1 Tervolan lukion opetussuunnitelma 2016 paikalliset tarkennukset 1 Lukion toiminta-ajatus ja arvopainotukset Toiminta-ajatus Tervolan lukio on myönteisten mahdollisuuksien monipuolinen yleislukio, joka tarjoaa perusopetuksen päättäneille nuorille innostavan ja turvallisen opiskeluyhteisön. Lukio innostaa oppimiseen ja antaa valmiudet menestyä sekä ylioppilaskirjoituksissa että niiden jälkeen. Arvopainotukset Lukio noudattaa kaikessa toiminnassaan valtakunnallisessa lukion opetussuunnitelman perusteissa esitettyä arvoperustaa. 2 Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet Lukio oppivana yhteisönä näkyy kaikkien siellä toimivien henkilöiden toiminnassa. Jokaisen toimijan myönteinen asenne monipuoliseen oppimiseen on tärkeää. Osallisuus ja yhteisöllisyys ovat tärkeä osa lukion toimintakulttuuria. Opiskelijoita osallistetaan lukiota koskevaan päätöksentekoon ja tuetaan aktiivista opiskelijakuntatoimintaa. Lukion toimintakulttuuri korostaa opiskelijoiden hyvinvointia ja kestävän tulevaisuuden rakentumisen vahvistamista. Toiminnassa arvostetaan välittämistä ja kynnys puuttumisessa kaikenlaiseen syrjimiseen on matala. Opiskelijoita kannustetaan pitämään huolta hyvinvoinnistaan ja laajemmin ympäristöstään. Lukiossa suhtaudutaan kielien ja kulttuurien moninaisuuteen arvostavasti. Opiskelijoiden monikielisyyttä kehitetään opettajien korostaessa kunkin oppiaineen taustalla olevan tieteen kieltä. Lukion toimintakulttuuria kehitetään aktiivisesti. Opettajille mahdollistetaan koulutusta toimintakulttuurin kehittämisen tueksi ja kannustetaan vertaisoppimiseen ja verkostoitumiseen. Jokainen kouluyhteisön jäsen tukee opiskelijoita toimintakulttuurin mukaiseen toimintaan. Lukion toimintakulttuuria arvioidaan jokaisen lukuvuoden aikana henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. 3 Opintojen rakenne Kurssien suoritusjärjestys on pääsääntöisesti oppiaineen pakollisten ja syventävien kurssien osalta niiden kurssinumerojärjestys. Osa syventävistä kursseista voidaan suorittaa muussa kuin kurssinumeroiden järjestyksessä. Tästä on yleensä maininta oppiaineen tavoitteissa ja sisällöissä. Paikallisia soveltavia kursseja voi suorittaa vapaassa järjestyksessä. Opiskelija tekee lukio-opintovalinnat ensimmäisen lukiovuoden syksyllä. Kurssivalintoja on mahdollista muuttaa opinto-ohjaajan tai rehtorin kanssa. Mikäli opiskelija jää pois valitsemansa kurssin opetuksesta, hänen on varattava aika opinto-ohjaajalle tai rehtorille, ja selvitettävä poisjäännin syy ja valittava poisjäävän kurssin tilalle mahdollisesti uusi kurssi. Pitkän matematiikan kurssien vaihtamisessa lyhyen matematiikan kursseihin on tärkeää huomioida lyhyen matematiikan vähäisempi kurssimäärä. Kurssin opettajan on aina ilmoitettava opinto-ohjaajalle, mikäli kurssin valinnut opiskelija ei osallistu kurssille eikä ole sopinut kurssin suorittamisesta itsenäisesti opiskellen. Lukiossa voi suorittaa valtakunnallisten opetussuunnitelman mukaisen liikunnan lukiodiplomikurssin. Lukiossa ei tarjota valtakunnallisten teemaopintojen kursseja ainakaan uuden opetussuunnitelman ensimmäisenä käyttöönottovuonna.
