Puutuotteiden kierrätys Henrik Heräjärvi, Ilkka Pirhonen, Tarmo Räty & Pekka Saukkola Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Esiselvitys Finnish Wood Research Oy tilasi v. 2009 Metlalta esiselvityksen puun kierrätyksen nykytilasta, mahdollisuuksista ja esteistä. Esiselvityshanke toteutettin 2009-2010 Raportti: Pirhonen, I., Heräjärvi, H., Saukkola, P., Räty, T. & Verkasalo, E. 2011. Puutuotteiden kierrätys, Finnish Wood Research Oy:n osarahoittaman esiselvityshankkeen loppuraportti. Metlan työpapereita 191. 66 s. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp191.pdf 7.2.2012 2
Uutiset 9.3.2011, 9:11 Suomessa puolet jätteistä päätyy kaatopaikalle - Saksassa ei yhtään Saksa on kierrätyksen esimerkkimaa, missä jätteet eivät joudu kaatopaikoille. Lähes puolet kierrätetään, noin viidennes kompostoidaan ja loput, noin kolmannes, poltetaan. Jätteitä ei juurikaan kuormata kaatopaikoille myöskään Ruotsissa, Itävallassa ja Alankomaissa (kussakin vain 1 prosentti). Tanskassakin vain neljä prosenttia jätteistä päätyy kaatopaikalle. 7.2.2012 3
Terminologiaa Uudelleenkäyttö: tuotteen käyttö toiseen kertaan alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan Uusiokäyttö: tuotteen tai raaka-aineen käyttö uudelleen eri käyttötarkoituksessa kuin alkuperäiskäyttö Kierrätys: uudelleen- tai uusiokäyttö Keräysmateriaali: materiaali, joka on kerätty hyötykäyttöön ensisijaisen elinkaarensa jälkeen Kaatopaikkajäte: kaatopaikalle päätyvä materiaali Energiatehokkuus: minimoitu energian kulutus pinta-alayksikköä kohden Materiaalitehokkuus: minimoitu (erityisesti uusiutumattomien) resurssien (raaka-aineet, energia, ) kulutus ja lisääntyvä kierrätys Kestävyys/kestävä kehitys: Development that meets the needs of the present without compromising the ability of future generations to meet their own needs (Brundtland commision 1987) 7.2.2012 4
Keräyspuun virrat Lähteet: Rakentaminen, purkaminen, kiintokalusteet, huonekalut, pakkaus Noin 11 % rakennus- ja purkujätteestä on puuperäistä eli potentiaalista keräyspuuta EU27 tuotti 89 miljoonaa kuiva-ainetonnia* puuperäistä jätettä vuonna 2006 Jopa 80 % asuinrakennusten purkujätteestä (kaikki materiaalit) voitaisiin kierrättää, mutta vain metallit (suurina määrinä) tuottavat tuloja, kaikki muu purkujäte aiheuttaa kustannuksia Uudet puutuotteet (rakennepuutuotteet, modifioitu puu) tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia kierrätykseenkin * Sisältää metsäteollisuuden sivutuotteet 7.2.2012 5
Miten määritellä rakennusmateriaalien kestävyys? Energian kulutus ja päästöt rakennuksen koko elinkaaren aikana: 1. Raaka-aineiden hankinta ja tuotantoprosessit 2. Rakentaminen, ml. siihen liittyvä logistiikka 3. Käyttö, ml. tarvittavat korjaukset ja uusimiset 4. Purku, ml. jätteiden käsittely (kierrätys, energia, kaatopaikka) 7.2.2012 6
Materiaalien kierrätys? Tuote Kierrätysaste Teräs ja muut ruostumattomat metallit ~90 % Paperi ja kartonki ~50-75 % (EU) Lasi ~20-90 % Muovi ~25-80 % Puutuotteet (polttoa ei laskettu) <1 %? Keräyspuun poltto on OK jos sillä korvataan fossiilisia polttoaineita, mutta voitaisiinko polttoa lykätä tuonnemmaksi lisäämällä puulle elinkaari tai pari ennen polttoon päätymistä? 7.2.2012 7
