JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2016

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2016 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2017

Määritelmiä, yksiköitä ja 1 symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80 µg/m 3 ). Tämä edustaa summaa, kun tuntipitoisuuksista jotka ylittävät 80 µg/m 3, vähennetään 80 µg/m 3 ja erotukset lasketaan yhteen. Laskennassa otetaan huomioon klo 8.00 20.00 mitatut pitoisuudet. BaP C5H6 CO NMVOC NH3 NO NO2 NOx O3 PAH PM benzo(a)pyreeni bentseeni hiilimonoksidi muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani ammoniakki typpimonoksidi typpidioksidi typen oksidit otsoni polyaromaattiset hiilivedyt hiukkaset PM2,5 hiukkaset joiden halkaisija on alle 2,5 µm PM10 hiukkaset joiden halkaisija on alle 10 µm ppb SO2 TRS VOC WHO miljoonasosa rikkidioksidi pelkistyneet rikkiyhdisteet haihtuvat orgaaniset yhdisteet Maailman terveysjärjestö

TIIVISTELMÄ 2 Vuonna 2016 typen oksidien päästöt Jämsässä olivat noin 950 t ja hiukkaspäästöt noin 220 t sekä rikkidioksidipäästöt noin 330 t. Merkittävimmät typenoksidien päästölähteet Jämsässä ovat UPM Paper Ena Oy:n Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaat sekä tieliikenne. Hiukkaspäästöt ovat valtaosin peräisin kiinteistökohtainen lämmityksestä ja muista erilaisista hajapäästölähteistä. Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiukkaspäästöt ovat hyvin vähäiset. Rikkidioksidipäästöt ovat lähes yksinomaan peräisin UPM Paper Ena Oy:n tehtailta. Typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt ovat selvästi pienentyneet 2000-luvulla Keskilämpötila vuonna 2016 oli noin asteen pitkän ajan (1981-2010) keskiarvon yläpuolella. Tammikuu oli varsin kylmä kuukausi, mutta vastaavasti helmikuu oli ajankohtaan nähden lämmin ja erittäin sateinen. Vaihtelevan alkukevään jälkeen touko- ja kesäkuu olivat taas erittäin lämpimiä. Loppukesä oli sääoloiltaan tavanomaisempi. Alkusyksylle ominaista oli vähäsateisuus. Säätila muuttui talvisemmaksi marraskuussa, mutta aivan vuoden loppu oli kuitenkin yleisilmeeltään leuto. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Jämsän keskustassa vuonna 2016 olivat pääosin alhaisia. Kuitenkin maaliskuussa hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvo ylitti kansallisen ohjearvon. Ylitys johtui katupölystä. Maalis- ja huhtikuussa hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso 50 µg/m 3 ylittyi kaiken kaikkiaan 7 kertaa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat koholla myös tammikuussa pakkasjakson aikana. Tällöin pitoisuuksia kohottivat lämmityksen ja tieliiketeen päästöt. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Typpidioksidin pitoisuudet keskustassa Seppolantiellä olivat vuonna 2016 selvästi alle ohje- ja raja-arvojen. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan talvi- ja kevätkuukausina. Pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna 2013, jolloin typen oksideja mitattiin edellisen kerran Jämsässä. Rikkidioksidipitoisuudet Lääkäritalolla olivat koko vuoden erittäin alhaisia, eikä pitoisuustasoissa ollut selvää vuodenaikaisvaihtelua. Valtaosin Jämsän keskustan ilmanlaatu oli hyvä vuonna 2016. Huonoimmillaan ilmanlaatu oli maalis-huhtikuussa katupölyjakson aikaan ja tammikuussa talvipakkasilla. Eniten hengitettävien hiukkasten ja typen oksidien pitoisuuksiin keskustassa vaikuttaa tieliikenne.

3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 5 ILMANLAADUN ARVIOINTI... 6 ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET... 7 MITTAUSPISTEET.. 10 PÄÄSTÖT... 11 Yleistä... 11 Hiukkaspäästöt... 11 Typenoksidipäästöt... 13 Rikkidioksidipäästöt... 14 SÄÄOLOSUHTEET VUONNA 2016. 15 HIUKKASET... 18 Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin... 18 Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 20 Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin 21 Pölyepisodit Jämsässä vuonna 2016 22 TYPEN OKSIDIT.. 23 Typpidioksidin (NO2) pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin... 23 Typen oksidien (NOx) pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 24 Typen oksidien (NOx) pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin 25 RIKKIDIOKSIDI... 27 Rikkidioksidin (SO2) pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin... 27 Rikkidioksidin (SO2) pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 28 Rikkidioksidin (SO2) pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin 29 ILMANLAATUINDEKSI... 29 Yleistä.... 29 Ilmanlaatuluokat Jämsässä vuonna 2016.. 30 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 31 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot Mittausasemien kuvaukset Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus

LIITE 4 Typen oksidien päästöt Jämsässä vuosina 2001-2016 LIITE 5 Hiukkaspäästöt Jämsässä vuosina 2001-2016 LIITE 6 Rikkidioksidipäästöt Jämsässä vuosina 2001-2016 4 LIITE 7 Tunnusluvut vuosien 2001-2016 mittauksista

5 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Jämsässä vuonna 2016 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista, tulosten raportoinnista, tulkinnasta sekä esitetyistä johtopäätöksistä on vastannut JPP Kalibrointi Ky. Raportoinnin on tehnyt FM Erkki Pärjälä ja tulosten laskentaan on osallistunut Ins. Ylempi amk Juha Pulkkinen.

6 ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Rajaarvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Niitä sovelletaan ensisijaisesti laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla, kuten Natura- ja mulla luonnonsuojelualueilla. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain. Ilmanlaadun mittaustarpeen arviointia varten asetuksissa 164/2007 ja 38/2011 epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset.

