Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0188 (NLE) 11653/17 FISC 173 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 9. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri COM(2017) 421 final Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖKSEKSI Viron tasavallalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 26 artiklan 1 kohdan a alakohdasta sekä 168 ja 168 a artiklasta poikkeava toimenpide annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/797/EU muuttamisesta Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 421 final. Liite: COM(2017) 421 final 11653/17 ts DG G 2B FI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.8.2017 COM(2017) 421 final 2017/0188 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Viron tasavallalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 26 artiklan 1 kohdan a alakohdasta sekä 168 ja 168 a artiklasta poikkeava toimenpide annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/797/EU muuttamisesta FI FI
PERUSTELUT Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28. marraskuuta 2006 annetun direktiivin 2006/112/EY, jäljempänä alv-direktiivi, 395 artiklan 1 kohdan mukaan neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta antaa jäsenvaltiolle luvan soveltaa kyseisestä direktiivistä poikkeavia erityistoimenpiteitä arvonlisäveron kantamisen yksinkertaistamiseksi tai tietyntyyppisten verovilppien taikka veron kiertämisen estämiseksi. Viro on pyytänyt kirjeessään, jonka komissio on kirjannut vastaanotetuksi 18. huhtikuuta 2017, alv-direktiivin 168 artiklaa koskevan poikkeuksen voimassaolon pidentämistä, jotta se voisi edelleen rajoittaa oikeutta vähentää henkilöautoihin liittyviin kustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron. Komissio antoi alv-direktiivin 395 artiklan 2 kohdan mukaisesti Viron pyynnön tiedoksi muille jäsenvaltioille 14. kesäkuuta 2017 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti Virolle 15. kesäkuuta 2017 päivätyllä kirjeellä saaneensa kaikki hakemuksen arviointia varten tarpeellisiksi katsomansa tiedot. 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Alv-direktiivin 168 ja 168 a artiklassa säädetään, että verovelvollisella on oikeus vähentää arvonlisävero, joka kannetaan verovelvollisen verollisia liiketoimia varten tehdyistä hankinnoista. Mainitun direktiivin 26 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, että yrityksen liikeomaisuuteen kuuluvan tavaran ottaminen yksityiskäyttöön on vastikkeellinen palvelu, jos tavara on oikeuttanut arvonlisäveron vähennykseen. Tämä järjestelmä antaa mahdollisuuden periä takaisin alun perin yksityiskäytöstä vähennetty arvonlisävero. Henkilöautojen tapauksessa tätä järjestelmää on vaikea soveltaa erityisesti siksi, että yksityisja yrityskäyttöä on vaikea erottaa toisistaan. Jos ajoneuvon käytöstä pidetään kirjaa, kirjattujen tietojen ylläpidosta ja tarkastamisesta aiheutuu lisärasitteita sekä asianomaiselle yritykselle että viranomaisille. Viro saa tällä hetkellä neuvoston täytäntöönpanopäätöksen 2014/797/EU 1 nojalla rajoittaa 50 prosenttiin sellaisen arvonlisäveron vähennysoikeuden, joka sisältyy tiettyjen henkilöautojen ostoon, liisaukseen, yhteisöhankintaan ja tuontiin sekä niihin liittyviin kustannuksiin. Kyseisen päätöksen voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2017. Viro on pyytänyt, että se saisi edelleen rajoittaa alkuperäisen vähennysoikeuden tiettyyn prosenttimäärään ja luopua yrityksille asetetusta vaatimuksesta tilittää vero ajoneuvojen yksityiskäytöstä. Viro ilmoitti komissiolle, että toimenpiteen pidentämisen syyt ovat pitkälti sama kuin edellisessä pyynnössä. Poikkeuspyyntö koskee edellä mainitussa neuvoston päätöksessä säädettyjen järjestelyjen soveltamisen jatkamista. Viro on neuvoston päätöksen 2014/797/EU 6 artiklan mukaisesti esittänyt raportin, jonka mukaan poikkeuksen voimaantulon jälkeen yritykset ovat ilmoittaneet, että noin 66 prosenttia niiden omistamista autoista käytetään osittain yrityskäyttöön, mikä osoittaa poikkeuksen tarpeellisuuden. 1 Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2014/797, annettu 7 päivänä marraskuuta 2014, Viron tasavallalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 26 artiklan 1 kohdan a alakohdasta sekä 168 ja 168 a artiklasta poikkeava toimenpide (EUVL L 330, 15.11.2014, s. 48). FI 2 FI
