Kuntien ilmastokonferenssi Elinvoimainen aluerakenne onko keskittäminen ainoa ilmastomyönteinen vaihtoehto? Lähikunta ja kestävä kehitys Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määttä Yhteystiedot: tytti.maatta@vaala.fi 0400-855920
Vaala sijaitsee maakuntien rajalla
Sijainti Vaala sijaitsee Pohjois-Suomen AVI:n alueella Kainuun maakunnassa Matkaa maanteitse Ouluun ja Kajaaniin n. 93 km (matka-aikana n. 1h20min), Helsinkiin n. 580 km 3400 asukasta taajamistumisaste 48% kylävaltainen asutus asukastiheys, jos vesi mukana pinta-alassa on alle 2 henkilöä km2.
Maaseututyypit 2006-2013: Kaupunkien läheinen maaseutu 89 kuntaa Ydinmaaseutu 142 kuntaa Harvaan asuttu maaseutu 143 kuntaa Kaupunkialueet 58 kuntaa Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Imatra Imatra Imatra Imatra Imatra Imatra Imatra Imatra Imatra Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Savonlinna Savonlinna Savonlinna Savonlinna Savonlinna Savonlinna Savonlinna Savonlinna Savonlinna Varkaus Varkaus Varkaus Varkaus Varkaus Varkaus Varkaus Varkaus Varkaus Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Kouvola Kouvola Kouvola Kouvola Kouvola Kouvola Kouvola Kouvola Kouvola Kuusankoski Kuusankoski Kuusankoski Kuusankoski Kuusankoski Kuusankoski Kuusankoski Kuusankoski Kuusankoski Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Järvenpää Järvenpää Järvenpää Järvenpää Järvenpää Järvenpää Järvenpää Järvenpää Järvenpää Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Iisalmi Iisalmi Iisalmi Iisalmi Iisalmi Iisalmi Iisalmi Iisalmi Iisalmi Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Kemi Kemi Kemi Kemi Kemi Kemi Kemi Kemi Kemi Raahe Raahe Raahe Raahe Raahe Raahe Raahe Raahe Raahe Tornio Tornio Tornio Tornio Tornio Tornio Tornio Tornio Tornio Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jämsä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Kauniainen Kauniainen Kauniainen Kauniainen Kauniainen Kauniainen Kauniainen Kauniainen Kauniainen Valkeakoski Valkeakoski Valkeakoski Valkeakoski Valkeakoski Valkeakoski Valkeakoski Valkeakoski Valkeakoski Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Espoo Espoo Espoo Espoo Espoo Espoo Espoo Espoo Espoo Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Riihimäki Hyvinkää Hyvinkää Hyvinkää Hyvinkää Hyvinkää Hyvinkää Hyvinkää Hyvinkää Hyvinkää Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Salo Salo Salo Salo Salo Salo Salo Salo Salo Kerava Kerava Kerava Kerava Kerava Kerava Kerava Kerava Kerava Lohja Lohja Lohja Lohja Lohja Lohja Lohja Lohja Lohja Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma Uusikaupunki Uusikaupunki Uusikaupunki Uusikaupunki Uusikaupunki Uusikaupunki Uusikaupunki Uusikaupunki Uusikaupunki Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina kilometriä 50 100 0 Kajaanin yliopistokeskus, Oulun yliopisto Suomen Aluetutkimus FAR 3.4.2006
Lähtökohtani ajattelulle Harvaan asutulla maaseudulla on mm. metsiä, vettä, malmeja, luonnontuotteita, peltoa ja puhdasta ilmaa sekä bioenergian lähteitä; aineellisia resursseja, jotka voidaan kestävällä tavalla hyödyntää. Sillä on maisemia, saaristoa, vaaroja, tuntureita, tilaa missä hengittää ja ajatella luovasti sekä levähtää mökillä eli aineettomia resursseja, jotka voidaan kestävällä tavalla ottaa käyttöön. Resursseja on monia ja niiden hyödyntämisestä tulisi saada jäämään yhä suurempi osuus paikallisten ihmisten hyödyksi. Tätä kautta on mahdollista luoda työtä ja toimentuloa, verotuloja kunnalle, hyvät palvelut ja elämänlaatua kuntalaisille.
Lähtökohtani ajattelulle Uskon, että harvaan asutulla maaseudulla on sellaisia vahvuuksia, joiden hyödyntäminen palvelee koko yhteiskuntaa, sen kilpailukykyä ja kansalaisten hyvinvointia. Siis myös kaupunkeja ja kaupunkilaisia. Maaseutu ei ole riippakivi, reki jota vedetään perässä, vaan se on itsessään arvokas. Kilpailukykymme on aina syntynyt siitä, että olemme saaneet koko maan resurssit käyttöön. Harvaan asutulla maaseudulla on tarjota aineettomia ja aineellisia resursseja, joita ei muualla maassamme ole. Niiden kestävä hyödyntäminen vaatii myös osaavien ihmisten työpanosta.
