YLI-II Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma Nykyiset kiinteistöt Työnro:21452YV Oulu 30.11.05 AIR-IX YMPÄRISTÖ OY Muut toimistot: Sepänkatu 9 A 7 KAARINA 90100 OULU TAMPERE Puh. (08) 883 030 ESPOO Faksi (08) 8830 333 NÄRPIÖ e-mail: etunimi.sukunimi@airix.fi ALV rek. Y-tunnus: 0564810-5
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 1 2. LAINSÄÄDÄNTÖ JA ASETUKSET... 2 2.1 YMPÄRISTÖNSUOJELULAKI JA ASETUS... 2 2.2 ASETUS TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYSTÄ VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA... 2 2.3 VESIHUOLTOLAKI... 4 2.4 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI... 4 2.5 JÄTELAKI... 5 2.6 LAKI ERÄISTÄ NAAPURUUSSUHTEISTA... 5 3. SUUNNITTELUALUEEN PERUSTIEDOT... 5 3.1 MAANKÄYTTÖ... 5 3.2 POHJAVESIALUEET JA LUONNONSUOJELUALUEET... 5 3.3 ASUTUS... 6 3.4 JÄTEVESIEN KÄSITTELYN VAATIMUSTASO... 6 4. JÄTEVESIHUOLLON NYKYTILA... 6 4.1 KUNNAN VIEMÄRIVERKOSTO JA JÄTEVEDENPUHDISTAMO... 6 4.2 SUUNNITTELUALUE... 6 4.3 SIIRTOJÄRJESTELMÄT... 6 4.4 PIENPUHDISTAMOT JA KIINTEISTÖKOHTAISET JÄRJESTELMÄT... 6 6. JÄTEVESIENKÄSITTELYN VAIHTOEHDOT... 7 6.1 LIITTYMINEN NYKYISEEN VERKOSTOON... 7 6.2 KESKITETYT JÄRJESTELMÄT PIENPUHDISTAMOINEEN... 7 6.3 KIINTEISTÖKOHTAISET RATKAISUT... 8 6.3.1 Esikäsittely... 8 6.3.2 Maaimeyttämö... 9 6.3.4 Maasuodattamo... 10 6.3.5 Pienpuhdistamo... 11 6.3.6 Umpisäiliö... 12 6.4 SIIRTOJÄRJESTELMÄT... 13 7. VESIHUOLLON SUUNNITELMAPERUSTEET... 13 8. SUUNNITTELUALUEIDEN JÄTEVEDENKÄSITTELYN RAKENTAMISKUSTANNUKSET 13 8.1 NYKYISTEN KIINTEISTÖJEN VIEMÄRÖINTIKUSTANNUKSET... 14 8.1.1 Alue A... 14 8.1.2 Alue B... 15 8.1.3 Alue C... 15 8.1.4 Alue D... 16 8.1.5 Alue E... 16 8.1.6 Alue F... 17 8.1.7 Alue G... 17 8.1.8 Alue F ja G yhdistettynä... 18 8.1.9 Alue H... 18 8.1.10 Alue I... 18 8.1.11 Alue J... 19 9. RAHOITUSMAHDOLLISUUDET... 19
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 9.1 YMPÄRISTÖKESKUKSILTA HAETTAVAT TUET... 20 9.2 TE-KESKUKSISTA HAETTAVAT TUET... 20 9.3 KUNNISTA HAETTAVAT TUET... 20 9.4 KOTITALOUSVÄHENNYKSET VEROTUKSESSA... 21 LIITTEET... 22
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 1/22 1. YLEISTÄ Yleissuunnitelman tarkoituksena on löytää Karjalankylän osayleiskaava alueelle taloudellinen ja teknisesti toimiva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Yleissuunnitelma on laadittu kaavoitusprosessin osana, jolloin mm. kaavoituksessa on voitu huomioida vesihuollon tarpeet. Tässä osaraportissa on käsitelty nykyisten kiinteistöjen jätevedenkäsittelyä. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyissä on puutteita, sillä niiden ympäristöön aiheuttaman fosforikuormituksen on arvioitu olevan selkeästi suurempi kuin kaikkien viemäröinnin piirissä olevien yhdyskuntien jätevesien kuormitus yhteensä. Haja-asutusalueiden jätevesien oikeanlaisella käsittelyllä vaikutetaan sekä ympäristön tilaan että asumismukavuuteen. Vuoden 2004 alussa tuli voimaan valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista. Siinä esitettyihin puhdistusvaatimuksiin pääsemiseksi joutuu suuri osa haja-asutusalueen kiinteistöistä parantamaan nykyistä jätevesien käsittelyjärjestelmäänsä. Viime vuosina on haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn kehitetty ja tutkittu lukuisia erilaisia puhdistusjärjestelmiä. Sopivan ja hinta-laatusuhteeltaan järkevän järjestelmän valinnassa kiinteistön omistajilla on tulevaisuudessa tiedon tarve. Toisaalta jotkin haja-asutusalueet on taloudellisesti ja ympäristön kannalta parempi liittää viemäriverkoston piiriin. Jatkossa jätevesienkäsittelymuotojen ratkaisut ja toteuttamiset tulevatkin työllistämään kiinteistöjen omistajien lisäksi niin kuntien päättäjiä, suunnittelijoita kuin rakentajia. Alueen osalta ensisijainen ratkaisuvaihtoehto jätevesien käsittelyksi on viemäröinti ja keskitetty puhdistamo. Suunnitelmaselostuksessa on esitelty myös kiinteistökohtaisia jätevedenkäsittelymenetelmiä ja niiden kustannuksia.
