Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja sekä osallisuutta vahvistamalla ja tukemalla. Painopisteenä ovat eläkeikäiset, nuoret aikuiset ja vapaaehtoistyö.
Senioripysäkin keskusteluryhmätoiminta Turun Senioripysäkin toiminta on alkanut vuonna 2003. RAY rahoittaa toiminnan. Toiminnan juuret ovat lähtöisin HelsinkiMission 2000- luvulla aloitetusta keskusteluryhmätoiminnasta. Suomessa on kolme Senioripysäkkiä (Helsingissä, Tampereella ja Turussa). Valtakunnallisen mallin mukaisia Senioripysäkki - keskusteluryhmiä ohjataan n. 30 paikkakunnalla.
Senioripysäkin päämäärät ja tavoitteet Tarjota yksinäisyydestä ja elämänmuutoksista kärsiville eläkeikäisille (60+) ja kotona asuville ammatillisesti ohjattua keskusteluapua pienryhmissä tai yksilötapaamisissa. Tavoitteena on ehkäistä yksinäisyydestä johtuvia ongelmia, vähentää sosiaalista syrjäytymistä, edistää hyvinvointia ja löytää heitä, jotka kokevat elämäntilanteensa voimavaroja heikentävänä ja uhkaavana muutoksena.
Senioripysäkin päämäärät ja tavoitteet Toiminnalla tuetaan osallisuuden lisääntymistä, uusien ihmissuhteiden syntymistä ja edistetään vanhuuden kehitystehtävien toteutumista. Keskusteluryhmissä ihmisellä on mahdollisuus arvioida elämäänsä ja työstää sitä, että pystyy hyväksymään sekä huonot että hyvät ajat omaan elämäänsä kuuluvina tapahtumina.
Senioripysäkin päämäärät ja tavoitteet Keskusteluryhmässä on mahdollisuus jakaa saman sukupolven ihmisten kanssa ajatuksia, kokemuksia ja tunteita siitä mitä elämän rajallisuus, oma kuolema ja oman elämän merkityksellisyys tarkoittavat. Keskusteluryhmissä on mahdollisuus jakaa ja kuulla vertaiskokemuksia (ei ole yksin ongelminensa).
Senioripysäkin keskusteluryhmät Senioripysäkin keskusteluryhmissä käydään läpi elämänmuutoksiin, yksinäisyyteen, ihmissuhteisiin, luopumisiin, menetyksiin ja ikääntymiseen liittyviä asioita. Ryhmät ovat suljettuja, luottamuksellisia, ammatillisesti ohjattuja ja osallistujille maksuttomia pienryhmiä (4-8 hlöä/ryhmä). Ryhmäläinen tulee kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään. Ryhmässä saa osallistua keskusteluun omatahtisesti.
Senioripysäkin keskusteluryhmät Elämänpolku ryhmät Kokoontuvat 10 kertaa, kerran viikossa ja 1,5 tuntia kerrallaan. Jokaisella kerralla on oma teema. Ryhmässä saman sukupolven ihmisillä on mahdollisuus jakaa ajatuksia, kokemuksia ja tunteita elämänkulkukeskusteluin.
Senioripysäkin keskusteluryhmät Valtakunnallisen mallin mukaiset Senioripysäkin keskusteluryhmät Pohjaavat ryhmäanalyysin sovellukseen. Ryhmät kokoontuvat 15 kertaa, kerran viikossa, 1,5 tuntia kerralla. Jokaisella ryhmäkerralla on teema. Teemat liittyvät vanhuuden kehitystehtäviin ja tukevat masentuneisuuden käsittelyä. Vuorovaikutuksessa muiden kanssa omille tunteille ja ajatuksille voi löytyä uusia näkökulmia ja merkityksiä. Ryhmään osallistuminen mahdollistaa itsetuntemuksen lisääntymisen.
Senioripysäkin keskusteluryhmät Uutena asukkaana palvelutalossa keskusteluryhmä Osallistujilla on mahdollisuus jakaa ajatuksia ja tunteita muuttoon ja sopeutumiseen liittyvistä asioista, saada samassa elämäntilanteessa olevilta vertaistukea, tutustuttaa asukkaita toisiinsa, antaa tietoa palvelutalon toiminnasta ja ympäristössä olevista mahdollisuuksista. Ryhmä kokoontuu 5 kertaa, 1 tunti kerralla.
