Fingrid Oyj:n sähkömarkkinoiden tiedonvaihdon kehitysryhmän kokous 1/2014 Aika ti 20.5.2014 klo 9:30-16:00 Paikka Fingrid Oyj, Läkkisepäntie 21, Helsinki Paikalla Minna Arffman, pj Fingrid Oyj Lauri Jännes, siht. Fingrid Oyj Jouni Anttila Energiakolmio Oy Esa Kaario Tampereen Sähköverkko Oy Merja Kohvakka Enfo Zender Oy Tuuni Mikkola TeliaSonera Oyj Markus Piispanen Energiateollisuus ry Aki Salminen Helsingin Energia Oy Anssi Seppälä Enease Oy Heikki Sivonen CGI Suomi Oy Sari Wessman JE-Siirto Oy Estynyt Jan Segerstam Empower IM Oy Asialista 1. Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja asialista hyväksyttiin ilman muutoksia. Keskusteltiin miten asialistan muutokset pitäisi tehdä etukäteen ja voiko kokoukseen tuoda uusia asioita asialistan ulkopuolelta. Päätettiin että muutokset pitää toimittaa viimeistään viikkoa ennen kokousta sihteerille, jotta lopullinen asialista saadaan julkaistua ajoissa. 2. Esittäytyminen Kaikki paikalla olleet ryhmän jäsenet esittäytyvät ja kertoivat omasta taustastaan ja vastuualueistaan. 3. Tiedonvaihdon kehitysryhmän rooli Puheenjohtaja kertoi, että tiedonvaihdon kehitysryhmään on nimetty henkilöitä sähkömarkkinatoimijoiden erilaisista rooleista jolloin mm. kehitysajatuksia ja haasteellisia tilanteita voidaan tarkastella eri näkökulmista. Puheenjohtaja korosti vielä, ettei ryhmää tule sekoittaa Energiateollisuuden Tekniseen ryhmään. Tiedonvaihdon kehitysryhmän tehtävänä on toimia neuvoa antavana elimenä Fingridille ja edistää tehokasta, tasapuolista ja syrjimätöntä tiedonvaihtoa. Tehtävänä on arvioida ja käydä läpi tiedonvaihtoon liittyviä teknisiä asioita. Hyvää kokoustapaa noudattaen tiedonvaihdon tilanteita käsitellessä ei tule Sivu 1 / 8
nimetä tapaukseen liittyviä yhtiöitä vaan esimerkkitapaukset käsitellään anonyymisti. Puheenjohtaja esitteli Fingridin tiedonvaihdon internetsivut ja sieltä löytyvät tiedonvaihdon tekniset ohjeet ja kertoi, että ryhmän tehtävänä on päivittää näitä ohjeita. Tiedonvaihdon teknisten ohjeiden päivitysvastuu on siis siirtynyt Fingridille. Puheenjohtaja kertoi, että Fingrid kokosi ryhmän nimeämisperiaatteella. Kehitysryhmällä kokouksia tulee olemaan n. 8 vuodessa, määrä voi olla tätä pienempi, riippuen käsiteltävien asioiden määrästä. Ryhmässä toimii rotaatiomenettely, eli osa jäsenistä vaihdetaan vuosittain. Tällä varmistetaan myös muiden kiinnostuneiden pääsy ryhmään. Ryhmässä heräsi keskustelua, mitä ryhmän mandaatissa mainittu "neuvoa antava" rooli tarkoittaa? Puheenjohtaja selitti että, jos esim. sanomaformaattiin tehdään muutoksia, niin ryhmän tehtävä on myös seurata miten käyttöönotto tapahtuu eri yhtiöissä. Sanomastandardien muutosten osalta epäiltiin suositusten toimivuutta ja todettiin että voisi olla parempi puhua ohjeista. Ryhmässä epäiltiin, että ohjeet voisivat toimia tehokkaammin ja suositusten noudattaminen voi tuntua joistain toimijoista turhalta. Puheenjohtaja esitteli Fingridin tiedonvaihtopalveluihin liittyvät osa-alueet. Puheenjohtaja kävi läpi myös Fingridin vastuulle siirtyneitä palveluita mm., käyttöpaikkarekisteri, testaus- ja sertifiointipalvelu ja yhteystietotaulukko, ja niihin suunniteltuja kehitystoimenpiteitä. Puheenjohtaja kertoi myös, että kaikkien sähkömarkkinatoimijoiden kanssa solmittava tiedonvaihdon palvelusopimus on tällä hetkellä luonnosvaiheessa ja sopimuksen pitäisi olla valmiina allekirjoitettavaksi vuoden