Toimenpidettä sovelletaan kaikkiin henkilöautoihin, joissa on enintään kahdeksan istuinta kuljettajan istuimen lisäksi, joiden massa on enintään 3 500 kg ja jotka eivät ole pelkästään yrityskäytössä. Vähennysoikeuteen sovellettavan rajoituksen ulkopuolelle jätetään kuitenkin tiettyyn erityistoimintaan käytettävät henkilöautot, joihin sovelletaan tavanomaisia sääntöjä. Tällaisia ovat jälleenmyyntiä, vuokrausta tai liisausta varten ostetut autot, matkustajien kuljettamiseen käytettävät autot (kuten taksit) sekä ajo-opetuksessa käytettävät autot. Vähennysoikeuden rajoitusta olisi sovellettava sellaiseen arvonlisäveroon, joka sisältyy tiettyjen henkilöautojen ostoon, liisaukseen, yhteisöhankintaan ja tuontiin sekä niihin liittyviin kustannuksiin. Viron mukaan vähennysoikeus olisi rajoitettava 50 prosenttiin. Arvioiden mukaan työsuhdeautojen yksityiskäytön laajuus on Virossa noin 60 prosenttia. Koska tämä osuus pohjautuu kuitenkin välillisiin näyttöihin ja oletuksiin ja voi siten olla liioiteltu, katsotaan asianmukaiseksi rajoittaa tuotantopanoksiin sisältyvän alv:n vähennysoikeus 50 prosenttiin. Poikkeuksen tulisi olla voimassa vain 31. joulukuuta 2020 asti, jotta voidaan arvioida, kuvastaako 50 prosentin rajoitus yhä oikealla tavalla yritys- ja yksityiskäytön välistä kokonaissuhdetta. Kaikkiin voimassaolon jatkamista koskeviin hakemuksiin olisi liitettävä kertomus, joka sisältää uudelleenarvioinnin sovellettavasta prosenttimäärästä ja joka on toimitettava komissiolle kyseisen hakemuksen kanssa viimeistään 31. maaliskuuta 2020. Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa Muille jäsenvaltioille on myönnetty vastaavia vähennysoikeutta koskevia poikkeuksia. Alv-direktiivin 176 artiklassa säädetään, että neuvosto määrittää, mistä kustannuksista ei voida vähentää arvonlisäveroa. Siihen asti, kun tällainen päätös tulee voimaan, jäsenvaltiot saavat mainitun artiklan nojalla jatkaa 1. tammikuuta 1979 voimassa olleiden poikkeusten soveltamista. Sen vuoksi voimaan on jäänyt useita säännöksiä, joilla rajoitetaan henkilöautoihin liittyvää vähennysoikeutta. Sen estämättä, mitä vähennysoikeusrajoituksen piiriin kuuluvien menojen luokkia koskevien sääntöjen vahvistamisesta tehdyissä aiemmissa aloitteissa esitetään 2, tällainen poikkeus on asianmukainen siihen asti, kun nämä säännöt on yhdenmukaistettu EU:n tasolla. 2. OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE Oikeusperusta Alv-direktiivin 395 artikla. Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta) Kun otetaan huomioon ehdotuksen perustana oleva alv-direktiivin säännös, ehdotus kuuluu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta. 2 KOM(2004) 728 lopullinen ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta arvonlisäverovelvoitteiden yksinkertaistamiseksi (EUVL C 24, 29.1.2005, s. 10), joka peruttiin 21. toukokuuta 2014 (EUVL C 153, 21.5.2014, s. 3). FI 3 FI
Suhteellisuusperiaate Päätös koskee jäsenvaltiolle sen omasta pyynnöstä annettavaa lupaa, eikä siihen liity mitään velvollisuutta. Koska poikkeuksen soveltamisala on rajallinen, erityistoimenpide on oikeassa suhteessa tavoitteeseen nähden eli siihen nähden, että tarkoituksena on estää tietyntyyppistä verovilppiä ja veron kiertämistä. Erityisesti koska yritykset voivat ilmoittaa verovelvollisuutensa liian alhaiseksi ja koska kilometrimäärien tarkastaminen on vaivalloista veroviranomaisille, mainittu 50 prosentin rajoitus yksinkertaistaisi arvonlisäveron kantamista tietyllä alalla. Toimintatavan valinta Ehdotettu toimintatapa: neuvoston täytäntöönpanopäätös. Neuvoston direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan mukaan yhteisistä alv-säännöistä voidaan poiketa vain, jos neuvosto antaa siihen luvan komission ehdotuksesta tekemällään yksimielisellä päätöksellä. Neuvoston täytäntöönpanopäätös on parhaiten soveltuva toimintatapa, koska se voidaan osoittaa yksittäiselle jäsenvaltiolle. 3. JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET Sidosryhmien kuuleminen Tämä ehdotus perustuu Viron esittämään pyyntöön ja koskee ainoastaan kyseistä jäsenvaltiota. Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö Ulkopuolisia asiantuntijoita ei tarvittu. Vaikutustenarviointi Ehdotuksella voi olla myönteinen vaikutus sekä yrityksiin että viranomaisiin, koska sen tarkoituksena on ehkäistä arvonlisäveroon liittyvää vilppiä ja yksinkertaistaa veronkantomenettelyä. Viro pitää tätä ratkaisua sopivana toimenpiteenä, joka on rinnastettavissa muihin aiempiin ja nykyisiin poikkeuksiin. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksella ei ole kielteistä vaikutusta EU:n talousarvioon. 5. LISÄTIEDOT Ehdotus sisältää raukeamislausekkeen; sen voimassaolo päättyy ilman eri toimenpiteitä 31. joulukuuta 2020. Jos Viro haluaa jatkaa poikkeustoimenpiteen soveltamista vuoden 2020 jälkeen, komissiolle olisi viimeistään 31. maaliskuuta 2020 toimitettava voimassaolon jatkamista koskevan FI 4 FI
pyynnön ohella raportti, johon sisältyy sovellettavaa prosenttirajoitusta koskeva uudelleentarkastelu. FI 5 FI