Vaalassa muualta työssäkäyvät
Vaalalaiset muualla työssäkäyvät
Suomen aluerakenteen analyysi paikkatietojen valossa 1X1 km: suuruiset ruudut 1970-2007 seurattu kehitystä 1970-luku maassamuuton vuosikymmen. 70% asutuista ruuduista koki tyhjenemisen tai väestön vähenemisen. 1980-luku taajamistumisen vuosikymmen. Taajamat: kasvoivat alueellisesti, pientalovaltaisuus kasvoi, asukastiheys pieneni 1990-luvulle tultaessa asutuksen harveneminen hidastui Vuosina 1980-2000 väestönkasvu kaupunkiseuduilla oli sekä yhdyskuntarakenteen sisäistä että laajentumiseen perustuvaa kasvua
Suomen aluerakenteen analyysi paikkatietojen valossa Taajama-alueilla asuvien määrä on kasvanut tasaisesti jokaisella vuosikymmenellä Suurten kaupunkien tiiviit taajamat kasvaneet Taajamien ulkopuolinen asutus harventunut Väestön keskittymisen ohella 2000-luvulla on alkanut ilmentyä myös yhdyskuntarakenteen hajautumista erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla 1970-luvun puolivälissä tiheimmän ruudun väkimäärä oli korkeimmillaan 29 234 asukasta ja harvimmillaan vuonna 1990, jolloin väkimäärä oli 18 479. Vuonna 2007 se oli 20 137
Suomen aluerakenteen analyysi paikkatietojen valossa Yhteenvetona voidaan todeta, että 1970-2007 asutus on tiivistynyt, väestömäärä kasvanut ja asutun alueen kokonaispinta-ala pienentynyt. Yksittäisasutus ja suurten kaupunkien kerrostalovaltaiset alueet ovat laajentuneet joka vuosikymmenellä. Omakoti- ja rivitalovaltaiset alueet 1980 lähtien. Perusmaaseutu ja taajamaelementtejä sisältävä maaseutu ovat puolestaan supistuneet eli tyhjien ruutujen määrä on lisääntynyt.
Aluetalousanalyysiskenaario Mikäli kehitys jatkuisi taantuman jälkeen samansuuntaisena kuin 1990-luvun laman jälkeen, talouskasvusta entistä suurempi osa muodostuisi entistä harvemmissa maakunnissa. Talouskasvun erot olisivat huomattavan suuria. Oulu, Tampere, Turku, Helsinki, Jyväskylä ja Vaasa Helsinki heikosti kasvava ja taantuva. Kasvu tapahtuu Uudenmaan alueella. 2020 päädyttäisiin alueellisesti suurempiin taloudellisiin hyvinvointieroihin
Kasautuvan kehityksen prosessi
Yritysten keskittyminen Keskittymiskehityksen taustat liittyvät yritysten mittakaavaetujen hakemiseen ja kokonaistuottavuuden parantamiseen. Matalan tuottavuuden tai vakioskaalatuottoiset alat eivät välttämättä hyödy sijoittautumisesta ruuhkaisille alueille Osa keskittymisestä on voinut olla turhaa Alueiden kilpailusta seuraa tilanne, jossa yksi kunta hyötyy mutta kokonaistuotanto ei kasva vaan seurauksena on työllisten muuttoliikettä, joka kiristää kuntien ja alueiden välejä ja syö yhteiskunnan varoja
Väestön keskittymisen seuraukset Muuttovoittoalueet: Uudisrakentaminen, vuokrien nousu, palveluiden laajentaminen Melu, pienhiukkaset, ruuhkat, työvoiman heikko saatavuus, palkkojen nousu Muuttotappioalueet: Rakennuksia jää tyhjilleen ja jopa puretaan, palveluiden järjestämisen hinta asukasta kohden kallistuu aluksi ennen palvelun lakkauttamista, asuntojen hinnat laskevat!huomioitava, että kaikkien alueiden kehitys ei voi perustua jatkuvaan väestön määrän lisäykseen! Yleinen käsitys on, että tiivis yhdyskuntarakenne tarjoaa hyvät mahdollisuudet taloudellisesti ja ekologisesti kestävään asumiseen.