loppuun mennessä. Kokouksessa keskusteltiin palveluiden kehityssuunnitelmista ja kenellä kaikilla tulisi jatkossa olla pääsy näihin palveluihin. Mitään päätöksiä ei tästä tehty, mutta todettiin, että tunnusten hallinnointi voi olla hankalaa, koska toimija voi luovuttaa omat tunnuksensa kolmannelle osapuolelle. Testaus- ja sertifiointipalveluun toivottiin myös APERAK- ja MSCONS -sanomien testausmahdollisuutta. Seppälä kysyi mahdollisuudesta saada tarkempia tietoja testaus- ja sertifiointipalvelun kehityssuunnitelmista ja ilmaisi kiinnostuksen osallistua uusien ominaisuuksien testaamiseen. 4. Kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovuuden toteaminen Kaikille osallistujille oli lähetetty ennakkoon tutustuttavaksi kilpailuoikeudelliset ohjeistukset. Puheenjohtaja totesi ohjeistuksen sitovan kokouksen toimintaa. Ryhmän jäsenillä ei ollut huomautettavaa tai kysyttävää ohjeistuksesta. 5. Ajankohtaiskatsaus Fingridin projekteihin / Minna Arffman Datahub -selvitys Puheenjohtaja kävi läpi Datahub -selvityksen tämän hetkistä tilannetta. Datahub selvityksen väliraportti julkaistiin 16.4, jonka jälkeen pidettiin keskustelutilaisuus 23.4. Seuraava laaja keskustelutilaisuus pidettäneen syksyllä. Väliraportin kommentointiaika päättyi huhtikuun lopussa, johon mennessä tuli 9 kirjallista kommenttia. Väliraportin kommenteista ei löytynyt fataalia virhettä joka muuttaisi merkittävästi raportin sisältöä. Valtaosa kommenteista liittyi selvitysprojektin jatkoon mm. loppuraportin odotettuun sisältöön ja ennen mahdollisen datahubin käyttöönottoa tarvittaviin toimenpiteisiin. Saadut kommentit huomioidaan jatkotyössä. Datahub projektia viedään edelleen aikataulun mukaisesti eteenpäin. Tällä Sivu 2 / 8
hetkellä selvitetään tiedonvaihdon tavoitetilaa ja laatukriteereitä, toteutusvaihtoehtoja ja kustannus-höytyanalyysiä. Väliraporttia kritisoitiin vähän liioitellun synkän kuvan antamisesta tämän hetkisestä tilanteesta tiedonvaihdossa, lähinnä kritiikki kohdistui negatiivisten APERAK kuittausten käyttämiseen arviointiperusteena. Todettiin, että negatiiviset APERAK kuittaukset eivät ole niin suuri ongelma, kuin raportista voisi päätellä. Todettiin myös, että negatiiviset APERAK kuittaukset kertovat tietojärjestelmien tarkastusten toimivuudesta ja että, suuri osa negatiivisista kuittauksista on loppujen lopuksi käyttötaparikkomuksia eikä siten varsinaisia tiedonvaihto-ongelmia. Ehdotettiin myös, että olisi parempi jos lukemista saadut negatiiviset kuittaukset käsiteltäisiin erillään muun sanomaliikenteen negatiivisista kuittauksista. Puheenjohtaja totesi väliraportin käsitelleen tiedonvaihdon nykytilaa ja lukujen olevan peräisin toimijoilta. Toimijoiden haastatteluissa tuli myös esille erilaisia ongelmatilanteita koskien APERAK kuittausten käyttöä. Keskustelupäivän järjestelyistä todettiin, että kutsut eivät tavoittaneet kaikkia joita asia olisi kiinnostanut ja samoin tieto keskustelupäivästä katosi liian nopeasti Fingridin sivuilta. NBS -projekti Puheenjohtaja kävi läpi NBS-hankkeen tämän hetkistä tilannetta. Hankkeesta järjestettiin 29.4.2014 infopäivä samaan aikaan kaikissa pohjoismaissa. Tilaisuudessa todettiin että, aikaa valmistautumiseen ja käyttöönottoon on Suomessa 18 kuukautta, Ruotsi ja Norja liittyvät mukaan helmikuussa 2016. NBS:stä tullaan syksyllä järjestämään paikallisia koulutuksia yhteistyössä Adaton ja Energiateollisuuden