Rautaruukki Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 3.9.2 RTRKS.HEX 26.1.2 www.ruukki.com
RAUTARUUKIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI SYYSKUU 2 1-9/2 tulos (vuoden 23 vertailuluku) Tammi syyskuun liikevaihto oli 2563 miljoonaa euroa (219), jossa oli kasvua 16,8 prosenttia viime vuoden vastaavan ajanjakson liikevaihtoon. Liikevaihtoa kasvatti kuluvan vuoden toisella neljänneksellä alkanut terästuotteiden hintojen voimakas nousu, joka jatkui myös kolmannella neljänneksellä. Liikevaihdosta 26 prosenttia tuli Suomesta, 28 prosenttia muista Pohjoismaista, itäisen Keski-Euroopan osuus oli 11 prosenttia, muun Euroopan 32 prosenttia ja muiden maiden 3 prosenttia. Divisioonittain liikevaihto jakautui seuraavasti: Ruukki Construction 12 prosenttia, Ruukki Engineering 8 prosenttia, Ruukki Fabrication 6 prosenttia, Ruukki Metals 73 prosenttia. Liikevoitto oli 315 miljoonaa euroa (128) ja 12,3 prosenttia (5,8) liikevaihdosta. Heinäkuussa toteutetun Raahen terästehtaan kakkosmasuunin välikorjauksen aiheuttama seisokki heikensi liikevoittoa noin 25 miljoonalla eurolla. Liikevoittoa nostivat viime vuodesta tuotehintojen nousu sekä myynnin rakenteen parantaminen. Teräksen valmistuksen raaka-aineiden hinnat olivat katsauskaudella selvästi viime vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla tasolla. Kohonneet raaka-ainekustannukset on kuitenkin pystytty kompensoimaan tuotehintojen nousulla ja parantamalla myynnin rakennetta. Myynnin voimakkaasta kasvusta huolimatta myös kiinteät kustannukset ovat pysyneet vakaina. US-dollarin kurssimuutos paransi liikevoittoa noin 3 miljoonalla eurolla viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Nettorahoituskulut olivat yhteensä 3 miljoonaa euroa ( ). Nettokorkokulut olivat 31 miljoonaa euroa ( 37) ja valuuttakurssien nettovaikutus miljoonaa euroa ( 6). Tulos ennen satunnaiseriä ja veroja oli 282 miljoonaa euroa (8). Katsauskauden tulokseen suhteutettu osuus koko tilikauden arvioiduista veroista oli 77 miljoonaa euroa (19). Katsauskaudelle kirjattu laskennallisen verovelan muutos 8 miljoonaa euroa ( 1) sisältää Suomen verolainsäädännön muutoksesta johtuvaa verovelan vähennystä 18 miljoonaa euroa. Vähemmistön osuus tuloksesta oli 1 miljoona euroa (1) ja katsauskauden nettotulos oli 212 miljoonaa euroa (56). Osakekohtainen tulos oli 1,57 euroa (,1). Suomen verolainsäädännön muutoksesta johtuvan verovelan vähennyksen vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli,13 euroa. Viimeisen 12 kuukauden sijoitetun pääoman tuotto oli 17,1 prosenttia (7,7) ja oman pääoman tuotto oli 22,8 prosenttia (7,2). Rahoitus Liiketoiminnan kassavirta oli 27 miljoonaa euroa (173) ja kassavirta ennen rahoitusta 27 miljoonaa euroa (19). Korolliset nettovelat olivat syyskuun lopussa 71 miljoonaa euroa (99). Käyttöpääoma kasvoi tammi syyskuussa 19 miljoonaa euroa (6) myyntisaatavien ja varastojen kasvun vuoksi. Omavaraisuusaste oli, prosenttia (33,2) ja nettovelkaantuneisuusaste 73 prosenttia (119). Konsernilla oli syyskuun lopussa likvidejä varoja 8 miljoonaa euroa ja pankkeja sitovia käyttämättömiä valmiusluottoja yhteensä 25 miljoonaa euroa. Omaa pääomaa oli 1 26 