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 2/22 2. LAINSÄÄDÄNTÖ JA ASETUKSET Jätevesien käsittelyyn ja ympäristöön johtamiseen liittyviä keskeisiä määräyksiä löytyy ympäristönsuojelulaista, vesihuoltolaista, maankäyttö- ja rakennuslaista, jätelaista sekä naapuruussuhteita käsittelevästä laista. Lisäksi vuoden 2004 alussa voimaan tullut talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskeva asetus sisältää uusimmat ja tärkeimmät määräykset, jotka tulee huomioida jatkossa. 2.1 YMPÄRISTÖNSUOJELULAKI JA ASETUS Ympäristönsuojelulain (86/2000) tavoitteena on mm. ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja. Lain 103 :ssä käsitellään jätevesien yleisiä puhdistamisvelvollisuuksia. Laissa edellytetään viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevedet käsiteltävän ja johdettavan siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tarkemmin puhdistusvaatimuksista on mainittu ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla annetussa jo aiemminkin mainitussa valtioneuvoston asetuksessa (542/2003), jota käsitellään lähemmin kohdassa 2.2. Kuitenkin lain 103 :n mukaan voidaan muut kuin vesikäymälän jätevedet johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Eli tämän perusteella ns. harmaita vesiä ei saa johtaa puhdistamattomina suoraan pintavesiin. Lain 19 :n mukaan voidaan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä antaa ympäristöön johdettavien jätevesien enimmäiskuormituksesta lievemmät raja-arvot tai päinvastoin voidaan myös määrätä alueita, joilla ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi on jätevesien johtaminen maahan tai vesistöön kielletty. Ympäristönsuojelulain 28 mukaan tarvitaan lupa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan. Ympäristönsuojeluasetuksessa (169/2000) määritellään tarkemmin jätevesien johtamisen luvanvaraisuus. Asetuksen mukaan ympäristölupa tarvitaan puhdistamolle, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, tai vähintään 100 henkilön asumisjätevesien johtaminen muualle kuin yleiseen viemäriin. 2.2 ASETUS TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYSTÄ VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Edellä käsitellyn ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla säädettiin Valtioneuvoston ns. haja-asutuksen jätevesiasetus (542/2003), joka tuli voimaan vuoden 2004 alussa. Asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 3/22 päästöjä ja ympäristön pilaantumista ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Käytännössä asetusta sovelletaan kaikkiin kiinteistöihin, jotka eivät ole yleisen viemäröinnin piirissä, tai joiden talousjäteveden johtaminen ei edellytä ympäristönsuojelulain 103 :n 2 momentin mukaan jäteveden puhdistamista ennen sen päästämistä ympäristöön. Asetuksessa määritellään jätevesien yleiset käsittelyvaatimukset, joissa on annettu ympäristöön joutuvien kuormitusten vähentämisrajat. Kunnan omissa ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan rajata alueita, joissa ympäristöön joutuvien kuormitusten vähentämisrajat ovat lievemmät. Nämä raja-arvot on koottu taulukkoon 1. Taulukko 1. Haja-asutuksen jätevesiasetuksen yleiset käsittelyvaatimukset. Kuormituksen vähentämisvaatimus Kuormituksen vähentämisvaatimus perustaso [%] lievennetty käsittely [%] Orgaaninen aines 90 80 (BHK 7 ) Kok. fosfori (P) 85 70 Kok.typpi (N) 40 30 Yhden asukkaan käsittelemättömien jätevesien keskimääräinen kuormitus grammoina vuorokaudessa (g/d): Orgaaninen aines BHK 7 = 50 g/d Kokonaisfosforin (P) määrä 2,2 g/d Kokonaistypen (N) määrä 14 g/d Asetuksen mukaan on kiinteistöille laadittava selvitys sekä käyttö- ja huoltoohje jätevesijärjestelmästä, jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä aiheutuva kuormitus ympäristöön. Vesikäymälällä varustetuissa kiinteistöissä nämä asiapaperit on laadittava vuoden 2006 ja muissa vuoden 2008 alkuun mennessä. Selvitys käyttö- ja huolto-ohjeineen on säilytettävä kiinteistöllä ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Jätevesijärjestelmää on käytettävä ohjeiden mukaisesti siten, että asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset täyttyvät. Mikäli jätevesijärjestelmä on rakennettava tai sen toimintaa tehostettava, on siitä laadittava suunnitelma, jota on noudatettava järjestelmää rakennettaessa. Asetuksen sisältämät jätevesien käsittelyvaatimukset ovat voimassa 1.1.2004 alkaen uudisrakentamisessa sekä kiinteistöillä, joissa jätevesijärjestelmään tehdään vähäistä suurempia korjaus- ja muutostöitä. Asetuksen voimaan tullessa olemassa olevat jätevesijärjestelmät on saatettava vastaamaan asetuksen käsittelyvaatimuksia kymmenen vuoden kuluessa eli vuoden 2014 alkuun mennessä. Mikäli asetuksen käsittelyvaatimusten noudattaminen tuottaa kiinteistölle kohtuuttomia taloudellisia ja teknisiä vaatimuksia ja kiinteistön jätevesien ympäristöön tuottamaa kuormitusta voidaan pitää vähäisenä, voidaan jätevesijärjestelmän parantamista siirtää vuoden 2017 loppuun saakka.
