Kauppakorkean pääsykoe 2015 / Ratkaisut

Kauppakorkean pääsykoe 2015 / Ratkaisut Johtaminen ja markkinointi: 1. / Ratk: Osiot 1, 2 ja 3 / Tosia (s.1 ja s. 1 sekä s. 2). Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan klassisissa organisaatioteorioissa tutkimuksen keskiössä oli (virallisen) organisaatiorakenteen vaikutus työn tehokkuuteen (s.2). 2. / Ratk: Osiot 1, 2 ja 3 / Tosia (s.6 ja s.9 sekä s.15). Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan kontingenssiteorioissa pyrittiin selittämään organisaation ja sen ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita (s.10-11). 3. / Ratk: Osiot 1, 2 ja 4 / Tosia (s.14 ja s.14-15 sekä s.14). Osio 3 / Epätosi; Ei, vaan organisoituminen ei tällöin perustu muodollisille säännöille ja johtamisjärjestelmille (s.14). 4. / Ratk: Osiot 1, 2 ja 3 / Tosia (s.36 ja s.35 sekä s.36). Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan saturoituneet kotimarkkinat ovat esimerkki kotimarkkinoiden työntötekijöistä (s.36). 5. / Ratk: Osio 1 / Tosi; Näin voidaan päätellä sivujen 56-57 perusteella. Osiot 2 ja 4 / Tosia (s.56 ja s.57). Osio 3 / Epätosi; Ei, vaan omistajajäsenen saamat hyödyt jakautuvat sen mukaan, kuinka paljon kukin käyttää osuuskunnan palveluja (s.56). 6. / Ratk: Osiot 1, 2 ja 4 / Tosia (s.76 ja s.67 sekä s.68). Osio 3 / Epätosi; Ei, vaan kyseiset tekijät edustavat korkeita alalletulon esteitä (s.74).

7. / Ratk: Osio 1 / Epätosi; Ei, vaan myös kilpailuympäristö vaikuttaa hinnoitteluratkaisuihin (s.135). Osio 2 / Epätosi; Ei, vaan kilpailijoiden toimet ja niiden valitsemat hinnoitteluratkaisut vaikuttavat yrityksen hinnoitteluratkaisuihin (s.135). Osio 3 / Tosi (s.136). Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan hinnan määrittelyssä tulee ottaa huomioon myös lainsäädännölliset tekijät (s.135). 8. / Ratk: Osio 1 / Epätosi; Ei, vaan henkilöstöjohtamisen kehityskulut eri maissa poikkeavat sekä ajankohdiltaan että toteutustavoiltaan toisistaan (s.239). Osio 2 / Tosi; Näin todetaan sivulla 239. Osio 3 / Epätosi; Tätä ei mainita kirjassa, vertaa s.239-240. Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan henkilöstöjohtamisen kehittymiseen on kuulunut jatkuva paradigmojen vaihtaminen (s.240). 9. / Ratk: Osiot 1, 2 ja 4 / Tosia (s.264 ja s.263 sekä s.263). Osio 3 / Epätosi; Ei, vaan palkka ei ole asiantuntijan ensisijainen motivaation ja sitoutumisen lähde (s.264). 10. / Ratk: Osio 1 / Epätosi; Ei, vaan organisaatiorakenteen tarkastelu on saanut rinnalleen kulttuurin tarkastelun (s.30). Osio 2 / Epätosi; Ei, vaan johtajakeskeinen näkökulma on saanut rinnalleen koko organisaation toiminnan tarkastelun (s.30). Osio 3 / Epätosi; Ei, vaan kielellä, mielikuvilla ja merkityksillä on entistä suurempi merkitys (s.30). Osio 4 / Tosi; Näin todetaan sivulla 30. 11. / Ratk: Vast: Osio 2 / Väittämä on väärin, sillä menekinedistämisellä tarkoitetaan myyntityötä tukevia, tehostavia ja vauhdittavia toimenpiteitä (s.143). 12. / Ratk: Vast: Osio 1 / Väittämä on oikein (s.160).