2017/0188 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Viron tasavallalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 26 artiklan 1 kohdan a alakohdasta sekä 168 ja 168 a artiklasta poikkeava toimenpide annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/797/EU muuttamisesta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 3 ja erityisesti sen 395 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sekä katsoo seuraavaa: (1) Direktiivin 2006/112/EY 168 ja 168 a artiklassa vahvistetaan verovelvollisen oikeus vähentää verovelvollisen verollisia liiketoimiaan varten vastaanottamien tavaroiden luovutuksista ja palvelujen suorituksista maksettu arvonlisävero. Mainitun direktiivin 26 artiklan 1 kohdan a alakohta sisältää vaatimuksen, jonka mukaan arvonlisäveroa on suoritettava, kun liikeomaisuutta otetaan verovelvollisen omaan tai tämän henkilöstön yksityiseen käyttöön tai yleisesti ottaen muita kuin yrityksen varsinaisia tarkoituksia varten. (2) Neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2014/797/EU 4 annetaan Virolle lupa rajoittaa sellaisen arvonlisäveron vähennysoikeutta, joka sisältyy tiettyjen henkilöautojen ostoon, liisaukseen, yhteisöhankintaan ja tuontiin ja niihin liittyviin kustannuksiin, sekä vapauttaa verovelvollinen velvoitteesta tilittää arvonlisävero rajoituksen soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen muusta kuin yrityskäytöstä. (3) Viro pyysi komissiossa 18 päivänä huhtikuuta 2017 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lupaa jatkaa tiettyjen henkilöautojen ostoa, liisausta, yhteisöhankintaa ja tuontia koskevia erityistoimenpiteitä, jotka poikkeavat niistä direktiivin 2006/112/EY säännöksistä, jotka koskevat verovelvollisen oikeutta vähentää tavaroiden luovutuksista ja palvelujen suorituksista maksettu arvonlisävero ja vaatimusta tilittää vero muuhun kuin yritystarkoitukseen käytettävästä liikeomaisuudesta. 3 4 EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1. Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2014/797, annettu 7 päivänä marraskuuta 2014, Viron tasavallalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 26 artiklan 1 kohdan a alakohdasta sekä 168 ja 168 a artiklasta poikkeava toimenpide (EUVL L 330, 15.11.2014, s. 48). FI 6 FI
(4) Komissio antoi direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan mukaisesti Viron hakemuksen tiedoksi muille jäsenvaltioille 14 päivänä kesäkuuta 2017 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti Virolle 15 päivänä kesäkuuta 2017 päivätyllä kirjeellä saaneensa kaikki hakemuksen arviointia varten tarpeellisiksi katsomansa tiedot. (5) Täytäntöönpanopäätöksen 2014/797/EU 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti Viro antoi komissiolle voimassaolon pidennystä koskevan pyynnön yhteydessä mainitun täytäntöönpanopäätöksen soveltamista koskevan kertomuksen, joka sisältää uudelleenarvioinnin vähennysoikeuteen sovellettavasta prosenttimääräisestä rajoituksesta. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella Viro katsoo, että 50 prosentin rajoitus on edelleen perusteltu ja asianmukainen. (6) Näiden poikkeustoimenpiteiden kestoa olisi rajoitettava, jotta niiden tehokkuudesta ja asianmukaisesta prosenttimäärästä voidaan tehdä arviointi. Virolle olisi näin ollen annettava lupa jatkaa toimenpiteen soveltamista rajoitetun ajan 31 päivään joulukuuta 2020 asti. (7) Jos Viro pitää tarpeellisena jatkaa luvan voimassaoloa vielä vuoden 2020 jälkeen, sen olisi toimitettava komissiolle kertomus, johon sisältyy uudelleenarviointi sovellettavasta prosenttimäärästä, sekä luvan jatkamista koskeva pyyntö viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2020. (8) Poikkeuksella on vain vähäinen vaikutus lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavan veron kokonaismäärään, eikä se vaikuta arvonlisäverosta saataviin unionin omiin varoihin. (9) Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöstä 2014/797/EU olisi muutettava, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Korvataan täytäntöönpanopäätöksen 2014/797/EU 6 artikla seuraavasti: 6 artikla 1. Tämän päätöksen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020. 2. Tässä päätöksessä annetun luvan voimassaolon jatkamista koskeva hakemus on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2020, ja siihen on liitettävä kertomus, joka sisältää uudelleenarvioinnin 1 artiklassa vahvistetusta prosenttiosuudesta. 2 artikla Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2018. FI 7 FI
Tämä päätös on osoitettu Viron tasavallalle. Tehty Brysselissä 3 artikla Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 8 FI