Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 11 Asianro 5131/14.06.00.00/2015 Uudistettujen kunnallisten jätehuoltomääräysten luonnos Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Jätehuoltomääräykset ja kunnan jätehuoltoviranomaisen määräysvalta Jätehuoltomääräysten rakenne Jätehuoltomääräykset ovat jätelain (646/2011) 91 :n nojalla annettavia sitovia paikallisia määräyksiä, joilla täydennetään ja tarkennetaan jätelainsäädäntöä paikallisesti. Jätehuoltomääräyksillä varmistetaan alueella toimiva jätehuolto niin kuntalaisten, jätehuollon toteuttajien kuin viranomaistenkin kannalta. Määräysten tavoitteena on, ettei jätteistä ja jätehuollosta aiheudu ympäristö- tai terveyshaittoja. Lisäksi määräyksillä edistetään jätehuollon etusijajärjestyksen huomioon ottamista ja huomioidaan eri kiinteistöjen erilaiset palvelutarpeet. Jätehuoltomääräyksistä päättää kunnallinen jätehuoltoviranomainen, Savo-Pielisen jätelautakunta. Vuonna 2012 voimaan tulleen jätelain myötä kunnan jätehuoltoviranomaisen määräysvalta jätehuoltomääräyksissä on rajattu pääosin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin, kuten asumisessa syntyviin jätteisiin sekä julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa ja siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyviin yhdyskuntajätteisiin. Näin ollen määräykset koskevat vain osin elinkeinotoiminnan jätettä. Siltä osin kuin elinkeinotoiminnan jäte kuuluu kunnan vastuulle esimerkiksi jätelain 33 :n mukaisen toissijaisen vastuun perusteella, jätehuoltomääräyksiä sovelletaan näihin toimijoihin siltä osin kuin ne liittyvät tarvittaviin palveluihin. Jätehuoltomääräysten rakenteen pohjana on käytetty Suomen Kuntaliiton mallia, koska on tärkeää, että koko Suomessa jätehuoltomääräysten velvoitteet jätelainsäädännön tarkennuksina kohdistetaan kuntalaisille ja jätehuollon toimijoille yhdenmukaisesti. Määräysten sisällössä on kuitenkin otettu huomioon paikalliset olosuhteet. Jätehuoltomääräykset sisältävät yleisen osan ja varsinaisen määräysosan. Yleinen osa on kuntalaisille tarkoitettu informaatio-osa jätelain yleisistä vaatimuksista ja periaatteista, kunnan järjestämästä jätehuollosta sekä jätehuoltomääräysten perusteista. Varsinainen määräysosa sisältää sitovat, lainsäädäntöä täsmentävät määräykset eli vain tämä osa hyväksytään velvoittaviksi kunnallisiksi jätehuoltomääräyksiksi. Jätehuoltomääräyksistä on lisäksi laadittu perustelumuistio, jossa avataan säännösten perusteita ja annetaan soveltamisohjeita käytännön tilanteisiin. Perustelumuistio toimii jätehuoltomääräysten soveltamisen tukena. Jätehuoltomääräysten sisältö ja keskeisimmät muutokset
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2015 2 (2) Yleistä Jätehuoltomääräykset sisältävät säännöksiä mm. kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymisestä, jätteiden lajittelusta, säilyttämisestä, keräyksestä, kuljetuksesta, hyödyntämisestä ja muusta käsittelystä sekä näitä koskevista teknisistä vaatimuksista. Omat säännöksensä on kiinteistöllä tapahtuvasta pienimuotoisesta omatoimisen jätteenkäsittelyn edellytyksistä ja vaatimuksista. Määräyksiä annetaan myös muutoin jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen estämiseksi sekä roskaantumisen ehkäisemiseksi. Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymiseen koskevassa luvussa säännellään, miten kiinteistöjen on hoidettava jätelain 41 :n mukainen velvoite luovuttaa jätteet kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai aluekeräyspisteeseen. Sääntely on pääosin ennallaan: liittymisvaihtoehtoja ovat kiinteistökohtainen jäteastia, lähikiinteistöjen yhteinen jäteastia (kimppa) tai aluekeräyspiste. Kimppajäteastioihin liittyen uutta ovat keräyskapasiteetille asetetut vähimmäisvaatimukset, joilla pyritään varmistamaan kimpan jäteastiatilavuuden riittävyys ja estämään jätteiden epäasianmukainen käsittely. Aluekeräyspisteen käyttäjäksi liittymistä rajoitetaan siten, että tämä liittymistapa on mahdollinen vain sellaisille kiinteistöille, joita verkosto palvelee ja jotka eivät kuormita pisteitä liikaa. Näin ollen käyttäjäksi voivat liittyä vain omakotitalo- ja paritalokiinteistöt sekä vapaa-ajan asunnot. Käytännössä näin on ollut ennenkin. Taajamissa vakituiset asuinkiinteistöt voivat liittyä aluekeräyspisteen käyttäjiksi vain, jos piste on taajamaan järjestetty. Valmistelun aikana harkittiin aluekeräyspisteen käytön rajoittamista vielä tätä enemmän siten, että vain kiinteistöittäisen keräysalueen