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 4/22 2.3 VESIHUOLTOLAKI Vesihuoltolain (119/2001) tavoitteena on turvata kohtuullisin kustannuksin saatavissa oleva moitteeton talousvesi sekä terveyden- että ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Laissa säädetään mm. vesihuollon kehittämisestä, järjestämisestä ja hoitamisesta, vesihuoltoverkostoon liittämisestä, maksuista sekä kuluttajansuojasta. Vesihuoltolain 3 :n perusteella vesihuoltolaitoksella tarkoitetaan laitosta, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta. Määritelmän mukaan vesihuoltolaki koskisi kaikkia tällaisia laitoksia niiden omistuspohjasta riippumatta. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan lain piiriin kuuluvan vesihuoltolaitokset, jotka toimittavat vettä tai vastaanottavat jätevettä yli 10 m 3 /vrk tai palvelevat yli 50 henkilöä, mikäli ne palvelevat useampaa kuin muutamaa kiinteistöä. Siten mahdolliset kyläkohtaiset puhdistamot, joiden koko ylittää edellä mainitut rajat, kuuluvat lain piiriin. Tällöin niitä koskevat jäljempänä esitettävät vesihuoltolain kohdat toiminta-alueiden hyväksymismenettelystä ja kyseisen laitoksen toiminta-alueen kiinteistöt tulevat verkostoon liittymisvelvollisuuden piiriin. Lain 5 :n mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan ja yhteistyössä vesihuoltolaitosten kanssa laatia vesihuollon kehittämissuunnitelmia, joissa erityisesti pitää kiinnittää huomiota sekä kaavoitusalueille että ympäristönsuojelumääräyksillä rajatuille alueille. Kiinteistön omistaja vastaa vesihuoltolain 6 :n mukaan kiinteistönsä vesihuollosta. Mikäli suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia toimenpiteistä vesihuoltohuoltolaitoksen perustamiseksi tai laitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi. Lain 8 :ssä käsitellään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä. Jokaiselle alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle kunta hyväksyy toiminta-alueen, josta vesihuoltolaitos on tehnyt oman esityksensä. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista on asiasta pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille tilaisuus tulla kuulluiksi. Vesihuoltolain 10 :n mukaan on vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Hule- ja kuivatusvesien poisjohtamiseksi ei tarvitse liittyä viemäriin, jos nämä vedet on muutoin poistettavissa asianmukaisesti. Liittämisvelvollisuudesta voi saada vapautuksen, mikäli verkostoon liittäminen koituisi taloudellisesti kohtuuttomaksi, tarve vesihuoltolaitoksen palveluille on vähäinen ja jätevesien kokoaminen ja käsittely ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. 2.4 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI Maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) mainitaan rakennusluvan edellytyksistä vesihuollon kannalta niin asemakaava-alueella kuin sen
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 5/22 ulkopuolella. Lain 135 :ssä edellytetään asemakaava-alueella vedensaanti ja viemäröinti järjestettävän tyydyttävästi ilman haittaa ympäristölle. Pykälässä 136 mainitaan ettei asemakaava-alueen ulkopuolella vedensaannin ja viemäröinnin järjestäminen saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia. Mikä sitten on erityinen kustannus? Tässä yhteydessä voitaneenkin viitata vesihuoltolain 8 :ään, jossa edellytetään vesihuoltolaitoksen toimintaalueiden määritettävän sellaisiksi, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. 2.5 JÄTELAKI Jätelain (1072/1993) 3 :n mukaan jätteeksi katsotaan aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaan saostuskaivoliete lasketaan jätteeksi. Lain 4 :ssä edellytetään, että kaikessa toiminnassa huolehditaan jätettä syntyvän mahdollisimman vähän ja että jätteistä ei aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. 2.6 LAKI ERÄISTÄ NAAPURUUSSUHTEISTA Vuosien takaa laaditussa laissa eräistä naapuruussuhteista (26/1920) mainitaan 3 ja 4 :ssä mm. käymälän rakentamisesta siten, ettei naapuri kärsi siitä ilmeistä haittaa. Laki edellyttää myös ettei likavettä kaadettako tai johdettako sekä jätteitä pantako sellaiseen paikkaan, että naapurille tai muulle lähellä asuvalle sen kautta aiheutuu haittaa. 3. SUUNNITTELUALUEEN PERUSTIEDOT 3.1 MAANKÄYTTÖ Tämä yleissuunnitelma on laadittu yhdessä alueen osayleiskaavan laatimisen kanssa. Maankäyttö on esitetty kaavoituksen suunnitelmaselostuksessa. 3.2 POHJAVESIALUEET JA LUONNONSUOJELUALUEET Alueella ei ole talousvedenkäytön kannalta merkittäviä pohjavesialueita. Kaavaselostuksessa on mahdollisista luonnonsuojelualueista tarkempi kuvaus.
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 6/22 3.3 ASUTUS Suunnittelualueella on nykyisellään reilut 230 kiinteistöä, joista lomaasuntoja on n. 60. 3.4 JÄTEVESIEN KÄSITTELYN VAATIMUSTASO Jätevesien käsittelyvaatimuksina käytetään haja-asutuksen jätevesiasetus (542/2003) perustason vaatimuksia. Myös kunnan rakennusjärjestys asettaa vaatimuksia kiinteistökohtaisille järjestelmille. 4. JÄTEVESIHUOLLON NYKYTILA 4.1 KUNNAN VIEMÄRIVERKOSTO JA JÄTEVEDENPUHDISTAMO Yli-Iin asemakaavoitettu alue on viemäröitä ja lisäksi viemäri on rakennettu Paratiisitielle. Kierikkikeskuksesta on rakennettu paineviemäri, joka liittyy kunnan viemäriverkostoon. Viemäriverkostoon on liittynyt n. 155 asuinkiinteistöä ja 29 palvelukiinteistöä. Viemäriverkoston jätevesimäärä oli vuonna 2003 34441 m3 eli noin 95 m3/h. Jätevedenpuhdistamon kapasiteetistä on käytössä n. 16 % laitoksen mitoituksesta. Pohjukan alueella on viemäriverkossa 13 kiinteistöä ja niillä on oma puhdistamo, jonka toiminta on heikko. Verkoston laajentaminen Karjalankylään päin ei aiheuta kapasiteetti ongelmia puhdistamolla eikä verkostossa. 4.2 SUUNNITTELUALUE Suunittelualue sijaitsee Iijoen rantavyöhykkeellä. Nykyiset kiinteistökohtaiset järjestelmät rehevöittävät vesistöä puutteellisen puhdistustehonsa takia. 4.3 SIIRTOJÄRJESTELMÄT Nykyisellään alueella ei ole käytössä siirtojärjestelmiä. 4.4 PIENPUHDISTAMOT JA KIINTEISTÖKOHTAISET JÄRJESTELMÄT Yleisimmin haja-asutusalueilla kiinteistöjen jätevedet käsitellään saostuskaivoissa ja tämän jälkeen maahan imeyttämällä. Tarkkaa tietoa alueen