13. / Ratk: Vast: Osio 2 / Väittämä on väärin, sillä referenssiarvo, oppimisarvo ja strateginen arvo ovat evaluatiivisen arvon mittareita (s.196). 14. / Ratk: Vast: Osio 2 / Väittämä on väärin, sillä penetraatiohinnoittelussa yritetään vallata markkinat alhaisella hinnalla ja näin vähentää kilpailijoiden kiinnostusta samoja markkinoita kohtaan (s.135). 15. / Ratk: Vast: Osio 2 / Väittämä on väärin, sillä brändin yhteisönäkökulma edustaa postmodernia markkinointiajattelua (s.231). 16. / Ratk: Vast: Osio 1 / Väittämä on oikein (s.234).

Laskentatoimi: 17. / Ratk: Vast: Osio 2 / Väittämä on väärin, sillä kululajikohtaisessa tuloslaskelmakaavassa poistot kirjataan ennen liikevoittoa (s.24). 18. / Ratk: Vast: Osio 2 / Väittämä on väärin, sillä suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti liikearvo merkitään pysyviin vastaaviin (ja kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti pitkäaikaisiin varoihin) (s.28 ja s.35). 19. / Ratk: Vast: Osio 2 / Väitös on väärin, sillä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot esitetään rahoituslaskelman osiossa investointien rahavirta (s.32-33). 20. / Ratk: Vast: Osio 1 / Väittämä on oikein (s.30). 21. / Ratk: Vast: Osio 2 / Väittämä on väärin, sillä taseen vastattavaa-puoli kertoo, miten yrityksen omaisuus on rahoitettu (s.29). 22. / Ratk: Vast: Osio 1 / Väittämä on oikein, sillä quick ratio on maksuvalmiutta kuvaava tunnusluku (s.78-79). 23. / Ratk: Vast: Osio 2 / Väittämä on väärin; Ei, vaan vaihto-omaisuuden kiertonopeus kertoo, kuinka monta kertaa vaihto-omaisuus kiertää suhteessa liikevaihtoon (s.73). 24. / Ratk: Vast: Osio 1 / Väittämä on oikein, sillä Gordonin kasvumallissa vuotuisten osinkojen odotetaan kasvavan vauhdilla g (s.54).

25. / Ratk: Vast: Osio 2 / Väittämä on väärin, sillä current ration pieni arvo kuvastaa huonompaa maksuvalmiutta kuin suuri arvo (s.79). 26. / Ratk: Vast: Osio 1 / Väittämä on oikein (s.97). 27. / Ratk: Vast: Osio 2 / Väittämä on väärin, sillä BB-luokka kuuluu tällöin High yield luokkaan (s.98). 28. / Ratk: Vast: Osio 1 / Väittämä on oikein (s.28). 29. / Ratk: Vast: Osio 1 / Väittämä on oikein (s.106). 30. / Ratk: Vuotuinen korko = 0,05 10.000 = 500 (euroa). Velkakirjan hinta = 500 / 1,04 + 500 / 1,04 2 + (500 + 10 000) / 1,04 3 = 480,77 + 462,28 + 9 334,46 = 10 277,51 10 278 (euroa). Vast: Osio 2 / Väittämä on väärin (s.97). 31. / Ratk: Annettujen lukujen perusteella saadaan WACC = 0,35 14 % + 0,65 8 % = 4,9 % + 5,2 % = 10,1 %. Vast: Osio 2 / Väittämä on väärin (s.110). 32. / Ratk: Vast: Osio 1 / Väittämä on oikein (s.118).