kanssa. NBS kehottaa toimijoita perehtymään Handbookiin ja muihin materiaaleihin. Materiaalit löytyvät osoitteesta: http://www.nbs.coop/materials Kokouksessa keskusteltiin NBS:ssä käytettävästä XML-viestiformaattia, jonka koettiin menevän osittain nykyisen edi-formaatin kanssa päällekkäin, mietittiin jääkö nykyisestä EDI - sanomista jotain pois vai tuleeko kaikki vanhan päälle. Kehitysryhmän käsityksen mukaan yksikään nykyisin käytössä olevista Ediel-sanomaformaateista ei tule päättymään NBS:n käyttöönoton myötä. Sen sijaan NBS:n uusi XML-pohjainen sanomaformaatti tulee korvaamaan taseselvityksessä käytettävät EDI -sanomat, mutta vähittäismarkkinapuolella sanomaformaattiin ei tule muutoksia NBS:n myötä käyttöpaikkakohtaisten tietojen välittämisessä. Ryhmässä toivottiin tarkempaa tietoa miten tämä tulee muuttamaan nykyisiä käytäntöjä. Todettiin myös, että NBS:n tiedonvaihtomalli ei ole vielä täysin valmis ainakaan jäännöstaseen osalta eikä lainsäädäntökään NBS:n osalta ole vielä valmis. Epäilystä ryhmän jäsenissä herätti myös NBS:n aikataulu, etenkin monista avoimista asioista haluttiin tietää milloin asiat tarkentuvat. Sovittiin, että Fingrid yrittää saada jonkun NBS -projektista mukaan kehitysryhmän seuraavaan kokoukseen kertomaan tarkemmin projektin tilanteesta. Samoin Mades - protokollan tietoturvasta ja suorituskyvystä toivottiin lisää tietoa seuraavaan kokoukseen. Sivu 3 / 8
6. Datahub -selvityksen haastatteluista saadut palautteet koskien teknistä tiedonvaihtoa / Minna Arffman Puheenjohtaja kertoi datahub selvityksessä tehdyistä syvähaastatteluista. Haastatteluja tehtiin laajalti eripuolilla Suomea ja haastateltavina oli toimijoita ja viranomaisia. Haastatteluissa saatu palaute koski valtaosin tapaa toimia sähkömarkkinoilla tai ohjeiden noudattamattomuutta. Osa toimijoista piti PRODAT Z11 ja MSCONS sanomien rinnakkaista lähettämistä max. 63 A kohteista turhana. Aiheesta keskusteltiin laajasti. Todettiin, että ryhmämme päätyi samaan näkemykseen kuin asiaa aiemmin käsittelyt ET:n kehitysryhmä, eli kaikki toimijat eivät vielä ole valmiita toimimaan pelkästään tuntisarjoilla. 7. APERAK kuittaussanoman käyttö / kaikki Kokouksessa keskusteltiin datahub -haastatteluissa saadusta palautteesta, koskien APERAK kuittauksia. Puheenjohtaja kertoi, että haastatteluissa tuli paljon palautetta siitä, että kaikki toimijat eivät käsittele saamiaan negatiivisia APERAK -kuittauksia ja kuittauksia lähetetään väärillä syykoodeilla. Sivonen totesi, että omakohtaisen kokemukseensa mukaan vain 10% MSCONS sanomien APERAK kuittauksista on virheettömiä ja isotkin toimijat siis toimivat väärin ja arveli, että muuntimissa on ilmeisesti aika paljon virityksiä, jotta kuittaukset menevät läpi. Todettiin, että ohjeistusta olisi syytä korjata, jotta vältytään tahattomalta väärinkäytöltä ja tähän tulisi ryhmän tarttua. Keskusteltiin myös pitäisikö EDI -palveluntoimittajan tiedot (NAD+C1 ja NAD+C2) saada pakolliseksi MSCONS sanomissa, mikä helpottaisi toimimista. Nykyisin osapuolitieto ei ole pakollinen. Tähän todettiin, että osapuolitiedon pakolliseksi tekeminen saattaa aiheuttaa vain turhaa työtä saatuihin hyötyihin nähden. Seppälä ehdotti, että MSCONS -sanomat sisältävät liikaa historiallista tietoa ja koko sanoman sisältö tulisi käydä läpi, ja katsoa mikä on oikeasti tarpeellista. Tämä ei saanut suurta kannatusta, mutta todettiin, että 