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 7/22 haja-asutusalueen kiinteistöjen jo olemassa olevista pienpuhdistamoista tai muista jätevesien käsittelyjärjestelmistä ei tämän selvityksen valmistumisaikana ollut saatavilla. Yli-Iin rakennusjärjestyksessä on määrätty haja-alueen jätevesienkäsittelystä lyhyesti seuraavaa: Tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla jätevesien maahan imeyttäminen on kielletty. Vesistöjen rantavyöhykkeellä jätevedet voidaan käsitellä asianmukaisella maasuodattimella tai pienpuhdistamolla. Käsiteltyjäkään jätevesiä ei saa johtaa suoraa vesistöön. Tulva- tai vesijättöalueella jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön. Vesistöjen rantavyöhykkeellä alle 100 metrin etäisyydellä lomaasuntojen tulee käyttää kuivakäymälää tai vastaavaa. Pesu ja saunavedet tulee johtaa maaperään maahanimeytyksellä. Edellä mainittujen alueiden ulkopuolella voidaan jätevedet käsitellä maahanimeytyksellä, mikäli paikalliset olot ( maaperä-, pohjavesisek ympäristöolosuhteet) sen sallivat. Mikäli paikalliset olot estävät maahanimeytyksen, tulee jätevedet käsitellä maasuodattimella tai pienpuhdistamolla. Maasuodin tulee rakentaa vähintään 50 metrin ja maahanimeytys vähintään 30 metrin etäisyyteen vesialueen rajasta. Molempien etäisyys naapurin rajasta on oltava vähintään 5 metriä. Edellä mainitut ehdot ovat linjassa nykyisen lainsäädännön kanssa kunhan käsittelymenetelmät täyttävät niille nykyään asetetut vaatimukset. 6. JÄTEVESIENKÄSITTELYN VAIHTOEHDOT 6.1 LIITTYMINEN NYKYISEEN VERKOSTOON Kiinteistöjen liittyminen viemäriverkostoon ja jätevesien johtaminen kunnallisella puhdistamolla on ensisijainen vaihtoehto jätevesien käsittelyratkaisuksi. Jätevesien käsittely isolla kunnallisella puhdistamolla on kohtuullisen edullista ja puhdistustulokset ovat varsin tasalaatuisia. Mikäli kiinteistö sijaitsee riittävän lähellä nykyistä viemäröityä aluetta tai mahdollista siirtoviemäriä, tulee tämä vaihtoehto taloudellisesti mahdolliseksi. Suunnittelualueella tutkittiin nykyisen verkoston hyödyntämistä alueilla A ja J osa-alueineen. 6.2 KESKITETYT JÄRJESTELMÄT PIENPUHDISTAMOINEEN Tässä vaihtoehdossa rakennettaisiin riittävän tiheässä sijaitsevien kiinteistöjen kesken viemäröintilinja ja jätevedet johdettaisiin yhdelle yhteiselle puhdistamolle. Puhdistamo voi olla kohtuullisen iso, koko kyläyhteisön jäte-
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 8/22 vedet käsittelevä tai sitten voivat myös lähinaapurit hankkia yhteisen kahden kiinteistön keskitetyn pienpuhdistamon. Markkinoilla on paljon yrityksiä, joilta löytyy paljon eri kokoisia valmiita pienpuhdistamoja. Pienimmät on räätälöity yhden kiinteistön jätevesille ja isoimpia löytyy aina asukasvastineluvultaan 400:lle hengelle. Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä muistaa, että ympäristönsuojeluasetuksen mukaan vaaditaan ympäristölupa vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseksi puhdistamolla. Lisäksi yli 50 hengen puhdistamo tulkitaan vesihuoltolaitostoiminnaksi, mikäli puhdistamo palvelee useita kiinteistöjä. Tällöin vesihuoltolaki koskee kyseistä laitosta. Keskitetyn järjestelmän puhdistamoratkaisuna voidaan valmiin pakettipuhdistamon lisäksi käyttää maaperäkäsittelyä. Tosin tällaisen puhdistamon tilantarve on sen verran suuri, että puhdistamoratkaisuna maaperäkäsittely onnistuu ehkä vain muutamalle kiinteistölle kerrallaan. 6.3 KIINTEISTÖKOHTAISET RATKAISUT Mikäli kiinteistön liittyminen kunnalliseen viemäröintiin tai keskitetyn puhdistamon varaan ei tule kysymykseen, on turvauduttava kiinteistökohtaiseen jätevesien käsittelyyn, jotka jakautuvat periaatteessa kahteen ryhmään: maaperäkäsittelyyn ja pienpuhdistamoon: 6.3.1 Esikäsittely Kiinteistökohtaisissa puhdistamoissa käytetään esikäsittelynä saostuskaivoja. Tällöin jätevedestä erotetaan laskeutuva ja kelluva kiintoaines, mikä vähentää varsinaisten käsittelyjärjestelmien kuormitusta. Saostuskaivot ovat yleensä kaksi- tai kolmiosaisia ja jäteveden viipymän saostuskaivossa on oltava riittävä kiintoaineen laskeutumisen kannalta, eli noin 2-3 vuorokautta. Saostuskaivot tulee tyhjentää vähintään 1-2 kertaa vuodessa. Siihen kerääntyvä liete kuljetetaan jatkokäsittelyä varten yleensä kunnalliselle puhdistamolle. Saostuskaivojen hinnat ovat 1 000 1 500 euroa. Saostuskaivot vähentävät jäteveden kiintoaineen määrää noin 70 %, mutta orgaanisen aineen, fosforin ja typen määrät vähenevät ainoastaan 10-20 %, myöskin jäteveden bakteerit jäävät saostuskaivoon huonosti. Yksinään saostuskaivo ei siis ole riittävä jäteveden käsittelymenetelmä, vaan tarvitaan jatkokäsittelyä.
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 9/22 Betoninen, kolmiosainen saostuskaivo: 1. tuloviemäri 2. laskeutuva kiintoaines 3. selkeytynyt jätevesi jatkopuhdistukseen 6.3.2 Maaimeyttämö Maaperäkäsittelyt jakautuvat maaimeyttämöön ja maasuodattamoon. Maaimeytyksessä saostuskaivoissa esikäsitelty jätevesi johdetaan rei itettyjä imeytysputkia myöten maahan imeytysalueelle, jossa maaperän omat pieneliöt hajottavat jäteveden orgaanista ainesta ja kuluttavat sen ravinteita. Jätevesi myös imeytyy maaperän läpi, jolloin se puhdistuu. Maaperästä puhdistunut jätevesi kulkeutuu lopulta pohjaveteen, minkä vuoksi maaimeytysjärjestelmää ei saa rakentaa tärkeille pohjavesialueille. Maaperän tulee olla hyvin vettä läpäisevää hiekkaa tai soraa. Etäisyydet vesistöihin ja naapurien tontteihin tulee myös olla riittävät. Maaimeytys voidaan toteuttaa joko imeytyskenttänä tai ojastona ja imeytysjärjestelmää voidaan tehostaa lämmityskaapeleilla. Maaimeytysjärjestelmän käyttöikä on 10-15 vuotta. Rakennuskustannukset ovat noin 2 500 3 000 euroa ja vuotuiset käyttökustannukset noin 150-200 euroa. Hyväkuntoisessa imeytyskentässä jäteveden fosforipitoisuus pienenee 60-80 %, typpipitoisuus 20-40 %, orgaanisen aineksen määrä 90-99 % ja bakteerien määrä 99 %.
