäytyspaikoille, paikat on esitetty aikaisemmin kuvassa 1. Melun lähtöarvoina käytettiin kesällä 2006 mitattuja lähtöarvoja, jotka on esitetty liitteessä 1. Melun mallilaskenta tehtiin seuraaville suureille: L CE, eli C-painotettu äänialtistustaso yhdelle räjäytykselle L Aeq7-22, eli 7-22 väliselle ajalle syntyvä keskimääräinen melutaso kaikista räjäytyksistä 7 Keuruun varuskunta, ympäristömeluselvitys
L Aeq22-7, eli 22-7 väliselle ajalle syntyvä keskimääräinen melutaso kaikista räjäytyksistä L Aeq7-22 arvoon vaikuttaa päivän aikana ammuttujen laukausten määrät. Lisäksi siinä otetaan huomioon ohjeen mukainen + 9 db impulssimaisuuskorjaus (=äänitasoon lisätään 9 db). Keskiäänitasot L Aeq7-22 ja L Aeq22-7 on mallinnettu kahteen toimintapäivään seuraavasti: 1. Toiminta TST-radalla ja Mäkelässä saman päivän aikana - TST-radalla 7-22: 0,2 kg 60 kpl 22-7: 0,2 kg 60 kpl - Mäkelässä 7-22: 0,06 kg 36 kpl, 0,2 kg 50 kpl ja 2 kg 4 kpl 22-7: 0,2 kg 50 kpl 2. Toiminta Mäkelässä, Pahalammella ja Rotulilassa saman päivän aikana - Mäkelässä 7-22: 0,06 kg 36 kpl, 0,2 kg 50 kpl ja 2 kg 4 kpl 22-7: 0,2 kg 50 kpl - Pahalammella 7-22: 0,06 kg 24 kpl ja 0,2 kg 60 kpl 22-7: 0,2 kg 60 kpl - Rotulilassa 7-22: 0,2 kg 50 kpl Käsiaseiden mallinnus: Käsiaseiden melu mallinnettiin kouluampumaradalta 150 m ja 300 m kivääriradoilta ja 25 m pistooliradalta. Aseiden lähtöarvotietoina käytettiin ampumaratatyöryhmän mietinnön liitteenä esitettyjä mitattuja melupäästöarvoja (Ympäristöministeriö, 2006). Kivääriratojen melu laskettiin rynnäkkökiväärille 7.62 RK 62 ja pistooliradan melu 9 mm sotilaspistoolille. Laskettu melusuure on impulssiaikapainotettu maksimimelutaso L AImax. 7.2 Vuorisjärven selvitys 7.2.1 Mittaukset Mittaukset Vuorisjärvellä suoritettiin 19.5., 19.9. ja 15.11.2006. Mittausmenetelmä vastasi Keuruun varuskunnassa käytettyä. Mittauspisteitä oli 3 kpl lähimmissä häiriintyvissä kohteissa eri suunnissa räjäytyspaikkaa. Mittausten aikana räjäytettiin ennakkosuunnitelman mukaiset räjähteet kooltaan 10 ja 25 kg (sekä ensimmäisenä päivänä 120 mm krh kranaatti). Mittausten aikaiset säähavaintotiedot on saatu alueelle tuodusta kenttäsääasemasta (Davis Vantage Pro). 8 Keuruun varuskunta, ympäristömeluselvitys
7.2.2 Melun mallilaskennat Mallilaskenta tehtiin räjähdekoolle 10 kg, josta on olemassa lähtöarvotieto. Räjähdekoolle 25 kg meluarvio perustuu energiaperiaatteen mukaiseen lisäykseen 4 db 10 kg:n laskentatulokseen. 8. TULOKSET 8.1 Keuruun varuskunta 8.1.1 Melualueet melulaskennan perusteella Räjäytysten aiheuttamat laskennalliset melualueet on esitetty liitteenä olevissa kuvasarjoissa 1-10. Laskennallinen yhden räjäytyksen C-painotettu äänialtistustaso L CE on esitetty kuvasarjoissa 1-7, toiminnan keskiäänitaso (L Aeq7-22, L Aeq22-7 ) kahdelta esimerkkipäivältä on esitetty kuvasarjoissa 8-9 ja kouluampumaradan ammuntojen L AImax tasot on esitetty kuvasarjassa 10. TST-rata: L CE tasoja kuvaavat laskennalliset melualueet TST-radalla 200 g:n räjäytykselle on esitetty kuvassa 1A ja 10 kg:n räjäytykselle kuvassa 1B. 200 g:n osalta suositusarvon 100 db alue jää harjoitusalueen sisään. 10 kg:n räjäytyksen 100 db raja ulottuu selvästi harjoitusalueen yli, koillisessa Ketvelniemeen ja Kirkkosaaren länsirannalle, etelässä Valkealahteen ja pohjoisessa Lammasperä-Murhavuori tasalle. Karhuvuori: L CE tasoja kuvaavat laskennalliset melualueet Karhuvuoressa 200 g:n räjäytykselle on esitetty kuvassa 2A, 2 kg:n räjäytykselle kuvassa 2B, 5 kg räjäytykselle kuvassa 2C, 7 kg räjäytykselle kuvassa 2D ja 10 kg (152mm kranaatti + 2 kg TNT) räjäytykselle kuvassa 2E. 200 g:n osalta suositusarvon 100 db alue jää harjoitusalueen sisään. 2kg räjäytyksen ja sitä suurempien osalta 100 db alueen raja ulottuu harjoitusalueen rajan yli. Pihlaisto: L CE tasoja kuvaavat laskennalliset melualueet 30 g:n räjäytykselle on esitetty kuvassa 3A. 100 db:n alue ei ole kovin laaja, mutta aivan alueen vierestä kulkee ulkoilureitti joka jää 100dB ylittävälle alueelle. Pahalampi: L CE tasoja kuvaavat laskennalliset melualueet 60 g:n räjäytykselle on esitetty kuvassa 4A, 200 g:n räjäytykselle kuvassa 4B, 2 kg:n räjäytykselle kuvassa 4C, 5 kg:n räjäytykselle kuvassa 4D ja 7 kg:n räjäytykselle kuvassa 4E. 9 Keuruun varuskunta, ympäristömeluselvitys