ulkopuoliset haja-asutusalueen kiinteistöt voisivat liittyä järjestettyyn jätehuoltoon aluekeräyspisteen kautta. Kuntien ja valvovien viranomaisten yhteyshenkilöiden kanssa käydyn keskustelun myötä kuitenkin katsottiin, että lisärajoitukset heikentäisivät turhaan asukkaille tarjottavia palveluja. Lisäksi järjestettyyn jätehuoltoon liittymättömien kiinteistöjen saaminen jätehuollon piiriin hankaloituisi rajoitusten myötä. Näin ollen aluekeräyspisteen käyttömahdollisuus säilytetään myös kiinteistöittäisellä keräysalueella sijaitseville asuinkiinteistöille niissä tapauksissa, joissa verkosto palvelee riittävästi. Määräyksissä tarkennetaan entiseen nähden sitä, miten liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään käytännössä hoidetaan. Lisäksi täsmennetään sitä, miten järjestettyyn jätehuoltoon liittymättömät kiinteistöt saadaan jätehuoltojärjestelmän piiriin. Uutena säädellään liittyminen kunnan järjestämään jätehuoltoon putkikeräysjärjestelmän tai muun vastaavan järjestelmän kautta, jos tällaisia järjestelmiä jollekin alueille rakennetaan. Jätteiden kerääminen kiinteistöllä Jätteiden keräämistä koskevassa luvussa säännellään sitä, mitä jätteitä kiinteistöillä on kerättävä. Määräyksissä asetetaan siirtymäaikojen jälkeen voimaan tulevia uusia hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteita, minkä lisäksi aikaisempia velvoitteita tiukennetaan. Muutoksilla pyritään siihen, että kierrätykseen ohjautuvan jätteen osuus kasvaa etusijajärjestyksen mukaisesti ja sekajätteeseen ohjautuu mahdollisimman
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2015 3 (3) vähän kierrätyskelpoista jätettä. Kaikki erilliskerätyt hyötyjätteet kierrätetään materiaalina. Jäteasetuksessa (179/2012) on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2016 yhdyskuntajätteestä kierrätetään 50 %. Erilliskeräysvelvoitteet edesauttavat tavoitteeseen pääsemistä. Hyötyjätteitä ovat biojäte, kartonki, lasi, metalli ja muovi. Muut hyötyjätteet kuin biojäte ovat lähinnä pakkauksia, jotka kuuluvat tuottajavastuulle. Koska tuottajat eivät kuitenkaan järjestä pakkausjätteiden keräystä kiinteistöittäisesti, jätelautakunta on jo aikaisemmin päättänyt, että jätelain mukaisesti kunnallinen jäteyhtiö huolehtii erilliskerättävän pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä. Näin ollen jätehuoltomääräyksissä voidaan edelleen antaa erilliskeräysvelvoitteita. Kerätyt pakkaukset toimitetaan tuottajien vastaanottoon ja käsittelyyn. Koska hyötyjätteet ohjautuvat tuottajille, on huomattava, että lajittelussa on noudatettava tuottajien lajitteluohjeita. Kartongin, lasin ja muovin keräykseen ei saa laittaa pakkausten lisäksi muita samaa materiaalia olevia jätteitä. Vain metallin keräykseen voidaan laittaa muutakin pienmetallia kuin pakkauksia. Näin varmistetaan se, että tuottajat saavat jätteen ongelmitta kierrätettyä. Biojätteen ja kartongin erilliskeräysvelvoitteet asetetaan määräyksissä kiinteistöille, joilla on vähintään viisi asuinhuoneistoa. Biojäte ja kartonki ovat hyötyjätteitä, joita syntyy kiinteistöillä eniten. Tällä hetkellä biojätettä kerätään kokonaisuudessaan vajaa 40 kg yhtä asukasta kohti vuodessa, ja sitä on kunnallisen jäteyhtiön tekemien jätteen koostumustutkimusten mukaan vielä tätä enemmän (laskennallisesti noin 50 kg yhtä asukasta kohti) sekajätteen joukossa. Kartonkia kerätään noin 12 kg yhtä asukasta kohti vuodessa, ja sitä on sekajätteen joukossa vielä 9 kg jokaista asukasta kohti. Jätteen syntymäärä huomioiden erilliskeräysvelvoitetta on katsottu perustelluksi tiukentaa aikaisemmasta 10 asuinhuoneistosta, vaikka keskustelua käytiin myös entisen velvoitteen säilyttämisestä. Tällä hetkellä 5-9 asuinhuoneiston kiinteistöjä, joilta puuttuu biojätteen erilliskeräys tai kompostointi on noin 500 kpl (noin 3 600 asuinhuoneistoa). Kartongin erilliskeräys puuttuu vähän tätä suuremmalta kiinteistömäärältä (noin 3 900 asuinhuoneistolta). Tällä hetkellä sekä biojätteen että kartongin erilliskeräys on noin 60 000 asuinhuoneistolla. Lasia ja metallia syntyy kiinteistöillä biojätettä ja kartonkia vähemmän. Kun huomioidaan näiden hyötyjätteiden syntymäärät, asetetaan keräysvelvoite korkeammalle eli vähintään 20 asuinhuoneiston kiinteistöille. Lasia ja metallia erilliskerätään tällä hetkellä vain noin 2 kg asukasta kohti vuodessa, vaikka jätteen koostumustutkimusten perusteella niitä arvioidaan syntyvän noin 6 kg asukasta kohti vuodessa. Harkinnassa oli velvoitteen asettaminen vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöille, mutta keskustelujen myötä päädyttiin korkeampaan velvoiterajaan. Aikaisemmin keräys on ollut vapaaehtoista, mutta siihen on kannustettu taksan avulla, joten keräys kattaa jo lähes 40 000 asuinhuoneistoa. Kun keräykseen velvoitetaan vähintään 20 asuinhuoneiston kiinteistöjä, keräyksen piiriin tulee yhteensä noin 11 000 asuinhuoneistoa lisää. Uusia kiinteistöjä keräyksen piirin tulee yli 300 kpl. Muovin erilliskeräys oli määräysluonnoksen valmisteluvaiheessa pitkään aikomus pitää vapaaehtoisena, koska pakkausmuovin kierrätys on vasta kehitteillä. Tilanteessa, jossa pakkausmuovia olisi kerätty vain tätä erikseen pyytäviltä, kustannustehokkaita keräysreittejä ei olisi kuitenkaan saatu järjestettyä ja kerättävät jätemäärät olisivat voineet jäädä niin pieniksi, ettei keräyksellä olisi ollut käytännössä merkitystä. Määräysten valmistelun loppuvaiheessa päädyttiinkin asettamaan muovin keräämiselle siirtymäajan jälkeen velvoite eniten jätettä tuottaville kiinteistöille suurimpiin taaja-
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2015 4 (4) miin. Koska muovipakkausten kiinteistöittäistä keräyksestä kotitalouksilta ei ole Suomessa kokemusta, keräyksen piiriin tuleva kiinteistömäärä pidetään rajallisena. Kun raja asetetaan asuinkiinteistöille, joilla on vähintään 40 asuinhuoneistoa, keräyksen piiriin tulee siirtymäaikojen jälkeen kokonaisuudessaan noin 350 kohdetta, joissa on yhteensä noin 20 000 asuinhuoneistoa. Muovipakkausjätteen tuottajayhteisö on arvioinut, että muovia tullaan erilliskeräämään ekopisteissä noin 1 2 kg asukasta kohti vuodessa, mutta muovipakkausjätettä syntyy kotitalouksissa arviolta 17 kg asukasta kohti vuodessa. Siinä vaiheessa, kun saadaan kokemuksia siitä, miten hyvin kiinteistöittäinen erilliskeräys toimii eli miten aktiivisesti asukkaat lajittelevat, miten paljon jäteastioihin kertyy jätettä ja miten hyvälaatuista erilliskerätty muovipakkausjäte on, on erilliskeräysvelvoitteita mahdollista laajentaa. Muovin materiaalihyötykäyttö tulee joka tapauksessa tulevaisuudessa lisääntymään Suomeen vuoden 2016 lopussa valmistuvan muovinjalostamon myötä. Ainakin ekopistekokeiluissa kerätyn muovin on todettu olevan riittävän hyvälaatuista materiaalihyötykäyttöä varten. Asuinkiinteistöjen lisäksi hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteet asetetaan määräyksissä muillekin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluville kiinteistöille, kuten julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöille (esim. virastot, koulut, päiväkodit, sairaalat ja terveysasemat). Keräysvelvoitteita tiukennetaan entisestä, jotta tällaisetkin kiinteistöt olisivat kattavammin hyötyjätteiden erilliskeräyksen piirissä. Kaikilla kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvilla kiinteistöillä on oltava määräysluonnoksen mukaan sekajäte sellaista jätettä varten, jota ei erilliskerätä kiinteistöllä tai alueellisissa vastaanottopisteissä. Määräyksissä on huomioitu tuleva sekajätteen kattava energiahyötykäyttö, ja kielletty laittamasta sekajätteeseen palamatonta jätettä vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Materiaalina kierrätettävien hyötyjätteiden ja energiahyödynnettävän sekajätteen lisäksi ei kiinteistöittäisesti kerätä muita jätteitä. Jätteiden omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden omatoimista käsittelyä ja hyödyntämistä koskeva sääntely on pääosin ennallaan. Kiinteistöllä voidaan kompostoida biojätteitä määräysten mukaisesti. Elintarvikejätteiden kompostointiin vaaditaan entiseen tapaan tarkoitukseen sopiva suljettu kompostori. Myös lähikiinteistöjen yhteinen kompostointi mahdollistetaan määräyksissä. Jätteiden polttaminen ja maahan hautaaminen kielletään niin kuin ennenkin. Omassa maarakentamisessa mahdollistetaan määräyksissä rajoitetusti puhtaan betoni- ja tiilimurskeen hyödyntäminen, mutta asiassa vaaditaan ilmoitusta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jäteastiat ja niiden tyhjentäminen Jäteastioita koskevassa luvussa säännellään sitä, millaisia jäteastioita kiinteistöllä voidaan käyttää jätteiden keräykseen, miten jäteastiat saadaan täyttää ja miten ne on tyhjennettävä. Pääsääntöisesti kiinteistöillä käytetään käsin siirrettäviä jäteastioita, jotka toimitetaan edelleen kunnallisen jäteyhtiön toimesta. Tämä jäteastiapalvelu on koettu toimivaksi järjestelyksi sekä asiakkaiden että kunnallisen jäteyhtiön ja jätteenkuljettajien kannalta.
