243 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 20. TUTKINTOSÄÄNTÖ PERUSTUTKINNOT 1 Arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin koulutusohjelmassa ja diplomi-insinöörin tutkinto automaatio-, kone-, materiaali-, rakennus-, sähkö-, teknis-luonnontieteellisessä (muutos hallitus 18.6.2001, OPM 17.8.2001), tekstiili- ja vaatetustekniikan-, tietojohtamisen (muutos hallitus 14.12.1998, OPM 28.12.1998), tietoliikenne-elektroniikan (OPM 19.1.2000), tietotekniikan, tuotantotalouden sekä ympäristö- ja energiatekniikan (muutos hallitus 18.5.1998, OPM 26.6.1998) koulutusohjelmissa. Koulutusohjelmien suunnittelu ja järjestäminen 2 Opetus- ja tutkimusneuvosto päättää niistä yleisistä periaatteista, joita koulutusohjelmien opetussuunnitelmien suunnittelussa noudatetaan. Se seuraa koulutusohjelmien laatua ja huolehtii niiden tasosta ja riittävästä yhtenäisyydestä. Osasto vastaa koulutusohjelman suunnittelusta ja järjestämisestä. Koulutus järjestetään niin, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon viidessä lukuvuodessa (muutos hall. 19.6.95). Laitos vastaa toimialansa mukaisesti yhden tai useamman oppiaineen opetuksesta kaikissa koulutusohjelmissa. Koulutusohjelmien tavoitteet 3 Tieteelliset tavoitteet Koulutusohjelmien tieteellisenä tavoitteena on antaa teoreettinen ja metodinen valmius oman alan ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä valmius jatko-opintoihin. Ammatilliset tavoitteet Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa koulutetaan arkkitehteja, jotka toimivat yhdyskuntien maankäytön ja rakennusten suunnittelun, toteuttamisen ja suojelun asiantuntijoina. Automaatiotekniikan koulutusohjelmassa koulutetaan automaation laitteiden, sovellusten ja järjestelmien suunnittelun ja toteuttamisen asiantuntijoita. Konetekniikan koulutusohjelmassa koulutetaan kone-, kulkuneuvo- ja metallituoteteollisuuden suunnittelun, käytön, valmistuksen ja automatisoinnin asiantuntijoita. Materiaalitekniikan koulutusohjelmassa koulutetaan erilaisten materiaalien ja niiden valmistuksen ja käytön asiantuntijoita. Rakennustekniikan koulutusohjelmassa koulutetaan rakentamisen, rakenteiden ja rakennusmateriaalien sekä ylläpidon, liikenteen ja kuljetusten teknisiä ja taloudellisia asiantuntijoita. Sähkötekniikan koulutusohjelmassa koulutetaan sähkö-, elektroniikka- ja automaatioalan asiantuntijoita. (muutos hallitus 18.6.2001, OPM 17.8.2001) Teknis-luonnontieteellisessä koulutusohjelmassa koulutetaan fysiikan, kemian ja matematiikan asiantuntijoita sekä matemaattisten aineiden opettajia (hallitus 18.6.2001, OPM 17.8.2001). Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmassa koulutetaan tekstiili-,vaatetus-, kenkä- ja nahka-alan teknisen ja taloudellisen suunnittelun, valmistuksen ja materiaalien asiantuntijoita. Tietojohtamisen koulutusohjelmassa koulutetaan laaja-alaisia tietoteollisuuden, yritystalouden, johtamisen ja viestinnän asiantuntijoita. (muutos hallitus 14.12.1998, OPM 28.12.1998) Sivuainekokonaisuudet
244 Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma tuottaa tietoliikennelaitteistojen ja -järjestelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen erikoisosaajia, joilla on myös hyvät valmiudet toimia yhteistyössä muiden alojen ammattilaisten kanssa entistä laajempien teknisten kokonaisuuksien hallitsemiseksi. Koulutusohjelma antaa myös erinomaiset valmiudet jatkotutkinnon suorittamiseen (muutos OPM 19.1.2000) Tietotekniikan koulutusohjelmassa koulutetaan ohjelmisto- ja tietoliikennejärjestelmien, teknillisen matematiikan sekä signaalinkäsittelyn asiantuntijoita. (muutos hall. 19.6.95). Tuotantotalouden koulutusohjelmassa koulutetaan tuotannollisen yrityksen liiketoiminnan, talouden, markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja logistiikan asiantuntijoita. Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmassa koulutetaan yhdyskuntien ja teollisuuden vesi- ja jätehuollossa ja energiatekniikassa sekä maaperän- ja ilmansuojelussa käytettävien menetelmien, laitteiden ja materiaalien asiantuntijoita (muutos hallitus 18.5.98, OPM 26.6.98). Opiskelijavalinta ja koulutusohjelman vaihto 4 Rehtori päättää opiskelijan valitsemisesta koulutusohjelmaan ensimmäisellä kerralla. Koulutusohjelman vaihdosta päättää osastonjohtaja. (muutos hall. 19.6.95) Koulutusohjelmaan hyväksytty opiskelija voi vaihtaa koulutusohjelmaa osallistumatta uuteen opiskelijavalintaan. Tämä ei kuitenkaan koske vaihtoa arkkitehtuuri- ja diplomi-insinöörikoulutusohjelmien kesken. Vaihdon perusteena on suoritettujen opintoviikkojen määrä lukuvuotta