Senioripysäkin keskusteluryhmät Kohdennetut keskusteluryhmät -määräaikaisia, esim. vertaisuuteen perustuvia keskusteluryhmiä. Ryhmät voivat kokoontua joko Senioripysäkin omassa tilassa tai muiden toimijoiden tiloissa.
Senioripysäkin keskusteluryhmässä Ryhmäläiset, ryhmänohjaaja ja ryhmähuone pysyvät samoina ryhmämatkan ajan. Ryhmässä ollaan etunimillä. Pyritään siihen, etteivät ryhmäläiset tunne entuudestaan toisiaan. Menetelmänä on vastavuoroinen keskustelu. Jokaisella ryhmäläisellä on lupa puhua kaikesta siitä mitä herää mieleen ryhmäkerran teemasta. Keskusteluryhmissä voi olla käytössä apuvälineenä esim. tunnekortteja ja voimavarakortteja. Keskusteluryhmissä ei kahvitella. Ainoastaan viimeisen ryhmätapaamisen jälkeen on loppukahvit. Ryhmän jälleentapaaminen on 2-3 kk ryhmän päättymisen jälkeen. Ryhmämatkan aikana ryhmäläiset tutustuvat toisiinsa. Ryhmäläisillä on lupa vaihtaa keskenään yhteystietoja; erityisesti viimeisellä kerralla tai jälleentapaamisessa.
Minkälainen eläkeikäinen (60+) hyötyy Senioripysäkin keskusteluryhmistä? Eläkeikäinen, joka: - kokee itsensä yksinäiseksi - kokee itsensä masentuneeksi (lievä tai keskivaikea) - haluaa pohtia elämäänsä laajemmassa mittakaavassa - on jäänyt leskeksi tai muu lähiomainen on kuollut - haluaa käydä läpi ikääntymistä - haluaa pohtia eläkkeelle jäämistä - haluaa pohtia elettyä elämää ja ymmärtää itseään - haluaa pohtia elämän rajallisuutta; omaa kuolemaa
Millainen eläkeikäinen (60+) ei hyödy Senioripysäkin toiminnasta? - ensisijaisesti päihderiippuvainen - väkivaltainen - muistisairauksista kärsivä - vakavista mielenterveysongelmista kärsivä (esim. skitsofrenia) - ryhmä edellyttää kykyä kuunnella ja jakaa omia tunteita, siksi siihen eivät sovellu voimakkaasti dominoivat tai narsistiset ihmiset.
Miten toimintaan tullaan mukaan? Sovitaan kahdenkeskinen ensitapaaminen Senioripysäkin työntekijän kanssa. Ensitapaamisessa keskustellaan kiireettömästi eletystä elämästä, tämän hetkisestä elämäntilanteesta ja tarpeista sekä toiveista ryhmän suhteen. Tämän jälkeen pyritään löytämään sopiva Senioripysäkin keskusteluryhmä, jatketaan yksilökeskusteluin tai ohjataan muun toiminnan, avun tai tuen piiriin.
Mitä kannattaa ottaa erityisesti huomioon? Jokainen ryhmätoimintaan haluava on hyvä kiireettömästi haastatella (ensitapaaminen). Kannattaa käyttää aikaa ryhmien kokoamiseen. Kaikille ei sovi ryhmätoiminta. Jokainen ryhmä on ryhmäläistensä näköinen (samanlaisuus, sukupolvisuus, erilaisuuden rikkaus)
Suurimmat ilonaiheet Ryhmämatkan aikana rohkaistuneet ryhmäläiset. Ryhmäläinen on tullut kuulluksi, nähdyksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Ryhmässä on ollut tilaa puhua kaikesta, myös vaikeista ja haavoittavista asioista. Ryhmässä on koettu yhteenkuuluvuuden tunnetta. Uusia ystävyyssuhteita on syntynyt ryhmämatkan aikana ja tapaamisia jatketaan ryhmän päättymien jälkeen.