Tyhjästä Euroopan eturiviin VIRON HÄMMÄSTYTTÄVÄ TARINA OSA II

Samankaltaiset tiedostot
Itsenäisyyden ajan maanmittaus Kaupunkimallien tulevaisuudesta Hyvä kaupunkiympäristö

Paikkatietojen yhteiskäyttö - mitkä mahdollisuudet!

Paikkatietoalusta-hanke. Maanmittauspäivät Antti Jakobsson Hankepäällikkö

Paikannimet viranomaisviestinnässä

Yleisten kartastotöiden strategia Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN

Paikkatietoalusta ja sen mahdollisuudet. HSY:n Paikkatietoseminaari 22.3 Antti Jakobsson Hankepäällikkö

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö

KRYSP-seminaari MML:n maastotietokannan ylläpito

Paikkatietopalveluja koskevat Inspire-vaatimukset

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

VIRON HÄMMÄSTYTTÄVÄ TARINA

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 54/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi paikkatietoinfrastruktuurista. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0287(COD) budjettivaliokunnalta

Inspire-verkosto Muistio 1 (5) Verkkopalvelut ja portaali -ryhmä Laatija: Panu Muhli

INSPIRE tulee entäs sitten? Nordean metsäpäivä Arvo Kokkonen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos

Paikkatietoalusta. Maanmittauspäivät Antti Jakobsson hankepäällikkö

Maankäyttöpäätökset yritystyöpaja Ympäristöministeriö Topi Tjukanov

Paikkatiedon JHS-seminaari. Paikkatietomarkkinat 2016

JHS-hanke-ehdotus: KMTK Rakennukset ja rakenteet - kohteet

Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään. Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9.

Markkinaintegraation merkitys Fingridille

LUOVA EUROOPPA ( ) MEDIA-ALAOHJELMA EHDOTUSPYYNTÖ. EACEA 26/2016: Eurooppalaisten teosten edistäminen verkossa

Paikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt

Verkkopalvelusopimuksen täydentäminen: Karttajulkaisun käyttöehdot. Maanmittauslaitos / Inspire-sihteeristö

Paikkatietoalustahanke (MMM)

Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio: BIM & GIS

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia Tampereen kaupunki

voimen tiedon ohjelma

Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

Kärsämäen kunta. Kaavoituskatsaus Sisällysluettelo. 1. Yleistä. 2. Maakuntakaava. 3. Yleiskaava. 4. Asemakaava. 5. Asemakaavan pohjakartta

Maastotietokantaa käytetään muiden karttatuotteiden valmistukseen sekä erilaisissa optimoinneissa.

Maankäyttöpäätökset-hanke

Maankäyttöpäätökset Topi Tjukanov

Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <Maannos>

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen

Paikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano

Lapuan kaupunki Maanmittauslaitos Dnro MML / /2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, annettu ,

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

7235/19 ADD 1 1 JAI LIMITE FI

Paikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt

INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT

Edellyttäen, että edellä mainitut valtuuskunnat poistavat varaumansa, pysyvien edustajien komiteaa ja neuvostoa pyydetään

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen. Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4.

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Inspire-yhteensopivat tietotuotteet - työpaja

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa

Inspire-prosessi ja Inspire-soveltamisala

VRK strategia

Miten asiakkaat ja tiedot kohtaavat

Paikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt

Paikkatiedon tulevaisuus

LUOVA EUROOPPA ( ) MEDIA-ALAOHJELMA EHDOTUSPYYNTÖ. EACEA 30/2018: Eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten edistäminen verkossa

Vuosikokous klo 12-

Kunnat ja Paikkatietoalusta. PTA-webinaari Heli Laaksonen / Maanmittauslaitos

Paikkatietotuotteen määrittely

FINNREF- TUKIASEMAVERKKO/PAIKANNUS- PALVELU JA SEN KEHITTÄMINEN

Tonttijaot Kiinteistötoimitukset Luvat ja valvonta. Infrasuunnittelu, rakennuttaminen ylläpito. Omaisuuden hallinta.

