Verouutiset 4-2017 Vuodenvaihteen verosäännöksiä Vuoden 2017 veroasteikko on seuraava: Vuodenvaihde on verotuksessa ja erityisesti ns. budjettiverolakin tärkein lakimuutosten voimaantuloajankohta. Vuodenvaihteen verolait on käytännössä jo hyväksytty. Seuraavaksi tarkastellaan yrittäjille ja yrityksille tyypillisiä tärkeitä vuoden 2018 säännösmuutoksia. Valtion progressiivinen tuloveroasteikko Vuoden 2018 veroasteikko on seuraava: Tuloveroasteikot vuodelle 2018 on vahvistettu. Tuloveroasteikon tulorajoja korotetaan noin 1,5 %. Samalla asteikon kolmannen tuloluokan euromääräistä alarajaa korotetaan 600 eurolla ja asteikon kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosentteja alennetaan. Ns. solidaarisuusveron alaraja säilyy nykyisellään. Tämä ns. solidaarisuusvero liittyy siihen, että tuloveroasteikkoa kiristettiin vuodelle 2016 alentamalla asteikon ylimmän tuloluokan euromääräistä alarajaa 90.000 eurosta 72.300 euroon. Tämä tarkoitti kahden ylimmän tuloluokan yhdistymistä ja siten verotuksen kiristymistä asteikon yläpäässä. Hallituksen linjauksen mukaan ylimpien tuloluokkien yhdistymisen oli tarkoitus koskea vain verovuosia 2016 ja 2017. Tämän vuoksi vuoden 2017 tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan euromääräinen alaraja vastasi vuoden 2016 asteikkoa, mutta asteikon rajaan tehtiin vastaava indeksitarkistus kuin muihinkin tuloluokkiin. Hallitus päätti kuitenkin syksyn budjettiriihessä säilyttää solidaarisuusveron alarajan nykyisellään. Alla ovat tämän ja ensi vuoden progressiiviset asteikot. Kunnan tuloveroprosentit Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti laski yli 20 vuoteen ensimmäisen kerran. Edellisellä kerralla laskua tapahtui siirryttäessä vuodesta 1996 (17,51 %) vuodelle 1997 (17,42 %). Nyt vuonna 2017 keskimääräinen kunnan tuloveroprosentti on 19,91 %:a ja ensivuonna se on 19,86 %. Kuntakohtaiset erot ovat ensi vuonna kuten tänäkin vuonna eli 6 %-yksikköä (16,5 % - 22,5 %). Manner- Suomessa tosin ero on 5,5 %-yksikköä (17 % - 22,5 %). Tosiasiassa keskimääräisestä laskusta huolimatta peräti 53 kuntaa korotti tuloveroprosenttiaan, joten oma tilanne tulee luonnollisestikin tarkistaa kuntakohtaisesti. Esimerkiksi Helsinki laskee kunnan tuloveroprosenttiaan 18,5:stä 18. 1
Yle-vero Ns. yle- verotusta korjaan siten, että sitä suoritetaan 2,5 % tuloverolaissa tarkoitetun verovuoden puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärän tai sitä korkeamman henkilölle yrittäjän eläkelain (tai maatalousyrittäjän eläkelain) mukaan vahvistetun työtulon yhteismäärän 14.000 euroa ylittävästä osasta. Yleisradioveroa ei kuitenkaan ole suoritettava 163 euroa enempää. Veron enimmäismäärä nousee siis tämän vuoden 143 eurosta 163 euroon. Työnantaja sairausvakuutusmaksu (sava) on vuonna 2017 ollut 1,08 %. Sava-maksu alenee vuodelle 2018 ja se on 0,86 %. Muut työnantaja- ja työntekijämaksut Alla on erikseen sekä työntekijämaksut että työnantajamaksut. Niissä on edellä olevat yhteenvetona sekä muutamien tärkeiden maksujen tiedot myös ensi vuodelle. Sairaanhoito- ja päivärahamaksu Sairaanhoito- ja päivärahamaksu ovat veronluonteisia eriä. Sairausvakuutusmaksun sairaanhoitomaksu vuonna 2018 on 0 % (siis sama kuin vuonna 2017). Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,53 % (2017: 1,45 %). Palkansaajien sekä yrittäjien sairausvakuutusmaksun päivärahamaksu on 1,53 % palkasta (2017: 1,58 %) tai työtulosta, jos vuotuisen palkka- ja työtulon yhteismäärä on vähintään 14.020 euroa (2017: 14.000 euroa). Jos palkka- ja työtulon yhteismäärä jää alle 14.020 euroa (2017: 14.000 euroa), päivärahamaksu on 0 %. Yrittäjien päivärahamaksuun liittyy 0,17 %-yksikön korotus osa vuonna 2018 (vuonna 2017 korotus on 0,06 %-yksikköä). Eläke- ja etuustuloista ei peritä päivärahamaksua. Pääomatuloverotus Pääomatuloverotukseen ei esitetty muutoksia, joten pääomatulot verotetaan myös ensi vuonna 30 %:n verokannalla aina 30.000 euron pääomatulojen yhteismäärään asti. Ylittävältä osin pääomatuloverokanta on 34 %. Työnantajan sairausvakuutusmaksu (entinen ns. sotu-maksu) 2
Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaus on uusi säännös Hallituksen esitys (107/19.9.2017), joka koskee työnantajan kustantaman koulutuksen verovapautta, on myös vahvistettu. Uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2018 Uuden säännöksen soveltamisen edellytyksenä on, että koulutus tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä. Säännöstä on tarkoitus tulkita laajasti ja lähtökohtaisesti koulutuksen katsottaisiin tapahtuvan työnantaja intressissä aina, kun työnantaja päättää kustantaa työntekijälle koulutusta, joka olisi hyödyllistä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta saman työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan palveluksessa. Säännös koskee työnantajan kustantamaa työntekijän koulutusta voimassaolevan työ- tai virkasuhteen aikana. Koulutuksen muodollakaan tai sillä, millaiseen tutkintoon tai ammattinimikkeeseen se mahdollisesti johtaisi, ei ole merkitystä verovapautta arvioitaessa. Verovapaata voisi siten olla esimerkiksi tutkintoon johtava peruskoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen täydennyskoulutus, jatkokoulutus ja lisäpätevyyttä tuova koulutus. Koulutus voisi käynnistyä myös työntekijän omasta aloitteesta (kunhan työnantajan intressi olemassa). Työntekijän aikaisemmalla koulutuksella tai työkokemuksella ei ole merkitystä arvioitaessa työnantajan intressiä. Säännös tulee sovellettavaksi myös yhtiön johtoon ja hallintoon sekä osakeyhtiön osakkaisiin ja avoimen yhtiön sekä kommandiittiyhtiön yhtiömiehiin. Työntekijän tai hänen lähipiiriin kuuluvan henkilön osakkuusasema työnantajayrityksessä ei estä koulutuksen verovapautta, jos koulutus tapahtuu työnantajan intressissä eikä koulutusta kustanneta osakkuusaseman perusteella. Käytännössä esimerkiksi yhden henkilön osakeyhtiön omistaja voi olla koulutuksessa ja säännökset soveltuvat (edellytysten muutoin täyttyessä). Työnantajan tulee lähtökohtaisesti maksaa koulutuskustannukset suoraan koulutuksen järjestäjälle. Jos työnantaja maksaa työntekijälle rahaa kouluttautumista varten, suoritus katsotaan työntekijälle palkaksi. Jos työnantaja kuitenkin korvaa työntekijälle työntekijän itse kokonaan tai osittain maksaman koulutuksen, koulutusta voitaisiin pitää verovapaana siinä tilanteessa, että korvaaminen tapahtuisi laskua ja maksutositetta vastaan. Uusien