60 g:n ja 200 g:n mukainen 100 db:n raja jää harjoitusalueelle, yli 2 kg räjäytyksillä raja ulottuu harjoitusalueen ulkopuolelle. 7 kg räjäytyksen 100 db raja ulottuu mm. Pappilanniemeen ja Varissaareen sekä Koninselän vastarannalle. Suojelutukikohta: L CE tasoja kuvaavat laskennalliset melualueet 200 g:n räjäytykselle on esitetty kuvassa 5A. 100 db alue ylittää hieman harjoitusalueen rajan. Rotulila: L CE tasoja kuvaavat laskennalliset melualueet 200 g:n räjäytykselle on esitetty kuvassa 6A. 100 db alue ylittää hieman harjoitusalueen rajan. Mäkelä: L CE tasoja kuvaavat laskennalliset melualueet 60 g:n räjäytykselle on esitetty kuvassa 7A, 200 g:n räjäytykselle kuvassa 7B, 2 kg:n räjäytykselle kuvassa 4C ja 10 kg:n räjäytykselle kuvassa 4E. 60 g:n mukainen 100 db:n raja jää harjoitusalueelle, 200 g raja ylittää harjoitusalueen rajan niukasti. 2 kg ja sitä suurempien räjähteiden 100 db alue ylittää harjoitusalueen rajan selvästi. 10 kg:n osalta 100 db raja ulottuu lännessä Tiusalaan, koillisessa Ketvelniemeen ja etelässä Valkealahteen. Keskiäänitasot harjoituspäiviltä: Kun toimintaa on TST-radalla ja Mäkelässä saman päivän aikana, ovat laskennalliset päiväajan melualueet L Aeq7-22 kuvan 10A mukaiset ja yöajan laskennalliset melualueet L Aeq22-7 kuvan 10B mukaiset. Päiväajan ohjearvon 55 db mukainen melualue ulottuu harjoitusalueen rajan yli Löytynlammen ja Korpelan ympäristössä. Yöaikana melualueet ovat hieman laajemmat. Kun toimintaa on Mäkelässä, Pahalammella ja Rotulilassa saman päivän aikana, ovat laskennalliset päiväajan melualueet L Aeq7-22 kuvan 11A mukaiset ja yöajan laskennalliset melualueet L Aeq22-7 kuvan 11B mukaiset. Päiväajan ohjearvon 55 db mukainen melualue ulottuu harjoitusalueen rajan yli Löytynlammen ja Rautolahden ympäristössä. Yöaikana melualueet ovat hieman laajemmat. 8.1.2 Melumittausten tulokset Melumittausten tulokset on esitetty liitteessä 4 mittauspistekohtaisesti taulukoituna. Mittaustuloksissa on esitetty mitattujen arvojen keskiarvo, jota käytetään verrattaessa suositus- ja ohjearvoihin. 10 Keuruun varuskunta, ympäristömeluselvitys
Korvenojan mittauspisteessä L CE suositusarvo 100 db ylittyy kun Pahalammella räjäytetään 5 kg tai suurempia räjähteitä. Rotulilassa 7 kg räjäytyksillä ollaan suositusarvon tasalla. Halla-Ahon mittauspisteessä mittaustulokset jäävät suositusarvojen alapuolelle. Pihlaiston toiminnan mittauksissa pururadalla jo 30 g räjäytyksillä L Cpeak tasoksi saatiin jopa 140 db, mikä on välittömän kuulovauriovaaran riskiraja. Valkealahdentie 1:ssä olevan talon pihassa Pihlaistossa tapahtuva räjäytys aiheutti L Cpeak suositusarvon 115 db ylityksen ja L CE arvossa oltiin suositusarvon tasalla. Ylimmäisen mittauspisteessä mittaustulokset jäävät suositusarvojen alapuolelle. Löytyn mittauspisteessä suurimmat tulokset antoi Mäkelässä tapahtuva räjäyttely. Jo 200 g TNT aiheutti L Cpeak suositusarvon tasoa olevia arvoja. 1 kg ja sitä suuremmat räjähteet aiheuttivat L Cpeak ja L CE suositusarvojen ylittymisen. 7 kg ja Pura10kg aiheuttivat 134-135 db L Cpeak tasoja, eli ollaan lähellä kuulovaurioriskirajaa. Myös TST-radalta räjäytetty 5 kg antoivat suositusarvojen tasoa olevia tuloksia ja Pura10 kg mittaustulos ylitti suositusarvot. Viinalahden mittauspisteeseen aiheutui Rotulilassa räjäytetyistä 7 kg panoksista L Cpeak ja L CE suositusarvojen ylitys. Mäkelässä tapahtuneet 7 kg räjäytykset aiheuttivat suositusarvojen tasalla olevan tuloksen ja 10 kg räjäytys ylitti suositusarvot. Rautalahden mittauspisteessä aiheutui suositusarvojen ylitys Rotulilassa tehdyistä 1 kg ja sitä suuremmista räjäytyksistä. Ketvelniemessä mittaustulokset jäivät lähes poikkeuksetta suositusarvojen alapuolelle. Kuitenkin TST-radalla räjäytetty 10 kg antoi suositusarvontasoa olevan mittaustuloksen. Leirintäalueen mittauspisteessä saatiin pääosin alle suositusarvojen olevia tasoja, kuitenkin Pahalammen ja Rotulilan 5 kg ja 7 kg räjäytyksen aiheuttivat yksittäisissä mittauksissa suositusarvon L Cpeak tasalla olevia arvoja. 8.2 Vuorisjärven toiminta 8.2.1 Melualueet melulaskennan perusteella Kuvassa 11A on esitetty 10 kg räjäytyksen aiheuttamat laskennalliset melualueet, ja kuvassa 11B laskennalliset melualueet 25 kg räjäytykselle. Melualueet leviävät paremmin länteen, koska itäsuuntaan on räjäytyspaikalla maastoestettä. 8.2.2 Melumittausten tulokset Vuorisjärven melun mittaustulokset on esitetty liitteessä 5 olevissa taulukoissa. Mittauspisteet on esitetty liitteessä 2. Räjäytykset mittauksissa olivat 10 ja 25 kg. 11 Keuruun varuskunta, ympäristömeluselvitys