EUROOPAN PARLAMENTTI

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta /2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

Avointa dataa Helsingin seudulta

PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURIN HYÖDYNTÄMINEN-RYHMÄN 7. KOKOUS

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

15216/17 paf/js/jk 1 DG D 1 A

Paikkatietoasiain neuvottelukunta

Asia Tallinnan EU-ministerikokouksen julkilausuma sähköisen hallinnon kehittämisestä

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2149(INI) Lausuntoluonnos Franz Obermayr (PE602.

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Paikkatietoasiain neuvottelukunnan toiminnan itsearviointia. Palautekyselyn tulokset Helmikuu 2013

Maankäyttöpäätökset-hanke / Satu Taskinen. Hankkeen Internetsivut:

Historialliset paikat ja kartat

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves

Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia

HE 22/2011 vp. ei enää suorittaisi tilaustehtävänä veroluokituksia.

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016. Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6)

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Vuosi avoimia maastotietoja. ProGIS aamutapaaminen Antti Kosonen Maanmittauslaitos

LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Harmonisoidun KuntaGML:n toteuttaminen kuntien tietojärjestelmiin - Kuntien Paikkatietopalvelun rajapintahanke

CASE HELSINKI: PALVELUTIETOVARANTO (PTV) JA PALVELUNÄKYMÄN KARTTAIKKUNA

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Transkriptio:

Tämä haastattelu on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa perehdyttiin Viron maaolojen kehittämiseen neuvostoajan jälkeen (Maankäyttö 3/2017). Tässä osassa tarkastellaan kartta-alan ja paikkatietojen kehitystä sekä kansainvälistä yhteistyötä tuosta ajasta tähän päivään. Kirjoitus perustuu Raivo Vallnerin toimittamiin tarkkoihin teksteihin. RAIVO VALLNER on ollut Maa-ametin johtotehtävissä sen perustamisesta lähtien eläkkeelle siirtymiseen, heinäkuuhun 2016, saakka siis yli 26 vuotta. Viimeksi hän toimi Maa-ametin pääjohtajana. Maahan liittyvien kysymysten parissa Raivo työskenteli yli 34 vuotta, vuoden 1982 toukokuusta lähtien. Tuolloin hän aloitti Viron SNT:n Maatalousministeriön alaisuudessa toimivan Maanjärjestelyhallituksen (Maanmittaushallituksen) johtajana sekä maankäytön ja suojelun valtiollisena ylitarkastajana. Haastattelu on Viron selviytymistarina Neuvostoliiton ikeestä tähän päivään maanmittauksen näkökulmasta, ja se tarina on näiltäkin osin ainutlaatuinen. VIRON HALLITUS JA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ HANKKEIDEN TUKENA Maanmittauslaitos on Viron suurin paikkatietojen tuottaja, haltija, jakelija ja paikkatietopalveluiden tarjoaja. Miten se on saavutettu? Tyhjästä Euroopan eturiviin VIRON HÄMMÄSTYTTÄVÄ TARINA OSA II Haastattelu: Pekka Lehtonen Teksti: Raivo Vallner ja Pekka Lehtonen 10 MAANKÄYTTÖ 4 2017