säännösten mukaan työnantaja voi maksaa myös verovapaaseen koulutukseen liittyvät matkakustannukset verovapaina matkakustannusten korvauksina, (esim. kmkorvauksia ja päivärahoja), jos niiden maksamisen yleiset edellytykset täyttyvät. Pääsäännöstä poiketen veronalaista tuloa ovat kuitenkin matkakustannusten korvaukset matkoista, jotka työntekijä tekee opiskellakseen ylioppilastutkintoa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettua ammatillista perustutkintoa, yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettua alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoululaissa (932/2014)tarkoitettua ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai edellä mainittuja vastaavaa ulkomaista tutkintoa. 3
Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2018 Verohallinto antoi 29.11.2017 vuosittaisen päätöksensä verovapaista matkakustannusten korvauksesta. Vuoden 2018 päätös sisältää aikaisempaan tapaan mm. kilometrikorvaukset ja päivärahat. Kilometrikorvaus on 0,42 euroa ensi vuoden alusta, kun tänä vuonna se on 0,41 euroa. Kotimaan kokopäiväraha nousee eurolla eli nykyisestä 41 eurosta 42 euroon. Sen sijaan osapäivärahaan ei tule muutosta, joten se on myös ensi vuonna 19 euroa. Luontoisedut 2018 Verohallinto antoi 28.11.2017 päätöksensä vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista (Verohallinnon päätös Dnro A227/200/2017). Ravintoetu Ravintoedun arvo on 6,50 (vuonna 2017 se on 6,40 ) ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 6,50 ja enintään 10,40 (10,30 ). Jos tämä määrä alittaa 6,50 (6,40 ) tai ylittää 10,40 (10,30 ), edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Vastaavasti enintään 10,40 euron nimellisarvoisella ruokailulipukkeella saadun ravintoedun edun arvo on 75 % lipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 6,50. Muut edut Verohallinnon verkkosivuilta (www.vero.fi) löytyy koko luontoisetupäätös. Sieltä löytyvät niin auto- kuin asuntoedunkin verotusarvot yksityiskohtaisesti. Alla on esitetty muutamien tyypillisten luontoisetujen arvot vuodelle 2018. Puhelinedut ennallaan Puhelinetujen arvot säilyvät ennallaan, sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo on siten myös ensi vuonna 20,00 euroa kuukaudessa. Matkapuhelinedun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. 4
Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullilta Verohallinnolle Tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullilta Verohallinnolle 1.1.2018 arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjen tekemien tuontien osalta. Tavaran maahantuonnilla tarkoitetaan tavaran tuontia nimenomaan EU:n alueelle. Tavaran maahantuonti katsotaan tapahtuvan Suomessa, jos tavara on Suomessa silloin, kun se maahantuodaan EU:hun. Tämä on pääsääntö tuonnissa EU:n tulli- ja veroalueen ulkopuolelta eli esimerkiksi silloin, kun tavaroita tuodaan Kiinasta suoraan Suomeen. Maahantuontia on myös tavaran maahantuonti EU:n tullialueelta, mutta veroalueen ulkopuolelta eli esimerkiksi tuonti Kanariansaarilta Suomeen. Maahantuontina käsitellään myös edellytysten täyttyessä esimerkiksi ns. sisäistä passitusmenettelyä. Yksityiskohtiin menemättä, muihin tavaran tuonteihin