7 Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan. Voimassa olevat ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot on esitetty liitteessä 1. ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET Ilman saasteet voivat aiheuttaa hyvin erityyppisiä terveyshaittoja epäpuhtaudesta ja altistumisajasta riippuen. Myös eri väestöryhmien ja yksilöiden herkkyys epäpuhtauksien haittavaikutuksille vaihtelee. (Kuva EEA, 2013)

8 Suomessa ilmansaasteiden terveysvaikutukset aiheutuvat valtaosin hiukkasista, erityisesti pienhiukkasista (PM2,5). Vähäisempää vaikutusta on typpidioksidilla (NO2) ja ulkoilman otsonilla (O3). Hiukkasiin on usein sitoutuneena erilaisia epäpuhtauksia, kuten esimerkiksi puun pienpoltossa yleisesti muodostuvia polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteet), kuten benzo(a)pyreeniä (BaP). ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA AIHEUTUVAN TAUTITAAKAN JAKAUTUMINEN SUOMESSA ERI EPÄPUHTAUKSIEN KESKEN A: Pääarvio B: Täydentävä PM 10 arvio* 15% NO₂ O 3 8% PM 2.5 64% Other 10 % 2% TRS Pb PMc 5% 2% 0.5 % As C 6 H 6 0.07% CO 1% SO 2 2% 0.02% Cd Ni0.03% 0.06% BaP 0.01% * Rajallinen näyttö (Kuva Hänninen et al. 2017) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusimman arvion mukaan Suomessa ilmansaasteet aiheuttama tautitaakka (DALY, disability adjusted lifeyears) vuosittain on 28 000 DALYa (menetettyä toimintakykyistä elinvuotta) (DALY = sairauden kanssa eletty aika + ennenaikaisista kuolemantapauksista johtuvat menetetyt elinvuodet). Suomessa rikkiyhdisteiden happamoittava vaikutus ja typen oksidien rehevöittävä vaikutus ekosysteemeihin ei ole enää merkittävä ympäristövaikutus päästöjen pienentymisen vuoksi. Osalla ilman epäpuhtauksista on vaikutusta myös ilmastoon. Erityisesti otsonilla ja hiukkasilla (lähinnä mustahiili) on lyhytaikaisvaikutuksia ilmastoon (lämmittävä vaikutus). Osalla epäpuhtauksista on myös epäsuoria vaikutuksia ilmastoon. Esimerkiksi hiukkaset vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sateisuuteen. Ilman epäpuhtauksien terveys-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia Epäpuhtaus Terveysvaikutukset Ympäristövaikutukset Ilmastovaikutukset Hiukkaset (PM) Otsoni (O3) Voivat aiheuttaa tai edistää verenkiertoelin- ja keuhkosairauksia, sydänkohtauksia, vaikuttaa keskushermostoon ja lisääntymiseen. Voivat aiheuttaa syöpää. Vaikutukset ilmenevät ennenaikaisina kuolemina. Voi heikentää keuhkojen toimintaa, edistää astmaa ja muita keuhkosairauksia. Voi Voivat vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Vaikuttavat kasvien kasvuun ja ekosysteemeihin. Voivat vaurioittaa materiaaleja. Heikentää näkyvyyttä. Vahingoittaa kasvillisuutta, heikentäen satoisuutta ja Ilmastovaikutukset vaihtelevat riippuen hiukkasten koosta ja koostumuksesta. Osa edistää ilmaston lämpenemistä, osa hidastaa sitä. Voivat vaikuttaa sateisuuteen. Edistää ilmakehän lämpenemistä.

9 Typen oksidit (NOx) Rikkidioksidi (SO2) Hiilimonoksidi (CO) Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) lisätä ennenaikaisia kuolemia. NO2 voi aiheuttaa verenkiertoelin ja hengitystieoireita, jotka ovat sidoksissa ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Edistää astmaa ja voi heikentää keuhkojen toimintaa. Voi aiheuttaa päänsärkyä ja yleistä epämiellyttävyyden tunnetta. Voi aiheuttaa sydänsairauksia ja vaurioittaa keskushermostoa. Aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä Aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia kasvien kasvua. Voi muuttaa ekosysteemien rakenteita, vähentää biodiversiteettiä ja vähentää kasvien yhteytyskykyä. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja rehevöitymistä muuttaen eliölajien esiintymistä. Toimii otsonin ja sekundääristen hiukkasten esiasteena. Voi vaurioittaa materiaaleja. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Vaurioittaa kasvillisuutta ja edistää vesi- ja maaekosysteemeissä lajien häviämistä. Toimii sekundääristen hiukkasten esiasteena. Vaurioittaa materiaaleja. Voi vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Toimii otsonin muodostuksessa esiasteena. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Edistää otsonin ja sekundääristen hiukkasten muodostumista ja sitä kautta vaikuttaa ilmastoon. Muodostaa nitraatteja, jotka hidastavat lämpenemistä. Edistää sulfaattihiukkasten muodostumista viilentäen ilmakehää. Muodostaa ilmakehässä hiilidioksidia ja otsonia, jotka ovat kasvihuonekaasuja. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Bentseeni (C6H6) PAH-yhdisteet (bentzo-a-pyreeni, BaP) Metallit Syöpää aiheuttava yhdiste, joka voi aiheuttaa leukemiaa ja epämuodostumia sikiölle. Voi vaikuttaa keskushermostoon ja verisolujen muodostumiseen ja heikentää vastustuskykyä sairauksille. Syöpää aiheuttava yhdiste. Ärsyttää silmiä, nenää, kurkkua ja keuhkoputkia. Monenlaisia terveysvaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa aiheuttaa syöpää. Voivat vaikuttaa lisääntymiskykyyn ja hengityselimiin, maksaan ja munuaisiin, ruoansulatuselimiin ja keskushermostoon. Osa voi aiheuttaa iho-oireita. Voivat vaikuttaa vastuskykyyn muille sairauksille. Akuutisti myrkyllinen vesieliöille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Heikentää lisääntymiskykyä ja aiheuttaa muutoksia eliöstöihin ja niiden käytökseen. Voi vaikuttaa kasvien lehtiin ja satoihin ja aiheuttaa kasvien kuoleman. Myrkyllinen yhdiste vesieliöille ja linnuille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Monenlaisia ympäristövaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa myrkyllisiä vesieliöstöille, linnuille ja maalla eläville eläimille. Osa hyvin pysyviä ja kertyvät usein eliöihin. Vaikuttavat eliöiden lisääntymiskykyyn. Edistää otsonin ja sekundääristen orgaanisten aerosolien muodostumista, joilla edelleen ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia.