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2015 5 (5) Entisestä poiketen määräyksissä kielletään vaijerikuormattavien vaihtolavojen ja pikakonttien käyttö, sillä nämä jäteastiat eivät ole jätteen kuormauksessa toimivia ja turvallisia. Tarve näiden jäteastioiden kieltämiseen on tullut esille kuljetusyrittäjien taholta. Kielto tulee voimaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen, jotta jäteastioiden vaihto ei muodostu millekään toimijalle kohtuuttomaksi. Jäteastioiden tyhjennysvälejä koskeva sääntely on pääosin ennallaan. Asiasta on käyty keskustelua erityisesti valvovien viranomaisten, kunnallisen jäteyhtiön ja jätteenkuljetusyrittäjien kanssa. Näkemykset ovat olleet joiltakin osin toisistaan poikkeavat, mutta enemmistö on katsonut nykyisen tyhjennysvälejä koskevan sääntelyn toimivaksi. Riittävän tiheillä tyhjennysväleillä varmistetaan, ettei jätteistä aiheudu haittoja ja ettei niitä ohjaudu epäasianmukaiseen käsittelyyn jäteastioiden ylitäytön vuoksi. Vähän jätettä tuottavien kiinteistöjen osalta sääntelyä kuitenkin osin väljennetään, jotta määräyksissä huomioidaan paremmin eri talouksien tuottamat erisuuruiset jätemäärät ja kannustetaan jätteiden synnyn ehkäisyyn. Juuri tällaisia tilanteita koskien on esitetty toiveita aikaisempaa pidemmistä tyhjennysväleistä. Palvelun joustavuuden varmistamiseksi jätehuoltomääräyksissä mahdollistetaan jäteastian tyhjennysten keskeyttäminen. Jo aikaisemmin on käytäntönä ollut, että kiinteistökohtaisen jäteastian tyhjennykset on voinut keskeyttää, kun ympärivuotisessa käytössä ollut kiinteistö on ollut määräajan käyttämättä. Jätehuoltomääräyksissä mahdollistetaan aikaisempaa laajemmin keskeytykset ilmoittamalla asiasta kunnalliselle jäteyhtiölle. Pitkissä keskeytyksissä ratkaisut tekee edelleen jätehuoltoviranomainen. Jätehuoltoviranomainen voi myös puuttua perusteetta tehtäviin keskeytyspyyntöihin. Jätteen keräyspaikat Jätteiden keräyspaikkoja koskevissa säännöksissä määritellään, millaiseen paikkaan jäteastiat on kiinteistöllä sijoitettava, millainen keräyspaikan on oltava ja miten sen kunnossapito on hoidettava. Määräysten mukaan keräyspaikka on järjestettävä sellaiseksi, että jätteen keräys on mahdollista tehdä toimivasti ja turvallisesti. Sääntelyä tarkennetaan entisestä, mutta määräysten päälinjat ovat ennallaan. Jätteen kuljetus Jätteiden kuljettamiseen liittyen annetaan jätehuoltomääräyksissä kuormaamiselle taajamissa asuinkiinteistöjen läheisyydessä aikarajat, joita väljennetään jonkin verran entisestä koskien lauantaisin ja pyhäpäiviä ajoa. Tavallisesti jätteenkuljetukset hoidetaan arkisin (6-22), mutta poikkeuksellisesti on tarvetta hoitaa jätteiden kuljetuksia myös lauantaisin, sunnuntaisin ja muina pyhäpäivinä (klo 8-22), kun viikolle sattuu sellaisia pyhäpäivä, joina jätteenkuljetuksia ei hoideta lainkaan. On katsottu, ettei jätteiden kuormaaminen aiheuta niin pitkäkestoista melua, että se haittaisi iltaaikaan. Jätteiden kuljetuksiin liittyen säännellään määräyksissä kuljetusten toteuttamista siten, ettei jätteitä pääse ympäristöön. Määräyksissä myös asetetaan velvoite jätteiden kuljettajille toimittaa kunnan vastuulle kuuluva jäte kunnallisen jäteyhtiön vastaanottopaikkaan, jotta voidaan varmistaa jäteyhtiön oikeus ja mahdollisuus hoitaa jätelain 35 :n mukaisesti kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden käsittely. Tällaista jätettä ei voi ohjata määräyksin muihin ympäristöluvan saaneisiin vastaanottopaikkoihin ilman kunnan hankintalain (348/2007) mukaisesti tekemää hankintaa.