miljoonaa euroa eli 7,5 euroa osaketta kohden (6,12). Henkilöstö Tammi syyskuussa yhtiön palveluksessa oli henkilöstöä keskimäärin 12 33 (12 959). Syyskuun lopussa koko henkilöstön määrä oli 12 26 (12 395). Henkilöstön nettovähennys oli 369. Käyttöomaisuusinvestoinnit ja rakennemuutokset Bruttoinvestoinnit olivat tammi syyskuussa 82 miljoonaa euroa (75). Merkittävimmät investoinnit olivat Raahen terästehtaalla aloitettu askelpalkkiuunin rakentaminen, kuumanauhavalssaamon automatisointi sekä heinäkuussa toteutettu kakkosmasuunin välikorjaus. Katsauskaudella myytiin käyttöomaisuutta 17 miljoonalla eurolla. Koko vuoden 2 nettoinvestointien odotetaan olevan noin 1 miljoonaa euroa. Yhtiössä jatkettiin katsauskaudella toimenpiteitä konsernirakenteen yksinkertaistamiseksi ja kiinteiden kustannusten karsimiseksi. Osana näitä toimenpiteitä seuraavat yhtiöt sulautettiin Rautaruukki Oyj:hin: Rannila Steel Oy, Asva Oy, Oy JIT-Trans Ltd, August Lindberg Oy ja SKJ-yhtiöt Oy. Fundia Langan liiketoiminta osana Ruukki Production ja Ruukki Metals -divisioonia on ollut kannattavaa. Vaihtoehtojen kartoitus yksikön toiminnan kehittämiseksi jatkuu edelleen. 2
Osakkeet Rautaruukki Oyj:n osakkeen vaihto Helsingin Pörssissä tammi syyskuussa oli noin 639 miljoonaa euroa (111). Osakkeen korkein noteeraus oli 7,86 euroa syyskuussa ja alin 5,67 euroa toukokuussa. Keskikurssi oli 6,73 euroa. Katsauskauden lopussa 3.9.2 osakkeen kurssi oli 7,85 euroa ja osakkeiden markkina-arvo 19 miljoonaa euroa. Yhtiön rekisteröity osakepääoma 3.9.2 oli 236,1 miljoonaa euroa. Liikkeeseen laskettuja K-sarjan osakkeita oli 138 886 5 kappaletta. Rautaruukki Oyj:n 23.3.2 pidetty yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiölle kuuluvien omien osakkeiden luovuttamisesta. Tämän valtuutuksen puitteissa yhtiö siirsi 3.8.2 konsernin osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluville henkilöille 197 39 hallussaan ollutta omaa K-sarjan osaketta. Luovutuksen jälkeen yhtiön hallussa on 3 72 961 omaa osaketta. Hallituksella ei ole voimassa olevaa valtuutusta osakepääoman korottamiseksi eikä omien osakkeiden hankkimiseksi. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Lokakuussa Rautaruukki Oyj ilmoitti Ruukki Construction -divisioonan keskittävän tuotantoaan Suomessa Pohjanmaan prosessointiyksiköihin (Alajärvi, Vimpeli) ja Ruotsissa Anderslövin prosessointiyksikköön. YT-neuvottelut prosessointitoiminnon (tuotannon) keskittämisestä aloitettiin.1.2 ja tavoitteena on saattaa neuvottelut päätökseen marraskuun 2 loppuun mennessä. Rautaruukki Oyj allekirjoitti 11.1.2 sopimuksen Velsa Oy:n koko osakekannan ostamisesta Kone-konsernilta. Velsan liikevaihto vuonna 23 oli 3 miljoonaa euroa ja sen odotetaan vuonna 2 ylittävän 7 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä syyskuun 2 lopussa oli 396. Yhtiön liiketoiminnan kannattavuus on ylittänyt Rautaruukin pitkän aikavälin kannattavuustavoitteet. Kaupan toteutuminen vaatii vielä Ruotsin kilpailuviranomaisten hyväksynnän. Kaupan tulosvaikutuksen arvioidaan olevan heti alusta alkaen lievästi positiivinen. Siirtyminen kansainväliseen tilinpäätöskäytäntöön (IFRS) Rautaruukki siirtyy vuoden 25 alusta konsernin