10 MITTAUSPISTEET Vuonna 2016 ilmanlaadun mittauksia Jämsässä tehtiin keskustassa Seppolantiellä (Keskuskatu) ja Lääkäritalon mittausasemalla Seppolassa. Vuonna 2016 uutena komponenttina Jämsässä mitattiin rikkidioksidia Lääkäritalon mittausasemalla. Seppolantiellä mitattiin hengitettäviä hiukkasia ja typen oksideja. Typen oksideja Jämsässä mitattiin edellisen kerran vuonna 2013. Säätiedot on saatu käyttöön Lääkäritalon ja Seppolantien mittausasemilla olevilta sääsondeilta. Seppolantien mittausasema luokitellaan liikenneasemaksi eli se kuvaa Jämsän keskustaajaman ilmanlaatua liikenneympäristössä, jossa ilman epäpuhtauksille altistutaan eniten. Lääkäritalon mittausasema on kaupunkitaustaasema, joka kuvaa Jämsän keskustaajaman taustailmanlaatua. ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET JÄMSÄSSÄ VUONNA 2016 Mittausasema Edustavuus NOx PM 10 SO 2 sääparametrit Jämsän Lääkäritalo kaupunkitausta x x Jämsän Seppolantie liikenne (keskusta) x x x Lääkäritalo: SO 2, sääparametrit Seppolantie: PM 10, NO 2, sääparametrit Mittausasemien yksityiskohtainen kuvaus on liitteessä 2. Mittausasemien ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi

11 PÄÄSTÖT Yleistä Jämsässä tärkeimmät ilmanlaatuun vaikuttavat teollisuuslaitokset ovat UPM Paper Ena Oy:n Kaipolan paperitehdas Kaipolassa ja UPM Paper Ena Oy:n Jämsänkosken paperitehdas Jämsänkoskella. Jämsän Aluelämpö Oy:llä on 8 kaukolämpökeskusta, jotka ovat pääosin vain varalaitoksina. Yksityiskohtaiset päästötiedot on esitelty liitteissä 4-6. Päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI-tietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. LIISA-tietokannan päästölaskelmat on uudistettu kokonaan vuonna 2016. Tämän johdosta tieliikenteen päästömäärät tietokannassa ovat täsmentyneet. Tässä raportissa tieliikenteen päästömäärät on raportoitu uudistuksen mukaisina, mistä johtuen ne poikkeavat aiempina vuosina raportoiduista päästömääristä. LIISA-tietokannan viimeisin päästötieto tieliikenteen päästöille on vuodelle 2015, mistä johtuen vuoden 2016 päästötietona on käytetty vuoden 2015 tietoa. HERTTA-tietokannan päästöjen viimeisin päivitys on vuodelle 2014, joten vuosille 2015 ja 2016 tässä raportissa on käytetty vuoden 2014 päästötietoja. Päästöissä ovat mukana myös hajapäästöt (esim. autojen jarrujen ja teiden kuluminen sekä maatalous), joiden osuus on huomattava erityisesti hiukkaspäästöissä. Hiukkaspäästöt Hiukkaspäästöt Jämsässä vuonna 2016 olivat noin 220 tonnia. Hiukkaspäästöt ovat pienentyneet lähes puoleen 2000-luvun aikana. Noin 70 % kokonaishiukkaspäästöistä on hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja noin 50 % pienhiukkasia (PM2,5).

12 450 Hiukkaspäästöt Jämsässä v. 2001-2016 Päästö (t/a) 400 350 300 250 200 150 100 50 0 UPM PAPER ENA OY JÄMSÄNKOSKI UPM PAPER ENA OY KAIPOLA TIELIIKENNE (ei sis. katupölyä) TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiukkaspäästöt ovat hyvin vähäiset.. Jämsässä hiukkaspäästöt ovat valtaosin peräisin kiinteistökohtaisesta lämmityksestä ja erilaisista hajapäästöistä, kuten teiden ja katujen kulumisesta (katupöly), autojen renkaista ja jarruista, rakennustyömailta sekä maaperän eroosiosta. Myös tieliikenteen suorat hiukkaspäästöt pakokaasuista ovat kokonaisuutena vähäiset (noin 3 % kokonaispäästöistä), mutta niiden merkitys ilmanlaatuun korostuu erityisesti taajamissa. Hiukkaspäästöjen jakauma (%) Jämsässä vuonna 2016 0 % 1 % 3 % 3 % UPM PAPER ENA OY JÄMSÄNKOSKI UPM PAPER ENA OY KAIPOLA 49 % 44 % TIELIIKENNE (ei sis. katupölyä) TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT

13 Typenoksidipäästöt Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO2). Typen oksidien päästöt vuonna 2016 olivat Jämsässä noin 950 tonnia. Päästöt ovat pudonneet noin puoleen 2000-luvulla. Typen oksidien päästöt Jämsässä v. 2011-2016 Päästö (t/a) 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 UPM PAPER ENA OY JÄMSÄNKOSKI UPM PAPER ENA OY KAIPOLA TIELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Jämsässä vuonna 2016 olivat UPM Paper Ena Oy:n Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaat sekä tieliikenne. 2 % 1 % Typenoksidipäästöjen jakauma (%) Jämsässä vuonna 2016 8 % 6 % 32 % UPM PAPER ENA OY JÄMSÄNKOSKI UPM PAPER ENA OY KAIPOLA TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE 22 % VESILIIKENNE 29 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS