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 10/22 Imeytysjärjestelmä: 1. tuuletusputki 2. tiivis putki 3. saostuskaivot 4. jakokaivo 5. imeytysputki 6. tarkastusputki 6.3.4 Maasuodattamo Maasuodatusmenetelmässä saostuskaivossa esikäsitelty jätevesi jaetaan imeytysputkilla maasuodatinkenttään, jossa se suodatinmateriaalin läpi kulkiessaan puhdistuu. Puhdas jätevesi kerätään suodatinkerroksen alapuolisessa kokoomakerroksessa takaisin putkistoihin ja johdetaan muualle purkuputkea pitkin. Maasuodatusta käytetään yleensä niissä tapauksissa, joissa jäteveden maahanimeytys ei ole mahdollista, esimerkiksi maaperän ollessa liian tiivis tai pohjaveden pinnan tai kallion ollessa liian lähellä. Maasuodatin voidaan toteuttaa joko kenttänä tai ojastona ja sen käyttöikä on 15-20 vuotta. Puhdistusteho laskee yleensä parin ensimmäisen vuoden jälkeen. Maasuodattimen hinta on n. 3 000 4 000 euroa ja vuotuiset käyttökustannukset 150 200 euroa. Hyväkuntoinen maasuodatin poistaa jätevedestä fosforia 25-50 %, typpeä 10-40 %, orgaanista ainesta 90-99 % ja bakteereja 95-99 %. Fosforin poistoteho maasuodattamossa ei yleensä riitä täyttämään jätevesiasetuksen käsittelyvaatimuksia. Fosforin poistoa voidaan tehostaa joko asentamalla suodatinhiekan joukkoon fosforia sitovaa materiaalia tai käyttämällä fosforinsuodatusta suodatuskentän jälkeen. Lisäkustannuksia tällaisesta tulee noin 1500-2500, jolloin kokonaiskustannukset ovat 4500 6500.
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 11/22 Maasuodatusjärjestelmä: 1. tuuletusputki 2. tiivis putki 3. saostuskaivot 4. jakokaivo 5. imeytysputki 6. kokoomaputki 7. kokoomakaivo 8. ( fosforinpoistokaivo ) 9. purkuputki 6.3.5 Pienpuhdistamo Pienpuhdistamot ovat biologisia, kemiallisia tai biokemiallisia asumisjätevesille suunnattuja puhdistamoita. Pienpuhdistamoiden puhdistustulokset ovat varsin hyviä, mikäli puhdistamoja huolletaan vaaditulla tavalla. Ne ovat herkempiä häiriöille kuin maasuodattomat. Myös pienpuhdistamoiden monimutkainen tekniikka vaatii huolenpitoa, minkä takia puhdistamoa hankittaan kannattaakin sisällyttää huoltosopimus. Pienpuhdistamoa voidaan käyttää myös silloin kun jäteveden käsittelyn on sovittava pieneen tilaan ja maaperältään vaikeisiin olosuhteisiin. Pienpuhdistamon käyttöikä on 10 30 vuotta ja hinta alkaen 5 000 euroa, käyttökustannukset vuosittain ovat 200 300 euroa.
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 12/22 Esimerkki tehdasvalmisteisesta pienpuhdistamosta: 6.3.6 Umpisäiliö Jossain tapauksissa jätevedet kerätään tiiviiseen umpisäiliöön, joka tyhjennetään sen täyttyessä ja kerätty jätevesi kuljetetaan jatkokäsittelyyn yleensä kunnalliselle puhdistamolle. Umpisäiliö on ratkaisu alueilla, joilla jätevesiä ei voida käsitellä kiinteistöllä ympäristön pilaantumisen tai terveydellisten haittojen vuoksi. Umpisäiliön hinta on noin 1 000 1 400 euroa ja umpisäiliö on tyhjennettävä 2 12 kertaa vuodessa veden kulutuksesta ja säiliön koosta riippuen. Tyhjennyskustannukset ovat viisihenkisellä perheellä noin 3 000 euroa/ vuosi. Käyttöaika umpisäiliöllä on 15 20 vuotta. Järjestely, jossa kaikki jätevedet johdetaan umpisäiliöön: 1. tuuletusputki 2. tiivis putki 3. pallomainen, lujitemuovinen umpisäiliö 4. täyttymishälytin
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 13/22 6.4 SIIRTOJÄRJESTELMÄT Suunnitteilla on rakentaa siirtoviemäri Yli-Iistä Iihin. Mahdollista siirtoviemäriä voidaan hyödyntää myös linjan läheisyydessä olevien kiinteistöjen viemäröinnissä. Keräämällä useamman kiinteistön jätevedet yhteen ja johtamalla siirtoviemäriin vältytään omien puhdistamojen hankinnalta. Myös keskitettyjen puhdistamojen korvaaminen pumppaamolla mahdollistaa siirtoviemäriin liittymisen. Puhdistamo voidaan sijoittaa uudelleen, mikäli tarvealueita löytyy. 7. VESIHUOLLON SUUNNITELMAPERUSTEET Tässä suunnitelmassa on tarkasteltu suunnittelualueen jäteveden käsittelymahdollisuuksia. Jätevesien järjestelyssä on pyritty liittämään alue yleiseen jo olemassa olevaan viemäröintiin mahdollisuuksien mukaan. Suunnittelualue on rajattu osakokonaisuuksiin kustannuslaskentaa varten. Viemäröintilinjaukset on alustavasti tehty peruskarttojen korkeuskäyrien sekä alueen todennäköisen rakennettavuuden perusteella. Tämän jälkeen on paikan päällä tehty maastotarkastelu, jonka perusteella on päätetty mahdolliset pumppaamoiden paikat sekä viemärilinjaukset joko viettona tai paineviemäröinnillä. Suunnitelmakartoissa viemäröintilinjaukset on esitetty käytettäessä sekä vietto- että paineviemäreitä. Rakennuskustannuksissa on käytetty viemärilinjausten keskimääräisiä rakennuskustannuksia, joten todelliset kustannukset voivat paikallisesti vaihdella hieman alueen maan rakennettavuuden perusteella. Isojen teiden ja vesistöjen alitukset on huomioitu kustannuslaskennassa. Suunnitelmakartta on liitteenä 1 ja osa-aluekartat liitteinä 1A-1J. 8. SUUNNITTELUALUEIDEN JÄTEVEDENKÄSITTELYN RAKENTAMIS- KUSTANNUKSET Viemäröintikustannukset on laskettu osa-alueittain kokonaishintana ja kustannuksina kiinteistöä kohden. Kaikki kustannukset ovat arvonlisäverottomia. Suunnittelualueiden viemäröintikustannuksiin laskettiin johtolinjojen lisäksi tarvittavat pumppaamot, isompien teiden ja vesistöjen alitukset. Lisäksi on laskettu vuotuiset käyttökustannukset, jotka perustuvat laitteiden käyttökustannuksiin ja korjauskustannuksiin palkkakuluineen. Kustannusarviolaskelmat on esitetty liitteessä 2.