4:NAD:C1 Ja 4:NAD:C2 kentät pitäisi saada yhteystietotaulukkoon ja lisäksi ohjeistus näiden kenttien osalta pitäisi käydä läpi ja täsmentää virheellisiltä osin. Sovittiin pienryhmän (Seppälä, Sivonen, Jännes) perustamisesta joka valmistelee parannusehdotuksen seuraavaan kokoukseen. APERAK -kuittausten osalta todettiin, että suuri syy niiden käsittelemättömyyteen on juuri väärien syykoodien käyttö kuittauksen lähettäjän päässä. Toinen syy voi olla vastaanottajan omat validoinnit. Todettiin myös, että oikeiden negatiivisten APERAK -kuittausten löytäminen virheellisten seasta on hankalaa, jolloin monet toimijat ilmeisesti jättävät kaikki käsittelemättä. Tätä asiaa ei koettu kuitenkaan kovin suureksi ongelmaksi ryhmässä. Ehdotettiin kuitenkin, että virhekoodivalikoima voisi olla parempi ja ohjeistus selkeämpi. Todettiin, että kaikkien toimijoiden olisi syytä ottaa APERAK -kuittaukset paremmin käyttöön sujuvan tiedonvaihdon varmistamiseksi varsinkin MSCONS -sanomien osalta. Sovittiin, että Fingrid tulee toteuttamaan kyselyn toimijoille kuinka he APERAK -kuittauksia tällä hetkellä käyttävät, millä aikataululla mahdolliset puutteet niiden käsittelyssä korjataan ja mahdollisista kehitystarpeista. Sivu 4 / 8
Z03(14) Sisäänmuuttoilmoitus -sanomaan tietoa liittymän siirtymisestä Ryhmä keskusteli kehitysajatuksesta ja todettiin, että liittymäprosessin tarvitsemien tietojen hankkiminen sisäänmuuttoilmoitus -sanomalla on varsin haasteellista. ET on antanut asiasta menettelytapalinjauksen (Vuonna 2012 sovitut menettelytavat). Muutoksen aiheuttamat kustannukset ovat todennäköisesti suuremmat kuin saatava hyöty, joten ryhmä päätti, ettei kehitysajatusta lähdetä viemään eteenpäin. Z03(14) Sisäänmuuttosanomissa ei ole mahdollista kertoa jvh:lle sulakekokoja yms. Todettiin, että verkkoyhtiön ollessa vastuussa käyttöpaikan mittauksesta se ei todennäköisesti pystyisi kuitenkaan pitämään sanomassa ilmoitettuja tietoja tilauksena muutostyöstä vaan joutuisi kontaktoimaan asiakkaan. Aikavyöhykejako ja kuormitusmallin tunnus ovat valinnaisina kenttinä käytettävissä ko. sanomassa, mutta näitäkään tietoja ei kuitenkaan kovin usein käytetä. Päätettiin, että tähän asiaan ei tehdä muutoksia ainakaan toistaiseksi. Sanomaliikenteestä puuttuu osa peruutussanomista Peruutussanomien lisääminen koettiin varsinkin tietyissä muuttoihin liittyvissä käyttötapauksissa hankalaksi, koska pitäisi tietää hyvin tarkkaan mitä ollaan oikeastaan perumassa. Kaario toi esille haastetta kysymällä: Mitä muuton peruutus edes tarkoittaa? Peruuntuuko muutto kokonaan vai peruuntuuko vain myyjän aloittama myyntiprosessi? Todettiin kuitenkin myös, että myyjänvaihtojen peruutukset ovat pääsääntöisesti toimineet hyvin. Ryhmässä todettiin, että täytyisi tarkkaan miettiä mitä peruutussanomia tarvitaan ja pitäisikö niille olla omat syykoodit, jotta tiedetään mitä ollaan milloinkin perumassa. Tätä voidaan myös miettiä kehitysryhmässä. Asiaan palataan tarvittaessa. 