Jo maauudistuksen alusta lähtien oli selvää, että jos yrittäjillä, virkamiehillä sekä yhteiskunnassa yleensäkin olisi ollut enemmän asiantuntemusta paikkatiedoista ja niitä koskevista palveluista, monia haasteita olisi voitu ratkaista nopeammin ja paremmin, Raivo Vallner kertoo. Oli siis itsestään selvää, että Maanmittauslaitos tarttuisi kartta-asioihin. Vuonna 2005 hankimme ilmakuvakameran ilmakuvauksiin, vuonna 2007 laser-skannerin korkeustietojen keräämiseen ja vuonna 2008 Cessna 208B Grand Caravan -pienkoneen..ilmakuvakamera ja laser-skanneri uusittiin vuosina 2015 2016. Hankittu kalusto, jonka rahoitukseen osallistui myös Viron Ympäristöinvestointikeskus, mahdollistaa Viron alueen ilmakuvaamisen vuosittain kattaen puolet maan pinta-alasta. Tästä Raivo kiittää Viron hallitusta ja erityisesti Viron Ympäristöministeriötä, jotka suhtautuivat laitoksen kunnianhimoisiin pyrkimyksiin ymmärryksellä ja tuella. KUNNIANHIMOINEN HANKE: GEOPORTAALI Aloitimme karttatuotantommekin kutakuinkin tyhjästä. Jotta kaikilla olisi mahdollisuus käyttää Viron paikkatietoja, perustimme jo vuonna 2001 paikkatietoikkunan eli Maa-ametin geoportaalin, jossa näkyy Viron peruskartta, ortokuvia, historiallisia, meri-, maaperä- ja geologisia karttoja, luonnonsuojelu-, kulttuuri- ja rakennusperintökohteita, kiinteistörekisteri- ja osoitetietoja, mineraalivaroja, geodeettisia pisteitä, kaavoja ym. Tällainen kunnianhimoinen hanke oli erittäin edistyksellinen sekä Virossa että Euroopan tasolla. Paikkatiedot on nopeasti kehittyvä ala, jossa on pystyttävä ottamaan nopeasti huomioon viimeisimmät digiteknologiat, koska eri valtioiden tietojen on oltava yhteensopivia ja yhteiskäytössä. Viron tuoreimpia paikkatietoja hyödyntävät sellaisetkin suuryritykset kuten Google Earth, HERE jne. Eihän meillä jahdattaisi Pokémon Go -pelin Pokémon-hahmojakaan, jos meillä ei olisi tarkkoja karttoja Virosta! Luonnollisesti myös valtion geodeettisten verkkojen uudistamisessa ja kehittämisessä pääpaino kohdistuu tietotekniikan modernisointiin. Perustettiin ERTS89-koordinaattijärjestelmään Perustimme jo vuonna 2001 paikkatietoikkunan eli Maa-ametin geoportaalin. Viron peruskartta Eesti põhikaart 1:20 000 Kuremäestä. MAANKÄYTTÖ 4 2017 11

Viron tulevaisuus on iloinen. Maanmittauslaitoksen visio on varmistaa ajan tasalla olevien kansallisten paikkatietojen helppokäyttöisyys ja saatavuus sekä taata valtion omaisuuden hoito. Viro tänään. Timo Linkola pohjautuva kansallinen geodeettinen verkko ja GNSS-RTKmittaus tukiasemien verkosto; Viron korkeusverkko sidottiin yhteiseurooppalaiseen korkeusverkkoon vuonna 2017 ja paikallisten korkeusverkkojen uusiminen on loppusuoralla. Maanmittauslaitoksen ylläpidettäviä tietokantoja on yli 20, kuten topografinen tietokanta, maanarvoveron tietojärjestelmä MAKIS, kauppahintarekisteri, valtion maiden sähköinen myyntijärjestelmä, osoitetietojärjestelmä, paikannimirekisteri jne. Yli-insinööri Pekka Tätilä Maanmittauslaitoksesta summaa Viron ylläkerrottua kehitystä: Maa-amet on esimerkillisellä tavalla luonut Viroon kattavan geodeettisen infrastruktuurin. Eurooppalaisten yhteisten standardien mukaiset taso- ja korkeuskiintopisteiden verkot ovat erittäin tiheitä ja tarkkoja. Satelliittipaikannuksen myötä entistä tärkeämmäksi tullut geoidin määritys gravimetrisine pisteineen on myös korkeatasoinen. Leimallista kaikessa geodesian kehittämisessä on ollut digitalisoinnin hyötyjen täysimääräinen käyttö ja eurooppalainen yhteistyö pitäen tietysti päämääränä oman maan kaikinpuolinen kehittäminen. Johtava asiantuntija Panu Muhli Maanmittauslaitoksesta puolestaan toteaa Vironkin asioita seuranneena, että Virossa viranomaisten paikkatiedot ovat tarjolla varsin kattavasti, koska referenssiaineistot jaetaan harmonisoituina keskitetysti Maaametin kautta. Osa aineistoista on avointa dataa ja palvelut avoimesti käytössä kuten Suomessakin. Maa-ametin geoportaalia ollaan uudistamassa lähimmän parin vuoden aikana. KARTTASOVELLUS XGIS.MAAAMET.EE Maanmittauslaitoksen karttasovelluksessa (xgis.maaamet.ee) on yhteensä noin 30 teemakohtaista sovellusta: maastotiedot, valtion omistuksessa olevien maiden myynti, rajoitukset, osoitetiedot, kaavat, asemakaavat, luonnonsuojelualueet, Natura 2000 -alueet, historialliset kartat, kulttuurimonumentit, kulttuuriperintö, mineraalivarat, tulvariskialueet, maaperä jne. Karttoja laaditaan usein yhteistyössä viranomaisten, yksityisyritysten sekä julkisten laitosten kanssa. Teemakohtaisten tietojen taustakarttana karttasovelluksissa ovat erilaiset pohjakartat: hybridikartta, ortokuva, peruskartta, kohokartta. Pohjakarttojen sekä valittujen teemakohtaisten tietojen katselua varten Maanmittauslaitos tarjoaa ilmaista WMS-palvelua, jota käytetään GIS- ja CAD-ohjelmistojen uusimmissa formaateissa monissa tietoportaaleissa. Viron paikkatietoikkunan Eesti geoportaal (xgis.maaamet.ee) ensimmäinen vaihe valmistui Maanmittauslaitoksen aloitteesta. Portaali kuuluu Viron ja Euroopan unionin paikkatietoinfrastruktuuriin, johon yhdistetään valtion viranomaisten sekä kuntien paikkatiedot ja -palvelut. Ne täyttävät yhteiset vaatimukset ja Timo Linkola 12 MAANKÄYTTÖ 4 2017