talousraportoinnissa suomalaisesta tilinpäätöskäytännöstä (Finnish Accounting Standards, FAS) kansainväliseen tilinpäätöskäytäntöön (International Financial Reporting Standards, IFRS). Yhtiö laatii IFRS-käytäntöä noudattavan avaavan taseen päivämäärälle 1.1.2. Alustavien laskelmien mukaan siirtyminen IFRS:ään vaikuttaa yhtiön em. avaavan taseen omaisuuseriin sekä oman ja vieraan pääoman määrään seuraavasti: - Oma pääoma pienenee noin 9 miljoonalla eurolla - Nettovelat kasvavat noin 8 miljoonalla eurolla - Velkaantuneisuusaste nousee noin 2 prosenttiyksikköä - Omavaraisuusaste laskee noin prosenttiyksikköä - Taseen loppusumma kasvaa noin miljoonalla eurolla Oleellisimmat erot FAS:n ja IFRS:n välillä aiheutuvat seuraavista eristä: kiinteistöjen arvonkorotusten purkamiset, leasing- ja käyttöoikeussopimukset sekä muutokset eläkejärjestelmien kirjaamisessa. Tarkempi erittely avaavasta taseesta annetaan ennen vuoden 25 ensimmäistä osavuosikatsausta. Täsmennetty strategia Kesällä 23 julkistetun strategian mukaisesti yhtiön tavoitteena on olla halutuin metalliin pohjautuvien ratkaisujen toimittaja valituille asiakassegmenteille vuonna 28 21. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi yhtiön liiketoimintaan liittyviä strategisia valintoja on täsmennetty. Jatkossa konserni keskittyy ratkaisutoimittajana rakentamiseen sekä konepajateollisuuteen. Ydinmarkkinaaluetta on laajennettu Pohjoismaiden ja Baltian maiden lisäksi kattamaan kaikki itäisen Keski- Euroopan maat. Metallituotteissa tavoite on olla johtava metallituotteiden toimittaja Pohjoismaissa ja Baltiassa. Kaikki Rautaruukki-konserniin kuuluvat yhtiöt ottivat 1.9.2 käyttöön yhteisen markkinointinimen Ruukki. Konserniyhtiöt käyttävät markkinointinimeä kaikilla markkina-alueilla. Rakentamisessa tavoitteena on vahvistaa yhtiön asemaa kaikissa rakentamisen arvoketjun vaiheissa. Ruukki Construction keskittyy jatkossa erityisesti systeemi- ja kokonaistoimituksiin. Ruukki Constructionin tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa ja kasvaa erityisesti itäisen Keski-Euroopan markkinoilla. Ratkaisuliiketoiminnan kehittämistä ja kasvua vauhditetaan yritysostoin. Ruukki Engineering keskittyy nosto- ja kuljetusvälineteollisuuteen. Tavoitteena on kasvaa merkittäväksi komponentti- ja systeemitoimittajaksi Pohjois-Euroopassa ja siirtyä arvoketjussa lähemmäksi asiakkaita. Johtavan aseman saavuttaminen edellyttää uutta osaamista, jota on tarkoitus hankkia konserniin mm. yritysostoin. 3
Ruukki Fabrication erikoistuu jatkossa osien ja komponenttien toimittamiseen valituille asiakassegmenteille sekä tukee Ruukki Constructionin ja Ruukki Engineeringin ratkaisuliiketoiminnan kehittämistä. Ruukki Metalsin tavoite on vahvistaa asemaansa johtavana ja tehokkaimpana metallituotteiden toimittajana Pohjoismaissa ja Baltiassa. Ruukki Metals toimii konsernin myyntiorganisaationa vakio- ja erikoistuotteille sekä osille, asiakkainaan muiden divisioonien asiakasvastaavat ja ulkoiset asiakkaat. Syksyllä 23 asetetut pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat ennallaan: sijoitetun pääoman tuotto 15 %, liikevoitto yli 7 % liikevaihdosta, nettovelkaisuusaste (gearing) alle 8 %. Lähiajan näkymät Yleistaloudellinen tilanne Pohjoismaissa ja itäisessä Keski-Euroopassa on myönteinen ja yhtiön avainasiakastoimialojen kasvunäkymät näillä päämarkkina-alueilla ovat hyvät. Rakentaminen on vilkasta varsinkin itäisen Keski-Euroopan alueella. Euroopan konepajateollisuuden tilauskannat ovat kääntyneet kasvuun ja erityisesti itäisen Keski-Euroopan alueella teollisuustuotannon odotetaan jatkavan voimakasta kasvuaan. BKT:n ja teollisuustuotannon kasvun osalta näkymien odotetaan päämarkkinoilla jatkuvat myönteisinä myös ensi vuodelle. Euroopan terästuotemarkkinoiden odotetaan kehittyvän suotuisasti myös loppuvuoden aikana kasvavan lopputuotekysynnän ansiosta. Terästuotteiden markkinahintojen odotetaan vielä nousevan jonkin verran vuoden viimeisellä neljänneksellä. Raaka-aineiden tarjonnan niukkuuden odotetaan nostavan edelleen myös niiden hintoja. Hyvä markkinatilanne heijastuu positiivisesti myös konsernin liiketoimintaan. Vuoden 2 liikevaihdon odotetaan ylittävän 3, miljardia euroa. Kohonneiden tuotehintojen sekä yhtiön katerakennetta parantavien sisäisten toimien ansiosta koko vuoden kannattavuuden arvioidaan olevan kuluvan vuoden toteutuneella tasolla. Tätä katsausta ei ole tilintarkastettu. Helsinki 26.1.2 Rautaruukki Oyj Hallitus DIVISIOONAT Ruukki Construction Tammi syyskuun liikevaihto oli 33 miljoonaa euroa (25), jossa oli kasvua 19 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Liikevoitto oli 2 miljoonaa euroa (15) ja 1 prosenttia liikevaihdosta (6). Voimakkain kasvu tuli Baltiasta ja muista uusista EU-maista. Pidemmälle jalostettujen ratkaisujen osuus toimituksista kasvoi. Toimitilarakentaminen kehittyi positiivisesti koko markkina-alueella, mutta erityisen voimakasta kasvu oli itäisen Keski-Euroopan alueella ja Skandinaviassa. Myynti kasvoi halutuilla asiakassegmenteillä erityisesti pidemmälle vietyjen ratkaisukokonaisuuksien osalta. Kehityksen uskotaan edelleen jatkuvan samansuuntaisena. Infrastruktuurirakentamisen kysyntää nosti pohja- ja liikennerakentamisen vahva markkinatilanne Pohjoismaissa ja merkittävät putkistoprojektit Etelä- ja Länsi-Euroopassa. Asuntorakentamisessa Baltian ja Ukrainan kysyntä on pysynyt edelleen odotettua vahvempana. Puolan yleinen kysyntä on ollut alhainen johtuen keväällä tapahtuneesta arvonlisäverolain muutoksesta, joka aiheutti suuret etukäteisostot ja kiihdytti rakentamista ennen veromuutosta. Tehostaakseen ja rationalisoidakseen toimintojaan Ruukki Construction keskittää tuotantoaan Suomessa Pohjanmaan prosessointiyksiköihin (Alajärvi, Vimpeli) ja Ruotsissa Anderslövin prosessointiyksikköön. Osana toimenpidettä Alajärven, Vimpelin ja Anderslövin yksiköiden tuotantoa kehitetään kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Ruukki Engineering Tammi syyskuun liikevaihto oli 216 miljoonaa euroa (197), jossa oli kasvua 1 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Myyntiä nostivat ennen kaikkea kohonneet hinnat, mutta myös toimitusmäärät lisääntyivät. Toimitukset tapahtuivat pääasiassa lähialueille. Liikevoitto oli 3 miljoonaa euroa (21) ja 16 prosenttia liikevaihdosta (11). Myynnin rakenteen muutos ja parantunut hintatilanne kasvattivat liikevoittoa.