esimerkiksi yhteisöhankintaan muutos ei vaikuta. Merkittävin uusi säännös on se, että 1.1.2018 alkaen arvonlisäverovelvolliset yritykset laskevat ja ilmoittavat maahantuonnista suoritettavan veron ja veron perusteen omaaloitteisesti arvonlisäveroilmoituksellaan kuten muutkin verokaudelle kohdistettavia liiketoimia koskevat tiedot. Tähän asti asia on hoidettu Tullin kanssa ja Tulli on määrännyt arvonlisäveron. Hyvä on kuitenkin huomata, että Tullin toiminta jatkuu ja Tulli toimittaa maahantuonnin tullauksen kuten aikaisemminkin, vaikka Tulli ei enää vahvista maahantuonnista suoritettavan arvonlisäveron määrää. Vaikka veron perusteen laskenta muuttuu oma-aloitteiseksi, se lasketaan samalla tavoin kuin aiemminkin. Toisin sanoen yksikään laskentasääntö ei muutu 1.1.2018 voimaan astuvan uudistuksen yhteydessä. Tavaran maahantuonnista suoritettavan arvonlisäveron laskennassa veron peruste on lähtökohtaisesti Tullin EU:n tullilainsäädännön mukaan määrittämä tullausarvo, johon lisätään arvonlisäverolaissa mainitut tietyt erät. Tämän mukaisesti tullausarvo sisältää esimerkiksi kuljetuskustannukset paikkaan, jonne tavarat ensin saapuvat EU:n alueella. Maahantuonnin arvonlisäveron perusteeseen kuljetuskustannukset lasketaan kuljetussopimuksen mukaiseen ensimmäiseen Suomessa olevaan määräpaikkaan saakka ja tietyin edellytyksin toiseen Suomessa tai muualla EU:n alueella olevaan määräpaikkaan. Seuraava perusesimerkki havainnollistaa asiaa. Esimerkki. Arvonlisäverovelvollinen elinkeinonharjoittaja tuo tavaraa Kiinasta Helsinkiin, minkä jälkeen kuljetus jatkuu lopulliseen määräpaikkaan Tampereelle. Tullauspäätöksessä oleva tullauspäivä on 14.2.2018. Tavaran tullausarvo on tullauspäätöksen mukaan 8.750 euroa ja tullit sekä tullin kantamat maksut ovat yhteensä 323,75 euroa. Lastin purkamis- ja lastauskustannukset sekä kuljetuskustannukset Helsingistä Tampereelle on yhteensä 1.426,25 euroa. Maahantuonnin arvonlisäveron veron peruste on 10.500 euroa (tullausarvo 8.750 + tullit 323,75 + lastin purku ja lastaus sekä kuljetus Helsingistä Tampereelle 1.426,25 ). Maahantuonnista Verohallinnolle suoritettava vero kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana tullauspäätös on annettu eli tullauspäätöksen tullauspäivän mukaiselle kalenterikuukaudelle. Verovelvollisella on tällöin käytössä tullauspäätös, josta ilmenevat esimerkiksi tullausarvo, tullit ja tullin kantamat maksut sekä tullauspäätöksen hyväksymispäivä että tullauspäivä. Hyväksymispäivä on yleensä sama kuin tullauspäivä, mutta ne voivat olla myös eri päiviä. Uuden säännöstön merkittävä etu on siinä, että jatkossa suuria tuonteja hankkivat toimijat voivat kohdistaa suoritettavan ja vähennettävän veron samalla kuukaudelle. Aikaisempi menettely on saattanut johtaa pahimmillaan siihen, että arvonlisävero on tullut suorittaa jopa lähes 2,5 kuukautta ennen kuin sen on saanut vähennyksenä hyväksi. Tämä on rassannut yritysten likviditeettiä paikoin ankarasti. Nyt ne kohdistaan samalle ajankohdalle, eikä tuollaista likviditeettikysymystä synny samalla tavalla. 5
