Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 5/2014

SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Markus Piispanen 26.9.2014 MUISTIO 1(7) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 5/2014 Aika Perjantaina 12.9.2014 klo 9.00 14.30 Paikka Holiday Club Katinkulta, Katinkullantie 15, 88610 Vuokatti Osallistujat Jari Rusanen, pj Loiste Sähköverkko Oy Minna Arffman Fingrid Oyj Matti Hirvonen Tampereen sähkölaitos Niko Jauhiainen Elenia Oy Pia Laakkonen Lappeenrannan Energia Oy Minna Riihiluoma Turku Energia Oy Elina Säiläkivi Caruna Oy Satu Vesaniemi Helsingin Energia Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Ina Lehto Energiateollisuus ry Markus Piispanen, siht. Energiateollisuus ry Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslistan kohtaan 8. Muut asiat lisättiin kolme uutta kohtaa: Katkaisulukemasanoman aikarajan lyhentäminen Energiaviraston lausunto sopimuksen kalastelusta Asiakkaan nimen ja sopimustunnuksen käyttö Z08[14]-sanomassa Näillä muutoksilla esityslista hyväksyttiin kokouksen asialistaksi. 3. Edellisen kokouksen muistio Käytiin läpi edellisen kokouksen muistio, joka hyväksyttiin. Keskusteltiin NBS:n tiedonvaihtoalustan valinnasta. Arffman kertoi, että tiedonvaihto tullaan aluksi hoitamaan nykyisillä rajapinnoilla, joten MADES-standardia ei toistaiseksi oteta käyttöön. MADES:n suorituskykyä koskeva selvitys kuitenkin jatkuu. 4. Suulliset tilannekatsaukset 4.1 PMVM ja NBS Todettiin, että Vantaalla ja Tampereella järjestetyt NBS-koulutukset olivat olleet onnistuneita. Oulun tilaisuus on vielä tulossa 7.10. NBS-pilotoijia on Suomesta ilmoittautunut mukaan varsin paljon. Ruotsista ja Norjasta halukkaita on hieman vähemmän. Myös järjestelmätoimittajat ovat Suomessa olleet kiitettävän aktiivisia NBS-asioissa. Tarvittavat asetusmuutokset ovat TEM:ssä valmisteilla ja julkaistaneen lähiaikoina. Nordenergi keskusteli 4.9. NordREG:n kanssa PMVM:n jatkotoimenpiteistä. NordREG kertoi, että hankkeen jatkolle on haettu rahoitusta, ja mikäli tämä saadaan, on NordREG valmis fasilitoimaan tarvittavaa työtä, jonka sisällöstä toimialan on kuitenkin vastattava. Erityisesti olisi selvitettävä miten kansalliset hubit saataisiin kommunikoimaan keskenään. Muita selvitettäviä aihepiirejä ovat mm. mikrotuotanto ja kysyntäjousto. Nordenergi on vienyt regulaattoreille viestiä, Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51 53 B, 00100 Helsinki PL 100, 00101 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi

2(7) että ensin olisi oltava jonkinlainen varmuus työn tuloksien hyödyntämisestä, jotta ei tehdä turhaa työtä. Arffman kertoi, että myös TSO:t keskustelivat samana päivänä NordREG:n kanssa lähinnä tiedonvaihdosta. TSO:t ja NordREG olivat yhtä mieltä, että tähän mennessä tehtyä hyvää työtä tulee jatkaa. Jo julkaistujen suositusten ja tietojärjestelmämääritysten välillä tiedostetaan olevan syvä kuilu. HNR-raporttia tulisi kuitenkin pyrkiä harmonisoimaan vielä eteenpäin. Teknistä handbookia ei