2 4 Tuntijako Oppiaine Äidinkieli ja kirjallisuus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 A1-kieli englanti 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 B1-kieli ruotsi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 B2-kieli saksa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 B3-kieli saksa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 B3-kieli Matematiikka, pitkä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 13 14 15 16 17 18 Matematiikka, lyhyt 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Biologia 1 2 3 4 5 6 7 Maantiede 1 2 3 4 5 6 Fysiikka 1 2 3 4 5 6 7 Kemia 1 2 3 4 5 Uskonto/elämänkatso mustieto 1 2 3 4 5 6 Filosofia 1 2 3 4 Psykologia 1 2 3 4 5 6 Historia 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yhteiskuntaoppi 1 2 3 4 5 6 7 Liikunta 1 2 3 4 5 6 8 10 11 12 13 14 Musiikki 1 2 3 4 5 6 7 8 Kuvataide 1 2 3 4 Terveystieto 1 2 3 4 Opinto-ohjaus 1 2 Teemaopinnot 2 3 Ohjelmoinnin perusteet 1 Pakolliset kurssit
3 Syventävät kurssit Soveltavat kurssit 5 Kieliohjelma Lukiossa jatketaan peruskoulussa aloitettujen kielten opiskelua. A-kielenä on englanti, B-kielenä ruotsi sekä B2- ja B3 kielinä saksa. Lisäksi opiskelija voi osallistua kielten opiskeluun etäopiskelijana muiden lukioiden järjestämään kieltenopetukseen espanjan, ranskan, venäjän, italian, latinan ja portugalin kielessä Tervolan lukion maksaessa kurssimaksut. 6 Lukion tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma Lukiossa jatketaan peruskoulussa opittujen taitojen kehittämistä edelleen niin, että tietotekniikka on luonnollinen osa koulun arkitoimintoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa opiskelussaan. Perustietojen ja taitojen lisäksi opitaan suhtautumaan kriittisesti tietoon ja tietolähteisiin sekä tiedon tuottamiseen. Tiedon hankinta, tutkiminen ja järjestäminen kehittävät kykyä itsenäiseen ja vapaaseen ajatteluun. Opiskelijat vastaavat itse henkilökohtaiseen opiskelukäyttöön tarkoitettujen laitteiden ja materiaalien hankinnasta. Lukio tarjoaa opiskelussa tarvittavan verkon lukion tiloissa. Tietotekniikan kehitystä seurataan ja panostetaan pedagogisesti kehittävään ja oppimista tukevaan tekniikkaan. 7 Lukion yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa Opiskelija voi suorittaa kahden tutkinnon opinnot niin, että tarvittavat lukio-opinnot opiskellaan Tervolan lukiossa ja ammattiopinnot ammatillisessa oppilaitoksessa. Kahden tutkinnon opinnot on suoritettava jaksomaisesti pitkien välimatkojen vuoksi. Opiskelu kestää kahden tutkinnon opinnoissa vähintään neljä vuotta. Lukioopinnot valitaan yleensä ylioppilastutkinnon kokeita tukeviksi. Ammattiopiskelijan siirtyessä päätoimiseksi lukio-opiskelijaksi, hänelle on mahdollista lukea hyväksi lukion oppiaineiden mukaisia ammatillisen koulutuksen opintoja. Yhteistyötä tehdään muiden lukioiden kanssa niin, että opiskelijat voivat suorittaa etäopiskeluna kursseja, joita ei omassa lukiossa järjestetä. Lukio maksaa opiskelijan mahdolliset kurssimaksut. Opiskelijan on sovittava asiasta aina etukäteen rehtorin kanssa. 8 Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Lukiolaiset vierailevat abipäivillä lähellä sijaitsevissa yliopistoissa. Ammattikorkeakouluissa vieraillaan mahdollisuuksien mukaan. Edellä mainittujen oppilaitosten opiskelijat ovat tervetulleita kertomaan opiskeluistaan lukiolaisille. Osa lukion soveltavista kursseista on mahdollista suorittaa yhteistyötahojen opetuksessa. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat Kivalojen seutuopisto, Länsi-Pohjan musiikkiopisto, Tervolan evankelis-luterilainen seurakunta, Tervolan Nuorisoseura sekä muut mahdolliset seurat ja yhdistykset. Opiskelijan muissa oppilaitoksissa suorittamien kurssien hyväksymisestä osaksi lukio-opintoja päättää rehtori. 9 Kodin ja lukion yhteistyö Kodin ja lukion yhteistyö toimii tärkeänä tukena lukio-opiskelijalle. Tärkeimpänä yhteistyövälineenä on Wilma, jonka avulla koteihin tiedotetaan joko yleisellä tasolla tai viestitään yksittäisten huoltajien kanssa. Lisäksi yhteydenpitoa tapahtuu puhelimitse, tekstiviestein ja sähköpostitse. Yhteyshenkilönä koteihin ovat ensisijaisesti ryhmänohjaajat. Koulun kotisivut toimivat myös tärkeänä tiedotuskanavana. Lukio järjestää vanhempainiltoja jokaiselle vuosikurssille vuosittain. Vanhempainilloissa tiedotetaan ja keskustellaan tärkeistä lukiolaisia koskevista asioista. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa henkilökohtaisilla tapaamisilla. Kodin ja koulun yhteistyöllä edistetään huoltajien osallisuutta. Varsinkin lukion aloitusvaiheessa kotien puoleen käännytään matalalla kynnyksellä.