Lopuksi on hyvä vielä selvyyden vuoksi vielä todeta, että maahantuonnin arvonlisäverotuskaan ei poistu Tullilta kuitenkaan kaikilta osin. Sille nimittäin jää muiden kuin arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjen tuojien maahantuonnin arvonlisäverotus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi matkustajatuontien arvonlisäverotusta. Osakeyhtiöiden neljän kuukauden koroton verojen täydentäminen poistui Osakeyhtiöissä on totuttu neljän kuukauden korottomaan veroluottoon. Tilanne on käytännössä mahdollistunut siten, että tilikauden ennakkoverot ovat olleet lopullisia veroja pienemmät, jolloin kun täydennysmaksu on suoritettu neljän kuukauden kuluttua eli samaan aikaan kun veroilmoitus on tullut jättää, on säästytty koroilta. 1.11.2017 asti näitä ennakoita on voinut täydentää ilman korkoseuraamusta em. neljän kuukauden ajan. Monet yritykset ovat tämän edun hyödyntäneet täysimääräisesti. Lisäksi ennakoita voitiin täydentää em. päivämäärään asti ilman erillistä ennakoiden täydentämisen hakumenettelyä. Nyt kaikki tämä on historiaa. Jatkossa 1.11.2017 alkaen siis ennakoita voi täydentää ilman korkoseuraamusta vain yhden kuukauden ajan. Se on siis kolme kuukautta aiempaa aikaisemmin! Mutta lisäksi ennakkoveroja voi täydentää vain hakemuksesta toisin sanoen näitä ennakoita pitää erikseen hakea. Hakemus on tehtävä sähköisesti. Muutos ja siihen liittyvä menettely hankaloittavat monella tapaa joustavaa toimintaa tilikauden päätyttyä. Muutoksen käytännön merkitys? Käytännössä tilinpäätös tulisi olla kuukauden sisällä tilikauden päättymisestä lukien ainakin siinä määrin valmis, että sen perusteella voi varmistua lopullisten verojen määrästä. Käytännössä tämä tarkoittaa tilinpäätökseen laadintaan käytettävän ajan merkittävää lyhentymistä varsinkin, jos haluaa varmistua verojen oikeamääräisyydestä ja välttyä jäännösverojen koroilta. Seuraava esimerkki havainnollistaa asiaa. Esimerkki: Jos tilikausi päättyy esimerkiksi 31.12.2017, voi ennakkoveroja täydentää lisäennakoilla korottomasti vain 31.1.2018 asti siis vain yhden kuukauden ajan aikaisemman neljän kuukauden sijaan. Lisäksi jatkossa täydentäminen eli lisäennakoiden maksaminen vaatii erikseen haettavan luvan. Ennakoiden oma-aloitteinen täydentäminen ei siis tule enää kysymykseen, vaan jatkossa tulee tehdä sähköisessä palvelussa erillinen hakemus lisäennakon määräämiseksi. Jos tilikausi on päättynyt 30.11.2017, on uusi säännös voimassa, ja tällöin korottomuusaikaa on vain 31.12.2017 asti ja lisäennakoiden maksaminen vaatii em. luvan. Viivästysseuraamus Viivästysseuraamus, josta tässä yhteydessä ja jatkossa yleisemminkin käytetään nimitystä huojennettu viivästyskorko, lähtee juoksemaan heti yhden kuukauden kuluttua, mikäli hyväksi luettavat ennakot eivät riitä kattamaan verovuodelta määrättävää tuloveroa. Tämä huojennettu viivästyskorko on tällä hetkellä 2 % ja tämä alkaa juosta kolme kuukautta aiempaa aikaisemmin. Miten ennakot toimivat jatkossa? Verovuoden eli osakeyhtiöillä pääsääntöisesti tilikauden aikana maksettavaksi määrättävä ns. perusennakko erääntyy jatkossa kuten tähän saakkakin eli pääsääntöisesti kunkin kantokuukauden 23. päivä. Osakeyhtiö voi myös jatkossa tehdä hakemuksen ennakon alentamiseksi, poistamiseksi tai sen korottamiseksi. Verohallinto antaa päätöksen hakemuksen käsittelyn jälkeen. Verovuoden jälkeen osakeyhtiöt voivat täydentää maksamaansa ennakkoa hakemalla ja maksamalla lisäennakkoa kuten edellä on todettu. Hakija saa päätöksen sekä maksutiedot automaattisesti ilman Verohallinnon virkailijakäsittelyä. Tärkeää on huomata, että lisäennakon eräpäivä on kolmen viikon pääs- 6