ole kannattavaa toistaiseksi lähteä tekemään, mutta mahdollisesti myöhemmin sekin olisi otettava työn alle. Lisäksi myös TSO:t kannattivat olemassa olevien ja tulossa olevien hubien yhteistoiminnan selvittämistä tai vähintään keskeisten erojen listaamista. TSO:illa ei kuitenkaan ole resursseja raporttien kirjoittamiseen, joten pallo on tällä hetkellä NordREG:lla. Marraskuussa on jälleen tulossa pohjoismainen ministerikokous, josta kaivattaisiin selkeitä päätöksi hankkeen suhteen. VaasaETT tekee parhaillaan konsulttiselvitystä markkinoille tulon esteistä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Toimijoille on lähetetty asiaa koskeva kysely, mutta Suomesta on toistaiseksi saatu hyvin vähän vastauksia. Todettiin, että kyselyyn on ollut hankaluuksia vastata, sillä osaan kysymyksistä ei löydy sopivaa vastausvaihtoehtoa eikä kyselyssä pääse eteenpäin ellei vastaa jotain. Toimijoita kehotetaan mahdollisuuksien mukaan vastaamaan kyselyyn. ET:ltä on myös lähtenyt asiaa koskien jäsentiedote. 4.2 Datahub-selvitys Datahub-selvitys on kesän aikana edennyt vauhdikkaasti vaihtoehtoisten tulevaisuuden tiedonvaihtomallien selvittelyllä. Vaihtoehtoina olevista malleista (nykytila+ ja datahub) on laadittu kattava kustannusanalyysi sekä laadullisia ominaisuuksia käsittelevä analyysi. 18.9. järjestettävässä keskustelutilaisuudessa julkistetaan selvityksen tähänastisia tuloksia. Hankkeen referenssiryhmässä painotettiin tehtyjen johtopäätösten kattavaa perustelua, jotta alalla nähdään ja ymmärretään onko tehty oikeita olettamuksia. Selvityksen loppuraportti on tarkoitus julkaista ennen vuodenvaihdetta. Tämän jälkeen asia siirtyy TEM:lle päätettäväksi, joka on myös ilmoittanut laittavansa raportin sidosryhmäkonsultaatioon. Todettiin, että kustannukset ovat vain osa päätöksentekokriteeristöä ja kenties tärkeämpää on painottaa laadullisia kriteerejä. Kustannukset ovat joka tapauksessa yhtiökohtaisia ja selvityksessä lasketut kustannukset edustavat vain kerättyjen kustannusarvioiden keskiarvoa. Lisäksi todettiin, että tulevaisuuden mallien kustannuksia on hyvin vaikea ennustaa. 4.3 Laskutusmalliselvitykset Laskutukseen liittyen on kaksi eri hanketta vireillä. Toimialan sisäinen läpilaskutusmalli on parhaillaan jäsenkuulemisella. Malli on tarkoitus hyväksyä lokakuussa toimikuntien yhteiskokouksessa ja joulukuussa valiokuntien yhteiskokouksessa. Mallisopimus tullaan tarkastuttamaan myös asiaan vihkiytyneellä sopimusjuristilla. Hankkeen reunaehdot ovat olleet tiukat, sillä asiaan on löydettävä ratkaisu sopimuksellisin keinoin ilman lainsäädäntöön tulevia muutoksia. Pitkän aikavälin laskutusmalliselvityksessä konsulttien laatimia malleja pyritään arvottamaan laadullisesti ohjausryhmän toimesta. Ohjausryhmältä ei kuitenkaan tule suositusta kumpaankaan suuntaan. Tarkoitus on karkeasti arvioida kustannuksia sekä tarkistaa voidaanko hub-selvitystä hyödyntää asiassa. Lisäksi mallien arvotukseen liittyen on tulossa asiakaskysely. Näiden pohjalta tullaan tekemään arvoanalyysi. Näkemyserot laskutusmallin suhteen ovat erittäin jyrkät, joten ei ole varmuutta tullaanko asiassa pääsemään yhteisymmärrykseen. Hankkeesta on syksyllä tulossa vielä toinen keskustelutilaisuus myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