Lukiolain mukaan opiskelijan on osallistuttava opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Huoltajalla on velvollisuus ilmoittaa Wilmassa alle 18-vuotiaan opiskelijan poissaolosta ensimmäisen poissaolopäivän aikana ja jokaisena sen jälkeisenä poissaolopäivänä. Jokainen poissaolo täytyy selvittää Wilmaan. 18-vuotta täyttäneen opiskelijan poissaolot on myös selvitettävä. Huoltaja voi selvittää kaikki poissaolot, myös sairauspoissaolon, tai opiskelija voi pyytää terveydenhuollon henkilökunnalta todistuksen sairauspoissaolostaan. Luvallisiksi poissaoloiksi katsotaan myös autokoulun kirjallinen koe ja ajokoe. Matkoihin yms. on lupa pyydettävä etukäteen ryhmänohjaajalta (1-3 päivää) tai rehtorilta (yli 3 päivää). Wilman avulla huoltajat seuraavat opintojen sujumista, opintosuoritusten kertymistä ja poissaoloja. Alle 18- vuotiaiden opiskelijoiden koe- ja muut suoritukset huoltajat merkitsevät nähdyiksi Wilmassa. Ryhmänohjaajat huolehtivat siitä, että opiskelijan suorituksia seurataan huoltajien toimesta. Lukion yhtenä kasvatustavoitteena on kehittää opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja tukea itsenäistymiskehitystä. Oppilashuollossa asiat pyritään hoitamaan ensisijaisesti opiskelijan itsensä kanssa ja vasta sen jälkeen tarvittaessa huoltajan kanssa. Opiskelijan täysi-ikäistyttyä yhteydenpito hoidetaan pääsääntöisesti nuoren kautta kunnioittaen hänen itsemääräämisoikeuttaan. 4 10 Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Ohjaustoiminnan tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy suunnittelemaan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa, tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään tietoa, miten hän saa apua näihin ongelmiin. Opiskelijaa ohjataan elämänsuunnittelun ja hallinnan taidoissa. Tavoitteena on myös, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan sekä oppii samalla hankkimaan tietoa ja kehittämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia. Opinto-ohjauksen tavoitteena on myös antaa tietoa työ- ja elinkeinoelämästä, keskeisistä jatkokoulutus- ja ammatinvalintaan liittyvistä hakuohjeistuksista ja menetelmistä, muiden maiden koulutustarjonnasta sekä ohjata opiskelija käyttämään tietoverkoissa olevaa informaatiota itsenäisesti jatko-opintoihin hakeutumisen tukena. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Koulun ohjaustyötä tekevien on oltava ennaltaehkäisevästi yhteistyössä peruskoulun ja kouluun saapuvien nuorten huoltajien kanssa, jos on ilmeistä, että aikaisemmissa opinnoissa on ollut ongelmia. Lukion ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki koulun opettajat ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännönjärjestelyistä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Jokainen opettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tiedotetaan perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä kehitetään ja ylläpidetään lukio-opintojen ajan. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat tarkistetaan säännöllisesti ja heidän opintojensa edistymistä seurataan. Koulun ohjaustoiminnalla pyritään edistämään lukion suorittamista kolmessa vuodessa. Ohjauksessa noudatetaan työnjakoa: Rehtori ohjauksen resurssit hallinnolliset asiat ja päätöksenteko ylioppilaskirjoituksista tiedottaminen
5 yhteydenpito lähikouluihin muissa oppilaitoksissa suoritettujen kurssien hyväksyminen ulkomailla suoritettujen kurssien vastaavuuksien hyväksyminen Opinto-ohjaaja ohjauksen luokkatunnit ohjauksen koordinointi ohjaukseen osallistuvien konsultointi henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien muutokset yli kolmen vuoden opiskelusuunnitelmat koulun vaihto jatko-opintojen ohjaus yhteydenpito yhteistyökumppaneihin elinkeinoelämässä, oppilaitoksissa, työvoimaviranomaisessa sekä muihin ohjaustyötä tekeviin osallistuu koulutusta ja ammattialoja koskeviin koulutuksiin opiskeluvaikeudet yo-kirjoituksiin liittyvä ohjaus yhteydenpito koteihin LUKI-seula ensimmäisen vuoden opiskelijoille Ryhmänohjaaja ryhmän lähiohjaus perehdyttää opiskelijat lukio-opintoihin kurssimäärien seuranta/muutokset poissaolojen seuranta ja ongelmatilanteiden hoito heikkenevän menestyksen seuranta yhteydenpito koteihin päivittäinen tiedotus ja yhteyshenkilönä toimiminen Aineenopettaja oman oppiaineen opiskelun ohjanta kertoo ajankohtaista tietoa aineensa opiskelusta ja niistä mahdollisista ammateista, joihin aineen opiskelu voi johtaa ohjaa ylioppilastutkintoon valmistautumista itsenäisten suoritusten ohjanta vaihto-oppilasvuonna suoritettujen kurssien vastaavuuksien tarkistus Erityisopettaja mahdollisten oppimishäiriöiden seulonta testaamalla tarvittavien lausuntojen antaminen YTL:lle mahdollisten tukitoimien järjestäminen niitä tarvitseville Terveydenhoitaja opiskelijan mahdolliset terveydelliset seikat Koulusihteeri tietojen tallentaminen opintotuki ja koulumatkatuki läsnäolo- yms. todistukset Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö
Huoltajilla tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi. Lukion ja kodin välistä yhteistyötä toteutetaan mm. järjestämällä vanhempainiltoja. Tilaisuuksiin osallistuvat vanhempien lisäksi rehtori, opinto-ohjaaja, aineenopettajat sekä ryhmänohjaajat. Vanhempainilloissa käsitellään ajankohtaisia asioita ja esimerkiksi informoidaan lukio-opintojen käytänteistä ja ylioppilaskirjoituksista. Huoltajille järjestetään myös mahdollisuus keskustella opettajien kanssa henkilökohtaisesti. Muita yhteistyömuotoja ovat mm. erilaiset tiedotteet, sähköpostin käyttö sekä Wilma - hallinto-ohjelman wwwkäyttö. Tietoa lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin liittyvistä ajankohtaisista asioista löytyy laajalti jokaiselle opiskelijalle syyslukukauden alussa jaettavasta opinto-oppaasta sekä koulun omilta internet-sivuilta. Opiskelijan tultua täysi-ikäiseksi yhteydenpito hoidetaan pääsääntöisesti nuoren kautta, kunnioittaen hänen itsemääräämisoikeuttaan. 