Konepajateollisuuden näkymät ovat vahvistuneet kuluvan vuoden aikana. Tämä näkyi selvimmin merkittävästi kasvaneissa toimituksissa nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden asiakkaille. Ruukki Engineeringin tavoite on kasvaa merkittäväksi nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden komponentti- ja systeemitoimittajaksi Pohjois-Euroopassa ja siirtyä arvoketjussa lähemmäksi asiakkaita. Valitun strategian mukaisesti Rautaruukki Oyj allekirjoitti 11.1.2 sopimuksen Velsa Oy:n koko osakekannan ostamisesta Kone-konsernilta. Velsa integroidaan osaksi Ruukki Engineering -divisioonaa. Kaupan toteutuminen vaatii vielä Ruotsin kilpailuviranomaisten hyväksynnän. Velsan osto vahvistaa Ruukki Engineeringin liiketoiminnan kehittämistä. Yhtiö on keskittynyt pitkälle räätälöityjen työkoneohjaamoiden toimittamiseen avaimet käteen -periaatteella. Velsalla on myös vahvaa osaamista muista liikkuvien työkoneiden osakokonaisuuksista kuten runkoratkaisuista. Paperi- ja puunjalostusteollisuudessa investointiaktiivisuus lisääntyi alkuvuoden aikana erityisesti Aasiassa, mikä heijastui myös Ruukki Engineeringin asiakkaiden saamiin tilauksiin. Laivanrakennus- ja meriteollisuudessa kysyntä Keski-Euroopassa jatkui erittäin vahvana. Suomessa kehitys on ollut vaatimattomampaa, joskin tilanne näyttäisi kääntyneen parempaan kolmannen neljänneksen aikana. Ruukki Fabrication Tammi syyskuun liikevaihto oli 161 miljoonaa euroa (151), jossa oli kasvua 7 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Myyntiä kasvattivat erityisesti lähimarkkinoilla vahvistuneet hinnat. Liikevoitto oli 17 miljoonaa euroa (1) ja 11 prosenttia liikevaihdosta (7). Liikevoittoa paransivat ennen kaikkea vahvistuneet hinnat. Elektroniikkateollisuuden kysyntä jatkui vakaana. Kodinkoneteollisuudessa trendi tuotannon siirtämisestä alhaisten kustannusten maihin jatkui. Kevyessä konepajateollisuudessa näkymät alkoivat kääntyä positiivisemmiksi kolmannen neljänneksen aikana. Autoteollisuudessa kysyntä jatkui hyvänä. Ruukki Metals Tammi syyskuun liikevaihto oli 1877 miljoonaa euroa (159), jossa oli kasvua 18 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Terästuotteiden hinnat kääntyivät voimakkaaseen nousuun vuoden toisella neljänneksellä ja nousu jatkui myös kolmannella neljänneksellä. Myös terästuotteiden kysyntä on kehittynyt myönteisesti. Liikevaihto kasvoi pääosin hintojen nousun ansiosta. Myynnin painopistettä on keskitetty ydinmarkkina-alueille Pohjoismaihin ja Baltiaan. Liikevoitto oli 26 miljoonaa euroa (11) ja 1 prosenttia liikevaihdosta (6). Liikevoiton kasvuun vaikutti hintojen nousun ja toimitusten kasvun lisäksi myynnin rakenteen parantaminen. Ruukki Production Tammi syyskuun terästuotanto oli yhteensä 3 367 tonnia (3 398 ). Tuotanto sujui katsauskaudella erittäin hyvin. Teräksenvalmistuksessa käytettävien raaka-aineiden markkinahinnat pysyttelivät korkeina. Raahen terästehtaalla heinäkuussa suoritettu toisen masuunin välikorjaus sujui teknisesti ja taloudellisesti hyvin. Korjausseisokki kesti 3 vuorokautta, mikä oli hieman suunniteltua vähemmän. Korjausseisokin aiheuttama tuotannonmenetys oli noin 135 tonnia. Ruukki Production panostaa voimakkaasti tuotantotehokkuuden ja toimitusvarmuuden parantamiseen. Käynnissä olevista investoinneista merkittävin on Raahen terästehtaan askelpalkkiuunin rakentaminen, joka aloitettiin alkuvuodesta 2 ja sen on määrä valmistua huhtikuussa 25. Kuumanauhavalssaamon automaation uusimisen II-vaihe on käynnistetty. 5
Avainluvut 2 23 2 23 23 7 9 7 9 1 9 1 9 1 12 Liikevaihto, M 855 722 2563 219 2953 Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä, M 123 55 315 128 17 Kertaluonteiset erät, M - - - - 2 Liikevoitto, M 123 55 315 128 128 Liikevoitto liikevaihdosta, % 1, 7,6 12,3 5,8,3 Tulos ennen satunnaiseriä ja veroja, M 115 1 282 8 7 Tulos / osake,,59,19 1,57*,1,39 Sijoitetun pääoman tuotto**, % 17,1 7,7 7,1 Oman pääoman tuotto** % 22,8 7,2 6,5 Omavaraisuusaste, %, 33,2 3,6 Nettovelkaantuneisuusaste, % 73 119 112 Korolliset nettovelat, M 71 99 922 Oma pääoma / osake, 7,5 6,12 6,7 Henkilöstö keskimäärin 12 33 12 959 12 782 *Suomen verolainsäädännön muutoksesta aiheutuu 18 miljoonan euron verovelan vähennys, jonka vaikutus osakekohtaiseen tulokseen on,13 euroa ** 12 edellisen kuukauden ajalta Tuloslaskelma 2 23 2 23 23 (milj. euroa) 7 9 7 9 1 9 1 9 1 12 Liikevaihto 855 722 2563 219 2953 Muut liiketoiminnan tuotot 2 8 7 9 Liiketoiminnan kulut 69 629 2129 196 2623 Poistot 39 2 127 127 17 Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä 123 55 315 128 17 Kertaluonteiset erät 2 Liikevoitto 123 55 315 128 128 Rahoitustuotot ja -kulut 9 1 3 58 Tulos ennen satunnaiseriä ja veroja 115 1 282 8 7 Satunnaiset erät Tulos ennen veroja 115 1 282 8 7 Verot* 33 1 77 19 26 Laskennallisen verovelan muutos** 2 5 8 1 9 Vähemmistön osuus 1 1 1 Katsauskauden tulos 79 26 212 56 53 * Katsauskauden tulokseen suhteutettu osuus koko tilikauden arvioiduista veroista ** Vuoden 2 luvut sisältävät Suomen verolainsäädännön muutoksesta johtuvaa verovelan vähennystä 18 miljoonaa euroa Tase (milj. euroa) 2 23 muutos 23 Vastaavaa 3.9. 3.9. % 31.12. Pysyvät vastaavat 1265 138 8 1329 Vaihto-omaisuus 587 515 +1 52 Saamiset ja muut vaihtuvat vastaavat 78 632 +12 572 256 2528 +1 23 Vastattavaa Oma pääoma 126 85 +21 838 Vähemmistön osuus 1 1 1 Pakolliset varaukset 65 5 +3 6 Pitkäaikainen vieras pääoma 711 815 13 927 Lyhytaikainen vieras pääoma 757 817 7 577 256 2528 +1 23 Rahoituslaskelma 2 23 23 (milj. euroa) 1 9 1 9 1 12 Tulorahoitus 3 255 332 Käyttöpääoman muutos 19 6 Rahoituserät ja verot 6 36 66 Rahavirta satunnaisista eristä Liiketoiminnan rahavirta 27 173 265 Investointien rahavirta 63 65 89 Rahavirta ennen rahoitusta 27 19 176 6