14 Rikkidioksidipäästöt Rikkidioksidipäästöt Jämsässä vuonna 2016 olivat noin 330 tonnia. Rikkidioksidipäästöt ovat pienentyneet alle puoleen 2000-luvun aikana. Päästö (t/a) 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Rikkidioksidin päästöt Jämsässä v. 2011-2016 UPM PAPER ENA OY JÄMSÄNKOSKI UPM PAPER ENA OY KAIPOLA KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT PÄÄSTÖT Jämsässä rikkidioksidipäästöt ovat lähes yksinomaan peräisin UPM Paper Ena Oy:n Jämäsnkosken ja Kaipolan tuotantolaitoksilta. Kiinteistökohtaisen lämmityksen osuus on 6 %. Rikkidioksidipäästöjen jakauma (%) Jämsässä vuonna 2016 6 % UPM PAPER ENA OY JÄMSÄNKOSKI 31 % UPM PAPER ENA OY KAIPOLA 63 % KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS

15 SÄÄOLOSUHTEET VUONNA 2016 Tammikuu oli selvästi tavanomaista kylmempi. Aivan tammikuun lopulla sää lauhtui ja säätila jatkui harvinaisen leutona helmikuussa. Helmikuun lopulla sää pakastui. Helmikuu oli erittäin sateinen: Keski-Suomessa satoi reilusti kaksi kertaa enemmän kuin keskimäärin helmikuussa. Lämmin säätila jatkui maaliskuussakin, jolloin lämpötila oli selvästi pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Maaliskuussa sademäärä jäi melko vähäiseksi: Keski-Suomessa satoi alle puolet tavanomaisesta maaliskuun sademäärästä. Huhtikuun alussa päivisin lämpötilat olivat selvästi plussan puolella, mutta öisin esiintyi pakkasia. Huhtikuun puolessa välissä yöpakkaset loppuivat, kun sää muuttui sateisemmaksi. Huhtikuu päättyi hyvin lämpimään säähän ja hyvin lämmin, lähes helteinen, säätyyppi jatkui vielä toukokuussa. Toukokuun keskilämpötila oli yli 3 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Lämmin ja osin helteinen sää jatkui myös kesäkuussa. Keski-Suomessa heinäkuussa myös saatiin runsaasti sateita läpi kuukauden. Kesä päättyi elokuun tavanomaisempiin kesäsäihin. Syksy alkoi korkeapainevoittoisessa ja varsin sateettomassa säässä. Myös lokakuu jatkui hyvin vähäsateisena. Lokakuussa mitattiin myös ensimmäiset yöpakkaset. Marraskuun alussa säätyyppi muuttui jo kylmäksi, tosin marraskuun lopulla sää vielä lämpeni hieman. Ensilumi saatiin aivan marraskuun alussa. Joulukuu oli pääosin leuto. Kokonaisuutena vuosi 2016 oli noin yhden asteen pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Sademäärä oli varsin tavanomainen. Ilman lämpötila Jämsän mittausasemilla vuonna 2016 30 20 10 oc 0-10 Seppolantie Lääkäritalo Keskiarvo -20-30

Sademäärä (mm/d) 16 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Sademäärä Jämsässä vuonna 2016 Vallitsevat tuulensuunnat Jämsän alueella vuonna 2016 olivat toisaalta kaakosta ja etelästä sekä lännestä ja luoteesta. Seppolantien mittausasemalla läheisten rakennusten vuoksi korostuivat enemmän kaakon ja etelän sekä pohjoisen tuulensuunnat Tuulensuunnat Jämsän Hallissa vuonna 2016

17

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 18 HIUKKASET Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ja Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM10) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM10, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa PM10, WHO vuorokausi 50 µg/m 3 PM10, WHO vuosi 20 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa kansalliseen ohjearvoon olivat PM 10 Mitatut pitoisuudet Ohje-arvo (μg/m 3 ) Seppolantiellä (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 8 77 70 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Seppolantiellä olivat selvästi suurimmillaan katupölyaikaan maalis-huhtikuussa. Maaliskuussa kansallinen ohjearvo 70 ug/m 3 ylittyi 10 %:lla. Toinen alhaisempi pitoisuuspiikki ajoittui tammikuulle pakkasjaksolle. Tällöin pitoisuuksien kohoaminen johtui lämmityksen ja tieliikenteen pakokaasuista. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Jämsässä v. 2016 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Seppolantie Kansallinen ohjearvo WHO:n ohjearvo

Pitoisuus (ug/m3) 19 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat selvästi alittaneet Maailman terveysjärjestön ohjearvon koko mittaushistorian ajan. 25 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Jämsässä v. 2001-2016 20 15 10 5 Lääkäritalo Seppolantie WHO:n ohjearvo 0 Analysoitaessa mitattuja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia suhteessa vallitseviin tuulensuuntiin havaitaan, että korkeimmat pitoisuudet mitattiin, kun tuuli oli viereiseltä Keskuskadulta mittausasemalle päin. Tämä osoittaa tieliikenteen ja katupölyn vaikutusta alueella.

Ylityusten lukumäärä (kpl/a) Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin 20 Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten raja-arvot ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM10, raja-arvo vuorokausi 50 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa vuodessa PM10, raja-arvo vuosi 40 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat seuraavat PM 10 Mitattu pitoisuus Seppolantiellä (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvojen max 87 50 7 35 Vuosikeskiarvo 11 40 - - Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso 50 ug/m 3 ylittyi Seppolantiellä vuonna 2016 yhteensä 7 kertaa. Kaikki ylitykset ajoittuivat katupölyjaksolle maalis-huhtikuulle. Vuonna 2016 ylityksiä oli viisi vähemmän kuin vuonna 2015. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset Jämsässä v. 2001-2016 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lääkäritalo Seppolantie Sallitut ylitykset (35 kpl/a)

Pitoisuus (ug/m3) 21 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Seppolantiellä vuonna 2016 oli hieman alhaisempi kuin vuosina 2013-2015. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Jämsässä v. 2001-2016 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Lääkäritalo Seppolantie Raja-arvo Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset hengitettäville hiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy vuorokausi 35 µg/m 3 25 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa vuosi 28 µg/m 3 20 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvon arviointikynnyksiin verrannollinen vuorokausiarvo (vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo) alitti sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen vuonna 2016.