6 Keskeiset yhteistyökumppanit Perusopetuksen kanssa yhteistyö aloitetaan yhdeksännellä luokalla opiskelevien oppilaiden kanssa tehtävällä oppilaitosesittelyllä ja mahdollisilla oppilaitosvierailuilla. Toisen asteen oppilaitosyhteistyötä tehdään lähinnä kaksoistutkintoa suorittavien opiskelijoiden kanssa. Korkea-asteen oppilaitosten kanssa yhteistyötä tehdään oppilaitosvierailujen merkeissä vierailemalla yliopistojen abi-päivillä (Oulu, Rovaniemi) sekä mahdollisilla ammattikorkeakoulujen järjestämillä esittelypäivillä (Oulu, Rovaniemi, Kemi ja Tornio). Muiden toimijoiden kanssa (TE-toimisto, sosiaalitoimi, nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö, mielenterveystoimi ja poliisi) yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan. Ohjaustoiminnan seuranta ja arviointi Opinto-ohjauksen kurssit arvioidaan hylätty (H) ja suoritettu (S) merkinnällä. Suoritettu kurssi edellyttää aktiivista osallistumista kurssien oppitunneille ja opintomatkoille (abi-päivät Oulu, Rovaniemi) lukion yleisten arvosteluohjeiden mukaisesti. 11 Oppimisen ja opiskelun tuki Jokaisella ensimmäisen vuosikurssin opiskelijalla on mahdollisuus osallistua lukiseulatestiin opinto-ohjauksen tunnilla. Lukiseulatestin tuloksen ja opiskelijan opintoon liittyvien huomioiden perusteella tehdään tarvittaessa lukivaikeutta kartoittava yksilötesti. Opiskelijan siirtyessä perusopetuksesta lukioon, huomioidaan hänellä mahdollisesti perusopetuksessa käytössä olleet yleisen, tehostetun tai erityisen tuen toimet. Todennetun lukivaikeuden perusteella kirjoitetaan lukilausunto ylioppilastutkintolautakunnalle. Opiskelijaa voidaan tarvittaessa tukea erityisopettajan antamalla yksilöohjauksella. Jokainen aineenopettaja huolehtii siitä, että huomioi opetuksessaan ja arvioinnissa mahdollisen opiskelijan tarvitseman tuen. Opinto-ohjaaja huolehtii siitä, että tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan hänen tarvettaan vastaava opiskelusuunnitelma aineenopettajien kanssa yhteistyössä. Tarvittaessa konsultoidaan muita asiantuntijoita. 12 Tervolan kunnan oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma Tervolan kunnan oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma 13 Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Tervolan lukion suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 14 Opiskelijan oppimisen arviointi lukiossa
7 Kurssisuorituksen arviointi Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arviointi on monipuolista ja perustuu opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Arvioinnin perusteena käytetään mm. kurssikokeita, muita kirjallisia ja suullisia näyttöjä, opintojen edistymisen jatkuvaa havainnointia, osallistumista oppimistilanteeseen, suullisia kokeita sekä arviointikeskustelua. Itsenäisesti suoritettavan kurssin arviointitavat määritellään ko. suorituksen aloituskeskustelussa. Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista kurssille. Poissaolot ja myöhästelyt alentavat arvosanaa. Luvattomat poissaolot (yli 3 h) voivat johtaa kurssin arvostelematta jättämiseen. Jos poissaoloja on yli 10, kurssi katsotaan keskeytyneeksi. Poissaolot sairauden takia korvataan lisänäytöllä. Kaikki poissaolot on selvitettävä kurssin loppuun mennessä. Koulukohtaisten soveltavien kurssien hyväksyttävä suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa (enintään 7 poissaolotuntia). Opettaja päättää vaihtoehtoisista osaamisen osoittamismahdollisuuksista, kun kyse on opiskelijasta, jolla on diagnosoituja vammoja tai niihin rinnastettavia vaikeuksia tai muita syitä. Paikallisten soveltavien kurssien arviointitapa on suoritusmerkintä (S = suoritettu) tai hylätty (H = hylätty). Mikäli soveltavan kurssin suoritus on hylätty (H), ei tätä lasketa lukion kokonaiskurssimäärään. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Opinnoissa edistyminen ja uusintakuulustelut Suoritusjärjestykseksi suositellaan pääsääntöisesti oppiaineen pakollisten ja syventävien kurssien osalta kurssien numerojärjestystä (tästä enemmän kohdassa Opetuksen toteuttaminen). Opiskelijan opintojen etenemistä seuraa ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja. Alaikäisiltä opiskelijoilta vaaditaan huoltajan sähköinen kuittaus Wilmaan kirjattuihin opintosuorituksiin. Kuittauksia seuraa ryhmänohjaaja. Hylätyn kurssin voi uusia uusintakuulustelussa kaksi kertaa, kurssikokeeseen osallistumalla, kun kurssi on tarjolla, sekä opetukseen ja kurssikokeeseen osallistumalla sen ollessa tarjolla. Hyväksytyn kurssin voi uusia kerran jaksoa seuraavassa uusintakuulustelussa tai osallistua kurssille uudestaan. Arvosanaksi tulee kyseisistä suorituksista parempi. Arvioinnin tulee olla monipuolista. Uusintakuulustelupäivä on jokaisen jakson jälkeen seuraavan jakson alussa ja kevään viimeisen jakson uusintakuulustelupäivä on seuraavana syksynä koulun alkaessa. Uusintakuulustelupäivät ilmoitetaan Wilmassa ja lukion kotisivuilla. Uusintakuulustelupäivän kokeeseen on ilmoittauduttava aina Wilmassa. Jos opiskelija on sairaana uusintakuulustelupäivänä, hänellä on oikeus osallistua seuraavaan uusintakuulustelupäivään. Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen Matematiikassa kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin on kirjattu vastaavuus, jos kurssi voidaan hyväksilukea toisen oppimäärän kurssiksi. Pitkän oppimäärän pakollisen kurssin korvaaminen lyhyen oppimäärän vastaavalla kurssilla edellyttää aina lisänäyttöjä, joista sovitaan opettajan kanssa. Itsenäisen opiskelun periaatteet lukiossa Pääsääntöisesti lukion tuntijaon mukaiset kurssit on mahdollista suorittaa itsenäisesti. Poikkeukset tästä pääsäännöstä on merkitty opetussuunnitelmassa kurssien sisältöihin. Opiskelijan suunnitellessa lukiokurssin itsenäistä suorittamista, hänen on oltava ensiksi yhteydessä aineenopettajaan. Mikäli opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin opetussuunnitelmassa mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssiarviointi itsenäisesti opiskellusta kurssista on oltava riittävän laaja-alaista ja monipuolista. Kurssin suorittamisesta laaditaan opiskelusuunnitelma yhteistyössä opettajan kanssa. Siitä käy selville aikataulu, vaadittavat sisällöt, arviointi ja opintojen ohjaus. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana.