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2015 6 (6) Määräyksissä annetaan jätelakiin pohjautuvat velvoitteet toimittaa jätteiden kuljetuksista tiedot neljännesvuosittain jätehuoltoviranomaiselle. Näitä tietoja vaaditaan kuitenkin vain, jos kuljettaja ei ole sopinut tietojen toimittamisesta kunnalliselle jäteyhtiölle. Näin kuljetusyrittäjien ei tarvitse tehdä kaksinkertaista työtä. Erotuskaivojätteet ja lietteet Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivojätteille annetaan määräyksissä vähimmäistyhjennysvelvoitteet ja kirjanpitovelvoitteet. Myös saostussäiliölietteille ja niitä vastaaville lietteille asetetaan vähimmäistyhjennysväli, joka on yhtenäinen ns. hajaasutuksen jätevesiasetuksen (209/2011) sekä nykyisten jätehuoltomääräysten vaatimusten kanssa. Lietteet saa antaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytyn kuljettajan kuljetettavaksi jätelain mukaisesti. Määräyksissä tarkennetaan entiseen nähden sitä, että kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat lietteet on toimitettava kunnallisen jäteyhtiön osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Määräyksissä mahdollistetaan vähäisten lietemäärien kompostointi kiinteistöllä. Lisäksi mahdollistetaan lietteiden omatoiminen käsittely Eviran hyväksymillä menetelmillä ja lietteen levittäminen omassa hallinnassa oleville viljelyksille. Entisestä poiketen omatoimisen käsittelyn aloittamisesta vaaditaan ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle, jotta käsittelyn asianmukaisuudesta voidaan varmistua. Samalla jätehuoltoviranomainen saa tiedon siitä, ettei kiinteistöllä tarvita jätehuoltorekisteriin hyväksytyn ulkopuolisen jätteenkuljettajan tekemiä tyhjennyksiä. Määräyksissä mahdollistetaan jatkossa myös lähikiinteistöjen yhteinen pienimuotoinen lietteiden käsittely. Yhteiskäsittelyn mahdollistaminen on katsottu perustelluksi valvovien viranomaisten kanssa käydyissä keskusteluissa. Myös tästä yhteiskäsittelystä vaaditaan ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Roskaantumisen ehkäiseminen Roskaantumisen ehkäisemiseksi annetaan määräyksiä yleisötilaisuuksien jätehuollosta ja yleisten alueiden jätehuollosta. Yleisötilaisuuksien jätehuoltoa koskevaa sääntelyä tarkennetaan entisestä, jotta vastuut ja velvoitteet jätehuollon järjestämisestä olisivat selkeät. Hyötyjätteen erilliskeräysvelvoitteita yleisötilaisuuksissa tiukennetaan vastaavasti kuin kiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteita. Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet Vaarallisia jätteitä koskien annetaan erityistä sääntelyä nykyisten jätehuoltomääräysten mukaisesti, koska ominaisuuksiensa vuoksi vaaralliset jätteet voivat aiheuttaa erityisen helposti haittoja ympäristölle tai terveydelle. Velvoitteena on pitää vaaralliset jätteet erossa muista jätteistä ja toimittaa asianmukaiseen vastaanottoon. Asumisen ja maatalouden vaaralliset jätteet (kohtuullisissa määrin) toimitetaan kunnallisen jäteyhtiön vastaanottopaikkoihin, muiden toimijoiden jätteet ympäristöluvallisiin vastaanottopaikkoihin. Jos vaaralliselle jätteelle on kiinteistöllä keräyspaikkoja, niitä koskien on annettu määräyksissä vaatimuksia. Perusnoutoalueen muuttaminen kiinteistöittäiseksi kuljetusalueeksi Jätehuoltomääräysten hyväksymisen yhteydessä on tarkoitus muuttaa nykyinen jätehuollon perusnoutoalue jätelain 35 :n mukaiseksi kiinteistöittäiseksi kuljetusalu-
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2015 7 (7) Jätehuoltomääräysten valmistelu eeksi. Jätelain mukaisesti kunnan on huolehdittava siitä, sen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta. Tällä tarkoitetaan kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta. Lain 35.4 :n mukaan kunta (kunnan jätehuoltoviranomainen) voi kuitenkin päättää, että kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet, vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä, jollei kuljetusta ole ympäristö- tai terveyssyistä pidettävä tarpeellisena. Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella on määritelty jätehuoltoviranomaisen päätöksin jätteenkuljetuksen perusnoutoalue. Perusnoutoalueella tarkoitetaan niitä kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusalueita, joilla jätteiden keräys- ja kuljetusolot ovat tavanomaiset. Perusnoutoalueeseen on liitetty yleiset tiet sekä ympäri vuoden hyväkuntoiset yksityistiet, jotka ovat joko läpiajettavia tai joilla on jäteautolle kääntöpaikka. Lisäksi on edellytetty riittävää vakituista asutusta. Perusnoutoalueeseen liittämisestä on aina pyydetty tieisännän hyväksyntä. Perusnoutoalueen ulkopuolelle on rajattu alueet, joiden keräys- ja kuljetusolot ovat normaalia hankalammat. Jätteenkuljetukset on kuitenkin hoidettu kiinteistöittäisesti myös perusnoutoalueen ulkopuolella poikkeamamaksulla sellaisista paikoista, joihin jäteautolla on voinut ajaa. Perusnoutoalue on käytännössä hyväksytty vastaavin kriteerein kuin jätelain mukainen kiinteistöittäinen jätteenkuljetusalue. Selkeyden vuoksi perusnoutoalue muutetaan kiinteistöittäiseksi jätteenkuljetusalueeksi. Perusnoutoalueeseen eli jatkossa kiinteistöittäiseen kuljetusalueeseen kuuluvaan tieverkostoon ei tehdä tällä päätöksellä muutoksia. Käytännössä muutoksella ei ole vaikutusta tien pitäjiin tai kiinteistön haltijoihin, sillä jätteenkuljetukset hoidetaan niin kuin ennenkin kiinteistöittäisellä kuljetusalueella ja poikkeamamaksulla myös kiinteistöittäisen kuljetusalueen ulkopuolella aina, kun jäteautolla voidaan turvallisesti keräyspaikkaan ajaa. Jätehuoltomääräykset on valmisteltu jätelautakunnan viranhaltijoiden toimesta. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä erityisesti kunnallisen jätehuollon eri toimijoiden kanssa. Suomen Kuntaliiton ohjeistuksen mukaisesti valmistelussa on erityisen tärkeää tehdä yhteistyötä sekä määräyksiä valvovien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa että jätehuoltomääräysten mukaisesti käytännön jätehuoltoa toteuttavan kunnallisen jäteyhtiön kanssa. Valmistelussa on huomioitu myös muut sidosryhmät. Jätehuoltomääräyksiä käsiteltiin alustavasti keskeisten sidosryhmien kanssa jo vuonna 2014. Tämän jälkeen määräyksiä valmisteltaessa on tehty seuraavanlaista yhteistyötä (esitetty pääkohdittain): linjauksia käytiin läpi kunnissa pidetyissä aluepalavereissa, joissa osallistujina oli jätelautakunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden lisäksi viranhaltijoita kunnista ja ely-keskuksista sekä edustajat kunnallisesta jäteyhtiöstä (vuodenvaihde 2014 2015); jätehuoltomääräysten luonnosta käsiteltiin kuntien ympäristönsuojelun viranhaltijoiden kesken VALVO-työryhmässä (maaliskuu 2015); jätehuoltomääräysten luonnosta käsiteltiin ely-keskusten yhteyshenkilöiden kanssa (toukokuu 2015);
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2015 8 (8) jätehuoltomääräysten luonnosta käsiteltiin kunnallisen jäteyhtiön yhteyshenkilöiden kanssa (toukokuu 2015 ja elokuu 2015); linjauksia käsiteltiin jätelautakunnan jäsenistön kanssa seminaarissa (toukokuu 2015); jätehuoltomääräysten luonnosta käsiteltiin Itä-Suomen jätehuoltoviranomaisten kesken (Ylä-Savo, ja Joensuun alue, kesäkuu 2015; Ylä-Savo, Joensuun alue ja Saarijärven seutu, elokuu 2015); jätehuoltomääräysten alustava luonnos oli kommentoitavana kuntien jätehuollon yhteyshenkilöillä, kuntien ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoilla ja kuntien rakennustarkastajilla (kesä-elokuu 2015); lisäksi määräysten lietteitä koskevat osiot olivat kommentoitavana kunnallisen jäteyhtiön jätevesineuvonnan projektipäälliköllä ja kompostointia koskevat osiot kompostointineuvojalla (elokuu 2015); jätehuoltomääräyksistä järjestettiin kuulemistilaisuus alueen jätteenkuljetusyrittäjille (elokuu 2015); määräysluonnoksen pakkausjätteen erilliskeräystä koskevia asioita käytiin läpi Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n (ent. PYR Oy) toimitusjohtajan kanssa ja muovin erilliskeräystä koskevia asioita Suomen Uusiomuovin Oy:n toimitusjohtajan kanssa (elokuu 2015). Jätehuoltoviranomainen tulee pyytämään jätehuoltomääräysten luonnoksesta tarpeelliset lausunnot. Jätehuoltoviranomainen varaa jätelain 92 :n mukaisesti alueen ely-keskuksille, toimialueen kunnille ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille tilaisuuden lausunnon antamiseen määräysluonnoksesta. Lisäksi lausunto pyydetään Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:ltä ja pakkausten tuottajayhteisöiltä. Hallintolain 41 :n mukaisesti asioista, joilla voi olla huomattava vaikutus henkilöiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, tulee varata mahdollisuus saada tietoja asiasta ja lausua mielipiteensä siitä. Tämän vuoksi jätehuoltomääräysten luonnos asetetaan yleisesti nähtäville ja siitä kuulutetaan lehti-ilmoituksin ja internetissä. Lisäksi luonnoksesta ja vaikuttamismahdollisuuksista tiedotetaan erikseen kirjeitse kiinteistön omistajia edustavia tahoja (Kiinteistöliitto Itä-Suomi ja omakotiyhdistykset), kunnallista jäteyhtiötä sekä jätteenkuljetusyrityksiä. Vaikutusten