Keräyspuun ominaisuuksia Monenlaiset lähteet => heterogeeninen rakenne => vaatii joko kehittyneitä lajittelumenetelmiä tai homogenisointia (haketus, murskaus) Laatuparametreja: Mekaaniset ominaisuudet Lämpöarvo Kosteussuhde Kloori-, tuhka- ja raskasmetallipitoisuus Mitä suurempia kappaleet ovat, sitä monipuolisempia tulevaisuuden käyttökohteita ja/tai jalostustapoja niille voidaan keksiä (esim. puupylväät, liimapalkit) 7.2.2012 8
Mistä puujäte tulee Suomessa? Puujäte maakunnittain Ahvenanmaa 4382 Keski-Pohjanmaa 11335 Kainuu 13271 Itä-Uusimaa Etelä-Karjala 14920 21456 Etelä-Savo 24996 Pohjois-Karjala 26512 Kantahäme 27615 Pohjanmaa 28085 Kymenlaakso Lappi 29165 29358 Tuhatta tonnia Etelä-Pohjanmaa 30881 Päijät-Häme 32052 Satakunta Pohjois-Savo 36330 39645 Keski-Suomi 43367 Pohjois-Pohjanmaa 61623 Varsinais-Suomi 73597 Pirkanmaa 76713 Uusimaa 224699 0 50000 100000 150000 200000 250000 7.2.2012 9
Puutuotteiden kierrätys nyt ja 2020 Keräyspuulle neljä pääkäyttötapaa Euroopassa: Polttaminen energiantuotantoon (Pohjois- ja Keski-Eurooppa) Lastu- ja kuitulevyn valmistus (Etelä- ja Keski-Eurooppa) Kierrätys (vain muutamissa maissa on kehittyneet järjestelmät ja markkinat) (Kaatopaikat) EU:lla on tavoitetila jätevapaa yhteiskunta => jätteiden lisääntyvä hyötykäyttö ja kaatopaikkajätteiden minimointi Kansalliset lait ja EU:n direktiivit ohjaavat maita, tavoite on asetettu vuoteen 2020: 70 % syntyvästä rakennus- ja purkujätteestä kierrätetään Innovaatioiksi kehittyviä ideoita tarvitaan sekä teollisuudelta että T&K-organisaatioilta, että tavoitteet saavutettaisiin 7.2.2012 10
Mitäpä sitten? Puutuotteiden uusiokäyttö mahdollistaisi: kustannussäästöjä puutuotteita valmistaville yrityksille tuotantotehokkuuden parantamisen tuotteiden arvonlisän nostamisen green credit ajattelun kautta Haasteena tuote- ja markkinaratkaisujen kehittäminen sekä kierrätysraaka-aineen hankintalogistiikan sekä prosessoinnin organisointi kustannustehokkaaksi ja luotettavaksi KIERRÄTYKSELLÄ MM. PIDEMPI HIILEN SIDONTA => EKOLOGINEN KESTÄVYYS =>TUOTTEIDEN PAREMPI YMPÄRISTÖKILPAILUKYKY! 7.2.2012 11
By purchasing products made from recycled wood, you not only prevent valuable waste from entering landfills, but you also contribute to the demand for manufacturers to continue producing these products (Earth911.com) Metla-talo, Joensuu: kierrätyshirsiä toisella vuosisadallaan 7.2.2012 12 Lisätiedot: Henrik Heräjärvi Henrik.Herajarvi@metla.fi www.metla.fi/ohjelma/puu/
Emissions caused by production of construction materials 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Sawn timber Gluelam beams Steel (recycled) Source: Swedish Forest Industries Federation, 2003 Concrete Steel (ore) CO2 emission (kg/m2) caused by production of construction materials From the emission s point of view, wood is very sustainable construction material 7.2.2012 13