8 15 Lukion toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Lukion toimintaa arvioidaan henkilöstön kanssa kehityskeskusteluissa. Opettajat pyytävät arvioita opiskelijoilta ja kehitettävään laadunarviointijärjestelmään tulee sisältymään lukion toiminnan monipuolinen itsearviointi, jonka kohde vaihtelee vuosittain. Monipuolisen arvioinnin tarkoituksena on saada tietoa koulun toiminnasta, jonka pohjalta tehdään johtopäätökset kehittämistoimenpiteiksi. 16 Aihekokonaisuudet Paikallinen tarkennus: Lukiossa aihekokonaisuudet otetaan huomioon oppiaineiden opetuksessa tavalla, joka on luontevaa kussakin oppiaineessa. Niiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Aihekokonaisuuksilla tavoitellaan sitä, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan tapahtumia ja toimintoja, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida omia valintojaan ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon lukion kaikessa toimintakulttuurissa. Opiskelijoita kannustetaan toimimaan aktiivisina opiskelijoina. Opiskelijoiden mielipiteistä ollaan kiinnostuneita ja niitä huomioidaan mahdollisimman paljon kaikessa lukion toiminnassa. Erilaisilla arvioinneilla ja suunnitelmilla ja tiedottamisella sekä kasvatuksen ja opetuksen keinoilla huolehditaan siitä, että opiskelijat kokevat turvallisuutta ja hyvinvointia. Kaikessa toiminnassa pyritään tukemaan kestävää elämäntapaa ja autetaan opiskelijoita ymmärtämään jokaisen vastuu valinnoistaan myös laajemmin. Erilaisten kulttuurien tutustumista mahdollistetaan hyödyntämällä erilaisia oppimisympäristöjä. Opiskelijoiden vaihtoa tuetaan toimimalla joustavasti opiskelijan edun mukaisesti. Tieto- ja viestintäteknologian yhä monipuolisempi käyttö oppimisen mahdollistajana johtaa monilukutaidon kehittämiseen ja kehittymiseen. Uuden teknologian mahdollisuuksien rinnalla käytetään perinteisempiä tietolähteitä. Opiskelijoita kannustetaan toimimaan luovasti ja vastuullisina teknologian käyttäjinä. 17 Kurssit 13.1 Äidinkieli ja kirjallisuus Pakolliset kurssit, numeroarvostelu ÄI01 Tekstit ja vuorovaikutus Opiskelijan käsitys monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyvät. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa ympäristöissä. ÄI02 Kieli, kulttuuri ja identiteetti Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta, kielen vaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan siitä, mikä merkitys kielellä ja kulttuurilla on yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle. ÄI03 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan. ÄI04 Tekstit ja vaikuttaminen
Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sekä vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja. 9 ÄI05 Teksti ja konteksti Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä. ÄI06 Nykykulttuuri ja kertomukset Opiskelija oppii tarkastelemaan nykykulttuurin ilmiöitä erityisesti kertomusten ja kertomuksellisuuden näkökulmasta. Opiskelijan käsitys suomalaisesta nykykulttuurista ja sen moninaisuudesta syvenee. Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutusetiikasta. Valtakunnalliset syventävät kurssit, numeroarvostelu ÄI07 Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Opiskelijalle voidaan tarjota mahdollisuus osallistua toisen asteen puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli Puhvi-kokeeseen. ÄI08 Kirjoittamistaitojen syventäminen Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskunnallisen keskustelun aiheisiin. ÄI09 Lukutaitojen syventäminen Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee. Opiskelija harjaantuu tuottamaan tekstien tulkintoja sekä puhuen että kirjoittaen. Paikalliset soveltavat kurssit, suoritusmerkintä ÄI10 Kielenhuollon ja kieliopin kertauskurssi Kurssilla opiskelija kertaa keskeiset oikeinkirjoitusnormit, lause- ja virkerakenteet sekä verbimuodot. Kurssilla myös eritellään tekstejä oikeakielisyyden kautta kiinnittämällä huomiota muun muassa tekstin kokonaisrakenteisiin, lauserakenteisiin ja havainnollisuuteen. Kurssia suositellaan opiskelijalle toisen vuoden keväällä tai abivuotena. Kurssi suoritetaan itsenäisesti ja siihen voi liittyä muutama kontaktiopetustunti, jotka sovitaan opettajan kanssa. ÄI11 Mediakurssi Opiskelija tutustuu viestintään. Tutustutaan eri viestintävälineisiin. Tehdään kirjallisia tai sähköisiä tuotoksia, jotka mahdollisesti julkistetaan. ÄI12 NÄYTELMÄKURSSI