soveltuvat yhteen muiden EU-maiden paikkatietojen ja -palvelujen kanssa. Viron paikkatietoikkunan kehittely jatkuu. MENESTYS PERUSTUU YHTEISTYÖN VOIMAAN Miten Maanmittauslaitos on onnistunut melko lyhyessä ajassa tekemään niin suuren harppauksen eteenpäin? Kaikki ratkaisut ovat olleet monimutkaisia ja kalliita. Kehittäminen edellyttää hyvin tiivistä yhteistyötä sekä Viron sisällä että kansainvälisesti. Yksin kukaan ei ole vahva. Maanmittauslaitoksen menestystarina johtuu ennen kaikkea koko henkilökunnan ponnistuksesta, mutta tietysti olemme saaneet tukea ja ymmärrystä myös ulkopuolisilta tahoilta. Siihen on tarvittu paljon valistustyötä ja neuvotteluja; on pitänyt hakea ymmärrystä pyrkimyksillemme. On ollut monia vaikeita aikoja. Itse olen esimerkiksi toiminut yhteensä 16 ministerin alaisuudessa. Onneksemme saimme jo alusta lähtien tukea muilta valtion viranomaisilta, kunnilta sekä koulutus- ja tutkimuslaitoksilta, eri alojen järjestöiltä ja yrityksiltä. Teemme lujaa yhteistyötä sekä Euroopan unionin että muiden valtioden sisarvirastojen, kansainvälisten järjestöjen ja eri alojen järjestöjen kanssa, Raivo kertoo. MAANMITTAUSLAITOKSEN TEHTÄVÄT NYKYPÄIVÄNÄ Maanmittauslaitoksen tulevaisuus miten tästä eteenpäin? Kuten tähänkin asti jatkamme vakaasti ja kehittyen; se on ollut leimallista koko ajan Viron yhdelle vanhimmista viranomaisista. Kaikki onnistumisemme perustuvat jatkossakin aktiivisten ja työhönsä sitoutuneiden työntekijöiden yhteen hiileen puhaltamisesta. Olen varma, että edessämme on pitkä ja tehokas tie: Maanmittauslaitos on hyvässä kunnossa, vahva, terve ja innokas. Maanmittauslaitos on Ympäristöministeriön alainen virasto. Missio valtion virastona on osallistua aktiivisesti valtion maapolitiikan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon sekä antaa yhteiskunnalle ajantasaista tietoa maasta. Maanmittauslaitoksen visio on varmistaa ajan tasalla olevien kansallisten paikkatietojen helppokäyttöisyys ja saatavuus sekä taata valtion omaisuuden hoito. Vallner korostaa, että Viro on edistynyt hyvin sähköisissä palveluissa ja Maanmittauslaitoksella on ollut keskeinen rooli. Maanmittauslaitoksen tuottamia maasto- ja paikkatietoja tarvitaan kaikilla elämänaloilla: taloudessa, koulutusalalla, terveydenhuollossa, ympäristösuojelussa, maanpuolustuksessa, liikenteen ja logistiikan järjestämisessä, teknologisten verkkojen perustamisessa jne. Laitoksemme yhteistyökumppaneita ovat mm. ministeriöt, virastot, tarkastuslaitokset, agentuurit, yritykset, voittoa tavoittelemattomat järjestöt, pelastustoiminnan yksiköt, maanpuolustus, kunnat, koulutus- ja tutkimuslaitokset sekä eri alojen järjestöt. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Raivo luettelee pitkän listan Maanmittauslaitokselle kuuluvia kansainvälisen yhteistyön tehtäviä ja muotoja kartografian ja geoinformatiikan alalla: GEOMATIIKAN LYHYT HISTORIA Maanmittauslaitos aloitti vuonna 1990 geodesian, kartografian ja maankäytön alaisten töiden ammattimaisuuden ja valtiollisen linjauksen varmistamiseksi toimilupien myöntämisen. Vuonna 1991 valmistui geodeettisten, fotogrammetristen, topografisten ja kartografisten töiden kehittämiseen tarkoitettu Viron peruskarttaohjelma. Valtio aloitti peruskartan, pohjakartan, yleiskartan ja standardikartan rahoituksen. Vuonna 1991 aloitettiin geodeettisen runkoverkon uudistaminen. Vuonna 1995 aloitettiin gravimetrisen runkoverkon (gravity base network) rekonstruointityöt. 14. huhtikuuta 1994 vahvistettiin geodeettisten ja kartografisten töiden järjestelmä. Vuonna 2000 julkaistiin ensipainoksena 87 karttalehteä, Virosta 16 % oli nyt kartoitettu. Vuonna 2001 perustettiin Maanmittauslaitoksen aloitteesta sähköisiä karttasovelluksia hyödyntämällä paikkatietoikkuna, jonka välityksellä voi käyttää Viron suurimpia kansallisia paikkatietoja ja karttakokoelmia. Maankäytössä, kartografiassa ja geodesiassa Viro otti ensimmäisen itsenäisyyden palauttamisen jälkeisen vuosikymmenen aikana kiinni kehittyneet maat: Otettiin käyttöön digitaalisten ortokuvien ja peruskartan tuottamisen digitaalitekniikka, jolla luotiin kansallisen topografisen tietokannan perusta. Valtio sai ensimmäisen digitaalisessa muodossa olevan kartografisen tietokannan sekä aluskartan, jotka olivat sekä julkisten että yksityisten toimijoiden aloitteesta laadittavien teemakarttojen ja paikkatietotietokantojen muodostamisen perustana. Kansainvälisenä yhteistyönä luotiin uusi kartan laatimisen teknologia. Julkaistiin kaikkien aikojen ensimmäinen vironkielinen, koko valtion aluetta kattava suurimittakaavainen kartta; kartta muuttui kulutustavaraksi. Luotiin ERTS89-koordinaattijärjestelmään pohjautuva kansallinen geodeettinen verkko. Alkoi kolmas valtakunnallinen tarkkavaaitus ja gravimetrisen runkoverkon modernisointi. Vuonna 2010 maailman johtava paikkatietoratkaisujen toimittaja ESRI antoi tunnustuksena kansainvälisen palkintonsa Maanmittauslaitoksen hyvistä tuloksista paikkatietojärjestelmän kehittämisessä. Vuonna 2011 tuli voimaan paikkatietolaki, jossa säädetään paikkatietojen saatavuutta, luotettavuutta ja yhteentoimivuutta. Viron kansallinen paikkatietoinfrastruktuuri kuuluu osana koko Euroopan aluetta kattavaan paikatietoinfrastruktuuriin. Maanmittauslaitos vastaa yhteydenpidosta Euroopan komission kanssa paikkatietokysymyksissä. Vuonna 2012 valmistui Maanmittauslaitoksen aloitteesta Viron paikkatietoikkuna Eesti geoportaal, johon kootaan oleellisin tieto Viron kansallisista paikkatiedoista. Samana vuonna portaali sai tunnustuksen Viron parhaana geoinformatiikka-alan tekona. Vuonna 2013 myönnettiin Maanmittauslaitoksessa laaditulle Viron painetulle peruskartalle maailmanlaajuisessa konferenssissa 1. palkinto parhaasta suunnittelusta. MAANKÄYTTÖ 4 2017 13