33. / Ratk: Vast: Osio 2 / Väittämä on väärin, sillä yleiskustannuslisiä käytetään lisäyslaskennassa (s.140). 34. / Ratk: Vast: Osio 2 / Väittämä on väärin, sillä toimintopohjaisessa kustannuslaskennassa välilliset kustannukset kohdistetaan resurssikohdistimien avulla toimintojen välillisiksi kustannuksiksi (s.142). 35. / Ratk: Kriittinen piste = Kiinteät kustannukset / Yksikkökohtainen kate = 6500 euroa / (12 euroa 8 euroa) = 1625 (kpl). Vast: Osio 1 / Väittämä on oikein (s.146). 36. / Ratk: Vast: Osio 1 / Väittämä on oikein (s.150). 37. / Ratk: Sijoitetun pääoman tuotto-% = 100 (Nettotulos + Korkokulut) / Sijoitettu pääoma keskim. Nyt sijoitettu pääoma keskimäärin = (230 000 + 250 000) / 2 = 240 000 (euroa). Siis sijoitetun pääoman tuotto-% = 100 (42 000 + 18 000) / 240 000 = 25,0 %. Vast: Osio 3 (s.69). 38. / Ratk: Oma pääoma ja velat = Ostovelat + Osakepääoma + Korolliset velat + Ylikurssirahasto + Laskennalliset verovelat = = 90 000 + 85 000 + 25 000 +15 000 + 26 000 = 241 000 (euroa). Edelleen Varat = Myyntisaamiset + Vaihto-omaisuus + Liikearvo + Koneet ja kalusto = 150 000 + 36 000 + 29 000 + 50 000 = 265 000 (euroa). Vast: Osio 2 (sivut 36 ja 38).

39. / Ratk: Osio 1 / Kone X / Nettonykyarvo (5 %:n laskentakorkokannalla) = 0,9524 25 000 + 0,9070 28 000 + 0,8638 30 000 + 0,8227 30 000 + 0,7835 22 000 + 0,7462 10 000 130 000 = 23 810 + 25 396 + 25 914 + 24 681 + 17 237 + 7 462 130 000 = - 5 500 (euroa). Tämä merkitsee, että investointi X on tällöin kannattamaton. Siis osio 1 on epätosi. Osio 2 / Kone Y /Nettonykyarvo (10 %:n laskentakorkokannalla) = 0,9091 18 000 + 0,8264 35 000 + 0,7513 35 000 + 0,6830 35 000 + 0,6209 35 000 + 0,5645 10 000 130 000 = 16 363,8 + 28 924 + 26 295,5 + 27 905 + 21 731,5 + 5 645 130 000 = - 3 135,2 (euroa). Jotta nettonykyarvo olisi = 0, niin laskentakorkokannan pitäisi siis olla pienempi kuin 10 %. Siis osio 2 on epätosi. Osio 3 / Jotta koneen X nettonykyarvo olisi = 0, niin laskentakorkokannan pitäisi olla pienempi kuin 5 %. Siis osio 3 on tosi. Osio 4 / Kone X / Nettonykyarvo (5 %:n laskentakorkokannalla, kun 4. vuoden nettotulot olisivat 50 000 euroa) = - 5 500 + 0,8227 20 000 = - 5 500 + 16 454 = 10 954 (euroa). Kone Y / Nettonykyarvo (5 %:n laskentakorkokannalla) = 0,9524 18 000 + 0,9070 35 000 + 0,8638 35 000 + 0,8227 35 000 + 0,7835 35 000 + 0,7462 10 000 130 000 = 17 143,2 + 31 745 + 30 233 + 28 794,5 + 27 422,5 + 7 462 130 000 = 12 800,2 (euroa). Siis osio 4 on epätosi. Vast: Osio 3.