Opiskelija tutustuu näytelmän valmistamiseen ja esittämiseen. Kurssi suoritetaan itsenäisesti pitämällä kurssipäiväkirjaa. 10 ÄI13 KULTTUURIOPINNOT Opiskelija tutustuu kulttuuriin monipuolisesti ja ymmärtää kulttuurin merkityksen. Sisältö ja toteutus esim. elokuva- ja teatteriesityksiä, konsertteja, taidenäyttelyjä, yleisötilaisuuksia ja yleisöluentoja oppilas osallistuu kymmeneen (10) vähintään kolmen (3) edellä mainitun alan tilaisuuteen oppilas pitää oppimispäiväkirjaa ja kokoaa portfolion oppilas arvioi tapahtumia, kulttuurin merkitystä ja itseään kulttuurin vastaanottajana Arviointi Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan 35 tuntia vastaava aktiviteettien määrä 13.2 Vieraat kielet, A-englanti Pakolliset kurssit, numeroarvostelu ENA01 Kieli ja maailmani Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita sekä analysoidaan ja arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita kohdekielen opiskelulle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi sekä autenttisia kohdekielisiä kielenkäyttöympäristöjä. Kurssilla pohditaan maailman kielellistä monimuotoisuutta ja kielitaitoa välineenä kasvattaa kulttuurista osaamista. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin. ENA02 Ihminen verkostoissa Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen, myös kansainvälisessä kontekstissa. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä sekä käydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille. ENA03 Kulttuuri-ilmiöitä Kurssilla laajennetaan ja syvennetään monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, kohdekieliset mediat sekä luova toiminta. ENA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuutta kohdekielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin erityisesti aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja toimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa.
11 ENA05 Tiede ja tulevaisuus Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemalla tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmasta. Aihepiirit nousevat eri tiedon- ja tieteenaloista. ENA06 Opiskelu, työ ja toimeentulo Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatkoopinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä. Valtakunnalliset syventävät kurssit, numeroarvostelu ENA07 Kestävä elämäntapa Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa kohdekieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet. ENA08 Viesti ja vaikuta puhuen Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Paikalliset soveltavat kurssit, suoritusmerkintä ENA09 Kertauskurssi Kurssilla kerrataan lukion pakollisten ja syventävien kurssien keskeinen kielioppi ja keskeistä sanastoa eri aihepiireistä. Otetaan huomioon opiskelijoiden omat toiveet kerrattavista asioista. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. ENA10 Abikurssi Kurssilla kerrataan lukion kurssien keskeinen kielioppi ja keskeistä sanastoa eri aihepiireistä. Kurssi pyritään ajoittamaan lukion viimeiselle vuodelle ennen opiskelijan osallistumista ylioppilaskirjoituksiin. Otetaan huomioon opiskelijoiden omat toiveet kerrattavista asioista. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. ENA11 Tekstinymmärtämisen kurssi Kurssilla harjoitellaan tekstinymmärtämistä lukemalla erilaisia tekstejä ja tekemällä niihin pohjautuvia tehtäviä. Kurssi suoritetaan teemakurssina.
12 ENA12 Kohdekielen kulttuuriin tutustuminen Opiskelija osallistuu kohdekielen kulttuurissa kurssille, jonka soveltuvuuden englannin kielen soveltavaksi kurssiksi aineopettaja päättää. Kurssilta saatavasta todistuksesta on käytävä ilmi kurssin sisältö sekä tuntimäärä. 13.3. B1 kieli ruotsi (peruskoulun vuosiluokilla 7 9 alkanut) Pakolliset kurssit, numeroarvostelu RUB11 Minun ruotsini Kurssilla kartoitetaan opiskelijan ruotsin kielen taidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita sekä analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Pohditaan ruotsin kielen merkitystä omassa elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Syvennetään vapaamuotoisia ja tuttavallisia matkailuun ja arkeen liittyviä vuorovaikutustaitoja. Käsiteltävät aihepiirit liittyvät nuorten omiin kiinnostuksen kohteisiin sekä tarpeisiin käyttää kieltä erityisesti suullisissa viestintätilanteissa. RUB12 Hyvinvointi ja ihmissuhteet Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia käyttäen ja niistä suoriutumiseen tarvittavia strategioita. Harjoitellaan taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Kurssilla pohditaan eri näkökulmista, mitä on hyvä elämä ja mikä merkitys hyvinvoinnilla ja ihmissuhteilla on ihmisen elämässä. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille. RUB13 Kulttuuri ja mediat Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa ja erilaisten tekstilajien tulkitsemis- ja tuottamistaitoa eri medioita hyödyntäen. Tutustutaan suomenruotsalaisiin ja muihin pohjoismaisiin kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. RUB14 Monenlaiset elinympäristömme Kurssilla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. Aihepiireinä ovat kulttuurisesti moninainen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt, joita tarkastellaan ensisijaisesti nuorten näkökulmasta. RUB15 Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja sekä pohditaan jatko-opintoja ja tulevaisuudensuunnitelmia. Tutkitaan mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä ruotsin kielellä. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua pohjoismaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön. Valtakunnalliset syventävät kurssit, numeroarvostelu RUB16 Viesti ja vaikuta puhuen Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.