kohden. Valinnassa otetaan huomioon myös arvosanat. Korkeakoulunvaihdossa perusteena käytetään sisäänpääsypisteitä ja opintomenestystä. Opintosuunnat 5 Koulutusohjelmassa voi olla eri opintosuuntia, joista hallitus päättää osastoja ja opetus- ja tutkimusneuvostoa kuultuaan. (muutos hall. 27.3.96) Tutkinnon sisältö 6 Tutkinto koostuu perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Aineopinnot muodostuvat opintokokonaisuuksista, jotka ovat pääosin yhden laitoksen järjestämiä. Ne sisältävät yhden pääaineen ja sivuaineita. Diplomityö tehdään pääaineesta (hallitus 10.12.2001). Opintojaksot 7 Laitoksen johtaja vastaa laitoksen tarjoamien opintojaksojen suunnittelusta, järjestämisestä ja arvioinnista. Hän määrää opettajan, joka vastaa yksittäisestä opintojaksosta. Koulutusohjelmille yhteisen opintojakson suunnittelussa ja järjestämisessä otetaan huomioon eri koulutusohjelmien tarpeet. Opintojakso koostuu luennoista, harjoituksista, seminaareista, kirjallisuuteen perehtymisestä tai muista tarkoituksenmukaisista työmuodoista. Opintojakson pakollisuus, vaihtoehtoisuus tai vapaasti valittavuus ilmoitetaan opetussuunnitelmassa. Opintojakson laajuus määritellään yhden opintoviikon tarkkuudella. Laitoksen johtaja päättää opintojakson peruuttamisesta ja suorittamistavoista, mikäli sille osallistuu vähemmän kuin viisi opiskelijaa. Opintojakson tutkintovaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. Tutkintoon voidaan sisällyttää vieraalla kielellä annettuja opintojaksoja.
245 Kieliopinnot 8 (muutos hall. 19.6.95) Opiskelijan tulee opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa tutkintoasetuksen mukaisen kielitaidon kotimaisissa kielissä sekä vähintään yhdessä vieraassa kielessä. Ensimmäisen kotimaisen kielen taidon opiskelija osoittaa suorittamalla kirjallisen kypsyysnäytteen, joka on opiskelijan diplomityöstä kirjoittama tiivistelmä. Toisen kotimaisen kielen taidon opiskelija osoittaa suorittamalla tutkintoasetuksen mukaisen kielikokeen. Vähintään yhden vieraan kielen taidon, joka on tarpeen oman alan kannalta, opiskelija osoittaa suorittamalla hyväksytysti ko. kielen kokeen. Koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneelta ja koulusivistyksensä ulkomailla saaneelta vaadittavista kieliopinnoista päättää osastonjohtaja.- Koulutusohjelmassa vaadittavien kieliopintojen määrästä ilmoitetaan opetussuunnitelmissa. Diplomityö 9 Diplomityö on opiskelun loppuvaiheessa tehtävä opinnäyte, jolla opiskelija osoittaa kypsyyttä syventäviin opintoihin liittyvän tehtävän käsittelyssä. Diplomityö tehdään yleensä yhden opiskelijan opinnäytteenä, mutta sellaiseksi voidaan hyväksyä myös ryhmätyö. Tällöin on käytävä ilmi, mikä on kyseisen opiskelijan osuus ryhmätyöstä. Diplomityön laajuus on 20 opintoviikkoa. Osastoneuvosto nimeää diplomityölle yhden tai useamman tarkastajan, arvostelee diplomityön ja päättää sen hyväksymisestä. Diplomityö toimitetaan tarkastajalle, jonka on annettava lausuntonsa siitä osastoneuvostolle kahden viikon kuluessa. Osastoneuvosto antaa diplomityön tekemisestä tarkemmat ohjeet. Harjoittelu 10 Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija tulevan ammattialansa työympäristöön ja työtehtäviin. Tutkintoon sisältyy harjoittelua yhteensä 2-8 opintoviikkoa osastoneuvoston määräämällä tavalla (muutos hall. 19.6.95). Osastoneuvosto antaa tarvittaessa ohjeet harjoittelusta ja valvoo harjoittelun tasoa. Harjoittelun hyväksyy osastonjohtaja tai hänen nimeämänsä henkilö. Harjoittelussa kolme täysiaikaista harjoitteluviikkoa vastaa yhtä opinto-viikkoa. Muualla suoritetut opinnot 11 Tutkintoon voi sisältyä muussa koti- tai ulkomaisessa korkeakoulussa ja muussa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja. Saman alan AMK-insinöörin tutkinnosta voidaan sisällyttää tutkintoon enintään 80 opintoviikkoa ja muun alan AMK-insinöörin tutkinnosta 60 opintoviikkoa. (muutos hallitus 10.12.2001, voimaan 1.1.2002). Opistoinsinöörin ja rakennusarkkitehdin opintoja voidaan sisällyttää tutkintoon enintään 60 opintoviikkoa, teknikon opintoja enintään 20 opintoviikkoa. Vastaavalla alalla ulkomailla suoritettuja B.Sc.-opintoja enintään 105 opintoviikon verran. (muutos hallitus 19.6.95) Osastonjohtaja päättää muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta opetus- ja tutkimusneuvoston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Pakollisten opintojen korvaaminen 12 Osastonjohtaja päättää opetussuunnitelmaan pakollisena sisältyvien opintojen korvaamisesta muilla opinnoilla opetus- ja tutkimusneuvoston hyväksymien periaatteiden mukaisesti.