sä oleva pankkipäivä, mutta OmaVeropalvelussa hakija voi kuitenkin määrittää eräpäivän tätä aiemmaksi ja halutessaan maksaa lisäennakon esimerkiksi hakemus- ja päätöspäivänä. Lisäennakko erääntyy yhdessä erässä, mutta lisäennakkovaatimuksia voi tehdä useita, oman tilanteen mukaan. Ennakkoa voi vaatia määrättäväksi, muutettavaksi tai poistettavaksi verotuksen päättymiseen saakka, joka toistaiseksi osakeyhtiöillä on 10 kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä. Verovuoden päättymisen jälkeen haettu ennakko on lisäennakkoa, jota voi hakea ja maksaa verotuksen päättymiseen saakka. Korkoja on monenlaisia Jatkossa puhutaan monesta eri korosta, kun ennakoista, niiden täydentämistä ja lopullista veroista on kysymys. Nimittäin on viivästyskoroa, huojennettua viivästyskorkoa ja veronpalautuskorkoa. Viivästyskorkoa, joka korvaa aikaisemman viivekoron, maksetaan maksamatta oleville ennakoille ja jäännösverolle. Sen suuruus on viitekorko + 7 %-yksikköä eli nykyisin viitekoron ollessa 0, korko on 7 %. Huojennettu viivästyskorko korvaa aikaisemman yhteisökoron. Sen suuruus on viitekorko + 2 %-yksikköä, vähintään kuitenkin 0,5 %. Nyt tämä korko on siis 2 %, kun viitekorko on 0. Huojennettua viivästyskorkoa lasketaan siis jäännösverolle verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä jäännösveron ensimmäisen erän eräpäivään asti. Veronpalautuskorko on viitekorko vähennettynä 2 %-yksiköllä kuitenkin aina vähintään 0,5 %. Nyt siis tämä korko on 0,5 %. Tämä ei jää tähän Edellä esitetty uudistus koskee osakeyhtiöiden lisäksi yhteisetuuksia (kuten esim. yhteismetsää) ja vuoden kuluttua eli 1.11.2018 tämä menettely laajenee myös yksityisten liikkeen- ja ammatinharjoittajien (toiminimet) sekä avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden yhtiömiesten ennakoihin. Luvassa on myös yksilölliseen verotuksen päättymiseen siirtyminen. Asiasta on annettu hallituksen esitys 14.9.2017 ja tältä osin laki on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2018. Tulolähdejaon poistuminen osakeyhtiöiltä lykkääntyy Edellisessä Verouutiskirjeessä alkusyksystä esitettiin, että tulolähdejaon poistaminen voisi toteutua jopa jo 1.1.2018 alkaen. Näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan työryhmän työlle määrättiin jatkoaika aina 30.4.2018 asti. Vaikka työryhmän työ, josta valtiovarainministeriön vero-osasto 29.6.2017 julkaisi muistionsa, oli pääosin melko hyvä, se jätti edelleen kuitenkin merkittäviäkin tulkintakysymyksiä. Nyt kun työryhmä on saanut elinkeinoelämän lausunnot käyttöönsä ja em. lisäaikaa, on odotuksessa, että alkuperäisen esityksen ongelmakohdat saataisiin poistettua, ja seuraava esitys muuttuisi melko hyvästä vähintään jo hyväksi. Samalla siis tulolähdejaon poistaminen lykkääntynee ainakin vuoden 2019 alkuun. LISÄTIETOJA Kari Alhola, veroasiantuntija Alhola Consulting Oy email. kari@alhola.com, puh. 050 552 3168 www.alhola.com 7