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 14/22 Joillakin alueilla on tutkittu viemäröinnin toteuttamista osittain viettoviemärein tai pelkästään paineviemärein. Paineviemäröinti tulee kyseeseen kun kiinteistöjen väli matka kasvaa. 8.1 NYKYISTEN KIINTEISTÖJEN VIEMÄRÖINTIKUSTANNUKSET Kaikki hinnat alv 0%. 8.1.1 Alue A Alue A on ajateltu liitettävän nykyiseen viemäriverkostoon. Alueella on nykyisellään pienpuhdistamo, joka korvataan linjapumppaamolla. Osa-alue A on jaettu neljään osaan, jotta saadaan selville siirtoviemärin rakentamiskustannusten riippuvuus siirtoviemärin pituudesta. Alueella A on 39 A1 6, A2 6 ja A3 17 kiinteistöä. Viemäröintikustannukset ja jätevesien johtaminen nykyiseen verkostoon osa-alueittain muodostuu seuraavasti: A (osittain viettoviem.) + A1 (paineviem.) + A2 (paineviem.) +A3 (osittain viettoviem.) rakentamiskustannukset 401 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 5 900 vuotuiset käyttökustannukset 3 300 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistöä kohden 50 /a/kiinteistö A (osittain viettoviem.) + A1 (paineviem.) + A2 (paineviem.) rakentamiskustannukset 278 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 5 500 vuotuiset käyttökustannukset 2 200 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistöä kohden 45 /a/kiinteistö A (osittain viettoviem.) + A1 (paineviem.) rakentamiskustannukset 225 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 5 000 vuotuiset käyttökustannukset 1 600 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistöä kohden 35 /a/kiinteistö A (osittain viettoviem.) rakentamiskustannukset 184 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 4 700 vuotuiset käyttökustannukset 1 100 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistöä kohden 30 /a/kiinteistö Koska alueet liittyvät nykyiseen viemäriverkostoon tulee käyttökustannuksissa huomioida nykyiset viemärilaitoksen taksat. Koska käyttömaksu ei voi poiketa nykyisestä 1,05 /m tulee kiinteistön vuotuiseksi käyttökustannuksiksi n. 200-300 /a riippuen kiinteistössä syntyvästä jätevesimäärästä.
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 15/22 8.1.2 Alue B Alue B kattaa Karjalankylän alueen. Alueelle on suunniteltu rakennettavan oma puhdistamo ja sisäinen viemäriverkosto. Alueella on 49 kiinteistöä. Kustannukset ovat seuraavat. Osittain viettoviemärein: rakentamiskustannukset: 338 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 6900 vuotuiset käyttökustannukset 7 500 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 150 /a/kiinteistö Paineviemärein: rakentamiskustannukset: 335 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 6 800 vuotuiset käyttökustannukset 9 900 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 200 /a/kiinteistö Lisäksi tutkittiin alueen B jätevesien johtamista Yli-Iin puhdistamolle. Alueen B viemäröinti osin viettoviemärein ja jätevesien johtaminen siirtolinjalla alueelle A maksaa 358 000, joka tekee 7 100 kiinteistöä kohden. Vuotuiset käyttökustannukset ovat 7100 eli 140 /kiinteistö. Alueen B viemäröinti paineviemärein ja jätevesien johtaminen siirtolinjalla alueelle A maksaa 264 000, joka tekee 5 400 kiinteistöä kohden. Vuotuiset käyttökustannukset ovat 9100 eli 190 /kiinteistö. Alueen A, A1, A2, A3 ja B viemäröinti siirtolinjalla nykyiselle puhdistamolle maksaa yhteensä 665 000, joka tekee kiinteistöä (117 kpl ) kohden 5 700. 8.1.3 Alue C Alue C kattaa Niskalan ja Ala-Jakun alueen. Alueelle on suunniteltu rakennettavan oma puhdistamo ja sisäinen viemäriverkosto. Alueella on 4 kiinteistöä. Kustannukset ovat seuraavat. Paineviemärein: rakentamiskustannukset: 37 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 9 200 vuotuiset käyttökustannukset 1000 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 250 /a/kiinteistö
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 16/22 8.1.4 Alue D Alue D kattaa Turtisen alueen ja osan Martimojokea. Alueelle on suunniteltu rakennettavan oma puhdistamo ja sisäinen viemäriverkosto. Alueella on 43 kiinteistöä. Kustannukset ovat seuraavat. Osittain viettoviemärein: rakentamiskustannukset: 385 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 9000 vuotuiset käyttökustannukset 8900 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 210 /a/kiinteistö Alueella D tutkittiin myös tiiviimmän alueen D1 kustannuksia. Alueella on 24 kiinteistöä. Kustannukset ovat seuraavat. Osittain viettoviemärein: rakentamiskustannukset: 181 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 7 500 vuotuiset käyttökustannukset 4 300 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 180 /a/kiinteistö 8.1.5 Alue E Alue E kattaa Maalismaan alueen. Alueelle on suunniteltu rakennettavan oma puhdistamo ja sisäinen viemäriverkosto. Alueella on 16 kiinteistöä. Kustannukset ovat seuraavat. Paineviemärein: rakentamiskustannukset: 123 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 7 700 vuotuiset käyttökustannukset 3 300 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 210 /a/kiinteistö Alueella E tutkittiin myös tiiviimmän alueen E1 kustannuksia. Kustannukset ovat seuraavat. Osittain viettoviemärein: rakentamiskustannukset: 63 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 7 000 vuotuiset käyttökustannukset 1 600 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 180 /a/kiinteistö