246 Opintosuoritusten arvostelu 13 Opintojakson tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan suullisten ja kirjallisten kuulustelujen, harjoitustöiden tai muiden arviointimenetelmien avulla. Opintojaksoon mahdollisesti kuuluva tentti pidetään vähintään kolmesti vuodessa. Yksi ylimääräinen tentti järjestetään tarpeen mukaan. Opettajan on arvosteltava opiskelijan opintosuoritus kuukauden kuluessa suorituksesta. Opintosuorituksen arvostelu pidetään julkisesti nähtävillä 14 päivän ajan. Opintojakson tavoitteiden saavuttaminen ja diplomityö arvostellaan asteikolla kiitettävä(5), erittäin hyvä(4), hyvä(3), erittäin tyydyttävä(2), tyydyttävä(1) ja hylätty(0). Erityisestä syystä opintojakso voidaan arvostella myös asteikolla hyväksytty, hylätty. Muualla kuin omassa korkeakoulussa suoritetut opinnot arvostellaan asteikolla hyväksytty, hylätty ja ne merkitään todistukseen kokonaisuuksina. Opintojaksojen yhdistetty arvosana on opintoviikoilla painotettu opintojaksojen keskiarvo pyöristettynä lähimpään kokonaisarvosanaan.yhdistettyä arvosanaa laskettaessa ei niitä opintojaksoja oteta huomioon, jotka on arvosteltu asteikolla hyväksytty, hylätty. Tutkinto on suoritettu oivallisesti, jos diplomityön arvosana on erittäin hyvä tai kiitettävä ja muiden opintosuoritusten pyöristämätön keskiarvo on neljä tai enemmän. Saadakseen todistukseen merkinnän oivallisesti opiskelija tutkintoon on sisällytettävä vähintään diplomityön lisäksi 80 opintoviikkoa opintoja TTY:ssa (hallitus 10.12.2001, voimaan 1.1.2002). Opintosuoritusten voimassaolo 14 Opintosuoritukset ovat voimassa 10 vuotta. Voimassaolosäädöstä ei sovelleta jatko-opintoihin eikä ennen 1.8.1993 suoritettuihin opintoihin. Ilmoittautuminen opintojaksoille 15 Opiskelijan on ilmoittauduttava opetuksen järjestelyä varten erikseen ilmoitettavana ajankohtana niille opintojaksoille, joiden opetukseen hän aikoo lukuvuoden aikana osallistua. Jos opintojaksolle ilmoittautuu enemmän opiskelijoita, kuin sille voidaan ottaa, laitoksen johtaja määrää karsintaperusteet opetusja tutkimusneuvoston antamien periaatteiden mukaisesti. Perusteita määrättäessä on otettava huomioon opiskelijoiden tasapuolinen oikeus osallistua yliopistossa annettavaan opetukseen koulutusohjelmasta riippumatta. Ilmoittautuminen tenttiin 16 Opiskelijan on ilmoittauduttava tai peruutettava ilmoittautumisensa opintojakson tenttiin erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Peruuttamatta jätetty ilmoittautuminen lasketaan tenttikerraksi. Kuulustelussa kolmasti hylätty opiskelija voi osallistua tenttiin vain opintojaksosta vastaavan opettajan luvalla. Tutkinto ja todistus 17 Voidakseen saada tutkintotodistuksen Tampereen teknillisestä yliopistosta (muutos 1.1.2003) opiskelijan on suoritettava yliopistossa opintoja vähintään 60 opintoviikkoa sisältäen diplomityön, ellei rehtori erityisestä syystä päätä toisin. Tutkintotodistuksen antaa rehtori osastonjohtajan esityksestä. Todistus arkkitehdin tutkinnosta oikeuttaa arkkitehdin arvoon. Todistus diplomi-insinöörin tutkinnosta oikeuttaa diplomi-insinöörin arvoon. Opintojakson suoritukset arvosanoineen merkitään opintosuoritusrekisteriin, josta opiskelijalla on oikeus saada ote.
