Helsingin yliopiston rahastot ja lahjoittajat 2006 2007

Helsingin yliopiston rahastot ja lahjoittajat 2006 2007 Helsingfors universitets fonder och donatorer 2006 2007

Helsingin yliopiston rahastojen tehtävänä on tukea yliopiston tutkimusta, opetusta ja opiskelijoita. Yliopisto on kiitollinen kaikille niille sadoille yksityisille ihmisille ja yhteisöille, jotka ovat lahjoituksillaan ja testamenteillaan mahdollistaneet tämän tehtävän toteuttamisen. Tässä matrikkelissa esittelemme yliopiston rahastojen nimikkorahastot ja lahjoittajat, uudet lahjoitukset sekä apurahojen, stipendien ja palkintojen saajat. Lisäksi julkaisussa kerrotaan muista yliopistolle tehdyistä lahjoituksista sekä Helsingin yliopiston tiedesäätiön toiminnasta ja säätiön jakamista apurahoista. 1

2

Sisällys Innehåll Helsingin yliopiston rahastot Helsingfors universitets fonder.. 4 Lahja yliopistolle lahja tulevaisuudelle............ 7 Donationer till universitetet en gåva för framtiden....... 8 Helsingin yliopisto Helsingfors universitet.......... 9 Rahastojen vuosi 2006 2007 Fondernas år 2006 2007..... 10 Lahjoitusprofessuurit Donationsprofessurer......... 12 Kari S. Tikan muistorahasto................ 14 Lahjoittaminen Om Donationer.............. 15 Nimikkorahastot ja lahjoittajat sekä myönnetyt apurahat 2006 2007 Privatfonder och donatorer samt beviljade stipendier 2006 2007.............. 25 Teologian rahasto.................... 27 Oikeustieteen rahasto.................. 30 Opiskelijastipendi mahdollisti konferenssimatkan Portugaliin.. 33 Lääketieteen rahasto................... 36 Anu Wartiovaara voitti Sigrid Juséliuksen Säätiön professuurikilvan................ 40 Humanististen ja yhteiskuntatieteiden rahasto........ 44 Pysyvä lahjoitusprofessuuri on ikiliikkuja.......... 48 Matematiikan ja luonnontieteiden rahasto.......... 51 För svenskspråkigt kunnande............... 55 Maatalous-metsätieteiden rahasto............. 59 Heinonsalot arvostavat tutkijan rohkeutta.......... 62 Juhlarahasto...................... 64 Erkki Liikanen rohkaisee alumneja tiiviimpään yhteistyöhön yliopiston kanssa.............. 68 Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahasto.......... 70 Pelasta Kirja -kampanja.................. 71 Anu Karessuo lahjoitti kadotetuille sävellyksille....... 72 Itsenäiset rahastot.................... 74 Ilkka Paateron kirjaharrastuksesta kasvoi elämäntehtävä.... 80 Omista varoista myönnetyt apurahat ja palkinnot....... 83 Helsingin yliopiston tiedesäätiö Vetenskapsstiftelsen vid Helsingfors universitet....... 87 Helsingin yliopiston tiedesäätiö.............. 88 Lahjakas Herra Kari................... 93 3

Helsingin yliopiston rahastot tieteen ja opiskelun luotettava lahjoituskohde Helsingfors universitets fonder pålitlig mottagare av donationer för vetenskap och studier Rahastojen yhteenlaskettu pääoma vuoden 2006 lopussa oli 26 523 428 euroa. Rahastoista jaettiin vuonna 2006 yhteensä yli 520 000 euroa apurahoina tai stipendeinä sekä 560 000 euroa lahjoitusprofessuurirahastojen tuottoina. Vuonna 2006 rahastoihin tehtiin uusia lahjoituksia yhteensä lähes 2,5 miljoonalla eurolla. Helsingin yliopiston rahastojen tarkoituksena on tukea yliopiston tutkimusta, opetusta ja opiskelijoita. Helsingfors universitets fonder har till uppgift att stöda forskningen, undervisningen och de studerande vid universitetet. Rahastojen yli 150 nimikkorahastoa perustuvat satojen yksityisten ihmisten ja yhteisöjen lahjoituksiin, testamentteihin sekä merkkipäiväkeräyksiin. Vanhin lahjoitus on vuodelta 1745 Kuninkaallisen Turun Akate mian ajoilta. Nimikkorahastot muodostavat kuusi tieteenalakohtaista rahastoa, juhlarahaston sekä 24 itsenäistä nimikkorahastoa. Rahastojen pääoma on lähes 26 miljoonaa euroa. Yliopisto vastaa lahjoitusvarojen keskitetystä hoidosta sijoittaen niitä tuottavasti ja turvallisesti taaten rahastoille 5-7% vuotuisen tuoton. Fondernas över 150 privatfonder baserar sig på donationer av hundratals privatpersoner och samfund. Den äldsta donationen härstammar från Kungliga Akademiens tid i Åbo år 1745. Privatfonderna bildar sex fonder för olika vetenskapsområden, jubileumsfonden och 24 självständiga privatfonder. Fondernas kapital är över 26 miljoner euro. Universitetet svarar för donationsmedlens centraliserade förvaltning och placerar dem produktivt och riskfritt för att på så sätt försäkra sig om en årlig avkastning på 5-7 % för fonderna. Lahjoittajan tahdon toteuttamisesta ja tuoton jakamisesta vastaavat rahastojen hoitokunnat. Fondernas förvaltningsnämnder svarar för förverkligandet av donatorns vilja och för fördelningen av avkastningen. Rahastojen myöntämät apurahat, stipendit ja palkinnot jaetaan yliopiston vuosipäiväjuhlana rahastojen juhlassa. Utdelningen av stipendier och priser sker högtidligt på universitetets årsdag. 4

5

6

Lahja yliopistolle lahja tulevaisuudelle Kun Suomen ainoa yliopisto Turun palon jälkeen vuonna 1827 siirrettiin Helsinkiin, se sai myös ensimmäisen suuren lahjoittajansa. Itse keisari Nikolai I järjesti rahat päärakennusta ja kirjastoa varten, ja tällä perusteella nämä kulttuurihistoriallisesti korvaamattomat rakennukset ovat yliopiston itsensä, eivät Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa. Etenkin Yhdysvalloissa ja Englannissa elää vahva lahjoittamisen perinne yleishyödyllisiin tarkoituksiin, jota verohelpotukset edistävät. Näiden maiden yliopistojen kampuksilla on paljon rakennuksia, jotka kantavat lahjoittajan nimeä, samoin suuri määrä professuureja, joiden nimikkeessä mainitaan tieteenalan lisäksi myös lahjoittaja. Tällainen on Suomessa koettu hieman oudoksi, ja valtiovallan suhtautuminen on ollut omiaan pikemminkin torjumaan kuin kannustamaan yrityksiä ja yksityishenkilöitä anteliaisuuteen tieteelle ja kulttuurille. Viime vuosikymmenellä Suomen talouselämä on menestynyt erinomaisesti ja myös monille yksityishenkilöille on kertynyt huomattavaa varallisuutta. Sen sijaan julkinen talous on tiukoilla, kun hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa ja veronkevennykset samalla vähentävät valtion voimavaroja. Kun maahan on perustettu suuri määrä yliopistoja ja opiskelijamäärät ovat paisuneet, koko järjestelmä on joutunut ankaraan taloudelliseen puristukseen. Yliopiston keinot lisätä voimavarojaan ovat rajalliset. Opiskelijoilta ei saa periä maksuja, ei edes ulkomaalaisilta. Kaupallinen toiminta on ideologisesti vierasta ja käytännön tasolla huonosti kannattavaa. Tässä tilanteessa yliopistolle osoitettu taloudellinen tuki on kuin taivaan lahja. Se antaa mahdollisuuden vahvistaa uusia opetusaloja, tukea innovatiivista tutkimusta ja etenkin nuorten urakehitystä, sekä paikata puutteita tutkimuslaitteissa ja kirjastoissa. Helsingin yliopisto on kansainvälisissä vertailuissa menestynyt hyvin. Tavoitteemme ovat kuitenkin vielä korkeammalla. Haluamme saavuttaa sellaisen kansainvälisen maineen korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen tyyssijana, että kansakunta voi olla meistä entistä ylpeämpi. Siihen tarvitaan kuitenkin voimavaroja, joita valtion kirstusta ei näytä löytyvän. Siksi yritysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden lahjoitukset ovat tärkeitä. Yritämme jatkuvasti vaikuttaa poliittisiin päättäjiin, jotta tällainen anteliaisuus palkittaisiin myös veronvähennysten muodossa. Helsingin yliopiston puolesta kiitän lämpimästi kaikkia teitä, jotka olette halunneet tukea työtämme lahjoitusten muodossa. Teemme parhaamme, jotta olisimme luottamuksenne arvoisia. Kari Raivio Kansleri 7

Donationer till universitetet en gåva för framtiden När Finlands enda universitet efter Åbo brand år 1827 flyttades till Helsingfors, fick det också sin första stora donator. Självaste kejsaren, Nikolaj I ställde i ordning medel för huvudbyggnaden och biblioteket och därför är dessa kulturhistoriskt oersättliga byggnader fortfarande i universitetets och inte i Senatfastigheters ägo. I särskilt Förenta staterna och England lever en stark tradition av donationer för allmännyttiga ändamål, som främjas av skattelättnader. På campusområdena i dessa länder finns många byggnader som bär donatorns namn, liksom också ett stort antal professurer med en benämning som omfattar både vetenskapsområdet och donatorn. Denna sed har i Finland känts aningen främmande, och statsmaktens inställning har varit mera ägnad att avvärja än uppmuntra företag och privatpersoner till givmildhet för vetenskapens och kulturens bästa. Det har gått väldigt bra för det finländska näringslivet under det sista decenniet och många privatpersoner har kunnat samla en stor förmögenhet. Däremot är den offentliga ekonomin trängd, då behovet av välfärdstjänster ökar och samtida skattelättnader minskar på statens resurser. Ett stort antal universitet har grundats i vårt land och antalet studenter har skjutit i höjden, vilket innebär att hela systemet utsatts för en sträng ekonomisk press. Universitetets möjligheter att öka sina resurser är begränsade. Avgifter får inte uppbäras av studenterna, inte ens av utländska studenter. Kommersiell verksamhet är ideologiskt främmande och har låg lönsamhet på praktisk nivå. Ett ekonomiskt stöd till universitetet i denna situation är som en skänk från ovan. Det gör det möjligt för oss att stärka nya utbildningsområden, stöda innovativ forskning och i synnerhet de ungas karriärutveckling samt rätta till brister inom forskningsutrustningen och biblioteken. Helsingfors universitet har visat god framgång i internationella jämförelser. Vårt mål är emellertid högre ställt. Vi vill uppnå internationellt anseende som ett säte för högklassig forskning och undervisning i den utsträckningen att nationen i ännu högre grad kan vara stolt över oss. För detta behövs emellertid resurser som inte tycks finnas i statens kista. Därför är donationer från företag, organisationer och privatpersoner så viktiga. Vi försöker ständigt påverka de politiska beslutsfattarna att ge denna givmildhet sin belöning i form av skatteavdrag. På Helsingfors universitets vägnar vill jag tacka alla er som har velat stödja vårt arbete genom donationer. Vi gör vårt bästa för att vara värdiga det förtroende som ni visat oss. Kari Raivio Kansler 8

Helsingin yliopisto Helsingfors universitet Helsingin yliopisto on Suomen suurin ja monitieteisin yliopisto. Se perustettiin Turkuun vuonna 1640 ja siirrettiin Helsinkiin vuonna 1828. Tiedekuntia on yksitoista. Tutkinto-opiskelijoita on 38 000, henkilökuntaa 7 600. Yliopistossa suoritetaan vuosittain lähes 4 300 tutkintoa, joista tohtorintutkintoja lähes 400. Yliopisto keskittyy korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen ja tutkijankoulutukseen. Tieteellinen tutkimus on myös yliopisto-opetuksen perusta. Yliopisto tukee toiminnallaan yhteiskunnan kehittämistä ja elinkeinoelämää. Tutkimuksen ja opetuksen tulokset ovat saaneet laajaa tunnustusta. Helsingin yliopisto on mukana yli puolessa kansallisista tutkimuksen huippuyksiköistä, jotka kansainväliset tieteelliset raadit ovat valinneet. Helsingin yliopisto on kutsuttu jäseneksi liittoon, johon kuuluvat Euroopan parhaiksi luokitellut tutkimusyliopistot. Kansainvälisten asiantuntijapaneelien mukaan yliopiston opetus edustaa korkeaa eurooppalaista tasoa. Helsingfors universitet är det största och mångsidigaste universitetet i Finland. Det grundades i Åbo år 1640 och flyttade till Helsingfors 1828. Fakulteterna är elva till antalet. Antalet examensstuderande uppgår till 38 000, personalen till 7 600. Vid universitetet avläggs årligen 4 300 examina, varav ca 400 doktorsexamina. Universitetet fokuserar på högklassig vetenskaplig forskning och forskarutbildning. Den vetenskapliga forskningen utgör också basen för undervisningen. Universitetet stöder genom sin verksamhet samhällets utveckling och näringslivet. Företrädare för universitetet ställer sitt kunnande till samhällets förfogande i många förtroende- och sakkunniguppdrag. Forskningen och undervisningen har uppnått resultat som fått erkännande i vida kretsar. Helsingfors universitet deltar i över hälften av de spetsenheter för nationell forskning som utsetts av internationella vetenskapliga råd. Helsingfors universitet har även kallats till medlem av ett förbund som består av de främsta forskningsuniversiteten i Europa. Internationella sakkunnigpaneler har kommit fram till att också universitetets undervisning ligger på hög europeisk nivå. 9

Rahastojen vuosi 2006 2007 Fondernas år 2006 2007 26.3.2007 Rahastojen juhla järjestettiin tutkimusta ja opiskelijoita tukeneille lahjoittajille sekä rahastojen ja Helsingin yliopiston tiedesäätiön apurahan tai stipendin saajille. Juhlassa yliopiston rahastot jakoi apurahoja ja stipendejä yli 180 opiskelijalle ja tutkijalle yli 460 00 eurolla. Lisäksi tiedesäätiö jakoi väitöskirjatutkimusta varten apurahan 42 nuorelle tutkijalle. 5.3.2007 Anna och Karl Eklunds stiftelse, Finlands veterinärmedicinska stiftelse, Konstsamfundet, Stiftelsen Finlandsvenska Jordfonden, Stödstiftelsen för veterinärmedicinsk forskning, Sparbanksstiftelsen, Svenska kulturfonden, Svenska Lantbruksproducenters Centralförbund, Vetcare OY, Universitets Apoteket samt Walter Ehrströms stiftelse har donerat på sammanlagt 1,5 miljoner euro till Helsingfors universitet för att inrätta en permanent svenskspråkig professur i veterinärmedicin. Den svenskspråkiga donationsprofessuren är en viktig satsning för att möta behovet av svenskspråkiga veterinärer. 27.11.2006 Toimitusjohtaja Ilkka Paatero lahjoitti Helsingin yliopiston rahastoille 250 000 euroa. Lahjoituksesta perustettiin Ilkka ja Ulla Paateron nimikkorahasto Kansalliskirjaston kulttuuriperinnön kartuttamiseksi, säilyttämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi. 5.10.2006 FM Anu Karessuon lahjoituksesta perustettiin Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahastoon Anu Karessuon lahjoitus. Rahasto tukee erityisesti musiikkikäsikirjoitusten hankintaa, konservointia ja digitointia. 17.8.2006 Helsingin yliopiston alumni ry:n nimikkorahasto sai ensimmäisen perustajalahjoittajansa, kun VTM Erkki Liikanen lahjoitti 20 000 euroa valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijastipendin rahoittamiseksi. Stipendi nimettiin kirjailija Väinö Linnan mukaan. Alumnirahastoa ovat kartuttaneet yhdistyksen jäsenistön lahjoitusten lisäksi HLT Seppo Helmisen 60-vuotispäiväkeräys alumnirahastoon. Alumnirahasto jakaa stipendejä yliopiston lahjakkaimmille ja aktiivisimmille perustutkinto-opiskelijoille. 15.6.2006 Helsingin yliopiston hallintojohtaja Kari Suokko ohjasi 60-vuotispäiviensä johdosta tehdyt muistamiset Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahastoon perustettuun nimikkorahastoon. Kari Suokon rahaston tarkoituksena on tukea Kansalliskirjaston kulttuuriperinnön säilyttämistä ja kartuttamista, erityisesti Pohjanmaata koskevan kartta-aineiston osalta. 8.6.2006 Professori Kari S. Tikan (21.8.1944 25.5.2006) muistoa kunnioittaakseen Helsingin yliopisto perusti professori Kari S. Tikan muistorahaston. Suomen johtava vero-oikeuden asiantuntija Kari S. Tikka toimi Helsingin yliopiston finanssioikeuden professorina vuodesta 1975 alkaen, erityisaloinaan yritysverotus ja pääoma- 10

verotus. Hänen tutkimukseen perustuvaa asiantuntijuuttaan hyödynnettiin laajasti verotuksen kehittämistyössä, ja hän osallistui aktiivisesti verotuksesta käytävään julkiseen keskusteluun. Nimikkorahaston tarkoituksena on tukea nuoria oikeustieteen tutkijoita. 8.6.2006 FM Marja-Liisa Heinonsalo ja KTM Eero Heinonsalo lahjoittivat yhteensä 20 000 euroa bio- ja ympäristötieteelliseen tutkimukseen. Heinonsalon rahaston tarkoituksena on tukea erityisesti bio- ja ympäristötieteen väitöskirjatutkijoiden ja/tai tutkimusryhmien materiaali- ja instrumenttihankintoja. 12.5.2006 Professori Päivi Setälä lahjoitti 5 000 euroa nimikkorahaston perustamiseksi Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahaston yhteyteen. Päivi Setälän rahaston tarkoituksena on tukea ja edistää Kansalliskirjaston työtä kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja kartuttamiseksi. 11.4.2006 Toimitusjohtaja Ari Aalto ohjasi 50-vuotispäiviensä johdosta tehdyt muistamiset Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahastoon perustettuun nimikkorahastoon. Ari Aallon rahasto on jo tukenut Pelasta Kirja ohjelman mukaisesti neljän teoksen pelastamista. 14.3.2006 Helsingin yliopiston teknisen osaston päällikkö, rakennusneuvos Toivo Vainiotalo ohjasi eläkkeelle siirtymisen johdosta tehdyt merkkipäivämuistamiset nimikkorahastoonsa, jonka tarkoituksena on tukea yliopiston rakennuksiin ja toimitiloihin liittyviä opinnäytetöitä. 1.3.2006 Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto ohjasi 60-vuotispäiviensä johdosta tehdyt muistamiset nimikkorahastoon. Humanististen ja yhteiskuntatieteiden rahaston yhteyteen perustetun Rehtori Ilkka Niiniluodon nimikkorahaston tarkoituksena on tukea lahjakkaita filosofian opiskelijoita ja tutkijoita. 25.1.2006 Walter ja Andrée de Nottbeckin säätiö lahjoitti Itämeren tutkimuksen professuuri Tvärminnen tutkimusasemalle uudeksi viisivuotiskaudeksi. Nottbeckin säätiö on professuurin rahoittamisen lisäksi pitkäjänteisesti tukenut yliopiston piirissä tehtävää meriekologian ja ihmisen meressä aiheuttamien muutosten tutkimusta myös stipendein ja laitehankinnoin aina vuodesta 1973 alkaen. 16.1.2006 Walter Ehrströmin säätiö lahjoitti eläinlääketieteelliselle tiedekunnalle jo toisen lahjoitusprofessuurin. Lahjoitetun professuurin ala on maidon teollinen hygienia ja se tarjoaa resursseja maitovalmisteiden turvallisuuden, laadun ja prosessihygienian tutkimukseen ja opetukseen sekä tukea Suomen meijeriteollisuuden kilpailukykyyn. 11

Lahjoitusprofessuurit Donationsprofessurer Ekologisen kasvituotannon professuuri MTT (ESR-hanke) Kokeellisen meteorologian professuuri Ilmatieteen laitos, Vaisala Oy Eläinten hyvinvoinnin professuuri Mikkelin kaupunki (ESR-hanke) Kalastusbiologian professuuri Kotkan kaupunki Empiirisen makrotaloustieteen professuuri Tilastokeskus Maaseudun osaamisjärjestelmien kehittämisen professuuri Maa- ja metsätalousministeriö (ESR-hanke) Farmakoekonomian professuuri Yliopiston Apteekki Farmakologian professuuri Lääketeollisuus ry Geoinformatiikan professuurit, metsävarojen käytön laitos, maantieteen laitos Maanmittauslaitos, Liikenne- ja viestintäministeriö, Metsäteollisuus ry, TietoEnator Corporation, Maanpuolustuskorkeakoulu Kaupunkitutkimuksen professuurit (8 kpl) OPM, HY, TKK, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lahden kaupungit Maitohygienian ja nautaterveydenhuollon professuuri Walter Ehrströmin säätiö Maidon teollisen hygienian professuuri Walter Ehrströmin säätiö Neurotieteen Sigrid Jusélius professuuri Sigrid Juséliuksen Säätiö Professor i privaträtt Edward Anderssons fond för svenskspråkig juridisk undervisning Psykiatrian professuuri Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kliinisen allergologian professuuri Hengitys ja terveys ry, Allergiatutkimussäätiö, Helsingin allergiayhdistyksen säätiö, Onvest Oy Kliinisen molekyylilääketieteen Sigrid Jusélius professuuri Sigrid Juséliuksen säätiö Semiotiikan professuuri Taiteiden tutkimuksen laitos (ESR-hanke) Sosiaalifarmasian professuuri Yliopiston Apteekki 12

Sosiaaligerontologian professuuri Lahden kaupunki, Miina Sillanpään Säätiö ja Heinolan kaupunki Sosiaalityön professuuri Etelä-Suomen lääninhallitus ja Lahden, Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungit (ESR-hanke) Sosiaalityön, erityisesti sosiaalityön käytäntötutkimuksen professuuri Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kaupungit, HY ja OPM Svenskspråkig professur i husdjurens allmänna hälsovård Anna och Karl Eklunds stiftelse, Finlands veterinärmedicinska stiftelse, Konstsamfundet, Stiftelsen Finlandsvenska Jordfonden, Stödstiftelsen för veterinärmedicinsk forskning, Sparbanksstiftelsen, Svenska kulturfonden, Svenska Lantbruksproducenters Centralförbund, Vetcare OY, Universitets Apoteket samt Walter Ehrströms stiftelse Terveystaloustieteen professuuri Lääketeollisuus ry Tilastotieteen, erityisesti surveymetodologian ja tilastotoimen professuuri Tilastokeskus, HY Urheiluoikeuden professuuri OPM, Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Nuori Suomi ry, Suomen Olympiakomitea ry, Pohjola Oyj Vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professuuri Suomen Vakuutusyhtiöiden keskusliitto ja Työsuojelurahasto Verkkoviestinnän professuuri Vantaan kaupunki Verkkoviestinnän professuuri Lahden kaupunki, TE-keskus ja alueen yritykset Vertailevan vero-oikeuden Vesa Vainio professuuri Nordea Bank Ab Walter och Andrée de Nottbecks professur i Östersjöforskning Walter och Andrée de Nottbecks stiftelse Yhdysvaltain tutkimuksen professuuri McDonnell Douglas Aerospace Yhteiskuntatieteellisen maaseutututkimuksen professuuri Itä-Suomen lääninhallitus, MMM, HY (ESRhanke) Yhteiskuntatilastotieteen professuuri Tilastokeskus, HY Ympäristöbiotekniikan professuuri Lahden tiede- ja yrityspuisto oy Ympäristötutkimuksen professuuri Kehittämiskeskus Oy Häme 13

Marjatta Tapiolan maalaus Kari S. Tikan muistorahasto Helsingin yliopiston professori Kari S. Tikka oli muuan 1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun etevimmistä vero-oikeuden tutkijoista Suomessa. Hän oli syntynyt vuonna 1944 ja kuoli Helsingissä traagisella tavalla toukokuussa 2006 juuri kesän kynnyksellä. Kari S. Tikka tuli jo nuorella iällä, vain 31 vuoden ikäisenä vuonna 1975 nimitetyksi Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan finanssioikeuden professorin virkaan. Kari S. Tikan vuonna 1972 julkaistu väitöskirja Veron minimoinnista on muuan Suomen vero-oikeuden klassikkoteoksia, joka herätti runsaasti huomiota aikanaan. Teoksessa vedettiin rajaa kielletyn veron kiertämisen ja lainmukaisen verosuunnittelun välille. Teoksella oli olennainen merkitys myös verotuskäytännön muodostumisessa. Väitöskirjansa jälkeen Kari S. Tikka kirjoitti vielä lukuisia monografioita ja vaikuttavan joukon tieteellisiä artikkeleita ja muita kirjoituksia muun muassa yritysverotuksesta, veropolitiikasta, kansainvälisestä verotuksesta, henkilöverotuksesta ja verolakien säätämisestä. Kari S. Tikka kynti myös merkittävän saran verolakien valmistelussa, mihin hän osallistui usean vuosikymmenen ajan jo 1970-luvun alusta alkaen aina kuolemaansa saakka. Hän oli muun muassa suosittelemassa Avoir fiscal järjestelmää osaksi Suomen yritysverojärjestelmää. Hänen keskeinen ajatuksensa oli saattaa pääomatulot ja palkkatulot saman veroprosentin eli verokannan alaisiksi. Kari S. Tikan kuoltua hänen omaisensa lahjoittivat Helsingin yliopiston oikeustieteelliselle tiedekunnalle merkittävän määrän oikeustieteellistä kirjallisuutta ja taiteilija Marjatta Tapiolan hänestä maalaaman muotokuvan. Samassa yhteydessä perustettiin Helsingin yliopiston rahastoihin Kari S. Tikan muistorahasto lahjakkaan oikeustieteilijän elämäntyön ja muiston kunnioittamiseksi. Rahaston tarkoituksena on tukea nuorten vero-oikeustutkijoiden tieteellistä toimintaa. 14

Lahjoittaminen Om Donationer 15

16

Lahjoituksia tieteen ja maamme hyvinvoinnin edistämiseksi Helsingin yliopisto on eurooppalainen huippututkimusyliopisto, jonka tutkimuksen ja opetuksen tulokset ovat saaneet laajaa tunnustusta. Korkeatasoiseen tutkimukseen perustuva toiminta sekä lahjakkaat opiskelijat ja tutkijat tekevät yliopistosta hyvän sijoituskohteen tieteen ja sivistyksen merkitystä arvostaville lahjoittajille. Lahjoittajat voivat yliopiston rahastojen kautta edistää tutkimukseen perustuvan tiedon ja innovaatioiden syntymistä sekä niiden välittymistä yhteiskunnan hyödyksi. Maan suurimpana ja monipuolisimpana asiantuntijaorganisaationa Helsingin yliopisto on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka luo uutta tietoa, kasvattaa nuorisoa, edistää sivistystä ja näin vahvistaa Suomen kulttuuria, taloutta ja hyvinvointia. Rahastot - luotettava tieteen lahjoituskohde Helsingin yliopiston rahastojen tarkoituksena on tukea Helsingin yliopiston tutkimusta, opetusta ja opiskelijoita. Yliopistolle tehdyt lahjoitukset rahastoidaan, esimerkiksi lahjoittajan nimeä kantavaan nimikkorahastoon, jolloin lahjoittajasta jää pysyvä muisto historiaan. Yliopiston rahastoihin tehdyt lahjoitukset, testamentit sekä merkkipäivä- ja muistokeräykset menevät lyhentämättöminä lahjoittajan valitsemaan kohteeseen. Yliopiston rahastoissa lahjoitusvaroja hoidetaan luotettavasti ja ammattimaisesti erillään valtion talousarviossa yliopistolle myönnetyistä määrärahoista. Yliopisto vastaa lahjoitusvarojen hoidosta ja takaa rahaston pääomalle jatkuvan 5-7 % suuruisen tuoton. Lahjoittajien pienelläkin tuella on suuri merkitys. Lahjoittajat mahdollistavat tutkimukseen perustuvan luotettavan uuden tiedon ja innovaatioiden syntymisen sekä niiden välittymisen opetuksen ja opiskelijoiden kautta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyödyksi. Lahjoitus Helsingin yliopistolle on sijoitus parempaan tulevaisuuteen. 17

Merkkipäivälahjoitus Merkkipäivämuistamisten ohjaaminen Helsingin yliopiston rahastoille on hieno tapa juhlistaa syntymäpäivää, valmistumista tai eläkkeelle lähtöä. Merkkipäivämuistamisten kautta kertyvät varat ohjataan lahjoittajalle tärkeän tieteenalan tutkimuksen ja opiskelijoiden edistämiseksi. Merkkipäivälahjoituksesta voidaan perustaa myös oma nimikkorahasto, jolloin merkkipäivästä jää pysyvä muisto. Nimikkorahaston perustaminen on hyvä vaihtoehto myös työyhteisölle, jossa pohditaan merkkipäivää viettävän esimiehen tai kollegan muistamista. Nimikkorahastolahjoitus Helsingin yliopistolle tehdyt lahjoitukset ohjataan lyhentämättömänä lahjoituksesta perustettavan nimikkorahaston pääomaksi. Lahjoittaja ja yliopiston rahastot laativat yhdessä lahjakirjan sekä nimikkorahaston säännöt, joissa määrätään rahaston tarkoituksesta. Nimikkorahasto voidaan perustaa joko tieteenalakohtaisen rahaston yhteyteen (lahjoitus yli 2 000 euroa) tai itsenäiseksi nimikkorahastoksi (kun lahjoitus on vähintään 200 000 euroa). Rahastolle maksetaan 5-7 % korkoa, ja rahaston varojen käytöstä vastaa sille nimetty hoitokunta. Lisätietoja lahjoittamisesta Tilläggsinformation av donationer Helsingin yliopiston rahastot PL 33, 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 21650, sähköp. rahastot@helsinki.fi www.helsinki.fi/rahastot Testamenttilahjoitus Yliopiston rahastojen vanhin testamenttilahjoitukseen perustuva nimikkorahasto on vuodelta 1745, joten yliopisto sitoutuu lahjoittajan tahdon toteuttamiseen pitkällä aikavälillä. Yliopisto sitoutuu noudattamaan lahjoittajan testamentissaan määrittelemää tahtoa. Testamentatut varat rahastoidaan lahjoittajan nimeä kantavaksi rahastoksi, jolle laaditaan säännöt testamentin jälkisäädösten perusteella. Yliopiston asiantuntijoiden osaaminen on käytettävissä testamenttia laadittaessa sekä testamenttikohdetta määriteltäessä. Lahjoitusprofessuuri Yrityksen tai yhteisön nimeä kantavan lahjoitusprofessuurin perustaminen on kannattava investointi tärkeän Helsingfors universitets fonder PB 33, 00014 Helsingfors universitet tutkimusalueen edelläkävijyyteen tai kokonaan uuden Tel. (09) 191 21650, tutkimusalan synnyttämiseksi. Alan perustutkimuksen e-post rahastot@helsinki.fi ja opetuksen kehittymisen kautta syntyvä uusi korkeatasoinen tieto hyödyttää niin yrityksen liiketoiminnan www.helsinki.fi/fonder kehittämistä kuin maamme hyvinvointiakin. Pysyvän professuurin voi perustaa noin 1,5 miljoonan euron lahjoituksella. Professuurin kulut katetaan Helsingin yliopiston rahastojen maksamalla vuotuisella 7 %:n tuotolla. Viiden vuoden määräajaksi professuurin voi perustaa noin 500 000 euron lahjoituksella. Lahjoittaja ja yliopisto määrittelevät yhdessä professuurin tarkan alan, mutta professuuriin liittyvän henkilövalinnan suorittaa yliopisto normaalin virantäyttömenettelyn mukaisesti. 18

Aineistolahjoitukset Aineistolahjoituksilla on tärkeä merkitys yliopiston kirjastojen ja museoiden kokoelmia kartutettaessa. Lukuisten yksityishenkilöiden, yritysten ja yhteisöjen tekemät aineistolahjoitukset täydentävätkin merkittävällä tavalla kirjastojen ja museoiden kokoelmia, edistävät niiden esillepanoa ja näyttelytoimintaa sekä tukevat yliopistossa tehtävää tutkimusta ja opetusta. Yliopiston kirjastot, Kansalliskirjasto sekä yliopiston museot vastaanottavat niiden toimintaan liittyviä kirja-, aineisto- ja kokoelmalahjoituksia. Luonnontieteellinen keskusmuseo Luonnontieteellinen keskusmuseo on Helsingin yliopiston alainen tutkimuslaitos. Museon kokoelmat ovat kansalliskokoelmia ja palvelevat maan biologista sekä geologista tutkimusta, opetusta ja tieteellistä sivistystä. Tutkimuksen lisäksi museolla on kolme pysyvää näyttelytilaa Helsingissä; kasvitieteellinen puutarha, geologian museon mineraalikabinetti sekä luonnontieteellinen museo. Museo sai vuonna 2006 seuraavat aineistolahjoitukset: Optikko Jorma Wettenhovin perhoskokoelma testamenttilahjoituksena: noin 50 000 perhosta. Insinööri Paul Grotenfeltin perhoskokoelma (noin 200 000 yksilöä) luovutettiin eläinmuseolle. Kokoelma on merkittävä, sillä se sisältää hyvin vaikeapääsyistä paikoista kerättyä materiaalia. Professori emerita Marja Simonsuuri-Sorsa lahjoitti vuonna 1960 löytämänsä mammutin olkaluun kappaleen museolle. Vuosaareen satama luovutti museolle satamatöiden yhteydessä löytyneen mammutin kyynärluun. Luu on 11. Suomesta koskaan löytynyt mammutin luu. Lisätietoja aineistolahjoituksista luonnontieteelliselle keskusmuseolle: hallintopäällikkö Heidi Kinnunen, p. 191 44255, heidi.kinnunen@helsinki.fi 19

Kansalliskirjastolle Kansalliskirjasto on osa Helsingin yliopiston kirjastolaitosta, ja kansalliskirjastona se vastaa suomalaisen julkaistun kulttuuriperinnön säilyttämisestä. Kirjasto toimii samalla tieteellisten kirjastojen yhteisenä palvelu- ja kehittämisyksikkönä, joka huolehtii myös kirjastoalan kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön edistämisestä. Kansalliskirjasto sai vuonna 2006 seuraavat aineistolahjoitukset: Jahr Thesleff lahjoitti kenraali Alexander Amatus Thesleffin sotapäiväkirjat vuodelta 1813. Ne kertovat Venäjän armeijan ja Napoleonin joukkojen välisistä taisteluista. Lahjoitus täydensi aikaisempaa arkistolahjoitusta. Lehtimies Rudolf Sykiäisen testamenttilahjoituksena saatiin lahjoittajan omia muistelmia, käsikirjoituksia, kirjeitä, haastatteluja ja lehtileikkeitä. Lahjoitus täydensi aikaisempaa arkistolahjoitusta. Helsingin kaupunginkirjasto lahjoitti rariteettikokoelman 1800- luvun kirjallisuutta. Tähän lähes tuhannen niteen aineistoon sisältyy Suomen kulttuurihistoria pienoiskoossa. Lisätietoja aineistolahjoituksista Kansalliskirjastolle: projektipäällikkö Inkeri Salonharju, p. (09) 191 24512, inkeri.salonharju@helsinki.fi Helsingin yliopiston laitoksille ja erillisille yksiköille Intian lähetystö lahjoitti Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitokselle noin 60 buddhalaisuutta ja intialaista filosofiaa käsittelevää kirjaa. Suurin osa teoksista on sijoitettu Topelia-kirjastoon. Greta ja Ilmari Liikkasen perikunta Helsingistä lahjoitti Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitokselle n. 1500 niteen laajuisen kirjakokoelman, joukossa huomattavia kirjasarjoja sekä arvokkaita niteitä aina 1800-luvulta lähtien. Professori Kari S. Tikan perikunta lahjoitti oikeustieteelliselle tiedekunnalle prof. Kari S. Tikan muotokuvan. Taidemaalari Marjatta Tapiolan maalaama teos on vuodelta 1997. Helsingin yliopistomuseo Arppeanumille Helsingin yliopistomuseo Arppeanum perustettiin vuonna 2003 historiallisiin puitteisiin Snellmanninkatu kolmeen. Museo huolehtii yliopiston museaalisesti arvokkaan omaisuuden - vanhan opetus- ja tutkimusvälineistön, huonekalujen ja taideteoksien - säilymisestä ja kunnostamisesta. Museossa on esillä perusnäyttelyn lisäksi vaihtuvia näyttelyitä. 20

Helsingin yliopistomuseo Arppeanumin kokoelmiin ovat seuraavat yksityishenkilöt ja yhteisöt tehneet aineistolahjoituksia vuonna 2006: MMM Tellervo Aaltonen (käsityötieteen kokoelmiin pukuja) A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys r.y. (Matti Äyräpään mitaleita) Arkkit. Margaretha Björkenheim (tohtorin miekka vuodelta 1907) Rouva Marja Eerikäinen (lääketieteen historiaan liittyvä kirja) AD-assistentti Kaarina Erämetsä (lääketieteenhistoriaan liittyvää aineistoa) Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA (lääketieteen historiaan liittyviä instrumentteja) Riitta Halme (puku käsityötieteen kokoelmiin) VTL Matti Haro (eläinlääketieteen historiaan liittyvää materiaalia) Helsingin Diakonissalaitos (lääketieteen historiaan liittyvää aineistoa) Lääk.voim. Meri Kajanne (lääketieteeseen liittyvää esineistöä) FM Tytti Kannisto, testamentilla Kulttuurirahaston kautta (Artturi Kanniston rintakuva) Kansanterveyslaitos (rokotukseen liittyvää aineistoa) Yo-merkonomi Eila Karhumäki (lääketieteeseen liittyvää esineistöä) Arkkitehti Kirsti Kasnio (käsityötieteen kokoelmiin asuja) Yliopistonlehtori Simo K. Kivelä (matematiikkaan, fysiikkaan ym. liittyvää aineistoa) Prof. Matti Klinge (yliopistohistoriallista kirjallisuutta) Toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen (opiskelun historiaan liittyvä dokumentti) YTM Jukka-Pekka Lappalainen (kirjallisuutta) Prof. Anto Leikola (taidetta, kirjoja) Päätoimittaja Kirsti Lyytikäinen (käsityötieteen kokoelmiin puku) Prof. Bo Lönnqvist (ylioppilaselämään liittyvää aineistoa) Puheterapeutti Marja Mansikkamäki (lääketieteen historiaan liittyvää materiaalia) FK Inka Müller (yliopiston historiaan liittyvää aineistoa) Dipl.ins. Ora Patoharju (ylioppilastalon historiaan liittyvää esineistöä) Orion Pharma (lääketieteen historiaan liittyvää kirjallisuutta) Lehtori Kirsti Putus-Pyynönen (lääketieteen historiaan liittyvää aineistoa) Inkeri ja Kaarina Saarisen kuolinpesä (käsityötieteen kokoelmiin pukuja) LT Jaakko Seiro (prof. Väinö Seirolle kuulunutta aineistoa) FL Hindrik Strandberg (lääketieteen historiaan liittyvää aineistoa) Kuvaamataidon lehtori Eeva Tommila (Arppeanumiin liittyvä maalaus) Akateemikko Päiviö Tommila (Arppeanumiin liittyviä kuvia, esineistöä) Dos. Sirkka-Liisa Valle (lääketieteen historiaan liittyvää kirjallisuutta) Lisätietoja lahjoittamisesta yliopistomuseolle: museonjohtaja Kati Heinämies, p. (09) 191 22928, kati.heinamies@helsinki.fi 21

Helsingin yliopistomuseo Arppeanum ja lahjoitukset Yksityiset henkilöt ja yhteisöt ovat muistaneet Helsingin yliopistomuseota vuosittain monilla pienillä ja suurilla lahjoituksilla. Osa esinelahjoituksista on rahalliselta arvoltaankin huomattavia, mutta usein kyse on merkittävästä kulttuuri- ja yliopistohistoriallisesta arvosta, jota ei rahassa voida mitata. Syyskuussa 1990 museo sai vastaanottaa yliopiston ensimmäisen musiikinopettajan, Fredrik Paciuksen perillisiltä Paciukselle kuuluneen tahtipuikon. Helsinkiläiset musiikin ystävät olivat lahjoittaneet pylvään muotoisen, hopeasta valmistetun tahtipuikon Paciukselle tämän 50-vuotispäivänä 19.3.1859. Tahtipuikon varteen on kaiverrettu kaikki Paciuksen Helsingin yliopiston juhlasalissa johtamien musiikkiteosten nimet. Lahjoitus sai täydennystä viisi vuotta myöhemmin kun perilliset lahjoittivat yhdessä Helsingin kaupunginmuseon kanssa yliopistolle Paciuksen muotokuvan sekä hopeisen laakeriseppeleen, jonka Pacius oli saanut Helsingin musiikinystäviltä 75-vuotislahjaksi vuonna 1884. Nämä lahjoitukset ovat esille museon näyttelyssä harjoitussalien historiasta kertovassa osuudessa. Museon avaamisvuonna 2003 yliopistolle lahjoitettiin merkittävä antiikin kokoelma. FM Birgitta Lojander luovutti 1960-luvulta lähtien keräämänsä kokoelman Välimeren maiden antiikkia sijoitettavaksi museon näyttelyyn. Mukana on upea kokoelma roomalaista lasia, kultakoruja ja laaja valikoima roomalaisia keramiikkalamppuja. Klassisen filologian opiskelijat ovat museossa tehneet kokoelmaan liittyviä harjoitustöitä. Pienetkin lahjoitukset saavat museossa arvoisensa kohtelun. Usein kyseessä on esineistö, joka helposti päätyy kuolinpesien tyhjennyksen yhteydessä kaatopaikalle mutta jolla on yliopistohistorian kannalta suuri merkitys. Perikunnat ovat tarjonneet museolle lääketieteellisiä instrumentteja, kirjallisuutta, tekstiilejä tai asiapapereita, jotka täydentävät museon vanhoja kokoelmia. Oma mielenkiintonsa on esim. opintotodistuksilla, luennoilla tehdyillä muistiinpanoilla tai harjoitustöillä. Yliopiston historiaa valottavat yksityisistä kokoelmista löytyvät valokuvat, kutsukirjeet ja juhlaohjelmat. On muistettava, että esineistön arvo nousee huomattavasti - tai sillä saattaa olla arvoa vain, jos sen historia tiedetään. On tärkeää saada kirjatuksi jälkipolville esineen valmistaja, valmistusaika, omistaja, käyttö ym. tiedot. Pelkkä ikä ei tee esineestä mielenkiintoista, myös lähihistoriaa on talletettava. Yliopistomuseo ottaa mielellään vastaan nimenomaan yliopistoon ja sen henkilöstöön liittyvää esineistöä. Muu mielenkiintoinen aineisto ohjataan sellaiseen museoon, arkistoon tai kirjastoon, jonka aihepiiriin se paremmin sopii. 22

23

24

Nimikkorahastot ja lahjoittajat sekä myönnetyt apurahat 2006 2007 Privatfonder och donatorer samt beviljade stipendier 2006 2007 25

26

Teologian rahasto Teologian rahasto tukee Helsingin yliopiston teologian tutkimusta, opetusta ja opiskelijoita. Rahasto muodostuu kahdeksasta nimikkorahastosta, joiden yhteenlaskettu pääoma vuoden 2006 lopussa oli noin 153 000 euroa. Rahaston vanhin nimikkorahasto, konsistorineuvos Gustaf Fredrik Zandtin rahasto, perustuu vuonna 1876 tehtyyn muistokeräykseen. Frans Oskar ja Johanna Aaltolan rahasto Rahasto perustuu rakennusmestarin leski Johanna Aaltolan testamenttilahjoitukseen 1941. Rahasto tukee Helsingin yliopistossa opintojaan harjoittavia vähävaraisia teologian ylioppilaita. Edvin Avellanin rahasto Rahasto perustuu valtiopäivämies, kunnallisneuvos Edvin Avellanin testamenttilahjoitukseen 1913. Rahaston alkuperäisenä tarkoituksena on sisälähetyssaarnaajain tukeminen. Axel Adolf Laurellin stipendirahasto Perustuu A. A. Laurellin tyttären Victoria Laurellin lahjoitukseen 1927. Rahasto jakaa stipendejä, mieluiten opiskeluun ulkomailla, teologeille tai kasvatustieteilijöille, joilla on kutsumus uskonnonopettajan työhön. Elna Pelkosen rahasto Perustuu kirjailija Elna Charlotta Pelkosen testamenttilahjoitukseen. Rahasto on perustettu 1971 ja se tukee karjalaisen ortodoksisen kulttuuriperinteen tutkimustyötä. Saima ja Adolf Strengin rahasto Perustuu professori Adolf Strengin ja rouva Saima Strengin testamenttiin 1931. Rahasto jakaa stipendejä teologian alalle. Hilda Taskisen rahasto Perustuu Hilda Taskisen lahjoitukseen. Rahasto tukee Kuopion hiippakunnan alueelta olevia vähävaraisia teologian ylioppilaita. Teologisen tiedekunnan rahasto Rahasto tukee teologian ylioppilaita, jotka ovat osoittaneet hyvää editystä opinnoissaan ja siveellisyyttä elämässään. Zandtin rahasto Perustuu pietarilaisen pyhän Katarinan ruotsinkielisen seurakunnan sekä Inkerin papiston keskuudessa kerättyihin varoihin konsistorineuvos Gustaf Fredrik Zandtin 50 vuotta kestäneen seurakunnan pastorina toimimisen muistoksi 1876. Rahaston alkuperäisenä tarkoituksena on tukea venäjän- ja saksankielentaitoisia teologian ylioppilaita, jotka tulevat palvelemaan pappeina Inkerinmaalla. 27

006 2007 Apurahat 2006 2007 Teologian rahasto jakoi teologian opiskelijoille stipendeinä yhteensä 6 000 euroa. Lisäksi rahastosta myönnettiin 1 500 euron apuraha kirjailija Elna Pelkosen nimikkorahastosta karjalaisen ortodoksisen kulttuuriperinteen tutkimustyöhön. Perustutkinto-opiskelijat Teol. yo. Hannele Juutinen, 500 euroa Teol. yo. Henri Järvinen, 1 000 euroa Teol. yo. Minna Järvinen, 500 euroa Teol. yo. Anna-Elina Karjalainen, 500 euroa Teol. yo. Erkki Kojonen, 500 euroa Teol. yo. Tomi Oravasaari, 1 000 euroa Teol. yo. Niina Putkonen, 500 euroa Teol. yo. Tuomo Törmänen, 500 euroa TK Marika Villikka, 1 000 euroa Elna Pelkosen rahasto TT Maija Turunen, 1 500 euroa Teologian rahaston hoitokunta Professori Raija Sollamo (puheenjohtaja) Yliopistonlehtori Kaarlo Arffman Professori Markku Heikkilä Teol. maist. Mikko Laitinen Kvestori Ilkka Hyvärinen Suunnittelija Pia Majonen 28

29

Oikeustieteen rahasto Oikeustieteen rahasto tukee Helsingin yliopiston oikeustieteen tutkimusta, opetusta ja opiskelijoita. Rahasto muodostuu kahdestatoista nimikkorahastosta, joiden yhteenlaskettu pääoma vuoden 2006 lopussa oli noin 500 000 euroa. Uusin nimikkorahasto on vuonna 2006 perustettu professori Kari S. Tikan muistorahasto, jonka tarkoituksena on tukea nuoria oikeustieteen tutkijoita. Johan Fredrik Baeckin rahasto Perustuu asessori Johan Fredrik Baeckin lesken Augusta Wilhelmina Baeckin (o.s. Munck) testamenttiin 1862. Rahasto tukee varattomia, ahkeria ja kunnolliset elintavat omaavia Oulun läänistä kotoisin olevia oikeustieteen opiskelijoita. Jakob Wilhelm Chydeniuksen rahasto Rahasto perustuu Lauri Cederbergin, Ilmari Tawaststjernan, Ulf Hjalmar Granfeltin ja Ilmari Caseliuksen lahjoitukseen 1932. Rahasto palkitsee siviili- ja kauppaoikeuden tutkijoita. Tauno ja Reino Ellilän rahasto Perustuu professori Reino Kalervo Ellilän testamenttiin 1980 sekä hänen kuolemansa muiston kunnioittamiseksi lahjoitettuihin varoihin. Rahasto tukee oikeustieteen, erityisesti prosessi- ja rikosoikeuden, tutkimusta ja opetusta. Bertel Fellmanin lahjoitusrahasto Perustuu Fanny ja John Fellmanin testamenttiin 1918. Rahaston säännöt vahvistettiin 1938 ja rahasto myöntää tukea oikeustieteen kandidaateille, jotka ovat suorittamassa oikeustieteen lisensiaatin tutkintoa sekä oikeustieteen lisensiaateille, jotka haluavat jatkaa opintojaan ja joiden äidinkielenä on ruotsi. Jaakko Forsmanin stipendirahasto Perustuu oikeustieteen professori Jaakko Forsmanin entisten oppilaiden, muun muassa Kaarlo Ingnatiuksen, A. Liliuksen, J. Svanljungin, Axel Ärtin, K.J. Stålbergin ja Wilhelm Chydeniuksen, keräämiin varoihin professorinsa kuoleman (1899) muistoksi. Lahjakirja luovutettiin yliopistolle vuonna 1900. Rahasto jakaa stipendejä yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa opintoja harjoittaville Suomen kansalaisille. Jaakko Forsmanin testamenttirahasto Perustuu professori, valtioneuvos Jaakko Oskar Forsmanin testamenttiin. Rahasto jakaa stipendejä oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille, jotka tiedekunnan aineita koskevan kirjoituksen kautta osoittavat etevällä ymmärryksellä harjoittaneensa tiedekunnan opintoja. Stipendin saamiseksi suoritettava kirjoitus on tehtävä suomen kielellä. Professori Kaarlo Kairan muistorahasto Perustuu professori Kaarlo Kairan kuoleman 1966 muistoksi lahjoitettuihin varoihin. Rahastosta myönnetään apurahoja tunnustuspalkintona lahjakkaille, opinnoissaan hyvin edistyneille, mieluiten vähävaraisille opiskelijoille. 30

Lainopillisen Ylioppilastiedekunnan kustannustoimikunta Perustuu Lainopillisen Ylioppilastiedekunnan lahjoittamiin varoihin vuonna 1989. Rahaston tarkoituksena on myöntää apurahoja taloudellista tukea tarvitsevien oikeustieteellisten oppikirjojen, opetusmonisteiden ja muiden opintomateriaalien laatimista varten. F. O. Liliuksen stipendirahasto Perustuu oikeusneuvosmies Frans Oskar Liliuksen testamenttiin 1928. Rahaston tarkoituksena on myöntää stipendejä sellaisille lainopillisen tiedekunnan opiskelijoille, jotka ovat kirjoittaneet korkeampaa arvolausetta varten siviilioikeudesta lakitieteen kandidaattitutkintoa varten hyväksytyn laudaturkirjoituksen. Rudolf Westermarckin palkintorahasto Perustuu yliopistokamreeri Nils Christian Westermarckin lahjakirjaan 1885 hänen poikansa, oikeustieteen kandidaatti Christian Rudolf Westermarckin kuoleman muistoksi. Rahaston alkuperäisenä tarkoituksena on myöntää palkintoja ruotsinkielisestä kirjoituksesta, joka käsittelee oikeustieteellisen tiedekunnan alaan kuuluvaa ainetta. Alex Ärtin rahasto Perustuu Olga Ärtin testamenttiin 1946 ja varatuomari Alex Ärtin perheen testamenttiin 1973. Rahaston alkuperäisenä tarkoituksena on ylläpitää Alex Ärtin nimeä kantavaa professuuria kunnallislainsäädännön alalta. Professori Kari S. Tikan muistorahasto Professori Kari S. Tikan (1944 2006) muistoa kunnioittaakseen Helsingin yliopisto perusti vuonna 2006 professori Kari S. Tikan muistorahaston. Nimikkorahaston varat perustuvat professorin muistokeräykseen lahjoitetuista varoista ja se tukee nuoria lahjakkaita oikeustieteen tutkijoita. 31

006 2007 Apurahat 2006 2007 Oikeustieteen rahasto jakoi oikeustieteen opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille stipendeinä ja apurahoina yhteensä 15 000 euroa. Lisäksi rahasto myönsi kansainväliseen oikeustapauskilpailuun (Philip C. Jessup International Moot Court Competition) osallistuvalle opiskelijajoukkueelle 2 000 euroa. Perustutkinto-opiskelijat Oikeust. yo. Anu Aaltonen, 1 000 euroa Oikeust. yo. Outi Helander, 1 000 euroa Oikeust. yo. Heidi Lempiö, 1 000 euroa Philip C. Jessup International Moot Court Competition team, 2 000 euroa Jatko-opiskelijat ja tutkijat OTK Johanna Kirjalainen, 1 500 euroa OTK Olli Norros, 2 000 euroa OTK Ville Pönkä, 1 500 euroa Matka-apurahat OTK Emilia Korkea-aho, 2 000 euroa OTK Taina Tuori, 2 000 euroa OTT, FM Kaius Tuori, 2 000 euroa OTK, FT Laura Walin, 1 000 euroa Oikeustieteen rahaston hoitokunta Professori Jukka Kekkonen (puheenjohtaja) Professori Vesa Majamaa Professori Kai Kalima Oikeustiet. yo. Minttu Mustonen Kvestori Ilkka Hyvärinen Suunnittelija Pia Majonen 32

Opiskelijastipendi mahdollisti konferenssimatkan Portugaliin Vuokko Järvisen konferenssimatka ympäristötoksikologian konferenssiin Portugaliin olisi jäänyt toteutumatta ilman Helsingin yliopiston juhlarahaston 1000 euron stipendiä. Erinomainen opintomenestys, merkittävä gradun aihe sekä tutkimuksen ohjaajan suositus takasivat kuitenkin sen, että Helsingin yliopiston Lahden ympäristöekologian laitoksella opiskeleva Järvinen pääsee esittelemään pro gradu -tutkielmansa alustavia tuloksia ulkomaalaisille ympäristöalan tutkijoille. Opiskelijabudjetilla en olisi pystynyt lähtemään muun tutkimusryhmän mukaan. On mahtavaa päästä kokemaan kansainvälisen tutkijatapaamisen ilmapiiri ja saada lisätietoja tutkielman aiheeseen liittyen. Maisteriksi vuoden sisällä valmistuva Järvinen hakee konferenssista myös palautetta tuloksilleen, jotka liittyvät jätevesien mukana jokivesiympäristöön kulkeutuvien estrogeenien ja samantapaisten keinotekoisten yhdisteiden ympäristövaikutuksiin. Hormonit ovat peräisin muun muassa lääkkeistä ja teollisuuden prosesseista. Pieniä hormonipitoisuuksia pääsee vesistöihin jäteveden mukana puhdistuksesta huolimatta. Ajankohtaiset hormonit Hormonien kulkeutuminen vesistöihin ja niiden vaikutukset niin ympäristölle kuin ihmiselle ovat ajankohtainen tutkimusalue ekotoksikologiassa, kertoo Vuokko Järvisen tutkimusta ohjaava yliopistonlehtori Olli- Pekka Penttinen. Tähän panostetaan nyt maailmalla. Siksi Vuokonkin alustavat tulokset on hyvä saada julkaistua konferenssissa mahdollisimman pian. Lahden ympäristöekologian tutkimusryhmässä on selvitetty esimerkiksi sitä, miten Porvoonjoen jätevesien sisältämät kemikaalit kertyvät eliöihin ja miten kemikaalit vaikuttavat kaloihin. Järvisen tutkimuksessa selvitetään puolestaan hormonaalisille vaikutuksille herkkien kotiloiden lisääntymistä. Penttinen myöntää, ettei tutkimustulosten esittely kansainvälisen tutkijayhteisön edessä graduvaiheessa ole mitenkään tavallista. Eikä edes tarpeellista, jos edellytyksiä tutkijanuralle ei ole. Vuokko Järviseltä edellytykset kuitenkin löytyvät. Jo hänen tutkimussuunnitelmansa osoitti selkeää näkemystä tutkimustyöstä. Lisäksi Vuokko on selvinnyt laboratoriokokeista itsenäisesti, vaikka mukana on ollut vaikeita uusia menetelmiä. Uskon, että Portugalin konferenssi avaa hänen silmänsä tieteelliselle maailmalle. 33

Tutkijaksi, virkamieheksi vai yritysmaailmaan? Vuokko Järvinen on tyytyväinen alavalintaansa. Ympäristöasiat kiinnostivat jo lukiovuosina Heinolassa. Tulevaisuus on heinolalaistytölle vielä avoin, sillä mahdollisuuksia on runsaasti. Ympäristöasiantuntijoista on kasvava tarve ja kaavaillaanpa alan osaamisesta eräiden visioiden mukaan jopa Suomen seuraavaa valttia kansainvälisessä kilpailussa. Portugalin konferenssi näyttää vilauksen siitä, mitä tutkijanuralla olisi tarjota. Järvinen pitää sitä yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona. Väitöskirjan tekeminen tuntuu tässä vaiheessa kaukaiselta ajatukselta, kun perustutkinto ei ole vielä valmis. Haluaisin ehkä nähdä ympäristöalan eri ammatteja ennen jatko-opintoja. Minua kiinnostaa esimerkiksi työ ympäristökeskuksessa. Yliopistoon työpaikkana Järvinen on joka tapauksessa jo ottanut tuntumaa. Hän toimii avustavana opettajana kemian laboratoriokurssilla. Voi olla, että Portugalin konferenssin kansainvälinen ilmapiiri imaisee Järvisen lopullisesti mukaansa tutkimusmaailmaan. 34

35

Lääketieteen rahasto Lääketieteen rahasto tukee Helsingin yliopiston lääketieteen, eläinlääketieteen ja farmasian tutkimusta, opetusta ja opiskelijoita. Rahasto muodostuu 23 nimikkorahastosta, joiden pääoma vuoden 2006 lopussa oli noin 1,1 miljoonaa euroa. Rahaston vanhin nimikkorahasto perustuu lahjoitukseen vuodelta 1833 lapsenpäästörahaston perustamiseksi. Oy Alko Ab:n rahasto Perustuu Oy Alko Ab:n lahjoitukseen 1981. Rahasto on tarkoitettu alkoholisairauksien professorin viran perustamiseen ja viran palkkakustannusten kattamiseen viiden ensimmäisen vuoden aikana ja muihin viran hoidosta aiheutuviin kustannuksiin. Oy Dentaldepot Ab:n stipendirahasto Perustuu toiminimi Oy Dentaldepot Ab:n lahjoitukseen 1932. Rahasto myöntää apurahoja hammaslääketieteen lisensiaateille ulkomailla harjoitettujen opintojen kautta taitavuuden lisäämiseen hammaslääkärin ammatissa tai jollakin sen erikoisalalla. Johan Fredrik Baeckin rahasto Perustuu asessori Johan Fredrik Baeckin lesken Augusta Baeckin testamenttilahjoitukseen 1869. Rahasto tukee varattomia, ahkeria ja kunnolliset elintavat omaavia Oulun läänistä kotoisin olevia lääketieteen opiskelijoita. Hans Cronstedtin palkintorahasto Perustuu Sigrid Cronstedtin lahjoitukseen 1918. Rahaston alkuperäisenä tarkoituksena on myöntää Hans Cronstedtin palkinto joka vuosi tammikuun 31. päivänä, jolloin lääketieteen kandidaatti Hans Cronstedt vuonna 1918 kaatui taistelussa isänmaan vapauden puolesta. Palkinto myönnettään lääketieteen ylioppilaan tai kandidaatin ruotsin kielellä laatimasta kirjoitelmasta, kirjoituksesta tai väitöskirjasta joltakin lääketieteelliseltä alalta. Walter Cygnaeuksen rahasto Perustuu professori Walter Cygnaeuksen testamenttiin 1930. Rahaston tarkoituksena on edistää karsinomitutkimusta Suomessa. J. A. Estlanderin rahasto Perustuu valtioneuvos, kirurgian professori Jakob August Estlanderin lesken Luise Estlanderin (o.s. Federley) lahjoitukseen vuonna 1885. Rahaston perustajan päämääränä oli edistää sitä tiedettä, jolle J. A. Estlander oli uhrannut parhaat voimansa. Estlander kuoli ollessaan vapaaehtoisena auttamassa Messinan maanjäristyksen uhreja 1881. Rahasto palkitsee nuoria miehiä, joilla on kutsumus lääkärin ammattiin ja jotka ovat omistautuneet kirurgian tieteellisille opinnoille. Emilie ja Rudolf Geselliuksen lahjoitusrahasto Perustuu kauppias Rudolf Geselliuksen ja rouva Emilie Geselliuksen (o.s. Lindholm) lahjakirjaan 1928. Rahaston tarkoituksena on tukea lääketieteen, kemian ja fysiikan alojen tieteellistä tutkimusta. 36