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 17/22 8.1.6 Alue F Alue F kattaa Mannisenrannalta Jurvakaisen alueen. Alueelle on suunniteltu rakennettavan oma puhdistamo ja sisäinen viemäriverkosto. Alueella on 8 kiinteistöä. Kustannukset ovat seuraavat. Osittain viettoviemärein omalla puhdistamolla: rakentamiskustannukset: 58 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 7 300 vuotuiset käyttökustannukset 1 700 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 210 /a/kiinteistö Lisäksi tutkittiin mahdollisuutta johtaa jätevedet joen alitse Karjalankylälle. Kustannukset ovat seuraavat. Osittain viettoviemärein siirtolinjalla: rakentamiskustannukset: 70 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 8 700 vuotuiset käyttökustannukset 1 400 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 180 /a/kiinteistö 8.1.7 Alue G Alue G kattaa Mannisenrannalta Mannisen alueen. Alueelle on suunniteltu rakennettavan oma puhdistamo ja sisäinen viemäriverkosto. Alueella on 6 kiinteistöä. Kustannukset ovat seuraavat. Osittain viettoviemärein omalla puhdistamolla: rakentamiskustannukset: 56 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 9 400 vuotuiset käyttökustannukset 1 100 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 180 /a/kiinteistö Lisäksi tutkittiin mahdollisuutta johtaa jätevedet joen alitse Karjalankylälle. Kustannukset ovat seuraavat. Osittain viettoviemärein siirtolinjalla: rakentamiskustannukset: 66 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 11 000 vuotuiset käyttökustannukset 1 100 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 180 /a/kiinteistö
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 18/22 8.1.8 Alue F ja G yhdistettynä 8.1.9 Alue H Tutkittiin vielä mahdollisuutta yhdistää osa-alueet G ja F. Kustannukset muodostuvat omalla puhdistamolla seuraavasti: Osittain viettoviemärein: rakentamiskustannukset: 115 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 8 200 vuotuiset käyttökustannukset 2 000 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 140 /a/kiinteistö Lisäksi tutkittiin mahdollisuutta johtaa jätevedet joen alitse Karjalankylälle käsiteltäväksi. Kustannukset ovat seuraavat. Osittain viettoviemärein: rakentamiskustannukset: 139 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 9 900 vuotuiset käyttökustannukset 1 900 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 140 /a/kiinteistö Mikäli jätevedet johdetaan Karjalankylälle ja sieltä edelleen nykyiselle puhdistamolle käsiteltäväksi siten, että myös alueiden A, A1, A2 ja A3 jätevedet käsitellään nykyisellä puhdistamolla saadaan: rakentamiskustannukset: 803 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 6 100 vuotuiset käyttökustannukset 14 000 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 110 /a/kiinteistö Tällöin viemäröinnin piirissä on 131 kiinteistöä. Alue H kattaa Jalokosken rannan loma-asunnot. Alueelle on suunniteltu rakennettavan oma puhdistamo ja sisäinen viemäriverkosto. Alueella on 4 kiinteistöä. Kustannukset ovat seuraavat. Paineviemärein: rakentamiskustannukset: 31 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 7 800 vuotuiset käyttökustannukset 1 000 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 250 /a/kiinteistö 8.1.10 Alue I Alue I kattaa Puusaaren pohjoiskärjen. Alueelle on suunniteltu rakennettavan oma puhdistamo ja sisäinen viemäriverkosto. Alueella on 3 kiinteistöä. Kustannukset ovat seuraavat.
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 19/22 Osittain viettoviemärein: rakentamiskustannukset: 23 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 7 700 vuotuiset käyttökustannukset 700 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 230 /a/kiinteistö Lisäksi tutkittiin mahdollisuutta johtaa jätevedet joen alitse Keskikylälle. Kustannukset ovat seuraavat. Osittain viettoviemärein siirtolinjalla: rakentamiskustannukset: 37 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 12 200 vuotuiset käyttökustannukset 500 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 170 /a/kiinteistö 8.1.11 Alue J Alue J on ajateltu liitettävän nykyiseen viemäriverkostoon. Osa-alue J on jaettu kahteen osaan, jotta saadaan selville siirtoviemärin rakentamiskustannusten riippuvuus siirtoviemärin pituudesta. Alueella J on 17 kiinteistöä ja alueella J1 13 kiinteistöä. Viemäröintikustannukset ja jätevesien johtaminen nykyiseen verkostoon osa-alueittain muodostuu seuraavasti: J (osittain viettoviem.) + J1 (paineviem.) rakentamiskustannukset 194 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 6 500 vuotuiset käyttökustannukset 1 600 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 50 /a/kiinteistö J (osittain viettoviem.) rakentamiskustannukset 107 000 rakentamiskustannukset / kiinteistö 6 300 vuotuiset käyttökustannukset 900 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 50 /a/kiinteistö Koska alueet liittyvät nykyiseen viemäriverkostoon tulee käyttökustannuksissa huomioida nykyiset viemärilaitoksen taksat. Koska käyttömaksu ei voi poiketa nykyisestä 1,05 /m tulee kiinteistön vuotuiseksi käyttökustannuksiksi n. 200-300 /a riippuen kiinteistössä syntyvästä jätevesimäärästä. 9. RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien parantaminen ja rakentaminen vastaamaan nykyisiä käsittelyvaatimuksia tuottaa suuria kustannuksia, joihin on mahdollista saada rahoitusta ja verohelpotuksia monilta eri tahoilta. Vuoden