arviointi Vaikutukset ihmisiin Yleisesti jätehuoltomääräysten vaikutukset ihmisiin ovat positiiviset, koska määräykset varmistavat toimivan jätehuollon. Jätehuoltomääräyksissä asetetaan uusia velvoitteita osalle kiinteistöistä hyötyjätteiden keräykseen. Näillä kiinteistöillä jätteiden lajittelumahdollisuudet lisääntyvät entisestä, minkä osa ihmisistä kokee positiivisena. Osa ihmisistä kokee sen sijaan uudet velvoitteet ja niistä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset negatiivisina. Uusia velvoitteita tulee myös liittyen esimerkiksi siihen, mitä jätteitä sekajätteiden joukkoon voi laittaa, miten paljon keräystilavuutta yhteiskäytössä olevassa jäteastiassa on oltava ja millaiset jäteastiat tulee poistaa käytöstä. Määräykset varmistavat jätehuoltopalvelun toimivuuden, mutta aiheuttavat osin lisävaivaa ja kustannuksia eli velvoitteilla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia.
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2015 9 (9) Jätehuoltomääräysten sääntelyä on osin väljennetty mahdollistaen joustavammat toimintatavat. Jäteastioiden tyhjennysvälejä on harvennettu koskien vähän jätettä tuottavia kiinteistöjä. Asiasta on tullut asiakkailta toiveita, ja määräysmuutokset vaikuttavat heihin positiivisesti. Myös määräajan käyttämättömien kiinteistöjen jäteastiatyhjennysten keskeyttämisen sääntely vaikuttaa ihmisiin positiivisesti, sillä tilanne selkeytyy entisestä tuoden jätehuoltopalveluun entistä enemmän joustavuutta. Jätteiden omatoimiseen käsittelyyn liittyen mahdollistetaan saostus- ja umpisäiliölietteiden omatoiminen pienimuotoinen käsittely myös yhteistyössä naapurikiinteistöjen kanssa, mikä antaa asukkaille aiempaa enempää valinnanvapautta. Vaikutukset ympäristöön Kokonaisuudessaan jätehuoltomääräysten antaminen vaikuttaa ympäristöön positiivisesti, sillä jätehuoltomääräysten sääntely ehkäisee jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Määräysten tarkoituksena on, ettei jätteitä päädy ympäristöön ja jätteet kerätään, kuljetetaan ja käsitellään asianmukaisesti siten, ettei ympäristöhaittoja aiheudu. Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteiden tiukentamisen arvioidaan vaikuttavan positiivisesti ympäristöön. Jätteiden lajittelu on yleensä tehokkaampaa silloin, kun keräys on järjestetty kiinteistökohtaisesti. Kiinteistöiltä erilliskerätyt hyötyjätteet ohjautuvat aina materiaalihyötykäyttöön. Ympäristöministeriön raportissa pakkausjätteen erilliskeräysvaatimusten vaikutuksista (11/2014) on todettu, että kierrätyksen ympäristötase on positiivinen. Kierrätysmateriaalin käytöllä voidaan korvata neitseellisiä raaka-aineita ja vähentää valmistusprosessin energiantarvetta. Metallipakkausten kierrättäminen on selvimmin hyödyllistä ilmaston kannalta, mutta myös lasi- ja kartonkipakkauksien kierrättäminen on ilmaston kannalta kannattavaa. Metallipakkausten kierrättäminen myös vähentää eniten fossiilisten luonnonvarojen käyttöä. Muiden pakkausjätelajien osalta myönteiset luonnonvaravaikutukset syntyvät fossiilisten luonnonvarojen ehtymistä välttämällä. Jätteiden materiaalihyötykäytön lisääntymisen rinnalla lajitteluvelvoitteiden laajentuminen vaikuttanee jätteiden energiahyödyntämiseen ohjautuvan sekajätteen laatuun positiivisesti. Sekajätteestä on tarve saada pois sekä polttoaineen lämpöarvoa heikentävä biojäte että polttolaitosta kuormittava palamaton materiaali, kuten metalli ja lasi. Hyötyjätteiden keräysvelvoitteen laajentuminen pienempiin kiinteistöihin lisää vain vähäisessä määrin tarvittavia kuljetuksia, sillä lisäkohteita tulee taajamiin, joissa hyötyjätteitä kerätään jo nyt. Uusien keräyspisteiden vuoksi lisääntyvien kuljetusten hiilidioksidipäästöjen on laskettu olevan biojätteiden osalta noin 1,6 t/a, kartongin osalta 2,7 t /a sekä lasin ja metallin osalta molemmissa 0,2 t/a. Yhdessä nämä vastaavat hiilidioksidipäästöjä, jotka syntyvät vuodessa laskennallisesti alle kahden sähkölämmitteisen omakotitalon asuintilojen ja veden lämmitykseen käyttämän energian tuottamisesta. Kuljetusten päästöt ovat kuitenkin vähäiset ottaen huomioon erilliskeräyksestä saatavat ympäristöhyödyt. Jo biojätteen erilliskeräyksen laajentumisen myötä saadaan aikaan moninkertaisesti hyötyä. Biojätettä kerätään arviolta 300 tonnia lisää, ja tällä biojätemäärällä saadaan tuotettua biokaasulaitoksessa energiaa vuosittain noin 10 sähkölämmitteisen omakotitalon asuintilojen ja veden lämmitykseen. Lisäksi saadaan tuotettua lannoitevalmisteita, jotka korvaavat muita lannoitteita.