5. Avoimet kysymykset 5.1 Pientuotantokohteiden PRODAT-sanomaliikenne Edellisessä kehitysryhmän kokouksessa ideoitiin, että pientuotantoa koskevat sanomat tunnistettaisiin syykoodien avulla aikaisemmin esitetyn kuormitusmallin tunnuksen sijaan. Sihteeri kertoi, että edellisessä tekninen ryhmän kokouksessa ehdotuksesta keskusteltiin ja nähtiin se kuitenkin huomattavasti raskaampana muutoksena, joka aiheuttaisi mm. enemmän käyttötapauksia ja testattavaa. Näin ollen tekninen ryhmä ehdotti kuormitusmallin tunnuksen muuttamista pakolliseksi niissä sanomissa, joissa se ei vielä ole. Hirvonen esitteli valmistelemiaan pientuotannon sanomaliikennettä koskevia käyttötapauksia, joissa periaatteena on, että kulutus- ja tuotantokäyttöpaikoista lähetetään aina omat sanomansa. Keskusteltiin tuotantokohteiden mahdollisista sopimustilanteista, mikäli kohde on ulkopuolisessa ostossa. Ulkopuolisesta ostosta huolimatta on myös mahdollista, että kohteella on vain yksi verkkosopimus, vaikka käyttöpaikkoja on periaatteessa kaksi. Sovittiin, että ryhmän jäsenet pohtivat yhtiönsä sisällä seuraavaan kokoukseen mennessä tuotantokohteiden mahdollisia sopimuskuvioita, mukaan lukien sopimustunnukset. Keskusteltiin mitä kaikkia kohteita nyt valmisteilla olevalla pientuotannon sanomaliikenteellä on tarkoitus käsitellä, eli miten pientuotannon raja tässä tapauksessa määritellään. Jaetaanko kohteet sulakekoon mukaan vai kulutus/tuotantotaseen mukaan, jolloin raja olisi 1 MVA. Sovittiin, että ryhmän jäsenet selvittävät yhtiönsä sisällä mikä olisi oikea rajaus pientuotantokohteille tässä yhteydessä ja jatketaan keskustelua aiheesta seuraavassa kokouksessa. Keskusteltiin miten tuotannon netotuspäätös tulee vaikuttamaan sanomaliikenteeseen. Kulutukselle ja tuotannolle tullee joka tapauksessa olemaan kaksi aikasarjaa riippumatta missä järjestelmässä ne mahdollisesti netotetaan. Keskusteltiin myös kuormitusmallin tunnuksen muuttamisesta pakolliseksi PRODAT Z03[1]-sanomassa. Uusi myyjä ei alun perin välttämättä tiedä oikeaa kuormitusmallin tunnusta, joten kenttään tulee tällöin laittaa jokin oletusarvo, jonka verkonhaltija korjaa oikeaksi paluuviestissä. Verkonhaltija ei siis saa vastata negatiivisella APERAK-kuittauksella, mikäli kuormitusmallin tunnus ei Z03[1]- sanomassa ole oikein. Samoin myyjä ei saa vastata negatiivisella APERAKkuittauksella, mikäli kuormitusmallin tunnus prosessin aikana vaihtuu. Sovittiin, että ryhmän jäsenet miettivät aiheutuuko sanomaliikenteelle muita haasteita, mikäli kuormitusmallin tunnus muutetaan pakolliseksi. Tällä hetkellä käyttöpaikkarekisterissä tuotantokohteita on merkitty kirjoittamalla osoitteen perään, tuotanto, mutta tämän kattavuudesta ei ole varmuutta. Sovittiin, että kukin ryhmän jäsen selvittää merkintöjen kattavuutta ja samalla miettii käyttöpaikkarekisterin kehitystarpeita pientuotannon sanomaliikenteen kannalta. Yhteenvetona kehitysryhmälle jäi seuraavaan kokoukseen mennessä selvitettäväksi seuraavat kotitehtäväkysymykset: 1. Millainen on tuotantokohteiden sopimusrakenne ja miten sopimustunnuksia käytetään? 