Kaakkomäen mittauspisteessä 10 kg räjäytys aiheutti L Cpeak suositusarvon ylityksen, L CE arvossa oltiin suositusarvon tasalla. Räjäytyskoolla 25 kg ylittyivät suositusarvot. Leppälän mittauspisteessä saatiin yhdellä mittauskerralla L Cpeak suositusarvon tasalla oleva tulos 10 kg ja 25 kg räjähteillä. Niinimäen mittauspisteessä saatiin 25 kg räjähteellä suositusarvon tasalla olevia mittaustuloksia. 9. TULOSTEN ARVIOINTI Melumallinnuksen melukarttoja arvioitaessa on huomioitava, että malli laskee melun leviämisen aina myötätuulioloissa. Myötätuulioloissa melun vaimeneminen on vähäisempää kuin sivu- ja vastatuulessa. Todellisessa tilanteessa myötätuulioloja on vain tietty määrä vuodessa kuhunkin ilmansuuntaan. Tutkimuksissa on todettu, että melu voi 1 km:n etäisyydellä melulähteestä olla helposti 10-20 db hiljaisempaa vastatuulella kuin myötätuulella. Melun leviämiseen tällä on se vaikutus, että melualueet ovat mallilaskelmissa esitettyjä pienempiä silloin, kun melu etenee sivu- tai vastatuuleen. Toisaalta nykyiset viranomaisohjeet määrittelevät melun arvioitavaksi myötätuulitilanteessa, eli melutasojen kannalta pahimmassa tilanteessa, ja tämän tilanteen melumalli pyrkii tuottamaan. Melumallilaskelmiin sisältyvä epävarmuus on luokkaa 5-10 db. 5 db:n epävarmuus saadaan, jos huomioidaan vain melupäästöjen lähtöarvoihin liittyvä epävarmuus ja mallin menetelmäepävarmuus. Jos huomioidaan lisäksi sääolojen vaikutus, ollaan epävarmuudessa arviolta tasossa 10 db. Mittauksissa epävarmuudet ovat suuruusluokkaa 2 db, jos huomioidaan vain mittalaiteiden epävarmuus. Kun sääolojen aiheuttama vaihtelu otetaan huomioon, voi epävarmuus olla 10 tai jopa 20 db. Suoritetuissa mittauksissa ei kuitenkaan aivan saatu laskentamallin mukaisia melutasoja. Alla olevissa taulukoissa 4 ja 5 on esitetty vertailu mittaustulosten ja laskennan välillä joissain mittauspisteissä joillain räjähteillä. Taulukko 4. Räjäytysten mitattujen ja laskettujen melutasojen vertailu, Keuruu. L CE = Mittausten L CE keskiarvo Mittauspiste Räjäytyspaikka Mitattu L CE Laskettu L CE ja räjähde Löytty Mäkelä 200g 93 98 Löytty Mäkelä 10 kg 115 >110 Viinalahti Mäkelä 10 kg 103 105 Ketvelniemi TST rata 10 kg 95 100 Rautalahti Rotulila 200g 90 95 12 Keuruun varuskunta, ympäristömeluselvitys
Taulukko 5. Räjäytysten mitattujen ja laskettujen melutasojen vertailu, Vuorisjärvi. L CE = Mittausten L CE keskiarvo eri päiviltä Mittauspiste Räjäytyspaikka Mitattu L CE Laskettu L CE ja räjähde Kaakkomäki Vuorisjärvi 10 kg 102 105 Leppälä Vuorisjärvi 10 kg 91 97 Niinimäki Vuorisjärvi 10 kg 92 100 Vertailun perusteella voidaan arvioida, että mitattu meluarvo on noin 5 db alhaisempi kuin mallilla laskettu saatu jos tarkastellaan mitattuja keskiarvoja. Ampumaratojen (kivääri, pistooli)melutasot ovat ohjearvoja alhaisemmat tai enintään ohjearvon tasalla lähimmissä PV:n alueen ulkopuolisissa kohteissa. Varuskunnan liikenne ei aiheuta merkittävää meluhaittaa asutukselle. 10. SUOSITUKSET Laaditun melumallin ja mittausten tulosten välillä on tässä työssä todettu olevan eroa siten, että mitatut arvot ovat useimmiten noin 5 db alhaisempia kuin mallinnetut. Laadittuja laskennallisia melualuekarttoja ei siten tulisi tulkita suoraan toiminnan melualueina, vaan suhteutettuna saatuihin mittaustuloksiin. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota mahdollisiin kuulovauriovaaran aiheuttaviin äänitasoihin PV:n alueen ulkopuolella tai kohteissa joissa voi liikkua suojaamattomia henkilöitä. Mittauksissa todettiin että tällaisia tasoja voi esiintyä Pihlaistossa tapahtuvasta räjäytystoiminnasta lähellä olevalle pururadalle sekä mahdollisesti Löytyn pisteessä kun ammutaan Mäkelässä isoja räjähteitä. Toiminnanharjoittaja voi hyödyntää selvitystä ja laadittua mallia toiminnan suunnittelussa, kuten räjäytyspaikkojen sijoittelussa ja käytettävien räjähdekokojen määrittelyissä. LÄHTEET Pääesikunta, 2005. Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointiohje. Työterveyslaitos, 1999. Raskaiden aseiden melupäästömittaukset 1998, Niinisalon koeampuma-asema. Raportti 22.2.1999, p99-26. Ympäristöministeriö, 2001. Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa, LIME-työryhmän mietintö. Suomen Ympäristö 493, Ympäristöministeriö, HELSINKI 2001 Ympäristöministeriö, 2006. Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä. Suomen Ympäristö 38/2006. 13 Keuruun varuskunta, ympäristömeluselvitys
LIITTEET Liite 1. Räjäytysten ja ammuntojen käyttömäärätaulukko Liite 2. Melun lähtöarvot mallinnuksessa Liite 3. Mittauspisteiden sijaintikartat Liite 4. Valokuvat mittauspisteistä Liite 5. Mittausten tulokset, Keuruun varuskunta Liite 6. Mittausten tulokset, Vuorisjärvi Kuvasarjat 1-11 : Laskennalliset ampumatoiminnan melualueet 1A. TST-ampumarata, L CE 200g 1B. TST-ampumarata, L CE 10 kg 2A. Karhuvuori, L CE 200g 2B. Karhuvuori, L CE 2 kg 2C. Karhuvuori, L CE 5 kg 2D. Karhuvuori, L CE 7 kg 2E. Karhuvuori, L CE 10 kg 3A. Pihlaisto, L CE 30g 4A. Pahalampi, L CE 60g 4B. Pahalampi, L CE 200g 4C. Pahalampi, L CE 2 kg 4D. Pahalampi, L CE 5 kg 4E. Pahalampi, L CE 7 kg 5A. Suojelutukikohta, L CE 200g 6A. Rotulila, L CE 200g 7A. Mäkelä, L CE 60 g 7B. Mäkelä, L CE 200g 7C. Mäkelä, L CE 2 kg 7D. Mäkelä, L CE 10 kg 8A. TST-rata ja Mäkelä yhteistoimintapäivä, L Aeq7-22 8B. TST-rata ja Mäkelä yhteistoimintapäivä, L Aeq22-7 9A. Mäkelä, Pahalampi ja Rotulila, yhteistoimintapäivä, L Aeq7-22 9B. Mäkelä, Pahalampi ja Rotulila, yhteistoimintapäivä, L Aeq22-7 10A. Kouluampumarata, 300m kiväärirata, L AImax 10B. Kouluampumarata, 150m kiväärirata, L AImax 10C. Kouluampumarata, 25m pistoolirata, L AImax 11A. Vuorisjärvi, L CE 10 kg 11B. Vuorisjärvi, L CE 25 kg 14 Keuruun varuskunta, ympäristömeluselvitys