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2015 10 (10) Muovin keräys alkaa kokonaan uutena, joten kuljetukset ajetaan uusin reitein. Tämän takia muovin kuljetuksen hiilidioksidipäästöt ovat muiden hyötyjätteiden keräysvelvoitteiden laajentumista suuremmat. Jos muovin keräysastiat tyhjennettäisiin kiinteistöllä kahden viikon välein, kuljetusten hiilidioksidipäästöiksi tulisi noin 12 t/a (vajaan viiden omakotitalon energian kulutuksen päästöt). Silloin, kun muovin kierrätys toimii, saadaan kuitenkin suuret energiasäästöt raaka-öljystä jalostetun muovin valmistukseen verrattuna. Kierrätysmuovin hiilidioksidipäästöt ovat vain noin 15 % neitseellisistä raaka-aineista valmistetun muovin päästöistä. Vaikutukset yrityksiin Jätehuoltomääräyksissä on pyritty huomioimaan entistä paremmin jätteenkuljetusten toimivuus ja kuljettajien työturvallisuus esimerkiksi jäteastioita ja jätteen keräyspaikkoja koskevissa säännöksissä. Muutosten vaikutusten jätteenkuljetusyrittäjiin arvioidaan olevan positiiviset. Muihin yrityksiin jätehuoltomääräysten muutosten vaikutukset ovat neutraalit, sillä jo aikaisemmin elinkeinotoimintaa on koskenut vastaavat velvoitteet jätehuoltoa koskien. Esitys Jätelautakunta asettaa jätehuoltomääräysten luonnoksen ja perustelumuiston yleisesti nähtäville. Samalla nähtäville asetetaan tieto perusnoutoalueen muuttamisesta kiinteistöittäiseksi jätteenkuljetusalueeksi. Lautakunta varaa kuntalaisille ja niille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuuden esittää mielipiteensä asiasta. Jätehuoltomääräysten luonnos perustelumuistioineen sekä kuulutus asian vireillä olosta ja vaikuttamismahdollisuuksista lähetetään nähtävillä pidettäväksi kaikkiin jätelautakunnan toimialueen kuntiin. Asiakirjat pidetään nähtävillä jätelautakunnan internet-sivuilla ja kuntien ilmoitustauluilla 10.9.-8.10.2015. Asiasta ilmoitetaan lisäksi kuulutuksella, joka julkaistaan kuntien ilmoituslehdissä seuraavasti: 10.9.2015 Koillis-Savo, Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Sisä-Savo, Lieksan lehti, Vaarojen Sanomat, Ylä-Karjala ja Laukaa-Konnevesi, 11.9.2015 Pieksämäen lehti, 12.9.2015 Kuopion kaupunkilehti. Kirjeet jätehuoltomääräysten luonnoksesta ja vaikutusmahdollisuuksista lähetetään seuraaville tahoille: Kiinteistöliitto Itä-Suomi, alueen omakotiyhdistykset, kunnallinen jäteyhtiö Jätekukko Oy sekä jätehuoltorekisteriin hyväksytyt ja jätehuoltoviranomaisen tietojen mukaan alueella toimivat jätteenkuljetusyrittäjät (ml. saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljettajat). Nähtävillä olon ja kuulemisen jälkeen jätehuoltomääräykset tuodaan jätelautakunnalle päätettäviksi. Liitteet 1 5131/2015 Kunnallisten jätehuoltomääräysten luonnos 2 5131/2015 Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelujen luonnos
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2015 11 (11) Valmistelija Saija Pöntinen puh. 044 718 5066 Leena Karppinen puh. 044 718 5065 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Esittelijä täydensi esitystään seuraavasti: Jätehuoltomääräysten luonnoksesta pyydetään lausunnot alueen kunnilta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, alueen ely-keskuksilta sekä Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:lta, pakkausten tuottajayhteisöiltä ja paperin tuottajayhteisöiltä. Täydennetty päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2015 12 (12)