2. Miten sanomamenettelyllä hoidettavat pientuotantokohteet rajataan? 3. Mitä sanomaliikenteellisiä haasteita aiheutuu kuormitusmallin tunnuksen muuttamisesta pakolliseksi? 4. Onko pientuotantokohteet kattavasti eroteltu käyttöpaikkarekisterissä? 5.2 Toisen nimen ja hetun muuttaminen pakolliseksi Z03[14]- ja Z04[1]- sanomissa Jatkettiin edellisessä kokouksessa käytyä keskustelua toisen nimen ja henkilötunnuksen muuttamisesta pakollisiksi Z03[14]- ja Z04[1]-sanomissa. Ryhmän jäsenet totesivat, että järjestelmien siivoaminen muutosta varten tarkoittaisi merkittävää (jopa useiden kuukausien) manuaalista työtä, jonka aikana voidaan myös joutua kontaktoimaan asiakkaita. Nimitietojen siivoaminen 3(7)

nähtiin kuitenkin hyödylliseksi ja siihen tulisi ryhtyä niin, että varmistetaan riittävän pitkä siirtymisaika. Keskusteltiin myös laajemmin tulevaisuuden osoite- ja nimirakenteen määrittämisestä. Ennen järjestelmien siivoamisen käynnistämistä olisi hyvä olla selkeä visio, mitä eri tietoja tulevaisuudessa tarvitaan. Todettiin kuitenkin nimi- ja osoitetietojen olevan järjestelmissä niin erillään, että niiden siivoamista mahdollisen uuden rakenteen mukaiseksi ei ole välttämätöntä tehdä yhtaikaa. Sovittiin, että sihteeri ja Arffman tekevät seuraavaan kokoukseen luonnoksen tulevaisuuden nimirakenteesta. BRS-raportissa on jo määritelty yksi mahdollinen rakenne, mutta pyritään miettimään asiaan liittyviä tarpeita laajemmin, esimerkiksi ottamalla huomioon mihin eri kenttiin nimi on Tupas-palvelussa jaettu. Tämän jälkeen voidaan pohtia tarkemmin, mitä nimirakenteen muuttaminen käytännössä vaikuttaisi järjestelmiin, sanomaliikenteeseen ja esimerkiksi onlinepalveluihin (ml. Tupas-kirjautuminen). 5.3 Perintäkatkaisu ja sisäänmuutto samalle päivälle Käsiteltiin alla kuvattu tilanne, jonka seurauksena myyjällä ja verkolla on eri näkemykset katkaisukustannusten veloittamisesta. 1. Myyjä A pyytää verkonhaltijalta perintäkatkaisua päivämäärälle 12.6. 2. Verkonhaltija suorittaa katkaisun pyydettynä päivänä. 3. Asuntoon on kuitenkin jo aiemmin muuttanut uusi asukas, joka ei ole ilmoittanut sisäänmuuttoa. Sähköjen katkettua asiakas ottaa yhteyttä myyjään B ja tekee kuluvalle päivälle 12.6. uuden myyntisopimuksen, josta seuraa myös siirtosopimuksen syntyminen kuluvalle päivälle. Myyjä B ottaa yhteyttä verkonhaltijaan sähköjen kytkemiseksi. Sähköt kytketään. 4. Uudelle asiakkaalle kuluvalle päivälle tehdyn siirtosopimuksen seurauksena päättyy edellisen asiakkaan siirtosopimus edellisenä päivänä, eli 11.6. 