TST-rata TARVIKE KPL/V KÄYTTÖ KÄYTÖN JAKAUTUMINEN KUUKAUSILLE ARKIPÄIVINÄ VIIKONLOPPU PÄIVÄT 07:00-21:00 21:00-03:00 07:00-21:00 21:00-03:00 KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV YHT YHT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 RK 48 000 3000/500 6 000 1 500 18 000 3 000 6 000 1 500 78 000 34 10 3 3 1 10 3 3 1 SINKO 30 3 30 0 TNT 0,03 0 0 TNT 0,06 0 0 TNT 0,2 1 200 60 240 60 180 60 60 60 1 680 34 10 3 3 1 10 3 3 1 TNT 2 0 0 TNT 5 0 0 TNT 7 0 0 TNT 10 6 3 6 2 1 1 0 0 0 0 Tyypillisiä harjoituksia ovat puolustus- ja hyökkäystaistelut (3000 ls/pv), joissa kuvataan tykistön tulta räjähdysaineilla. Lisäksi harjoitellaan miinoitteen raivaamista ampumalla (500 ls/pv) ja räjäyttämällä. Ammutut laukaukset vuonna 2006 KIV ASE KULUTUS SIVIILIT LOHTAJA KEURUULLA KIV 550 000 20 000 200 000 370 000 PISTOOLI 55 000 55 000 HAULIKKO 4 263 4 263 SINKO 110 SKO HARA 600 600 PIENKIV 50 600 10 000 EI HUOMIOITU LS MÄÄRISSÄ 429263 YHT LIITE 1 (1/8) Toiminnan määrät eri alueilla
KARHUVUORI TARVIKE KPL/V KÄYTTÖ KÄYTÖN JAKAUTUMINEN KUUKAUSILLE ARKIPÄIVINÄ VIIKONLOPPU PÄIVÄT 07:00-21:00 21:00-03:00 07:00-21:00 21:00-03:00 KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV YHT YHT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 RK 0 0 SINKO 0 0 TNT 0,03 0 0 TNT 0,06 0 0 TNT 0,2 108 6 108 18 6 3 6 3 TNT 2 108 6 108 18 6 3 6 3 TNT 5 72 4 72 18 6 3 6 3 TNT 7 36 2 36 18 6 3 6 3 TNT 10 0 0 152 mm + 2 kg 54 3 54 18 6 3 6 3 0 0 Alueella harjoitellaan räjäyttämistä (teräsbetoni, teräs, kivi, puu, maa) ja räjähteiden (tykistön kranaatit, sytyttimet, räjähdysaineet, patruunat) raivaamista räjähdysaineilla sekä erikoispanoksilla. Poliisille annettavien virka-apu raivaamistehtävien räjähteiden hävittäminen räjäyttämällä. LIITE 1 (2/8) Toiminnan määrät eri alueilla
KOULUAMPUMARATA TARVIKE KPL/V KÄYTTÖ KÄYTÖN JAKAUTUMINEN KUUKAUSILLE ARKIPÄIVINÄ VIIKONLOPPU PÄIVÄT 07:00-21:00 21:00-03:00 07:00-21:00 21:00-03:00 KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV YHT YHT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 RK 300000 1500/4500 50000 1500/4500 350 000 144 12 20 8 12 8 12 12 20 8 12 8 12 SINKO 0 0 TNT 0,03 0 0 TNT 0,06 0 0 TNT 0,2 0 0 TNT 2 0 0 TNT 5 0 0 TNT 7 0 0 TNT 10 0 0 0 0 0 0 Ampumaradoilla ammutaan erilaisia kouluammuntoja pahvitauluihin. Ampumapäivinä ammutaan n 1500 tai n 4500 laukausta. LIITE 1 (3/8) Toiminnan määrät eri alueilla
PIHLAISTO TARVIKE KPL/V KÄYTTÖ KÄYTÖN JAKAUTUMINEN KUUKAUSILLE ARKIPÄIVINÄ VIIKONLOPPU PÄIVÄT 07:00-21:00 21:00-03:00 07:00-21:00 21:00-03:00 KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV YHT YHT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 RK 3000 300 3 000 10 3 2 3 2 SINKO 0 0 TNT 0,03 800 80 800 9 2 2 1 2 2 TNT 0,06 0 0 TNT 0,2 0 0 TNT 2 0 0 TNT 5 0 0 TNT 7 0 0 TNT 10 0 0 0 0 0 0 Alueella harjoitellaan miinoitteen raivaamista lentokentältä. LIITE 1 (4/8) Toiminnan määrät eri alueilla
PAHALAMPI TARVIKE KPL/V KÄYTTÖ KÄYTÖN JAKAUTUMINEN KUUKAUSILLE ARKIPÄIVINÄ VIIKONLOPPU PÄIVÄT 07:00-21:00 21:00-03:00 07:00-21:00 21:00-03:00 KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV YHT YHT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 RK 600 300 600 2 1 1 SINKO 0 0 TNT 0,03 0 0 TNT 0,06 192 24 192 8 2 2 2 2 TNT 0,2 540 60 180 60 120 60 840 14 2 4 1 2 4 1 TNT 2 7 1 7 7 2 1 2 2 TNT 5 21 3 21 7 2 1 2 2 TNT 7 21 3 21 7 2 1 2 2 TNT 10 0 0 0 0 0 0 Tyypillisiä harjoituksia ovat puun, kiven, kannon, maan ja teräsbetonin räjäytykset sekä miinoitteen raivaamiset räjäyttämällä. Huom. Puu, kivi, kanto ja maa -räjäytyksissä on reikäpanoksia ja peitettyjä panoksia, joiden ääni jää hyvin pieneksi. LIITE 1 (5/8) Toiminnan määrät eri alueilla
SUOJELUTUKIK TARVIKE KPL/V KÄYTTÖ KÄYTÖN JAKAUTUMINEN KUUKAUSILLE ARKIPÄIVINÄ VIIKONLOPPU PÄIVÄT 07:00-21:00 21:00-03:00 07:00-21:00 21:00-03:00 KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV YHT YHT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 RK 9600 1200 1200 1200 10 800 8 1 3 1 3 SINKO 0 0 TNT 0,03 0 0 TNT 0,06 0 0 TNT 0,2 160 40 160 4 2 2 TNT 2 0 0 TNT 5 0 0 TNT 7 0 0 TNT 10 0 0 0 0 0 0 Tyypillisiä harjoituksia ovat puolustus- ja hyökkäystaistelut, joissa kuvataan tykistön tulta räjähdysaineilla. LIITE 1 (6/8) Toiminnan määrät eri alueilla