01.01.16 15.01.16 29.01.16 12.02.16 26.02.16 11.03.16 25.03.16 08.04.16 22.04.16 06.05.16 20.05.16 03.06.16 18.06.16 02.07.16 16.07.16 30.07.16 13.08.16 27.08.16 10.09.16 24.09.16 08.10.16 22.10.16 05.11.16 19.11.16 04.12.16 18.12.16 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 22 Vuorokausiarvon arviointikynnykseen verrannolliset PM 10 vuorokausiarvot Jämsässä v. 2012-2016 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 2016 36. korkein vrk-arvo Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 11 ug/m 3. Taso on selvästi alhaisempi kuin ylempi tai alempi arviointikynnys. Pölyepisodit Jämsässä vuonna 2016 Jämsän keskustaajamassa kevään katupölyepisodi ajoittui vuonna 2016 hyvin selvästi maaliskuun puolenvälin ja huhtikuun ensimmäisen viikon välille. Toinen lievempi pölyepisodi ajoittui tammikuun alun pakkasjaksolle, jolloin hiukkaspitoisuuksia kohottivat lämmityksen ja tieliikenteen päästöt. 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 PM10-tuntipitoisuudet Jämsän Seppolantiellä v. 2016 PM10 Huonon ilmanlaadun raja

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 23 TYPEN OKSIDIT (NOX) Typen oksidien pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Typpidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. NO2, Suomi tunti 150 µg/m 3 Saa ylittyä 1 % ajan kuukaudessa NO2, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa NO2, WHO tunti 200 µg/m 3 NO2, WHO vuosi 40 µg/m 3 Typpidioksidin tunti- ja vuorokausiarvot alittivat selvästi kansalliset ohjearvot. Pitoisuudet ovat olleet selvästi korkeimmillaan talvi- ja kevätkuukausina ja alhaisimmillaan touko-elokuussa. Typpidioksidin tunti- ja vuorokausiarvot Jämsän Seppolantiellä v. 2016 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo Typpidioksidin vuosikeskiarvot vuonna 2016 oli sama 10 µg/m 3 kuin vuonna 2013. Tämä on ¼ Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjearvosta. Tarkasteltaessa typen oksidien pitoisuuksia tuulensuunnan mukaan havaitaan tieliikenteen paikallinen vaikutus hyvin selvästi. Selvästi korkeimmat NO-pitoisuudet on mitattu, kun tuuli on Keskuskadulta tai Jämsän keskustasta tai viereiseltä pysäköintialueelta. NO-pitoisuudet osoittavat tieliikenteen lähivaikutuksia. Sen sijaan NO2-pitoisuudet jakautuvat selvästi tasaisemmin eri tuulensuuntien mukaan, mikä indikoi sitä, että Seppolantien mittausasemalla vaikuttavat laajemmin Jämsän keskusta-alueen tieliikenteen päästöt.

24 Typen oksidien pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Huom. Terveydensuojelu tunti 200 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa vuodessa Terveydensuojelu vuosi 40 µg/m 3 Väestön varoituskynnys (*) tunti 400 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu (**) vuosi 30 µg/m 3 (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) NO + NO 2 laskettuna NO 2:ksi. Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla

25 Typpidioksidin tuntiraja-arvoon verrannollinen vuoden 19.korkein tuntikeskiarvo oli vuonna 2016 63 µg/m 3, mikä alittaa selvästi raja-arvon 200 µg/m 3. Vuonna 2013 vastaava arvo oli 73 µg/m 3. Typpidioksidin vuosiraja-arvoon 40 µg/m 3 verrannollinen vuosikeskiarvo Seppolantiellä oli 10 µg/m 3. Vuosikeskiarvo oli sama kuin vuonna 2013. Typen oksidien (NO + NO2) vuosikeskiarvo oli vuonna 2016 21,8 µg/m 3, mikä on noin 1/3 kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annetusta kriittisestä tasosta. On kuitenkin huomattava, että typen oksidien kriittistä tasoa ei sellaisenaan sovelleta taajamiin, vaan sitä sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla. Typen oksidien pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy, NO2 tunti 140 µg/m 3 100 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa vuosi 32 µg/m 3 26 µg/m 3 Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu, NOx (*) vuosi 24 µg/m 3 19,5 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Typpidioksidin pitoisuudet ovat vuosina 2013 ja 2016 selvästi alittaneet kaikki sitä koskevat ylemmät ja myös alemmat arviointikynnykset. Typen oksideja (NO+NOx) koskeva alempi arviointikynnys ylittyi lievästi vuonna 2016. Kasvillisuuden ja ekosysteemien suojeluun annettuja arviointikynnyksiä typen oksideille sovelletaan lähtökohtaisesti vain laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla.

Pitoisuus (µg/m3) Pitoisuus (µg/m3) Pitoisuus (µg/m3) 26 Typpidioksidin tuntiarvot suhteessa arviointikynnyksiin v. 2013-2016 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2013 2014 2015 2016 19. korkein tuntikeskiarvo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Typpidioksidin vuosikeskiarvot suhteessa arviointikynnyksiin v. 2013-2016 35 30 25 20 15 10 5 0 2013 2014 2015 2016 vuosikeskiarvo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Typen oksidien (NO+NOx) vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin v. 2013-2016 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2013 2014 2015 2016 NO+NOx vuosikeskiarvo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys

Pitoisuus (ug/m3) 27 RIKKIDIOKSIDI (SO2) Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Rikkidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. SO2, Suomi tunti 250 µg/m 3 Saa ylittyä 1 % ajan kuukaudessa SO2, Suomi vuorokausi 80 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa SO2, WHO 10 min 500 µg/m 3 SO2, WHO vuorokausi 20 µg/m 3 Lääkäritalolla mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat SO 2 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Tuntiarvot 0,8 2,2 250 Vuorokausiarvot 0,5 1,2 80 Rikkidioksidipitoisuudet Lääkäritalolla olivat erittäin alhaisia. Hieman korkeampia pitoisuudet olivat tammikuussa, jolloin oli talven ainoa pidempi pakkasjakso. 300 Rikkidioksidipitoisuudet Jämsän Lääkäritalolla vuonna 2016 250 200 150 100 50 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo Vallitsevat SO2-pitoisuudet mitattiin, kun tuuli oli sektorissa kaakosta luoteeseen. Valitsevat rikkidioksidin päästölähteet ovat siis tässä sektorissa. Tänne sijoittuu Jämsän keskustan rakennettu alue. Toisaalta myös rikkidioksidin kaukokulkeuma todennäköisesti tulee pääosin tästä samasta suunnasta.