5. Katkoa pyytänyt myyjä A tulkitsee, että koska verkko päätti asiakkaan sopimuksen pyydettyä katkoa edeltävänä päivänä, ei se saa veloittaa katkaisukustannuksia, eikä heillä ole syytä veloittaa niitä asiakkaalta. Verkonhaltija on asiasta eri mieltä. Kehitysryhmässä todettiin, että myyjä on pyytänyt katkaisua, jonka verkko on toteuttanut pyydetyn mukaisesti, joten verkonhaltija voi periä myyjältä katkaisukustannukset. Asiakas on myös aikanaan saanut tiedon katkaisusta ja siitä perittävistä kustannuksista, joten asiakas ei voi sanoa niiden tulleen yllätyksenä. Myyjä ei voi myöskään järjestelmätekniseen syyhyn vedota, että asiakkaalta ei voida katkaisukustannuksia periä, koska sopimus on päättynyt ennen katkaisua. Myyjän voi itse päättää veloittaako myyjä kustannuksia edelleen asiakkaalta. Tämä on myyjän ja asiakkaan välinen asia. Kehitysryhmä linjasi, että nykyinen sopimus voidaan päättää edellisen vuorokauden loppuun, kun käyttöpaikalle tehdään pikamuutto kuluvalle päivälle. Näin toimitaan myös tässä perintäkatkaisutilanteessa, kun kohteeseen samanaikaisesti ilmoitetaan muutto. Tällöin verkko voi periä perintäkatkaisukustannukset vanhalta myyjältä normaaliin tapaan, jos myyjä ei ole muuton vuoksi perunut perintäkatkaisua. 5.4 Valtakirja siirron laskutusosoitteen muutoksesta Keskusteltiin erään myyjän lähettämistä epämääräisistä valtakirjoista, joilla pyydetään muuttamaan siirron laskutusosoite kyseiselle myyjälle vaikka kohde ei edes ole tämän myyjän myynnissä. Samalla myyjä pyytää verkolta viimeisintä siirtolaskua. Kehitysryhmässä todettiin, että myyjän pyytäessä laskutusosoitteen muutosta, on kyseessä läpilaskutus, joka tulee ilmoittaa verkolle sanomalla (joko myyjänvaihto tai laskutustavan muutos). Myyjän sähköpostilla lähettämään pyyntöön voi siten vastata, että ainoastaan sanomalla tulleet läpilaskutuspyynnöt käsitellään riippumatta siitä, mitä myyjä on valtakirjassa asiakkaan kanssa sopinut. Lisäksi on hyvä mainita, että pyydetty kohde ei ole kyseisen myyjän myynnissä. Läpilaskutus voi alkaa vasta kun asiakas on sitä pyytäneen myyjän myynnissä. 4(7)

5(7) Kehitysryhmä totesi myös, että läpilaskutuksen aloittaminen ja lopettaminen edellyttää laskutuksen tasausta, jotta kaikki osapuolet tietävät tarkasti mitä kukin on asiakkaalta siirrosta laskuttanut. KKV on linjannut, että asiakkaalle ei saa missään tilanteessa koitua riskiä tuplalaskutuksesta. 5.5 c/o-nimitieto Z08[14]- ja Z03[14]-sanomiin Kehitysryhmä sai ehdotuksen, että PRODAT Z08[14]- ja Z03[14]-sanomiin lisättäisiin c/o-nimitieto, jonka avulla loppulasku pystyttäisiin varmemmin kaikissa tilanteissa toimittamaan oikealle vastaanottajalle. Kehitysryhmä näki idean hyvänä, mutta kentän käyttötarpeen sanomissa hyvin vähäisenä, joten muutos olisi hyötyihin nähden kallis toteuttaa. Tässä vaiheessa sanomamuutokselle ei siis nähty perusteita, mutta tilannetta arvioidaan tulevaisuudessa mahdollisesti uudelleen. Todettiin, että idea on hyvä pitää mielessä datahub-projektissa sekä tulevaisuuden nimi/osoiterakenteita määriteltäessä. 