ROTULILA TARVIKE KPL/V KÄYTTÖ KÄYTÖN JAKAUTUMINEN KUUKAUSILLE ARKIPÄIVINÄ VIIKONLOPPU PÄIVÄT 07:00-21:00 21:00-03:00 07:00-21:00 21:00-03:00 KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV YHT YHT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 RK 2400 600 2 400 4 2 2 SINKO 0 0 TNT 0,03 0 0 TNT 0,06 0 0 TNT 0,2 360 50/6 360 10 1 2 2 1 2 2 TNT 2 0 0 TNT 5 0 0 TNT 7 24 6 24 4 2 2 TNT 10 0 0 0 0 0 0 Alueella harjoitellaan suluttamista ja sulutteen raivaamista sekä näiden harjoitusten yhtydessä toimintaa vihollisen yllättäessä. LIITE 1 (7/8) Toiminnan määrät eri alueilla
MÄKELÄ TARVIKE KPL/V KÄYTTÖ KÄYTÖN JAKAUTUMINEN KUUKAUSILLE ARKIPÄIVINÄ VIIKONLOPPU PÄIVÄT 07:00-21:00 21:00-03:00 07:00-21:00 21:00-03:00 KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV KPL/V KPL/PV YHT YHT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 RK 63000 4500 5 200 1300 1400 700 1200 600 70 800 14 3 3 1 3 3 1 SINKO 0 0 TNT 0,03 0 0 TNT 0,06 432 36 432 12 3 3 3 3 TNT 0,2 350 50 50 50 400 8 3 1 3 1 TNT 2 48 4 48 12 3 3 3 3 TNT 5 0 0 TNT 7 0 0 TNT 10 4 2 4 2 1 1 0 0 0 0 Alueella harjoitellaan räjäyttämistä (puu, kivi, kanto ja maa) suluttamista, raivaamista sekä puolustus- ja hyökkäystaisteluja, joissa kuvataan tykistön tulta räjähdysaineilla. Huom. Puu, kivi, kanto ja maa -räjäytyksissä on reikäpanoksia ja peitettyjä panoksia, joiden ääni jää hyvin pieneksi. LIITE 1 (8/8) Toiminnan määrät eri alueilla
LIITE 2 Mallilaskennassa käytetyt äänienergiatasot Räjähde 31,5 hz 63 hz 125 hz 250 hz 500 hz 1000 hz 2000 hz 4000 hz 8000 hz 30 g 144 147 152 147 144 142 138 134 133 60 g 151 152 153 147 145 142 140 136 130 100 g 153 155 158 150 148 146 144 140 137 200 g 159 160 157 152 149 148 146 143 140 1 kg 171 167 161 158 154 152 151 148 144 2 kg 173 169 164 160 156 154 153 149 146 5 kg 175 172 166 163 159 157 155 152 148 10 kg 180 174 169 166 162 159 157 154 151 1/2Pura 174 171 165 163 159 157 155 152 148 Mitattu Vuorisjärvellä kesällä 2006
LIITE 3 Ympäristömelun mittauspisteet Ketvelniemi Viinalahti Rautalahti Löytty Leirintäalue Korvenoja Ylimmäinen Halla-aho Valkealahdentie 1 Pururata
Liite 3 (2/2) Vuorisjärven mittauspisteet Kaakkomäki Vuorisjärvi Niinimäki Leppälä Säätila 19.5.2006 klo 10.00-10.40: Lämpötila: +10,6 C Tuulen suunta: 117 Tuulen voimakkuus: 1,7 m/s Ilmankosteus: 51,7 % Ilmanpaine: 995,7 Hpa Säätila 19.9.2006 klo 9.00-10.00: Lämpötila: +12,9 C Tuulen suunta: 201 Tuulen voimakkuus: 0,7 m/s Ilmankosteus: 88,1 % Ilmanpaine: 1002,4 Hpa Säätila 15.11.2006 klo 9.00-10.00: Lämpötila: +0,6 C Tuulen suunta: n. 180 Tuulen voimakkuus: 1 m/s Ilmankosteus: 87,8 % Ilmanpaine: 993,3 Hpa Lumisade
LIITE 4 (1/4) Valokuvat mittauspisteistä Ketvelniemi Viinalahti Rautalahti
LIITE 4 (2/4) Valokuvat mittauspisteistä Korvenoja Halla-Aho Valkealahdentie 1
LIITE 4 (3/4) Valokuvat mittauspisteistä Ylimmäinen Löytty Leirintäalue
LIITE 4 (4/4) Valokuvat mittauspisteistä Niinimäki Leppälä Kaakkomäki
Ympäristömelumittaukset Keuruun varuskunta LIITE 5 (1/9) Mittauspiste: Ketvelniemi Tuli- Räjähde / Para- K.a Huomauasema ase Pvm. n Säätila metri (db) tukset TST-Ampumarata RK 18.5.2006 10 Tuuli 105, 0,8m/s LAImax - Ei kuulohavaintoa 18.9.2006 10 Tuuli 221, 0,8m/s LAImax - Ei kuulohavaintoa 14.11.2006 10 Tuuli 157, 0,3m/s LAImax 50 vain amp.suunta lounas kuului TST-Ampumarata Sinko 18.5.2006 2 Tuuli 145, 0,3m/s Cpeak 92 +8 C, 1014 hpa LCE 78 TST-Ampumarata TNT 60 g 18.5.2006 3 Tuuli 145, 0,3m/s Cpeak 92 Erttuu huonosti taustamelusta +8 C, 1014 hpa LCE 66 18.9.2006 2 Tuuli 213, 1,0m/s Cpeak 93 Erottuu huonosti taustamelusta +12,5,1009 hpa LCE 77 14.11.2006 3 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak <90-1 C, 996hpa LCE <57 TST-Ampumarata TNT 200 g 18.5.2006 2 Tuuli 145, 0,3m/s Cpeak 64 Erottuu huonosti taustamelusta +8 C, 1014 hpa LCE 78 18.9.2006 3 Tuuli 213, 1,0m/s Cpeak 93 Erottuu huonosti taustamelusta +12,5,1009 hpa LCE 73 14.11.2006 3 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak <90-1 C, 996hpa LCE 65 TST-Ampumarata TNT 1,0 kg 18.9.2006 3 Tuuli 213, 1,0m/s Cpeak 108 +12,5,1009 hpa LCE 85 14.11.2006 3 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak 93-1 C, 996hpa LCE 80 TST-Ampumarata TNT 2,0 kg 18.5.2006 1 Tuuli 145, 0,3m/s Cpeak 97 +8 C, 1014 hpa LCE 81 18.9.2006 1 Tuuli 213, 1,0m/s Cpeak 106 +12,5,1009 hpa LCE 85 14.11.2006 1 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak 99-1 C, 996hpa LCE 85 TST-Ampumarata TNT 5,0 kg 18.5.2006 2 Tuuli 145, 0,3m/s Cpeak 102 +8 C, 1014 hpa LCE 85 18.9.2006 1 Tuuli 213, 1,0m/s Cpeak 111 +12,5,1009 hpa LCE 92 14.11.2006 1 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak 105-1 C, 996hpa LCE 92 TST-ampumarata PURA 10 kg 18.5.2006 2 Tuuli 145, 0,3m/s Cpeak 105 +8 C, 1014 hpa LCE 89 TNT 10,0 kg 18.9.2006 2 Tuuli 213, 1,0m/s Cpeak 117 +12,5,1009 hpa LCE 98 14.11.2006 2 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak 109-1 C, 996hpa LCE 97 