8. MSCONS ja MSCONS APERAK variaatioita / Heikki Sivonen Sivonen esitteli sanomaliikenteessä käytettyjä erilaisia variaatioita kentistä ja niiden sisällöstä, jotka kaikki eivät ole ohjeiden tai standardien mukaisia. Todettiin myös, että ohjeistus on joissain tapauksissa ristiriitainen ja sitä pitäisi selkeyttää. Alla merkittävimpiä virheitä sanomaliikenteessä: UNOB/UNOC & ZZ/SLY UNB segmentissä UNOB kirjaimisto on edelleen laajasti käytössä, mutta toimijoiden tulisi siirtyä UNOC -kirjaimiston käyttöön. UNOC -kirjaimiston käyttö ei kuitenkaan ole kaikille toimijoille vielä mahdollista, ennen tietojärjestelmien päivitystä. Tästä syystä monet lähettävät sanomia vielä UNOB- kirjaimistolla, koska vastaanottopää ei välttämättä pysty UNOC -kirjaimistoa käsittelemään. Lisäksi keskusteltiin UNB -segmentissä käytettävistä ZZ ja SLY osapuolitunnuksista. Tämän osalta ohjeistuksen todettiin olevan ristiriitainen ja sitä pitäisi selkeyttää. Ediel Handbookin mukaan ZZ on luvallinen, mutta kuitenkin SLY koodilistan käyttö olisi toivottavaa. Päätettiin, että Fingrid selkeyttää ohjeistusta UNB -segmentin osalta. Fingrid kontaktoi saamiensa tietojen perusteella yhtiöt jotka eivät ole vielä siirtyneet UNOC -kirjaimistoon. Sivu 5 / 8
LIN Sivonen kertoi, että LIN -segmentissä on usein ohjeistuksen vastaisesti väärä määrä :- merkkejä. Samoin segmentissä käytetään SVK-osapuolitunnusta, joka on väärin. Sovittiin, että Fingrid kontaktoi saamiensa tietojen perusteella toimijat näiden virheiden osalta. NAD Sivonen totesi, että NAD segmentistä puuttuu pakollinen tieto esim. NAD+DO+XXX. LOC Sivonen kertoi, olemassa olevaa ohjeistusta LOC segmentin sisällöstä todettiin noudatettavan melko huonosti ja elementtien tarpeellisuutta olisi hyvä tarkastella. Todettiin, että osa muuntimista vielä hyödyntää näitä tietoja, mutta joistain elementeistä voidaan ehkä luopua tulevaisuudessa, jos muut kentät saadaan kuntoon. MEA Sivonen kertoi MEA -segmentissä yksiköt (KWH/MWH) ovat edelleen aika laajassa käytössä, vaikka niiden sijaan nykyisin pitäisi käyttää Z01 ja Z02 -tietoja. Ryhmässä todettiin, että Fingrid poisti yksiköt koodistosta ilman tiedotusta, joten tieto on senkin takia saattanut mennä joiltain toimijoilta ohi. Kokonaisuutena näihin ongelmien poistamiseksi Fingrid korjaa ja parantaa ohjeistusta ensin, jonka jälkeen lähettää toimijoille aiheesta yleisen tiedotteen. Tämän jälkeen Fingrid voi vielä erikseen kontaktoida ne toimijat, jotka eivät noudata uutta ohjeistusta. 9. PRODAT-lukemasanoman status/syykoodi / Markus Piispanen Piispanen kertoi, että ET:n kehitysryhmässä (kokous 3/2014) on keskusteltu mahdollisuudesta lisätä PRODAT -sanomiin statusarvot, mikä vähentäisi sekaannusta lukemien korjaamisen yhteydessä. Samassa kokouksessa oli myös ehdotettu, että PRODAT Z11-sanomilla voitaisiin ottaa käyttöön kokonaan uusi syykoodi, joka kertoo, että sanomalla on tarkoitus korjata aikaisemmin lähetettyä lukemaa. Tällöin sanoman aikavälin tulisi täsmätä aikaisemmin lähetetyn lukeman kanssa. Kehitysryhmän ehdotukset eivät saaneet tiedonvaihdonkehitysryhmässä suurta kannatusta. Ryhmässä todettiin useaan otteeseen, että voimassa olevan ohjeistuksen mukaan Prodat sanomia tulee lähettää vain vahvoilla statuksilla, jolloin korjaustarve pienenee. Ryhmässä nousi esille myös ajatus Z11(6) ja Z11(5) sanomien käyttämisestä uusien syykoodien sijaan, mutta tämäkään ajatus ei saanut ryhmässä kannatusta. Ongelma kuitenkin koettiin ryhmässä merkittäväksi, mutta todettiin myös, että ongelmallisesti toimivia yhtiöitä on kuitenkin vähän. Puheenjohtaja kertoi tässä yhteydessä ET:n kanssa sovitusta mahdollisesta nk. yhteistoimintamenettelystä, jossa toimijoita ensisijaisesti kehotetaan antamaan toisilleen suoraan ja reilusti palautetta havaituista ongelmista. Mikäli tämä ei auta, niin teknisissä asioissa Fingrid ja menettelytapa-asioissa ET on yhteydessä ko. toimijaan ja pyrkii opastamalla auttamaan toimijaa pääsemään eroon ongelmasta tai toimimaan kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Päätettiin, että tämä asia pyritään ratkaisemaan tällä menettelytavalla, koska sen koettiin olevan paras ratkaisu nykyiseen tilanteeseen. Sivu 6 / 8