6. EDI-käyttäjäpäivien palaute Käytiin läpi kesäkuun EDI-käyttäjäpäiviltä kerätty palaute. Pöytien puutetta luentosalissa kritisoitiin, joten on varmistettava, että seuraavilla päivillä luentosalissa on pöydät. Luentosaliin ehdotettiin myös viestiseinää, jotta kysymysten ja kommenttien esittämiseen olisi matalampi kynnys. Ryhmätyötiloja on jatkossa oltava enemmän, jotta samaan tilaan ei sijoitettaisi useita ryhmiä. Esitysten osalta toivottiin, ettei käytäisi liian perusteellisesti läpi taustaa, vaan käytettävissä oleva aika hyödynnettäisiin suoraan asiaan menemällä, eli mikä on muuttunut kuluneen vuoden aikana jne. Ryhmätyöt järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa kokonaan järjestelmätoimittajavetoisesti, mistä saatu palaute oli pääsääntöisesti varsin positiivista. Suurimmat ongelmat koskivat eräiden ryhmien liian suurta kokoa. Etukäteisohjeistusta niin ryhmien vetämiseen kun niihin osallistumiseenkin kaivattiin lisää. Käsiteltäviä aihepiirejä olisi voinut rajata tarkemmin, sillä osalla ryhmistä varattu aika jäi lyhyeksi. Kehitysryhmä kiittää järjestelmätoimittajia hyvin vedetyistä ryhmätöistä ja toivoo, että myös tulevana vuonna ryhmätyöt saataisiin järjestettyä saman kaavan mukaisesti. Käytännön järjestelyistä on sovittava ryhmien vetäjien kanssa hyvissä ajoin. Jotta ryhmäkoot eivät kasvaisi liian suuriksi, on suosituimpien ryhmien vetäjiä oltava riittävästi. Kehitysryhmästä todettiin, että olisi hyödyllistä, mikäli ET:n henkilöt kutsuttaisiin vastavuoroisesti myös järjestelmätoimittajien ajankohtaispäiville. Kehitysideana tuleville päiville ehdotettiin, ettei ajankohta olisi heti kuunvaihteen jälkeen. Vuoden 2015 ajankohta ja paikka on jo päätetty, mutta sovittiin, että 2016 päivät järjestetään vasta kesäkuun toisena viikonloppuna, eli 9.-10.6. Palautteessa toivottiin määriteltävän ohjeet nykyistä yksityiskohtaisemmalla tasolla, jopa käyttötapauskohtaisesti yhdessä järjestelmätoimittajien kanssa. Kehitysryhmä totesi, että asiasta on keskusteltu useaan otteeseen aikaisemminkin ja on nähty, että ohjeet eivät voi olla liian yksityiskohtaisia. Aivan jokaista erikoistapausta ei pystytä erikseen määrittelemään, sillä aina löytyy poikkeuksen poikkeuksia. Sovittiin kuitenkin, että juuri lakkautettu tekninen ryhmä voidaan jatkossa kutsua ad hoc - kokoukseen, mikäli tarvetta järjestelmätoimittajien asiantuntemukselle ohjeistuksen määrittelyssä ilmenee. Ehdotus ohjeiden statuksen nostamisesta velvoittavaksi on usein kysytty kysymys, mihin kehitysryhmä ei valitettavasti pysty vaikuttamaan. Sen sijaan eräiden sanomissa olevien toistaiseksi vapaaehtoisten kenttien muuttaminen pakolliseksi on kehitysryhmässä ollut käsiteltävänä, sillä näitä vapaaehtoisia kenttiä ovat melko harvat yhtiöt ottaneet käyttöön. Kyse on pitkälti siitä onko muutos kustannuksiin nähden kannattava. Kehitysryhmä pyrkii punnitsemaan näitä tilanteita aika ajoin. Palautteessa toivottiin alan yhtenäistä valtakirjapohjaa. Kehitysryhmä kuitenkin totesi, ettei tällaista voida tehdä. On olemassa mm. suullisia valtakirjoja.