Karhuvuori TNT 5,0 kg 18.5.2006 1 Tuuli 97, 0,3m/s Cpeak 95 Räjäytyskenttä +8,5 C, 1014hpa LCE 78 1 Cpeak 90 Kalliotasku LCE 74 18.9.2006 1 Tuuli 213, 1,0m/s Cpeak 102 +12,5,1009 hpa LCE 87 14.11.2006 1 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak 97-1 C, 996hpa LCE 83 Karhuvuori TNT 10,0 kg 18.5.2006 1 Tuuli 97, 0,3m/s Cpeak 95 Räjäytyskenttä +8,5 C, 1014hpa LCE 81 1 Cpeak 91 Kalliotasku LCE 75 18.9.2006 2 Tuuli 213, 1,0m/s Cpeak 104 +12,5,1009 hpa LCE 90 14.11.2006 1 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak 103-1 C, 996hpa LCE 91 Karhuvuori 120mm krh+2,0kg PENO 18.5.2006 1 Tuuli 97, 0,3m/s Cpeak 92 Kalliotasku +8,5 C, 1014hpa LCE 76 18.9.2006 1 Tuuli 213, 1,0m/s Cpeak 100 +12,5,1009 hpa LCE 84 Karhuvuori 155mm krh+2,0kg PENO 18.5.2006 1 Tuuli 97, 0,3m/s Cpeak 91 Kalliotasku +8,5 C, 1014hpa LCE 77 14.11.2006 1 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak 99-1 C, 996hpa LCE 85
Ympäristömelumittaukset Keuruun varuskunta LIITE 5 (2/9) Mittauspiste: Leirintäalue Tuli- Räjähde / Para- K.a Huomauasema ase Pvm. n Säätila metri (db) tukset Pahalampi TNT 200 g 18.9.2006 3 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 96 +11,5 C, 1009hpa LCE 81 14.11.2006 3 Tuuli 0 m/s (136 ) Cpeak <90-2 C, 996hpa LCE 61 Pahalampi TNT 1,0 kg 17.5.2006 3 Tuuli 220,1,0m/s Cpeak 103 +10 C, 1015hpa LCE 86 18.9.2006 3 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 105 +11,5 C, 1009hpa LCE 87 14.11.2006 3 Tuuli 0 m/s (136 ) Cpeak <90-2 C, 996hpa LCE 74 Pahalampi TNT 5,0 kg 17.5.2006 1 Tuuli 220,1,0m/s Cpeak 111 +10 C, 1015hpa LCE 92 18.9.2006 1 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 115 +11,5 C, 1009hpa LCE 87 14.11.2006 1 Tuuli 0 m/s (136 ) Cpeak 100-2 C, 996hpa LCE 82 Pahalampi TNT 7,0 kg 17.5.2006 1 Tuuli 220,1,0m/s Cpeak 109 +10 C, 1015hpa LCE 86 18.9.2006 1 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 115 +11,5 C, 1009hpa LCE 96 14.11.2006 1 Tuuli 0 m/s (136 ) Cpeak 102-2 C, 996hpa LCE 87 Rotulila TNT 200 g 18.9.2006 3 Tuuli 213, 1,0m/s Cpeak 104 +12,5,1009 hpa LCE 82 14.11.2006 3 Tuuli 0 m/s (136 ) Cpeak <90-2 C, 996hpa LCE 62 Rotulila TNT 1,0 kg 17.5.2006 3 Tuuli 220,1,0m/s Cpeak 103 +10 C, 1015 hpa LCE 86 18.9.2006 3 Tuuli 213, 1,0m/s Cpeak 109 +12,5,1009 hpa LCE 88 14.11.2006 3 Tuuli 0 m/s (136 ) Cpeak <90-2 C, 996hpa LCE 76 Rotulila TNT 7,0 kg 17.5.2006 1 Tuuli 220,1,0m/s Cpeak 110 +10 C, 1015 hpa LCE 94 18.9.2006 1 Tuuli 213, 1,0m/s Cpeak 117 +12,5,1009 hpa LCE 96 14.11.2006 1 Tuuli 0 m/s (136 ) Cpeak 101-2 C, 996hpa LCE 86 Mäkelä TNT 200 g 18.9.2006 3 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 100 +11,5 C, 1009hpa LCE 82 14.11.2006 3 Tuuli 0 m/s (136 ) Cpeak - Räjäytykset ei erotu datasta -2 C, 996hpa LCE - Mäkelä TNT 1,0 kg 18.9.2006 3 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 112 +11,5 C, 1009hpa LCE 92 14.11.2006 3 Tuuli 0 m/s (136 ) Cpeak <90-2 C, 996hpa LCE 66 Mäkelä TNT 7,0 kg 18.9.2006 1 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 114 +11,5 C, 1009hpa LCE 95 14.11.2006 1 Tuuli 0 m/s (136 ) Cpeak <90-2 C, 996hpa LCE 76 Mäkelä TNT 10,0 kg 18.9.2006 1 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 118 +11,5 C, 1009hpa LCE 95 Mäkelä TNT 10,0 kg 14.11.2006 1 Tuuli 0 m/s (136 ) Cpeak <90-2 C, 996hpa LCE 78
Ympäristömelumittaukset Keuruun varuskunta LIITE 5 (3/9) Mittauspiste: Viinalahti Tuli- Räjähde / Para- K.a Huomauasema ase Pvm. n Säätila metri (db) tukset Rotulila RK, paukkupatruuna 17.5.2006 5 Tuuli 260,1,0m/s LAImax 42 amp.suuta koillinen. Laukaukset peittyvät osaksi 5 +11,5 C, 1013,5 hpa LAImax - amp.suunta lounas. Ei Kuulohavaintoa 18.9.2006 5 Tuuli 221, 0,8m/s LAImax 45 amp.suunta koillinen 5 +13,5, 1008hpa LAImax 37 amp.suunta lounas 14.11.2006 5 Tuuli 157, 0,3m/s LAImax 61 amp.suunta koillinen 5-0,3 C, 996hpa LAImax 52 amp.suunta lounas Rotulila TNT 200g 17.5.2006 3 Tuuli 220,1,0m/s Cpeak 98 +10 C, 1015 hpa LCE 80 18.9.2006 3 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 94 +11,5 C, 1009hpa LCE 78 LAE 51 14.11.2006 3 Tuuli 0 m/s (136 ) Cpeak 99-2 C, 996hpa LCE 80 LAE 67 Rotulila TNT 1,0 kg 17.5.2006 3 Tuuli 220,1,0m/s Cpeak 105 +10 C, 1015 hpa LCE 88 18.9.2006 3 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 108 +11,5 C, 1009hpa LCE 92 LAE 59 14.11.2006 3 Tuuli 0 m/s (136 ) Cpeak 108-2 C, 996hpa LCE 93 LAE 70 Rotulila TNT 7,0 kg 17.5.2006 1 Tuuli 220,1,0m/s Cpeak 120 +10 C, 1015 hpa LCE 101 18.9.2006 1 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 118 +11,5 C, 1009hpa LCE 103 LAE 66 14.11.2006 1 Tuuli 0 m/s (136 ) Cpeak 120-2 C, 996hpa LCE 106 LAE 80 Mäkelä RK, Paukkupatruuna 17.5.2006 5 Tuuli 220,1,0m/s LAImax 44 Amp.suunta pohjoiseen 5 +11 C, 1014hpa LAImax <40 Amp.suunta etelään. Ääni juuri korvin kuultavissa 18.9.2006 5 Tuuli 221, 0,8m/s LAImax 54 Amp.suunta pohjoiseen 5 +13,5 C, 1008 hpa LAImax 51 Amp.suunta etelään. 