Divisioonakohtaisissa laskelmissa muut yksiköt käsittävät vain yhtiön keskushallinnon ja konsernin yhteiset hallintopalvelut. Divisioonakohtaiset luvut on korjattu vastaamaan tätä rakennetta. Divisioonien vuoden 23 luvut ovat pro forma -lukuja. Liikevaihto divisioonittain 2 23 muutos 23 (milj. euroa) 1 9 1 9 1 12 Ruukki Construction 33 25 +19 356 Ruukki Engineering 216 197 +1 256 Ruukki Fabrication 161 151 +7 21 Ruukki Metals 1877 159 +18 2132 Muut yksiköt 6 3 9 Konsernin liikevaihto 2563 219 +17 2953 Liikevoitto divisioonittain 2 23 23 (milj. euroa) 1 9 1 9 1 12 Ruukki Construction 2 15 3 Ruukki Engineering 3 21 27 Ruukki Fabrication 17 1 15 Ruukki Metals 26 11 121 Muut yksiköt 38 2 2 Kertaluonteiset erät 2 Konsernin liikevoitto 315 128 128 Liikevaihto vuosineljänneksittäin (milj. euroa) I/23 II/23 III/23 IV/23 I/2 II/2 III/2 Ruukki Construction 61 86 16 12 7 19 12 Ruukki Engineering 69 67 6 59 6 78 7 Ruukki Fabrication 5 51 6 5 55 52 53 Ruukki Metals 518 562 51 52 65 672 6 Muut yksiköt 1 2 6 1 1 3 Konsernin liikevaihto 7 768 722 759 795 913 855 Liikevoitto vuosineljänneksittäin (milj. euroa) I/23 II/23 III/23 IV/23 I/2 II/2 III/2 Ruukki Construction 16 15 1 17 2 Ruukki Engineering 1 2 1 5 9 15 1 Ruukki Fabrication 3 5 5 7 5 Ruukki Metals 25 3 33 2 65 98 97 Muut yksiköt 6 7 7 8 17 12 Kertaluonteiset erät 2 Konsernin liikevoitto 28 5 55 73 119 123 Vastuusitoumukset Konserni Rautaruukki Oyj (milj. euroa) 9/2 12/23 9/2 12/23 Annetut kiinnitykset 38 39 27 28 Vakuudet Tytäryhtiöiden puolesta 13 19 Osakkuusyhtiöiden puolesta 2 2 2 2 Muiden puolesta 6 6 Leasing- ja vuokravastuut 261 292 27 7 Takaisinostovastuut 1 2 1 Johdannaissopimusten arvot, (milj. euroa) 3.9.2 Nimellismäärä Käypä arvo Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimukset 6 6,6 Valuuttajohdannaiset Termiinit 332 1,1 Optiot Ostetut 15 2, Myydyt 95,2 Sinkkijohdannaiset Termiinit 52 35* 6,9 Sähköjohdannaiset Termiinit 2 38** 5, * tonnia ** GWh 7
12 1 8 6 Liikevaihto vuosineljänneksittäin M Liikevaihto divisioonittain 1 2 3 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä vuosineljänneksittäin, M 15 125 1 75 5 2 1 Ruukki Construction 12 % 2 Ruukki Engineering 8 % 3 Ruukki Fabrication 6 % Ruukki Metals 73 % 23 2 25 23 2 ASIAKASTOIMIALAT EU-MAISSA Volyymin muutos verrattuna edelliseen vuoteen, % TERÄSTUOTTEIDEN HINTOJA Rakentaminen Konepajateollisuus Teräslevyt, /t 8 7 2 2 8 Lähde: Eurofer, 7/2 Lähde: Eurofer, 7/2 6 5 3 2 kuumavalssatut levyt sinkityt levyt kylmävalssatut kelat kuumavalssatut kelat Lähde: CRU, basis transaction prices, Germany, 9/2 8 Kodinkoneteollisuus 8 Autoteollisuus 7 6 5 Pitkät terästuotteet, /t 8 8 3 2 valssilangat profiilit kauppaterästangot betoniterästangot Lähde: Eurofer, 7/2 Lähde: Eurofer, 7/2 Lähde: CRU, basis transaction prices, Germany, 9/2 1 Koksautuva kivihiili, $/t.5 RAAKA-AINEIDEN HINTOJA Rautarikaste, $/t/fe-% 25 Kierrätysteräs, $/t 12 1 8 6.5..35 2 15 1 Lähde: Coal Week International, Australia Queensland.3 5 Lähde: Metal Bulletin, Kiruna KBF Lähde: Metal Bulletin, HMS 1&2 fob Rotterdam 8
SIJOITTAJASUHTEET Sijoittajasuhdepäällikkö Sanna Päiväniemi Puhelin 2 592 96 sanna.paivaniemi@ruukki.com Tilinpäätöstiedote 2 julkaistaan 17.2.25 Rautaruukki Oyj Suolakivenkatu 1 PL 138 811 Helsinki Puhelin 2 5911 Faksi 2 592 988 www.ruukki.com Y-tunnus 113276-9 ALV nro FI 1132769 Kotipaikka Helsinki