Maankäytössä, kartografiassa ja geodesiassa Viro otti ensimmäisen itsenäisyyden palauttamisen jälkeisen vuosi kymmenen aikana kiinni kehittyneet maat. Raivo Vallnerin arkisto Raivo Vallnerin arkisto Maanmittauslaitos on hyvässä kunnossa, vahva, terve ja innokas, sanoo Raivo Vallner. Maanmittauslaitos on Ympäristöministeriön alaisuudessa toimivista virastoista ja laitoksista ainoa, joka on pysynyt Viron itsenäisyyden palauttamisen aikaisella perustalla. Viron yhteysviranomainen Euroopan komissiossa paikkatietoja koskevissa kysymyksissä Euroopan kartta- ja katasterilaitosten yhteisen järjestön EuroGeographics:in jäsen osallistuminen kansainvälisiin yhteishankkeisiin, esim. koko Euroopaa kattavien digitaalisten karttatietokantojen Euro- GlobalMap, EuroRegionalMap ja EuroBoundaryMap Viron aluetta kattavien osien laatimiseen EU:n ja Euroopan avaruusjärjestö ESA:n kansallinen tietokeskus ja Sentinel-satelliittitietojen rekisterinpitäjä ja tietojen välittäjä Virossa EU:n pysyvän kiinteistöasiain komitean (Permanent Committee on Cadastre) jäsen YK:n Global Geospatial Information Management (UN-GGIM)- komitean Euroopan alakomiteassa Viron edustaja Unescon maailmanperintöluetteloon merkityn Struven ketjun koordinointikomiteassa Viron edustaja yhteistyö Suomen ja muiden Pohjoismaiden sekä Baltian maiden sisarjärjestöjen kanssa. Maanmittauslaitoksen menestystarina johtuu ennen kaikkea koko henkilökunnan ponnistuksesta. Päätteeksi Raivo Vallner korostaa, että Maanmittauslaitos on Ympäristöministeriön alaisuudessa toimivista virastoista ja laitoksista ainoa, joka on pysynyt Viron itsenäisyyden palauttamisen aikaisella perustalla. HEDELMÄLLISTÄ YHTEISTYÖTÄ SUOMENLAHDEN YLI Haastattelun edellisessä osassa (Maankäyttö 3/2017) ilmeni useaan otteeseen, kuinka Raivo Vallner arvostaa maittemme välistä yhteistyötä. Hän kiitti nimiäkin mainiten useita suomalaisia yhteistyökumppaneita, henkilöitä ja organisaatioita Viron Maanmittauslaitoksen jälleen rakentamisessa. Miltä asia näyttää Suomenlahden pohjoispuolelta katsoen? Arvo Kokkonen, Maanmittauslaitoksen pääjohtaja, toteaa: On ollut suuri ilo ja etuoikeus saada tehdä yhteistyötä Raivon kanssa; miehen, jolla on poikkeuksellisen suuri sydämen sivistys korkean ammatillisen osaamisen ja näkemyksellisyyden ohella. Suomen suuri ystävä. Maa-ametin ja Maanmittauslaitoksen välillä on jatkuvasti päivitettävä yhteistyösopimus (Memorandum of Understanding), jolla sovitaan seuraavien parin vuoden käytännön yhteistyön sisällöt. Ne ovat koskeneet ilmakuvayhteistyötä, kiinteistöarviointia, lainsäädännön kehittämistä, geodeettista runko- ja korkeusverkkoa jne. Tämä yhteistyö jatkuu myös pääjohtaja Tambet Tiitsin jatkaessa Raivon työtä. Sähköiset asiointipalvelut on se teema, josta me suomalaiset haemme koko ajan oppia eteläiseltä naapurilta. Virolla ja Maaametilla on edistykselliset teknologiat, toimintatavat ja niitä tukeva regulaatio. Näen yhteistyön Maa-ametin kanssa olevan yhä syvenevällä tiellä. Mikäs sen parempaa hyvien ystävien kanssa, Arvo Kokkonen painottaa. 14 MAANKÄYTTÖ 4 2017