14.11.2006 5 Tuuli 157, 0,3m/s LAImax 49 Amp.suunta pohjoiseen 5-0,3 C, 996hpa LAImax 45 Amp.suunta etelään. Mäkelä TNT 200 g 17.5.2006 2 Tuuli 250, 1,0m/s Cpeak 103 +11,1014,5hpa LCE 83 18.9.2006 3 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 102 +11,5 C, 1009hpa LCE 82 LAE 64 14.11.2006 3 Tuuli 0 m/s (136 ) Cpeak 85-2 C, 996hpa LCE 69 LAE 55 Mäkelä TNT 1,0 kg 17.5.2006 3 Tuuli 250, 1,0m/s Cpeak 107 +11,1014,5hpa LCE 86 18.9.2006 3 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 109 +11,5 C, 1009hpa LCE 91 LAE 72 14.11.2006 3 Tuuli 0 m/s (136 ) Cpeak 99-2 C, 996hpa LCE 83 LAE 62 Mäkelä TNT 7,0 kg 17.5.2006 1 Tuuli 250, 1,0m/s Cpeak 115 +11,1014,5hpa LCE 98 18.9.2006 1 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 114 +11,5 C, 1009hpa LCE 99 LAE 74 14.11.2006 1 Tuuli 0 m/s (136 ) Cpeak 112-2 C, 996hpa LCE 97 LAE 69 Mäkelä PURA 10 kg 17.5.2006 1 Tuuli 250, 1,0m/s Cpeak 121 +11,1014,5hpa LCE 104 Mäkelä TNT 10 kg 18.9.2006 1 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 119 +11,5 C, 1009hpa LCE 103 LAE 77 14.11.2006 1 Tuuli 0 m/s (136 ) Cpeak 117-2 C, 996hpa LCE 102 LAE 73 TST-ampumarata RK 18.5.2006 10 Tuuli 105, 0,8m/s LAImax 51 18.9.2006 10 Tuuli 221, 0,8m/s LAImax 63 14.11.2006 10 Tuuli157, 0,3m/s LAImax 60 TST-ampumarata Sinko 18.5.2006 2 Tuuli 145, 0,3m/s Cpeak 109 +8 C, 1014 hpa LCE 91 LAE 60 TST-ampumarata TNT 60 g 18.5.2006 2 Tuuli 145, 0,3m/s Cpeak 100 +8 C, 1014 hpa LCE 81 LAE 55 18.9.2006 3 Tuuli 213, 1,0m/s Cpeak 108 +12,5 C, 1008 hpa LCE 82 LAE 73 14.11.2006 3 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak 84 Kuului huomattavan hiljaisina -1 C, 996hpa LCE 68 LAE 51 TST-ampumarata TNT 200 g 18.5.2006 2 Tuuli 145, 0,3m/s Cpeak 107 +8 C, 1014 hpa LCE 89 LAE 59 18.9.2006 3 Tuuli 213, 1,0m/s Cpeak 115 +12,5 C, 1008 hpa LCE 90 LAE 79 14.11.2006 3 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak 98-1 C, 996hpa LCE 83 LAE 59 TST-ampumarata TNT 1,0 kg 18.9.2006 3 Tuuli 213, 1,0m/s Cpeak 123 +12,5 C, 1008 hpa LCE 100 LAE 86 14.11.2006 3 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak 113-1 C, 996hpa LCE 97 LAE 66
Ympäristömelumittaukset Keuruun varuskunta LIITE 5 (3/9) Mittauspiste: Viinalahti Tuli- Räjähde / Para- K.a Huomauasema ase Pvm. n Säätila metri (db) tukset TST-ampumarata TNT 2,0 kg 18.5.2006 1 Tuuli 145, 0,3m/s Cpeak 122 +8 C, 1014 hpa LCE 105 LAE 71 18.9.2006 1 Tuuli 213, 1,0m/s Cpeak 122 +12,5 C, 1008 hpa LCE 106 LAE 88 14.11.2006 1 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak 118-1 C, 996hpa LCE 102 LAE 71 TST-ampumarata TNT 5,0 kg 18.5.2006 2 Tuuli 145, 0,3m/s Cpeak 125 +8 C, 1014 hpa LCE 108 LAE 72 18.9.2006 1 Tuuli 213, 1,0m/s Cpeak 128 +12,5 C, 1008 hpa LCE 111 LAE 90 14.11.2006 1 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak 123-1 C, 996hpa LCE 108 LAE 76 TST-ampumarata PURA 10,0 kg 18.5.2006 2 Tuuli 145, 0,3m/s Cpeak 128 +8 C, 1014 hpa LCE 111 LAE 75 18.9.2006 2 Tuuli 213, 1,0m/s Cpeak 132 +12,5 C, 1008 hpa LCE 114 LAE 96 14.11.2006 1 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak 129-1 C, 996hpa LCE 113 LAE 83 Karhuvuori TNT 5,0 kg 18.5.2006 1 Tuuli 97, 0,3m/s Cpeak 103 Räjäytyskenttä +8,5 C, 1014hpa LCE 87 LAE 63 1 Cpeak 104 Kalliotasku LCE 89 LAE 60 18.9.2006 1 Tuuli 213, 1,0m/s Cpeak 111 +12,5 C, 1008 hpa LCE 96 LAE 70 14.11.2006 1 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak 107-1 C, 996hpa LCE 92 LAE 72 Karhuvuori TNT 10,0 kg 18.5.2006 1 Tuuli 97, 0,3m/s Cpeak 112 Räjäytyskenttä +8,5 C, 1014hpa LCE 96 LAE 65 1 Cpeak 106 Kalliotasku LCE 90 LAE 66 18.9.2006 2 Tuuli 213, 1,0m/s Cpeak 116 +12,5 C, 1008 hpa LCE 98 LAE 79 14.11.2006 1 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak 111-1 C, 996hpa LCE 97 LAE 71 Karhuvuori 120mm krh+2,0kg PENO 18.5.2006 1 Tuuli 97, 0,3m/s Cpeak 101 Kalliotasku +8,5 C, 1014hpa LCE 87 LAE 56 18.9.2006 2 Tuuli 213, 1,0m/s Cpeak 110 +12,5 C, 1008 hpa LCE 92 LAE 73 Karhuvuori 155mm kr+2,0kg PENO 18.5.2006 1 Tuuli 97, 0,3m/s Cpeak 103 Kalliotasku +8,5 C, 1014hpa LCE 90 LAE 61 14.11.2006 1 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak 110-1 C, 996hpa LCE 94 LAE 78 Suojelutukikohta RK 18.9.2006 5 Tuuli 221, 0,8m/s LAImax 40 Laukaukset hyvin hiljaisia, erottuu huonosti 14.11.2006 5 Tuuli 157, 0,3m/s LAImax 58 amp.suunta pohjoinen 5-0,3 C,995 hpa LAImax 57 amp.suunta etelään Suojelutukikohta TNT 60 g 18.5.2006 3 Tuuli 139, 0,5m/s Cpeak 73 +12,5 C, 1013hpa LCE 56 LAE 41 14.11.2006 3 Tuuli 139, 0,5m/s Cpeak 85 +12,5 C, 1013hpa LCE 67 LAE 54 Suojelutukikohta TNT 200g 18.5.2006 3 Tuuli 139, 0,5m/s Cpeak 82 +12,5 C, 1013hpa LCE 64 LAE 45 14.11.2006 3 Tuuli 139, 0,5m/s Cpeak 93 +12,5 C, 1013hpa LCE 68 LAE 60 Suojelutukikohta TNT 1,0 kg 18.5.2006 3 Tuuli 139, 0,5m/s Cpeak 95 +12,5 C, 1013hpa LCE 79 LAE 56 14.11.2006 3 Tuuli 139, 0,5m/s Cpeak 95 +12,5 C, 1013hpa LCE 80 LAE 63 Suojelutukikohta TNT 7,0 kg 18.5.2006 1 Tuuli 139, 0,5m/s Cpeak 108 +12,5 C, 1013hpa LCE 92 LAE 61 14.11.2006 1 Tuuli 139, 0,5m/s Cpeak 106 +12,5 C, 1013hpa LCE 83 LAE 71