28 Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset rikkidioksidin raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Huom. Terveydensuojelu tunti 350 µg/m 3 Saa ylittyä 24 kertaa vuodessa Terveydensuojelu vuorokausi 125 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa vuodessa Väestön varoituskynnys (*) tunti 500 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu vuosi 20 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu (**) talvikausi (1.10.- 31.3.) 20 µg/m 3 (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Lääkäritalolla mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat SO 2 Korkein mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo 3 350 0 24 vuorokausikeskiarvo 1,4 125 0 3

29 Rikkidioksidipitoisuudet suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuihin kriittisiin tasoihin olivat SO 2 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Kriittinen taso (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo 0,5 20 Talvikauden keskiarvo (1.10.2015-31.3.2016) 0,5 20 Rikkidioksidipitoisuuksista Jämsästä ei ole mittaustuloksia aiemmilta vuosilta, joten pitoisuustason kehityksestä ei ole olemassa vertailutietoa. Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset rikkidioksidin arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy tunti 75 µg/m 3 50 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa Kasvillisuuden suojelu (*) talvikausi (1.10.-31.3.) 12 µg/m 3 8 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla kalenterivuodessa Arviointikynnyksiin verrannolliset pitoisuudet alittivat vuonna 2016 erittäin selvästi sekä terveyshaittojen ehkäisyä että kasvillisuuden suojelua koskevat arviointikynnykset. ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia.

30 Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta (µg/m 3 ) vastaava indeksiarvo. selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Indeksiluokitus Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10 välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20 huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50 erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000 Ilmanlaatuluokat Jämsässä vuonna 2016 Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista määritetyn ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Jämsän kaupunkialueen keskimääräinen ilmanlaatu oli valtaosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu luokittui Seppolantien mittausasemalla vuonna 2016 seuraavasti Ilmanlaatuluokka % vuoden tunneista Erittäin huono 0,1 Huono 0,4 Välttävä 1,4 Tyydyttävä 8,3 Hyvä 89,8

31 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Typenoksidien, hiukkasten ja rikkidioksidin päästöt Jämsässä vuonna 2016 olivat samaa tasoa kuin vuonna 2015. Päästöt ovat kuitenkin 2000-luvulla pienentyneet merkittävästi, keskimäärin noin puoleen. Keskeisimmin Jämsän kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne sekä mahdollisesti myös kiinteistökohtainen lämmitys ja erilaiset hajapäästöt. Hengitettävien hiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin keväisen katupölyjakson aikana maalis-huhtikuussa. Maaliskuussa hengitettävien hiukkasten ohjearvotaso ylittyi. Vuonna 2016 katupölytilanne Jämsän keskustassa oli hieman parempi kuin vuosina 2013-2015. Toinen lievempi pölyepisodi ajoittui tammikuun pakkasjaksolle, jolloin hiukkaspitoisuuksia kohottivat lämmityksen ja tieliikenteen hiukkaspäästöt. Selvimmin Jämsän keskustan hiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa tieliikenne. Typen oksidien pitoisuudet olivat korkeimmillaan talvi- ja kevätkuukausina. Pitoisuudet alittivat selvästi ohje- ja raja-arvot. Typen oksidien pitoisuudet Jämsän keskustassa ovat valtaosin peräisin tieliikenteen päästöistä. Vuonna 2016 Jämsän Lääkäritalolla mitattiin myös rikkidioksidin pitoisuuksia. Pitoisuudet olivat koko vuoden erittäin alhaisia. Ilmanlaatu Seppolantiellä vuonna 2016 oli mittausten mukaan 90 % ajasta hyvä. Ilmanlaatu oli huonoimmillaan maalis-huhtikuussa sekä tammikuussa. Hengitettävien hiukkasten mittauksia keskustassa on edelleen tarpeen jatkaa, koska pitoisuudet ovat olleet ajoittain korkeita. Typenoksidien ja etenkään rikkidioksidin jatkuville mittauksille Jämsässä ei nykyisellään ole tarvetta.

32 Taulukko 1 Terveysperusteiset ilmanlaadun viitearvot Liite 1 Yhdiste Viiteaika Arvo Sallitut ylitykset Raja- tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Tiedotus- ja varoituskynnykset WHO:n ohjearvot ja viitearvot Arvo Määräaika Kynnysarvo Ohjearvo Viitearvo (arvio elinikäisestä lisäriskistä 1 x 10-5 ) Rikkidioksidi 10 minuuttia 500 µg/m 3 Tunti 350 µg/m 3 24 3 tuntia 500 µg/m 3 Vuorokausi 125 µg/m 3 3 20 µg/m 3 Typpidioksidi Tunti 200 µg/m 3 18 200 µg/m 3 3 tuntia 400 µg/m 3 Vuosi 40 µg/m 3 0 40 µg/m 3 Bentseeni Vuosi 5 µg/m 3 0 1,7 µg/m 3 Hiilimonoksidi Tunti 30 mg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo 10 mg/m 3 0 10 mg/m 3 Hengitettävät hiukkaset vuorokaudessa Vuorokausi 50 µg/m 3 35 50 µg/m 3 Vuosi 40 µg/m 3 0 20 µg/m 3 Pienhiukkaset Vuorokausi 25 µg/m 3 Vuosi 25 µg/m 3 0 8,5 18 µg/m 3 2020 10 µg/m 3 Lyijy Vuosi 0,5 µg/m 3 0 0,5 µg/m 3 Arseeni Vuosi 6 ng/m 3 0 Kadmium Vuosi 5 ng/m 3 0 5 ng/m 3 Nikkeli Vuosi 20 ng/m 3 0 Bentso(a)pyreeni Vuosi 1 ng/m 3 0 0,12 ng/m 3 Otsoni Tunti 180 µg/m 3 3 tuntia 240 µg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo vuorokaudessa 3 vuoden aikana 8 tunnin suurin keskiarvo vuorokaudessa 120 µg/m 3 25 120 µg/m 3 Ei määritelty 100 µg/m 3