Kansantalous: 40. / Ratk: Vaihtoehtoiskustannus (VEK) / Mäkiset (liha) = 1 : (1/4) = 4 ja VEK / Mäkiset (peruna) = 1/4 : 1 = 1/4. Vastaavasti VEK / Niemiset (liha) = (1/3) : (1/6) = 2 ja VEK / Niemiset (peruna) = (1/6) : (1/3) = 1/2. Mäkisillä on siis suhteellinen etu perunan tuotannossa ja Niemisillä lihan tuotannossa. Vast: Osio 2 (sivut 23-26). 41. / Ratk: Yrityksen voitto maksimoituu, kun rajatuottavuuden arvo = palkka. Saadaan yhtälö: rajatuottavuus 10 = 70, josta rajatuottavuus = 7. Kuvion mukaan tämä pätee, kun työntekijöiden määrä L = 2. Vast: Osio 2 (sivu 96). 42. / Ratk: Positiivinen ulkoisvaikutus tuotannossa merkitsee, että yhteiskunnan rajakustannus on pienempi kuin yksityinen rajakustannus (vertaa kuvioon 7.2. sivulla 116). Tällöin pätee: Qmarkkinat < Qoptimi. Positiivinen ulkoisvaikutus kulutuksessa merkitsee, että yhteiskunnan rajahyöty on suurempi kuin yksityinen rajahyöty (kuvio 7.3. sivulla 117). Myös tällöin pätee: Qmarkkinat < Qoptimi. Vast: Osio 3. 43. / Ratk: Osiot 1, 3 ja 4 / Tosia (s.160 ja s.195 197 sekä s.199). Osio 2 / Epätosi; Ei, vaan työmarkkinoiden tasapainotilassa työn tarjonta vastaa työn kysyntää, mutta samalla esiintyy työttömyyttä (kuvio 10.2. sivulla 177).

44. / Ratk: Ostovoimapariteettiteorian mukaan 4,10 euroa = 87,00 ruplaa. Tämä merkitsee, että 1 euroa = 87,00/4,10 = 21,22 (ruplaa). Tätä valuuttakurssia käyttäen BKT/asukas (Suomi) = 37018 21,22 = 785 521,96 (ruplaa). Nyt 465 840 / 785 521,96 = 0,59303 59 %. Vast: Osio 4. 45. / Ratk: Keynesiläisen teorian mukaan tulisi saada vahvistetuksi kysyntää. Tämä onnistuu esimerkiksi kasvattamalla julkisia menoja G (vertaa kuvioon 10.3b sivulla 179). Vast: Osio 4. 46. / Ratk: Väite A / Tosi (sivut 62 264). Väite B / Epätosi; Näin ei todeta kirjassa. Väite C / Tosi (sivut 262 264). Väite D / Epätosi; Ei, vaan kirjan mukaan oma valuutta ei ole Ruotsin menestyksen selitys eikä euro Suomen ongelmien syy (s.265). Vast: Osio 2.

Matematiikka: 47. / Ratk: Saadaan kaavio: Ajanhetki KHI Rahamäärä Ostovoima A 100 a a/100 B 125 a a/125 Ostovoiman muutos: (a / 125) : (a / 100) = 100 / 125 = 0,80. Nyt 1 0,80 = 0,20. Vast: Osio 4. 48. / Ratk: Olkoon kysytty sisäinen korkokanta = r. Saadaan yhtälö: 40406 = 10000/(1+r) + 15000/(1+r) 2 + 20000/(1+r) 3. Jatketaan kokeilemalla. Osio 1 / Jos r = 3,8 % = 0,038, niin yhtälön oikea puoli saa arvon 10000/1,038 + 15000/1,038 2 + 20000/1,038 3 = 9633,91 + 13921,84 + 17882,90 = 41438,65. Osio 2 / Jos r = 4,5 % = 0,045, saadaan vastaavasti 10000/1,045 + 15000/1,045 2 + 20000/1,045 3 = 9569,38 + 13735,95 + 17525,93 = 40831,26. Osio 3 / Jos r = 5,0 % = 0,05, niin saadaan edelleen 10000/1,05 + 15000/1,05 2 + 20000/1,05 3 = 9523,81 + 13605,44 + 17276,75 = 40406. Osio 4 / Jos r = 5,5 %, niin oikea puoli on jo pienempi kuin 40406 (vrt. osioon 3). Vast: Osio 3.