247 JATKOTUTKINNOT Lisensiaatin ja tohtorin opinnot 18 Lisensiaatin ja tohtorin tutkinto koostuu pääaineesta ja sitä tukevista opinnoista, joiden yhteislaajuus on noin 45 opintoviikkoa (muutos hall. 20.11.95). Sen lisäksi lisensiaatin tutkintoa opiskelevan on tehtävä lisensiaatintutkimus ja tohtorin tutkintoa opiskelevan väitöskirja. Osastoneuvosto vahvistaa kullekin jatko-opiskelijalle erikseen opintosuunnitelman, jossa mainitaan tutkinto sekä pääaineen ja sitä tukevien opintojen tutkintovaatimukset (muutos hall. 20.11.95). Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja 19 Lisensiaatintutkimus tehdään pääaineesta ja osastoneuvosto määrää sille kaksi tarkastajaa. Lisensiaatintutkimus tarkastetaan samalla tavalla kuin diplomityö. (muutos hall. 19.6.95) Väitöskirja tarkastetaan siinä osastossa, jonka tieteenalaan se kuuluu. Osastoneuvosto määrää väitöskirjalle kaksi esitarkastajaa ja antaa saadun lausunnon perusteella väitöskirjan julkaisuluvan. Se määrää myös väitöstilaisuuden ajan, yhden tai kaksi tarkastajaa vastaväittäjäksi tarkastamaan väitöskirjan sekä korkeakoulun professorin, apulaisprofessorin tai dosentin valvojaksi. Väitöskirjaa pidetään julkisesti nähtävänä vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta. Lisensiaatintutkimuksesta ja väitöskirjasta on laadittava myös lyhyt tiivistelmä.(muutos hall. 19.6.95) Väitöskirjan ja opintojen arvostelu 20 Vastaväittäjän on neljän viikon kuluessa väitöstilaisuudesta annettava osastoneuvostolle kirjallinen lausunto väitöskirjasta ja sen puolustuksesta. Osastoneuvosto voi kuulla myös väitöstilaisuuden valvojaa päätettäessä väitöskirjan hyväksymisestä. Väitöskirjan ja lisensiaatintyön arvosteluasteikko on kiitettävä, hyväksytty, hylätty. Muiden opintosuoritusten arvostelijoiksi osastoneuvosto määrää opettajan, joka arvostelee jatko-opintoihin kuuluvat suoritukset asteikolla kiitettävä, hyväksytty, hylätty. Mikäli tutkintoon sisältyy opinto-jaksoja, jotka on arvosteltu asteikolla 0-5, arvosanat 4 ja 5 vastaavat arvosanaa kiitettävä. Todistus ja promootio 21 Tekniikan lisensiaatin sekä tekniikan ja filosofian tohtorin tutkinnon suorittaneella on oikeus saada tutkintotodistus. Tekniikan lisensiaatin tutkinto oikeuttaa tekniikan lisensiaatin arvoon, tekniikan tohtorin tutkinto tekniikan tohtorin arvoon ja filosofian tohtorin tutkinto filosofian tohtorin arvoon. Tekniikan ja filosofian tohtorin arvo annetaan juhlallisessa promootiossa, josta päättää opetus- ja tutkimusneuvosto. Sama arvo voidaan antaa myös ilman juhlallista promootiota. Tekniikan tai filosofian tohtorin arvon saaneella on oikeus käyttää opetus- ja tutkimusneuvoston vahvistamia arvomerkkejä. TUTKINTOON TÄHTÄÄMÄTÖN OPETUS 22 Arkkitehdin ja diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaneella on oikeus osallistua opintojakson opetukseen ja suorittaa se. Myös muille voidaan antaa oikeus suorittaa yksittäisiä opintojaksoja. Erillisiä opintojaksoja suorittavien on ilmoittauduttava yliopistoon. Tutkintoja opiskelevat ovat ensisijaisesti oikeutettuja suorittamaan opintojakso, jonka opiskelijamäärää joudutaan rajoittamaan. Siirtymäsäädökset 23 Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1.8.1993. Myöhemmin tehdyt muutokset on päivitetty tähän vuonna 2003.