Ympäristömelumittaukset Keuruun varuskunta LIITE 5 (4/9) Mittauspiste: Rautalahti Tuli- Räjähde / Para- Huomauasema ase Pvm. n Säätila metri K.a tukset Pahalampi TNT 200 g 17.5.2006 3 Tuuli 220,1,0m/s Cpeak 93 +10 C, 1015hpa LCE 77 LAE 58 18.9.2006 3 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 97 +11,5 C, 1009hpa LCE 77 LAE 65 14.11.2006 3 Tuuli 0 m/s, (135 ) Cpeak - Ei erotu mittausdatasta, taustahälyä -2 C, 996 hpa LCE - LAE - Pahalampi TNT 1,0 kg 17.5.2006 3 Tuuli 220,1,0m/s Cpeak 96 +10 C, 1015hpa LCE 78 LAE 62 18.9.2006 3 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 103 +11,5 C, 1009hpa LCE 87 LAE 64 14.11.2006 3 Tuuli 0 m/s, (135 ) Cpeak 95-2 C, 996 hpa LCE 79 LAE 58 Pahalampi TNT 5,0 kg 17.5.2006 1 Tuuli 220,1,0m/s Cpeak 115 +10 C, 1015hpa LCE 100 LAE 77 18.9.2006 1 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 111 +11,5 C, 1009hpa LCE 95 LAE 71 14.11.2006 1 Tuuli 0 m/s, (135 ) Cpeak 102-2 C, 996 hpa LCE 88 LAE 66 Pahalampi TNT 7,0 kg 17.5.2006 1 Tuuli 220,1,0m/s Cpeak 114 +10 C, 1015hpa LCE 98,4 LAE 77 18.9.2006 1 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 111 +11,5 C, 1009hpa LCE 91 LAE 67 14.11.2006 1 Tuuli 0 m/s, (135 ) Cpeak 104-2 C, 996 hpa LCE 89 LAE 63 Rotulila RK, paukkupatruuna 17.5.2006 5 Tuuli 260,1,0m/s LAImax 52 amp.suunta lounaaseen 5 +11,5 C, 1013,5 hpa LAImax 56 amp.suunta koilliseen 18.9.2006 5 Tuuli 221, 0,8m/s LAImax 59 amp.suunta lounaaseen 5 +13,5 C, 1008hpa LAImax 61 amp.suunta koilliseen 14.11.2006 5 Tuuli 157, 0,3m/s LAImax - Laukaukset eivät erotu datasta 5-0,3 C, 995 hpa LAImax 45 amp.suunta koilliseen Rotulila TNT 200 g 17.5.2006 3 Tuuli 220,1,0m/s Cpeak 110 +10 C, 1015 hpa LCE 92 LAE 75 18.9.2006 3 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 111 +11,5 C, 1009hpa LCE 90 LAE 79 14.11.2006 3 Tuuli 0 m/s, (135 ) Cpeak 98-2 C, 996 hpa LCE 82 LAE 54 Rotulila TNT 1,0 kg 17.5.2006 2 Tuuli 220,1,0m/s Cpeak 122 +10 C, 1015 hpa LCE 105 LAE 91 18.9.2006 3 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 121 +11,5 C, 1009hpa LCE 103 LAE 83 14.11.2006 3 Tuuli 0 m/s, (135 ) Cpeak 111-2 C, 996 hpa LCE 95 LAE 63 Rotulila TNT 7,0 kg 17.5.2006 1 Tuuli 220,1,0m/s Cpeak 123 +10 C, 1015 hpa LCE 111 LAE 90 18.9.2006 1 Tuuli 187, 0,1m/s Cpeak 132 +11,5 C, 1009hpa LCE 112 LAE 95 14.11.2006 1 Tuuli 0 m/s, (135 ) Cpeak 120-2 C, 996 hpa LCE 105 LAE 73
Ympäristömelumittaukset Keuruun varuskunta LIITE 5 (4/9) Mittauspiste: Rautalahti Tuli- Räjähde / Para- Huomauasema ase Pvm. n Säätila metri K.a tukset TST-rata RK 18.5.2006 9 Tuuli 105, 0,8m/s LAImax 42 Laukaukset erottuvat heikosti 18.9.2006 10 Tuuli 221, 0,8m/s LAImax 53 14.11.2006 10 LAImax - Ei kuulohavaintoa TST-rata Sinko 17.5.2006 2 Tuuli 145, 0,3m/s Cpeak 87 Erottuu vain heikosti +8 C, 1014 hpa LCE 72 TST-rata TNT 60 g 17.5.2006 2 Tuuli 145, 0,3m/s Cpeak - Ei erotu mittausdatasta +8 C, 1014 hpa LCE - 18.9.2006 3 Tuuli 213, 1m/s Cpeak - Ei erotu mittausdatasta +12,5 C, 1009hpa LCE - 14.11.2006 3 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak - Ei erotu mittausdatasta -1 C, 996 hpa LCE - TST-rata TNT 200 g 17.5.2006 2 Tuuli 145, 0,3m/s Cpeak 88 Erottuu vain heikosti +8 C, 1014 hpa LCE 70 18.9.2006 3 Tuuli 213, 1m/s Cpeak 96 Erottuu heikosti +12,5 C, 1009hpa LCE 75 LAE 62 14.11.2006 3 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak - ei erotu mittausdatasta -1 C, 996 hpa LCE - LAE - TST-rata TNT 1,0 kg 18.9.2006 3 Tuuli 213, 1m/s Cpeak 106 +12,5 C, 1009hpa LCE 82 LAE 70 14.11.2006 3 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak - Ei erotu mittausdatasta -1 C, 996 hpa LCE - LAE - TST-rata TNT 2,0 kg 17.5.2006 1 Tuuli 145, 0,3m/s Cpeak 107 +8 C, 1014 hpa LCE 90 18.9.2006 1 Tuuli 145, 0,3m/s Cpeak 107 +8 C, 1014 hpa LCE 88 LAE 72 14.11.2006 1 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak - Ei erotu mittausdatasta -1 C, 996 hpa LCE - LAE - TST-rata TNT 5,0 kg 17.5.2006 2 Tuuli 145, 0,3m/s Cpeak 109 +8 C, 1014 hpa LCE 92 18.9.2006 1 Tuuli 213, 1m/s Cpeak 110 +12,5 C, 1009hpa LCE 94 LAE 74 14.11.2006 1 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak 98-1 C, 996 hpa LCE 82 LAE 54 TST-rata PURA 10 kg 17.5.2006 2 Tuuli 145, 0,3m/s Cpeak 108 +8 C, 1014 hpa LAE 91 TST-rata TNT 10,0 kg 18.9.2006 2 Tuuli 213, 1m/s Cpeak 116 +12,5 C, 1009hpa LCE 100 LAE 80 14.11.2006 1 Tuuli 142, 0,1m/s Cpeak 104-1 C, 996 hpa LCE 89 LAE 55