49. / Ratk: Olkoon kakku = a. 1. jaon jälkeen lapsille annetaan 3a/4, jolloin jäljelle jää a/4. 2. jaon jälkeen lapsille annetaan (3/4) (a/4) = 3a/16, ja jäljelle jää a/16. 3. jaon jälkeen lapsille annetaan (3/4) (a/16) = 3a/64, ja jäljelle jää a/64. n. jaon jälkeen lapsille annetaan 3a/4 n. Lapsille jaettu kakkumäärä on siis = 3a/4 + 3a/16 + 3a/64 + + 3a/4 n = 3a[1/4 + (1/4) 2 + (1/4) 3 + + (1/4) n ]. Päättyvän geometrisen summan S = a + aq + aq 2 + + aq n-1 kaavalla S = a(1-q n )/(1-q) saadaan tällöin 3a (1/4) [1 (1/4) n ] / (1 1/4) = a [1 (1/4) n ] = a ( 1 1/4 n ) eli = a (4 n 1) / 4 n. Vast: Osio 4. Huom. 1) Edellä käytetty päättyvän geometrisen sarjan summan kaava ei kuulu talousmatematiikan kurssiin. Huom. 2) Tehtävän voi ratkaista myös kokeilemalla eli antamalla luvulle n erilaisia arvoja ja päättelemällä vastauksen tätä kautta. 50. / Ratk: Laina = 18 000 euroa. Maksueriä on 12 kpl. Lyhennys = 18 000 / 12 = 1 500 (euroa). Korkokanta q = 8 % / 4 = 2 % (p.q.). Vast: Osio 1 / Väittämä on oikein; Lyhennykset ovat yhtä suuret, mutta korot vaihtelevat, joten kaikki maksuerät ovat erisuuruisia. 51. / Ratk: Vast: Osio 1 / Väittämä on oikein; Tasalyhennyslainan korot muodostavat nimittäin aina aritmeettisen sarjan (aritmeettisen summan). 52. / Ratk: Lainaa on jäljellä 1. lyhennyksen jälkeen 18 000 1 500 = 16 500 (euroa). Siis 2. maksuerän korko = 0,02 16 500 1 = 330 (euroa). Nyt 330/(1500 + 330) = 0,1803 18,0 %. Vast: Osio 1 / Väittämä on oikein.

53. / Ratk: Nyt 6. maksuerä = 1 500 + (18 000-5 1 500) 0,02 1 = 1 500 + 210 = 1710 (euroa). Vast: Osio 2 / Väittämä on väärin. 54. / Ratk: Laina = 80 000 euroa. Korkokerroin q = 1,02. Maksueriä on 10 kpl. Edelleen 1,02 10 = 1,2189941. Annuiteetti A = Kq n (1 q) / (1 q n ) = 80 000 1,2189941 0,02/0,2189941 = 8 906,13 (euroa). Vast: Osio 2 / Väittämä on väärin. 55. / Ratk: Vast: Osio 2 / Väittämä on väärin, sillä kun lainaa lyhennetään, niin lainan euromääräiset korot pienenevät. 56. / Ratk: Korkojen summa = annuiteettien summa - laina = 10 8 906,13 80 000 = 9 061,30 (euroa). Vast: Osio 2 / Väittämä on väärin. 57. / Ratk: Käytetään kaavaa Vk = Kq k A(1 q k )/(1-q). (1,02 4 = 1,0824321) Tällöin saadaan V4 = 80 000 1,02 4 8 906,13 0,0824321/0,02 = 86 594,568 36 707,549 = 49 887,019 ja 49 887,019 / 80 000 = 0,62358 62,4%. Vast: Osio 2 / Väittämä on väärin.