10. Sanomaliikenne pientuotantokohteista / Markus Piispanen Piispanen kertoi, että pientuotantokohteiden sanomaliikenteen ohjeistukset ja käyttöönottoaikataulu on ET:n ryhmien käsittelyssä. Lähinnä myyjänvaihto- ja muuttoprosessit tullaan ottamaan käyttöön. Työ on vielä jonkin verran kesken, mutta asiat pitäisi saada valmiiksi kesän aikana. Kokouksessa heräsi vilkasta keskustelua aiheesta. Eniten kritiikkiä kohdistui etumerkkisääntöön, jota ei noudateta kunnolla. Ehdotettiin myös, että tuotantokäyttöpaikoille pitäisi olla oma tuotekoodi, joka toimisi etumerkkisääntöä varmemmin. Piispanen vastasi tähän, että etumerkkisäännöstä on olemassa selkeät ohjeet, mutta niiden noudattaminen on joissain tapauksissa hieman heikkoa. Kokouksessa koettiin myös tärkeäksi saada tuotantokäyttöpaikat käyttöpaikkarekisteriin, jolloin tuotannon aloittamisesta täytyy ilmoittaa verkonhaltijalle. Rekisterin kautta myös sähkön ostajat löytäisivät helposti pientuotantokohteet. Ryhmässä pohdittiin myös mahdollisuutta muuttaa tuotantokäyttöpaikkojen kuormitusmallitunnus (8) pakolliseksi tiedoksi, tällä hetkellä kuormitusmalli on vapaaehtoinen tieto ja toisinaan se puuttuu. Todettiin myös, että tuotantokäyttöpaikka voidaan usein tunnistaa myös käyttöpaikkatunnuksesta, mutta sekään ei ole täysin varma tapa. Kokouksessa toivottiin selkeää ja varmaa tapaa tunnistaa tuotantokäyttöpaikat ongelmien välttämiseksi. Lisäksi kokouksessa pohdittiin pientuotantokäyttöpaikkojen kulutuksen ja tuotannon mittaamista tapauksissa, joissa sama mittari on kytketty sekä kulutus- että tuotantokäyttöpaikalle. Tällöin olisi mahdollista kulutus ja tuotanto netottaa, jolloin joka tunti olisi vain kulutusta tai tuotantoa, eikä molempia yhtä aikaa. Netotusta koskeva keskustelu on kuitenkin vielä käynnissä useiden eri sidostahojen välillä. Keskustelua herätti myös 1 avoimen toimittajan periaate, koska tuotantokäyttöpaikalla voi olla periaatteessa kaksi avointa toimittajaa, toinen kulutukselle ja toinen tuotannolle. Lopuksi todettiin, että tätä asiaa ei käsitellä tässä ryhmässä, mutta kommentit ja ajatukset viedään eteenpäin seuraavaan ET:n vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmän kokoukseen. 11. Muut asiat Ehdotettiin asioita, joita tulisi käsitellä tulevissa kokouksissa. Tulevissa kokouksissa tulisi keskustella yhteystietotaulukkoon lisättävistä tiedoista, joita voisivat olla osapuolen käyttämä Prodat versio ja puhelinnumerot. Lisäksi toivottiin ohjeistusta sanomaliikenteen nopeudesta ja teknisistä vaatimuksista. Tällä hetkellä ei ole selkeää ohjeistusta siitä, miten nopeasti sanoman pitää kulkea perille kun se on lähetetty. Sivu 7 / 8
Seppälä ehdotti kehitysajatuksena menettelyä, jossa tiedonvaihdon ongelmia ja virhetilanteita voisi raportoida keskitetysti. Tarkoituksena olisi kerätä tietoa tiedonvaihdon kehittämisen pohjaksi. 12. Seuraavat kokoukset Sovittiin seuraavat kokoukset 27.8.2014, klo 10-15, Hämeenlinnassa 2.10.2014, klo 9:45-15:45, Helsingissä 18.11.2014, klo 9:45-15:45, Helsingissä Sivu 8 / 8