Heikkoja signaaleja Aluerakenteen keskittymiskehitys ja ilmastonmuutoksen hillintätoimet johtavat siihen, että syntyy aiempaa enemmän itsenäisiä paikallisilla resursseilla toimeentulevia yhdyskuntia harvaan asutuille syrjäseuduille. Lähienergia ja asuminen Paikallisuus ja kestävä kehitys Maatalouden omavaraisuus asteen kasvupaineet. Alhaiset asumiskustannukset voivat olla maaseudun kilpailuvaltti, mutta voi olla että asumiseen ryhdytään lisäämään syrjäisen sijainnin kustannuksia. Käytännössä keskittämisen kautta on jo siirretty tiettyjä kustannuksia kuntalaisten vastuulle voi kasvattaa myös yhteiskunnan kustannusta. Esim. Kainuu Kelan korvaamat kyydit.
Mahdollisuuksia kestävään asumiseen maaseudulla Rakennuksen energiatehokkuus Ikkunat, materiaalit Lämmitysjärjestelmä Puupelletti, puu, lämpökeskus, maalämpö Biokaasu Sähkö Tuulisähkö Jätteiden käsittely Kompostointi, kierrätys, kuivakäymälät, jätevedet
Mahdollisuuksia kestävään asumiseen maaseudulla Kuluta vähemmän Hyödynnä lähiseudun tuotteita ja syö kausiruokaa Oma kasvimaa Yritit, juurekset Hyödynnä metsän antimia Marjat, sienet, riista, kalat
Mahdollisuuksia kestävään asumiseen maaseudulla Taloudellinen ajotapa Kimppakyyti Omalla energialla Kävele, pyöräile, potkukelkkaile Suomalaisten automatkoista 45 prosenttia on alle 5 kilometrin mittaisia. Hyödynnä etäyhteydet Videoneuvottelu, puhelinkokous, messenger
Kauppapalveluista Kaupunkien läheiselle maaseudulla muuttaneet hankkivat muutonkin jälkeen usein elintarvikkeensa kaupungista. Lähes 50% kaupungin läheisyyteen muuttaneista hankkii elintarvikkeensa jostain muualta kuin asuinkunnastaan. Suurten kaupunkiseutujen kehyskuntien väestö kasvoikin suhteellisesti nopeammin kuin päivittäistavarakauppojen määrä. Harvaan asutulle maaseudulle muuttaneista vain noin joka kymmenes tekee ruokaostoksensa muualla kuin asuinkunnassaan. Myös suurin osa taajamiin muuttaneista tekee elintarvikeostoksensa omassa kunnassa. Muuttaneiden mielestä parhaat elintarvikkeiden hankintamahdollisuudet ovat harvaan asutun maaseudun taajamissa ja huonoimmat kaupungin läheisen maaseudun haja-asutusalueilla
Arki sujuvaksi Keskeiset palvelut lähellä Aikaa liikkumiseen menee vähemmän Autoa ei tarvitse startata joka välissä Joukkoliikenne kuntien välillä Junaliikenteen kehittäminen, toimistobussit Kaukoliikenteen kehittäminen Yöjunaliikenteen palauttaminen, syöttöliikenteen kehittäminen
Mitä pieni ja harvaan asuttu kunta voi tehdä Yhdistellä kuljetuksia Hankkia kunnalle omia autoja, autojen yhteiskäyttö Suunnitella asiointikyydit jouheviksi Kaavoittaa taajama tiiviiksi ja suosia kyläkeskuksien ympärille tapahtuvaa lisärakentamista Luoda edellytyksiä kauppapalveluille Säilyttää lähipalveluita ja viedä niitä kotiin Panostaa etäkokoustekniikoihin Hyödyntää etä- ja monimuoto-opetusta sekä etädiagnostiikka Kehittää liikkuvia palveluita ja palvelupisteitä Pitää yllä harrastuspaikkoja eripuolilla kuntaa Säästää energiaa Panostaa uusiutuviin energialähteisiin erityisesti lämmöntuotannossa Energiatehokkaat hankinnat
Lopuksi Kestävää on valita energian säästö, uusitutuvat energiavarat ja hajautettu energiantuotanto. Nämä ratkaisut tuottavat työtä ja toimeentuloa harvaankin asuttujen alueiden kunnille ja tuovat kipeästi kaivattuja veroeuroja lähiperuspalveluiden tuottamiseen.
Palveluvaltainen ympäristö-suomi skenaario Ekologista kestävyyttä tukevat ratkaisut keskiössä Alue- ja yhdyskuntarakennetta tiivistetty Elinkeinorakenteessa korostuvat palveluelinkeinot
Markkinoiden ehdoilla onnistuva Suomi Markkinaehtoisuus on korostunut Suomi hyötynyt markkinakehityksen virrassa, mutta alueelliset erot kasvaneet
Alueellisesti tasapuolista kehitystä hakeva Suomi Onnistuttu talouden tehokkuusetujen saavuttamisessa ja alueellisesti kohtalaisen tulokehityksen turvaamisessa