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 20/22 2005 alussa tuli voimaan laki vesihuollon tukemisesta (686/2004). Laissa säädetään vesihuollon tukemisesta valtion talousarviossa tätä varten myönnettävillä määrärahoilla. Lakia sovelletaan myös tuettaessa vesihuoltotoimenpiteitä Euroopan yhteisön rakennerahastoista tai muista Euroopan yhteisön varoista. 9.1 YMPÄRISTÖKESKUKSILTA HAETTAVAT TUET Alueelliset ympäristökeskukset voivat myöntää harkinnanvaraista vesihuoltoavustusta kiinteistölle jätevesien poisjohtamista ja käsittelyä varten. Avustuksen edellytyksinä on kiinteistön käyttäminen asumiseen tai siihen vesihuolloltaan rinnastuvaan elinkeinotoimintaan ja että alueellinen ympäristökeskus pitää hanketta tarkoituksenmukaisena. Avustusta voidaan myöntää yleensä enintään 30 % hyväksyttävistä kustannuksista, mutta erityisestä syystä voi avustusosuus nousta 50 %:iin. Käytännössä avustusmäärä jäänee pienemmäksi. Hakemus tehdään ympäristökeskuksen lomakkeella 4202 ja jätetään ennen töiden aloittamista. Vesihuoltolaitokset, erilaiset vesihuoltoa varten perustetut yhtymät, yhteisöt ja kuntayhtymät voivat myös saada avustusta vesihuoltotoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on mm. ehkäistä pinta- ja pohjavesien pilaantuminen taikka niiden tilan parantaminen. Tukemisen edellytyksenä on mm. hankkeen ympäristönsuojelullinen tarpeellisuus, alueen vesihuollon kehittämissuunnitelmien huomioiminen ja kustannusten kohtuullisuus saavutettavaan hyötyyn nähden. Näiden avustusten hakuaika ympäristökeskuksesta on vuosittain syksyllä. 9.2 TE-KESKUKSISTA HAETTAVAT TUET TE-keskuksen kautta on mahdollista hakea tukea maatalouden jätevesien puhdistusjärjestelmien parantamiseen. Yksittäinen maatila voi saada maatilan rakennetukea maitohuoneen pesuvesien puhdistusjärjestelmän rakentamiseen. Tuki voi olla enintään 6000 :n kustannuksista nuorille viljelijöille 70 % ja muille 65 %. Tukea myönnetään vain, jos pääosa puhdistamoon tulevista jätevesistä on peräisin maitohuoneesta. Kyläyhteisöt tai muutamien maatilojen jätevesiyhtymät voivat hakea kehittämishanketoimintaan liittyvää tukea yhteisen jätevesipuhdistamon rakentamiseen. Tuen määrä on enintään 10 000 tai korkeintaan 25 % hyväksyttävistä kustannuksista. 9.3 KUNNISTA HAETTAVAT TUET Asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain (1021/2002) 2 :n nojalla tehty asetus (5/2005) tuli voimaan 20.1.2005. Asetuksen mukaan avustusta voidaan myöntää asetetut vaatimukset täyttävän kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavien viemärien sekä
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 21/22 jätevesien ja jätteiden käsittelylaitteiden rakentamiseen. Kuntien valtionapuviranomaisilta anottavaa avustusta voidaan myöntää myös liittymismaksuihin liityttäessä yhteiseen viemäriin. Avustuksen myöntämiseksi ruokakunnan tulot eivät saa ylittää asetuksessa annettuja seuraavia rajoja: Henkilöluku Tulot /kk 1 1200 2 2045 3 2675 4 3330 Lisähenkilöiden osalta tulorajoja korotetaan 650 :lla kutakin henkeä kohden. Avustusta myönnetään korkeintaan 35 % hyväksyttävistä kustannuksista ja ne maksetaan valtion asuntorahaston varoista. Valtion asuntorahasto päättää avustusten hakuajat, jotka sijoittuvat alkuvuoteen ja varojen riittäessä myös syksyyn. 9.4 KOTITALOUSVÄHENNYKSET VEROTUKSESSA Yksityinen henkilö saa vähentää omassa, vanhempien, isovanhempien tai appivanhempien käytössä olevan asunnon ja vapaa-ajanasunnon korjausja parannustyöstä aiheutuneita työkustannuksia verotuksessaan. Vähennystä ei myönnetä yhteisöille. Jätevesijärjestelmän rakentamis- ja korjaustyöt kuuluvat vähennyksen piiriin. Maksetusta arvonlisäverollisesta työkorvauksesta voi vähentää 60 %, jos työ on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä veronalaista toimintaa harjoittavalta yrittäjältä tai yritykseltä. Myös yleishyödylliseltä yhdistykseltä ostetuista tavanomaisesta kotitaloustyöstä saa vähentää verotuksessa 60 %. Verovähennyksen enimmäismäärä on 1150 ja omavastuu osuus on 100. Vähennystä ei saa suunnittelutyöstä tai jos työtä varten on jo saatu työllistämistukea, työnantajalle maksettavaa työmarkkinatukea tai korjausavustusta valtion tai muun julkisyhteisön varoista. Myöskään piha-alueen ulkopuoliset putkien rakentamiset ja uudisrakentaminen eivät kuulu verovähennyksen piiriin. 10. YHTEENVETO Alueella on nähtävissä useampia ratkaisumalleja jätevedenkäsittelylle. Kirkonkylän läheisyydessä on mielekästä liittää ainakin alueet A, A1,A2,A3,B ja J nykyiseen verkostoon. Nykyisten kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn ratkaiseminen kiinteistökohtaisilla järjestelmillä maksaa noin 5000 / kiinteistö. Maahanimeytys ei suunnittelualueella tule
Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 22/22 pääsääntöisesti kysymykseen. Tämä johtuu Iijoen läheisyydestä, osittain tiiviistä rakentamisesta ja pohjavedenpinnan korkeudesta. Keskitetyt pienpuhdistamot suunnittelualueella tulevat maksamaan kiinteistöä kohden reilusta 6000 ylöspäin. Viemäröinti mahdollistaa kuitenkin tehokkaamman ja tiiviimmän maankäytön. Kiinteistöjen lukumäärän lisääntyessä myös kustannukset kiinteistöä kohden laskevat. Tämä tuleekin huomioida alueen maankäytön suunnittelussa. Lisäksi keskitetyn järjestelmän etuna kiinteistökohtaisiin verrattuna on vähäisempi huollon ja tarkkailun tarve. Mikäli siirtoviemäri Yli-Iin ja Iin välillä toteutuu, voidaan keskitetyt järjestelmät helposti ja edullisesti kytkeä siirtoviemäriin. Oulussa Antti Tabell Projektipäällikkö LIITTEET 1. Suunnitelmakartta ja osa-aluekartat 2. Rakentamiskustannusarviot osa-alueittain