13 RUB17 Kestävä elämätapa Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet. Paikalliset soveltavat kurssit, suoritusmerkintä RUB18 Kertauskurssi Kurssilla kerrataan lukion keskeinen kielioppi, käydään läpi vaativia tekstejä ja keskitytään sanaston harjoittamiseen yo-koetta silmällä pitäen. Kurssilla käydään läpi mm. vanhoja yo-kirjoituksia sekä pakollisten ja syventävien kurssien keskeisiä sisältöjä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. RUB19 Kertauskurssi Kurssilla kerrataan lukion keskeinen kielioppi, käydään läpi vaativia tekstejä ja keskitytään sanaston harjoittamiseen yo-koetta silmällä pitäen. Kurssilla käydään läpi mm. vanhoja yo-kirjoituksia sekä pakollisten ja syventävien kurssien keskeisiä sisältöjä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. RUB110 Abikurssi Kurssilla kerrataan lukion keskeinen kielioppi, käydään läpi vaativia tekstejä ja keskitytään sanaston harjoittamiseen yo-koetta silmällä pitäen. Kurssi pyritään ajoittamaan lukion viimeiselle vuodelle ennen opiskelijoiden osallistumista ylioppilaskirjoituksiin. Kurssilla käydään läpi mm. vanhoja yo-kirjoituksia. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. RUB111 Tekstinymmärtämisen kurssi Kurssilla harjoitellaan tekstinymmärtämistä vanhoja yo-kokeita tekemällä. Kurssi suoritetaan teemakurssina. RUB112 Kohdekielen kulttuuriin tutustuminen Opiskelija osallistuu kohdekielen kulttuurissa kurssille, jonka soveltuvuuden ruotsin kielen soveltavaksi kurssiksi aineopettaja päättää. Kurssilta saatavasta todistuksesta on käytävä ilmi kurssin sisältö sekä tuntimäärä. 13.4 B2 kieli saksa (perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut) Valtakunnalliset syventävät kurssit, numeroarvostelu SAB21 Elämän tärkeitä asioita Kurssilla pohditaan opiskeltavan kielen merkitystä omassa elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Kartoitetaan opiskelijan opiskeltavan kielen osaamista, analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja, asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Monipuolistetaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.
14 SAB22 Monenlaista elämää Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla. SAB23 Hyvinvointi ja huolenpito Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille. SAB24 Kulttuuri ja mediat Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai -alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. SAB25 Opiskelu, työ ja tulevaisuus Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. SAB26 Yhteinen maapallomme Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta. SAB27 Kansainvälinen toiminta Kurssilla hyödynnetään kielitaitoa ja vahvistetaan kulttuurista ymmärrystä tutustumalla tai osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön, vapaaehtoistyöhön tai työelämään tarvittaessa etäyhteyksiä hyödyntäen. Kielelliset tavoitteet määrittyvät toiminnan perusteella. Mahdollisesta osallistumisesta kansainväliseen toimintaan opiskelijat raportoivat yhdessä sovittavalla tavalla. SAB28 Viesti puhuen ja kirjoittaen Kurssilla vankennetaan tuottamistaitoja, joita tarvitaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan erilaisten tekstilajien tuottamista ja tulkintaa. Kerrataan aiemmin käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Paikalliset soveltavat kurssit, suoritusmerkintä SAB29 Kertauskurssi Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Käydään läpi vaativia tekstejä, harjoitellaan kirjoittamista ja kuullun ymmärtämistä. Kerrataan rakenteita. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. SAB210 Kohdekielen kulttuuriin tutustuminen
Opiskelija osallistuu kohdekielen kulttuurissa kurssille, jonka soveltuvuuden saksan kielen soveltavaksi kurssiksi aineopettaja päättää. Kurssilta saatavasta todistuksesta on käytävä ilmi kurssin sisältö sekä tuntimäärä. 15 13.5 B3 kieli saksa (lukiossa alkava oppimäärä) Valtakunnalliset syventävät kurssit, numeroarvostelu SAB31 Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia. SAB32 Matkalla maailmassa Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä. SAB33 Elämän tärkeitä asioita Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. SAB34 Monenlaista elämää Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla. SAB35 Hyvinvointi ja huolenpito Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille. SAB36 Kulttuuri ja mediat Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai -alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. SAB37 Opiskelu, työ ja tulevaisuus Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. SAB38 Yhteinen maapallomme
Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta. 16 Paikalliset soveltavat kurssit, suoritusmerkintä SAB39 Kertauskurssi Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Käydään läpi vaativia tekstejä, harjoitellaan kirjoittamista ja kuullun ymmärtämistä. Kerrataan rakenteita. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. SAB310 Kohdekielen kulttuuriin tutustuminen Opiskelija osallistuu kohdekielen kulttuurissa kurssille, jonka soveltuvuuden saksan kielen sovelta-vaksi kurssiksi aineopettaja päättää. Kurssilta saatavasta todistuksesta on käytävä ilmi kurssin sisältö sekä tuntimäärä. 