Palautteessa kysyttiin, saako verkkoyhtiö käyttää perutun muuttosanoman tietoja ottaakseen yhteyttä asiakkaaseen. Todettiin, että varmistaakseen tilanteen oikean tulkinnan (peruuntuuko koko muutto vai vain myyjänvaihto), voi verkkoyhtiö hyödyntää perutun sanoman sisältämiä yhteystietoja. Toivottiin esimerkkejä häviösähkösarjan tasevirheiden korjauksesta. Erityisesti mainittiin tapaus, jossa häviösähkön toimittajan taseeseen tulee suuri kulutuspiikki. Todettiin, että häviösähkön hankintaan liittyvät yksityiskohdat tulee määritellä verkonhaltijan ja häviösähkön toimittajan välisessä sopimuksessa. ET ei ohjeista sopimusten sisällöistä vaan sopiminen on verkonhaltijan ja häviösähkön toimittajan välinen asia. Verkonhaltijan tulee huomioida mahdolliset poikkeustilanteet kilpailuttaessaan häviöhankintaansa. Asiasta on keskusteltu myös tasevirheiden korjaus työryhmässä. Sovittiin, että sihteeri keskustelee Adaton kanssa vuoden 2016 EDI-käyttäjäpäivien ajankohdasta sekä mahdollisuudesta järjestää tilaisuus pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Lisäksi sovittiin, että sihteeri lähettää järjestelmätoimittajille kiitosviestin ryhmätöiden vetämisestä ja samalla koosteen kehitysideoista. 7. SVT syksy 2014 käytännön järjestelyt Käytiin läpi tulevan sähkön vähittäismarkkinatutkinnon järjestelyitä. Paikaksi on vaihtunut Sokos Hotel Presidentti. Ohjelma ja puhujat on sovittu jo keväällä. Sihteeri kertoi tarkastaneensa kotitehtäväpaketin edellisen kerran jälkeen tapahtuneiden muutosten varalta, mutta toivoi ryhmän vielä käyvän kotitehtävät läpi. Tehtäväpaketti tulee lähettää Adatolle seuraavan viikon aikana. Myös tenttikysymykset tulisi tarkistaa ennen tutkinnon toista osaa sekä laatia vastaukset ensimmäisen osan aikana tulleisiin case-kysymyksiin. Varattiin ennen tutkinnon toista osaa kokousaika SVT-valmisteluja varten. 8. Muut asiat 8.1 Katkaisulukemasanoman aikarajan lyhentäminen Keskusteltiin mahdollisuudesta lyhentää katkaisu/kytkentälukeman lähettämisen aikarajaa. Nykyohjeistuksen mukaan lukema tulee lähettää PRODAT Z11[9/2]- sanomalla viimeistään viikon kuluttua katkaisusta/kytkennästä, kun asiakkaan vuosikäyttöarvio on alle 1 GWh. Lukemasanoma toimii myyjälle samalla vahvistuksena katkaisun ja kytkennän suorittamisesta. Tiedon viivästyminen aiheuttaa myyjälle turhia tiedusteluja katkaisun suorittamisesta. Etäluettavista kohteissa lukema saadaan mittarilta heti katkaisun jälkeen. Todettiin, että monella verkkoyhtiöllä myös manuaalikohteista mittarilukema saadaan asentajan PDA:lta saman tien tai ainakin saman päivän aikana. Tämän suhteen prosessi voi kuitenkin vaihdella yhtiökohtaisesti. Sovittiin, että ryhmän jäsenet selvittävät seuraavaan kokoukseen mennessä yhtiönsä toimintatavan manuaalimittareiden katkaisulukeman toimittamisen suhteen ja arvioivat kuinka paljon prosessia olisi mahdollista nopeuttaa. Otetaan tämä asia esille myös syksyn SVT:ssä. 8.2 Energiaviraston lausunto sopimuksen kalastelusta Energiavirastolta saatiin ennen kesää vastaus ET:n määräaikaisten sopimusten kalastelua koskevaan lausuntopyyntöön. Heinimäki kertoi toimikunnassa aiheesta käydystä keskustelusta. Toimikunta ei löytänyt sanomaliikenteen keinoja poistamaan ongelmaa. Nykyisin myyjän ei tule antaa sopimuksen päättymispäivää mikäli se on yli kuukauden päässä ehdotetun uuden sopimuksen alkamisajankohdasta. Toimikunnassa keskusteltiin auttaisiko aikarajan pidentäminen esimerkiksi 3 kuukaudeksi, mutta kuitenkin todettiin tämän käytännössä vain poistavan viimeiset 2 kuukautta sopimuksen kalastelun loppupäästä. Tehokkaampi tapa olisi kuluttajansuojan nimissä rajoittaa sopimuksen tekemistä pitkälle tulevaisuuteen, esimerkiksi maksimissaan 3 kuukauden päähän tai jopa vain kuukauden päähän. 6(7)

7(7) Yhtenä keinona puhelinmyynnin laadun parantamiseen on esitetty asiakkaalle mahdollisuutta keskeyttää myyjänvaihtoprosessi ilmoittamalla siitä verkonhaltijalle. Tämä ei ole missään tapauksessa ongelmaton ratkaisu, joten ala ei sitä aja. Jos tällaista esimerkiksi viranomainen alkaisi ajaa, niin se tulisi toteuttaa siten, että sanomaliikenne pyrittäisiin keskeyttämään mahdollisimman nopeasti sen käynnistymisen jälkeen. Ainoa mahdollisuus tähän olisi, että verkkoyhtiö ilmoittaisi asiakkaalle, että käyttöpaikalle on ilmoittautunut uusi myyjä. Jos asiakas olisi eri mieltä asiasta ja ilmoittaisi siitä verkonhaltijalle, prosessi keskeytettäisiin. Muutoin se menisi normaalisti eteenpäin. Jos asiakas keskeyttäisi myyjänvaihdon, tulisi asiakkaan ja uuden myyjän keskenään sopia, miten prosessi jatkuu ja mahdollisesta korvauksesta myyjälle, jos keskeytys on ollut aiheeton. 8.3 Asiakkaan nimen ja sopimustunnuksen käyttö Z08[14]-sanomassa Keskusteltiin Z08[14]-sanomaan vastikään lisättyjen asiakkaan nimen ja sopimustunnuksen käyttöön liittyvistä menettelytavoista ja sovittiin alla kuvatut vaihtoehdot. [Siht huom: Tarkemmin asia on kuvattu 12.9. lähetetyssä jäsentiedotteessa] 9. Seuraava kokous Jos sanomassa oleva irtisanottava sopimustunnus täsmää verkon järjestelmässä olevaan sopimustunnukseen, etenee sopimuksen päättäminen automaattisesti. Jos sanomassa oleva irtisanottava sopimustunnus ei täsmää verkon järjestelmässä olevaan sopimustunnukseen, vastataan negatiivisella APERAK-kuittauksella. Jos sanomassa sopimustunnuskenttään on kirjoitettu ei tiedossa, tulee verkon käsitellä tapaus erikseen, varmistaen että sopimusta ei päätetä väärältä asiakkaalta. Erilliskäsittely voi olla esim. manuaalinen nimen tarkistus. Halutessaan verkkoyhtiö voi kuitenkin pyrkiä rajaamaan manuaaliseen käsittelyyn otettavia tapauksia toteuttamalla järjestelmäänsä automaattisen aikarajatarkastelun, joka nostaa manuaalitarkistukseen vain ne tapaukset, joissa edellinen sisäänmuutto käyttöpaikalle on tapahtunut esimerkiksi viimeisen viikon aikana. SVT:n järjestelyjä koskeva etäkokous ma 6.10. klo 9.00 11.30. Seuraava varsinainen kehitysryhmän kokous ma 3.11. klo 9.30 15.00 ET:n toimistolla Helsingissä. Sovittiin myös, että ensi vuoden EDI-päiviä edeltävä kokous (ei päivien yhteydessä pidettävä, vaan sitä edeltävä) pidetään niin, että samassa yhteydessä voidaan Annen kanssa käydä katsastamassa tilat ja pohtia viestiseinän ja muun tekniikan tuomia mahdollisuuksia.