33 Taulukko 2 Kasvillisuuden suojeluun perustuvat ilmanlaadun viitearvot Kriittinen taso tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Yhdiste Viiteaika Arvo Arvo Määräaika Rikkidioksidi Vuosi ja talvikausi 20 µg/m 3 (loka-maaliskuu) Typenoksidit Vuosi 30 µg/m 3 Otsoni Touko-heinäkuu AOT40 18 000 (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona AOT40 6 000 (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona Ei määritelty

34 LIITE 2 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

35 JÄMSÄN LÄÄKÄRITALO Osoite: Lääkärikuja 5, JÄMSÄ Koordinaatit: 61.86922 : 25.2008 Mittausparametrit: SO2 ja sääparametri (lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, paine, sademäärä) Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 82 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee kaupungin keskustaajaman reunalla harvaan rakennetulla alueella yksikerroksisen rakennuksen katolla. Aseman välittömässä vaikutuspiirissä ei ole merkittäviä liikenneväliä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: SO2: Thermo Environment 43A / UV-fluoresenssi Sääasema: Vaisala Aseman toiminta on aloitettu 1.3.1987. SO2-mittaus aloitettu 1.1.2016.

36 JÄMSÄN SEPPOLANTIE Osoite: Keskuskatu, JÄMSÄ Koordinaatit: 61.8652 : 25.19735 Mittausparametrit: NOx, PM10, sääparametri (lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, paine, sademäärä) Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 90 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee kaupungin keskustassa vilkkaan kadun (Keskuskatu) varrella. Lähiympäristössä on lähinnä liikekiinteistöjä ja julkisia rakennuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NOx: Monitor Labs 9841B / kemilumenesenssi PM10: TEOM 1400A / värähtelevä mikrovaaka Sääasema: Vaisala WXT 520 Aseman toiminta on aloitettu 7.2.2013.

37 LIITE 3 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT JA TULOSTEN LAADUNVARMISTUS Mittauksissa on noudatettu JPP Kalibrointi Ky:n ilmanlaadun seurannan laatujärjestelmää. Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Typen oksidien mittaukset on tehty kemiluminesenssi periaatteella toimivalla Monitor Labs 9841B mittalaitteella. Rikkidioksidimittaukset on tehty UV-fluoresenssi periaatteella toimivalla Thermo Environmental Instruments 43A mittalaitteella. Säätiedot on saatu Lääkäritalolta ja Seppolantien mittausasemalta sääsondista Vaisala WXT 520. Mittauksia on ohjattu tietokonepohjaisella Enview/Envidas -ohjelmistolla. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla. Ilmanlaatuindeksi on laskettu ja tulostettu Enview/Envidas -ohjelmalla. Jatkuvatoimisen hengitettävien hiukkasten mittalaitteen virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. NOx- ja SO2-mittalaitteille on tehty monipistekalibrointi 4 kertaa vuodessa. Mittalaitteet on huollettu laitevalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Laitteiden perushuolto on tehty kerran vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty. Mittausten epävarmuus (%) täytti ilmanlaatuasetuksen 79/2017 liitteen 8 mukaiset jatkuvien mittausten vaatimukset.

38 Mittausten validiteetti (ajallinen edustavuus) (%) oli seuraava Kuukausi Seppolantie NO 2 Seppolantie PM 10 Lääkäritalo SO 2 1 98 100 98 2 98 100 98 3 98 100 98 4 98 100 98 5 98 100 98 6 98 100 98 7 98 100 98 8 98 100 98 9 98 100 98 10 98 100 98 11 98 100 98 12 84 100 84

39 LIITE 4 HIUKKASPÄÄSTÖT JÄMSÄSSÄ VUOSINA 2001-2016 (yksikkö tonnia) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 EKOKEM OY, JÄMSÄNKOSKI <1 <1 JÄMSÄN LÄMPÖ OY UPM PAPER ENA OY JÄMSÄNKOSKI 41 16 7 6 7 7 7 1 1 1 2 1 1 1 1 1 UPM PAPER ENA OY KAIPOLA 8 11 11 19 7 6 4 2 1 1 2 2 2 2 <1 2 TIELIIKENNE 23 21 19 18 16 15 14 12 10 10 9 8 7 7 6 6 RAIDELIIKENNE <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 VESILIIKENNE 2 2 3 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 17 17 15 14 10 8 8 7 6 8 5 5 6 6 6 6 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 150 151 156 146 153 157 201 170 184 200 200 195 185 95 95 95 MUUT HAJAPÄÄSTÖT 162 184 170 138 163 154 136 153 130 134 131 121 105 107 107 107

40 LIITE 5 TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT JÄMSÄSSÄ VUOSINA 2001-2016 (yksikkö tonnia) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 JÄMSÄN LÄMPÖ OY 27 26 30 UPM PAPER ENA OY JÄMSÄNKOSKI 744 497 432 384 343 380 400 457 412 452 382 395 380 421 314 298 UPM PAPER ENA OY KAIPOLA 384 386 366 363 359 386 321 319 273 291 267 282 311 289 270 274 TIELIIKENNE 487 469 450 429 409 383 358 327 285 270 253 236 221 213 203 203 RAIDELIIKENNE 13 13 13 13 13 13 13 13 13 13 13 13 13 11 11 11 VESILIIKENNE 17 17 17 17 17 17 17 17 17 17 17 17 16 16 16 16 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 78 78 78 78 78 78 78 78 78 78 78 78 80 75 75 75 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 72 62 58 58 58 MUUT HAJAPÄÄSTÖT 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 <1 4 <1 <1 <1

41 LIITE 6 RIKKIDIOKSIDIN PÄÄSTÖT JÄMSÄSSÄ VUOSINA 2001-2016 (yksikkö tonnia) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 JÄMSÄN LÄMPÖ OY 61 60 66 UPM PAPER ENA OY JÄMSÄNKOSKI 462 449 328 289 262 267 306 303 233 335 269 258 252 282 216 208 UPM PAPER ENA OY KAIPOLA 310 314 284 312 344 545 352 137 95 118 73 105 91 83 89 100 PATRIA AVIATION OY 15 6 1 <1 <1 TIELIIKENNE 1 1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 RAIDELIIKENNE <1 1 1 <1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 VESILIIKENNE 6 6 6 5 4 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 11 12 12 5 2 <1 2 2 2 5 <1 <1 <1 <1 <1 <1 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 23 21 35 39 36 38 37 36 40 46 34 36 28 21 21 21

42 LIITE 7 TUNNUSLUVUT VUOSIEN 2001-2016 MITTAUKSISTA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) JÄMSÄN SEPPOLANTIELLÄ 2013 2014 2015 2016 Tammikuu 29 14 38 Helmikuu 10 26 14 11 Maaliskuu 54 77 130 77 Huhtikuu 74 47 34 53 Toukokuu 21 23 12 19 Kesäkuu 19 24 12 17 Heinäkuu 13 17 20 18 Elokuu 14 14 19 12 Syyskuu 16 21 14 13 Lokakuu 28 15 16 17 Marraskuu 17 26 18 16 Joulukuu 13 16 39 8 Ohjearvo 70 70 70 70 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN SUURIMMAT VUOROKAUSIKESKIARVOT (ug/m3) JÄMSÄSSÄ Lääkäritalo 2001 28 2002 66 2003 101 2004 44 2005 37 2006 70 2007 76 2008 74 2009 47 2010 38 2011 36 2012 53 Seppolantie 2013 79 2014 84 2015 145 2016 87 Raja-arvo 50 50

43 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN RAJA-ARVOTASON YLITYKSET (kpl) JÄMSÄSSÄ Lääkäritalo 2001 0 2002 4 2003 1 2004 0 2005 0 2006 2 2007 4 2008 3 2009 0 2010 0 2011 0 2012 1 Seppolantie 2013 10 2014 9 2015 12 2016 7 Sallittu 35 35 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVOT (ug/m 3 ) JÄMSÄSSÄ Lääkäritalo 2001 11 2002 13 2003 12 2004 11 2005 10 2006 11 2007 10 2008 9 2009 10 2010 10 2011 11 2012 10 Seppolantie 2013 13 2014 13 2015 13 2016 11 Raja-arvo 40 40

44 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili) (ug/m3) JÄMSÄN SEPPOLANTIELLÄ 2013 2016 Tammikuu 63 Helmikuu 42 (*) 32 Maaliskuu 82 56 Huhtikuu 56 38 Toukokuu 28 35 Kesäkuu 26 20 Heinäkuu 26 24 Elokuu 23 19 Syyskuu 21 27 Lokakuu 37 33 Marraskuu 47 61 Joulukuu 46 57 Ohjearvo 150 150 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) JÄMSÄN SEPPOLANTIELLÄ 2013 2016 Tammikuu 44 Helmikuu 19 (*) 16 Maaliskuu 47 26 Huhtikuu 27 18 Toukokuu 12 17 Kesäkuu 12 12 Heinäkuu 10 12 Elokuu 11 9 Syyskuu 9 11 Lokakuu 19 14 Marraskuu 23 18 Joulukuu 23 23 Ohjearvo 70 70 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava

45 TYPPIDIOKSIDIN SUURIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) JÄMSÄN SEPPOLANTIELLÄ 2013 98 2016 77 Raja-arvo 200 TYPPIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVOT (ug/m 3 ) JÄMSÄN SEPPOLANTIELLÄ Seppolantie 2013 10 2016 10 Raja-arvo 40 TYPENOKSIDIEN (NO + NO 2 ) VUOSIKESKIARVOT (ug/m 3 ) JÄMSÄN SEPOLANTIELLÄ Seppolantie 2013 18,9 2016 21,8 Kriittinen taso 30 RIKKIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (ug/m 3 ) (99. prosentin persentiili) JÄMSÄN LÄÄKÄRITALOLLA 2016 2016 Tammikuu 2,2 Helmikuu 0,8 Maaliskuu 1,0 Huhtikuu 1,2 Toukokuu 1,1 Kesäkuu 0,9 Heinäkuu 1,0 Elokuu 0,8 Syyskuu 1,1 Lokakuu 1,1 Marraskuu 1,7 Joulukuu 1,4 Ohjearvo 250

46 RIKKIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) JÄMSÄN LÄÄKÄRITALOLLA 2016 2016 Tammikuu 1,2 Helmikuu 0,6 Maaliskuu 0,7 Huhtikuu 0,8 Toukokuu 0,8 Kesäkuu 0,7 Heinäkuu 0,8 Elokuu 0,5 Syyskuu 0,8 Lokakuu 0,7 Marraskuu 1,2 Joulukuu 0,9 Ohjearvo 80 RIKKIDIOKSIDIN KORKEIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) JÄMSÄN LÄÄKÄRITALOLLA 2016 2016 Korkein tuntikeskiarvo 3 Raja-arvo 350 RIKKIDIOKSIDIN KORKEIN VUOROKAUSIKESKIARVO (ug/m3) JÄMSÄN LÄÄKÄRITALOLLA 2016 2016 Korkein vuorokausikeskiarvo 1,4 Raja-arvo 125 RIKKIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) JÄMSÄN LÄÄKÄRITALOLLA 2016 2016 Vuosikeskiarvo 0,5 Raja-arvo 20 RIKKIDIOKSIDIN TALVIKAUDEN KESKIARVO (ug/m3) JÄMSÄN LÄÄKÄRITALOLLA 2016 2016 Talvikauden keskiarvo 0,5 Raja-arvo 20