13.6 Matematiikka, yhteinen opintokokonaisuus Pakollinen kurssi, numeroarvostelu MAY1 Luvut ja lukujonot Tavoitteet pohtii matematiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta kertaa ja täydentää lukualueet, kertaa peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskennan periaatteet vahvistaa ymmärrystään funktion käsitteestä ymmärtää lukujonon käsitteen osaa määrittää lukujonoja, kun annetaan alkuehdot ja tapa, jolla seuraavat termit muodostetaan saa havainnollisen käsityksen lukujonon summan määrittämisestä osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen summien avulla osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion kuvaajan ja lukujonojen tutkimisessa sekä lukujonoihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa. 13.7 Matematiikan pitkä oppimäärä Pakolliset kurssit, numeroarvostelu MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita osaa ratkaista toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkia ratkaisujen lukumäärää osaa ratkaista korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman polynomien jakolaskua osaa ratkaista yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomifunktion tutkimisessa ja polynomiyhtälöihin ja polynomiepäyhtälöihin sekä polynomifunktioihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa. MAA3 Geometria
harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita osaa ratkaista geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa osaa käyttää teknisiä apuvälineitä kuvioiden ja kappaleiden tutkimisessa ja geometriaan liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa. 17 MAA4 Vektorit ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin osaa tutkia kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla ymmärtää yhtälöryhmän ratkaisemisen periaatteen osaa tutkia kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla osaa käyttää teknisiä apuvälineitä vektoreiden tutkimisessa sekä suoriin ja tasoihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa. MAA5 Analyyttinen geometria ymmärtää, kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia yksinkertaisia itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä f(x) = a tai f(x) = g(x) osaa käyttää teknisiä apuvälineitä pistejoukon yhtälön tutkimisessa sekä yhtälöiden, yhtälöryhmien, itseisarvoyhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisemisessa sovellusongelmissa. MAA6 Derivaatta osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta osaa määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot tietää, kuinka rationaalifunktion suurin ja pienin arvo määritetään osaa käyttää teknisiä apuvälineitä raja-arvon, jatkuvuuden ja derivaatan tutkimisessa ja rationaaliyhtälöiden ja -epäyhtälöiden ratkaisemisessa sekä polynomi- ja rationaalifunktion derivaatan määrittämisessä sovellusongelmissa. MAA7 Trigonometriset funktiot tutkii trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla osaa ratkaista sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) = a tai sin f(x) = sin g(x) 2 2 osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin x cos x 1 tan x sin x ja cos osaa derivoida yhdistettyjä funktioita osaa tutkia trigonometrisia funktioita derivaatan avulla osaa hyödyntää trigonometrisia funktioita mallintaessaan jaksollisia ilmiöitä osaa käyttää teknisiä apuvälineitä trigonometristen funktioiden tutkimisessa ja trigonometristen yhtälöiden ratkaisemisessa ja trigonometristen funktioiden derivaattojen määrittämisessä sovellusongelmissa. MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot
18 kertaa potenssienlaskusäännöt mukaan lukien murtopotenssit tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä osaa tutkia juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla osaa hyödyntää eksponenttifunktiota mallintaessaan erilaisia kasvamisen ja vähenemisen ilmiöitä osaa käyttää teknisiä apuvälineitä juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden tutkimisessa ja juuri-, eksponentti- ja logaritmiyhtälöiden ratkaisemisessa sekä juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktion derivaattojen määrittämisessä sovellusongelmissa. MAA9 Integraalilaskenta ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan osaa määrittää pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion ominaisuuksien tutkimisessa ja integraalifunktion määrittämisessä sekä määrätyn integraalin laskemisessa sovellusongelmissa. MAA10 Todennäköisyys ja tilastot osaa havainnollistaa diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittää ja tulkita jakaumien tunnuslukuja perehtyy kombinatorisiin menetelmiin perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan normaalijakaumaa osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa sekä jakaumien tunnuslukujen määrittämisessä ja todennäköisyyksien laskemisessa annetun jakauman ja parametrien avulla. Valtakunnalliset syventävät kurssit, numeroarvostelu MAA11 Lukuteoria ja todistaminen perehtyy logiikan alkeisiin ja tutustuu todistusperiaatteisiin sekä harjoittelee todistamista hallitsee lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avulla syventää ymmärrystään lukujonoista ja niiden summista osaa käyttää teknisiä apuvälineitä lukujen ominaisuuksien tutkimisessa. MAA12 Algoritmit matematiikassa syventää algoritmista ajatteluaan osaa tutkia ja selittää, kuinka algoritmit toimivat ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan epälineaarisia yhtälöitä numeerisesti osaa tutkia polynomien jaollisuutta ja osaa määrittää polynomin tekijät osaa määrittää numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa osaa käyttää teknisiä apuvälineitä algoritmien tutkimisessa ja laskutoimituksissa. MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan osaa tutkia aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita