Häkä asuintaloissa Palotutkimuksen päivät 2013 Esa Kokki, Pelastusopisto
Taustaa Kuolemaan johtanut häkämyrkytys 80-100 henkilöllä vuosittain Häkä ei näy, eikä sitä haista Häkävaroittimet eivät ole pakollisia asuinrakennuksissa Empiiriset havainnot todentaneet korkeita häkäpitoisuuksia kokeneiden tulisijojen käyttäjien arjessa Ennakko-oletuksia Uusavuttomilla" ei ole tulisijojen käyttökokemusta Vanhoista tulisijoista häkää huoneilmaan Savuhormin sulkupellin reikä/lovi poistaa hään Asunnon ilmanvaihto vaikuttaa häkäpitoisuuksiin www.pelastusopisto.fi 2
Projekti- ja ohjausryhmä Jukka Taskinen, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Ilkka Itkonen, Pohjois-Savon pelastuslaitos Juhani Vakkila, Etelä-Karjalan pelastuslaitos Jyri Silmäri, Etelä-Savon pelastuslaitos Hannu Olamo, Sisäasiainministeriö Karoliina Meurman, TUKES Kari Virranta, Nuohousalan Keskusliitto Matti Orrainen, SPEK Heikki Paakkonen, Jouni Kurola, KYS Jani Jämsä, Esa Kokki, Kari Kummunsalo, Timo Loponen, (Arja Miettinen) Pelastusopisto www.pelastusopisto.fi 3
Tutkimuksen tavoitteet 1.Suomalaisten kotien häkäpitoisuudet lämmityskaudella 2.Onko kokemattomien ja kokeneiden tulisijojen käyttäjissä eroja? 3.Onko eri-ikäisten tulisijojen ja hormien välillä eroja? 4.Onko erilaisten ilmanvaihtojärjestelmin varustetuissa asuinrakennuksissa eroja? 5.Onko korkeilla häkäpitoisuuksilla yhteyttä terveydentilaan? www.pelastusopisto.fi 4
Aineisto Asuntojen häkäpitoisuudet ei vapaa-ajan asunnot P- ja E-Karjala, P- ja E-Savo Palotarkastusten yhteydessä 1.1.-30.4.2011 2-sivuinen kyselylomake asunnosta ja tulisijojen käytöstä 1-sivuinen kyselylomake asukkaan terveydestä 754 lomaketta www.pelastusopisto.fi 5
www.pelastusopisto.fi 6
www.pelastusopisto.fi 7
www.pelastusopisto.fi 8
www.pelastusopisto.fi 9
Rakennukset Lähes kaikki rakennukset oli omakotitaloja (96 %) Kolmannes rakennettu 1980-1999 vastaa hyvin asuinrakennuskantaa Ilmanvaihto pääasiassa painovoimainen (71 %) Kolmasosassa tehty ikkunaremontti näistä 85 % painovoimaisella ilmanvaihdolla Kolmasosassa tulisijakohtainen tuloilmalähde www.pelastusopisto.fi 10
Tulisijat Lähes kaikissa rakennuksissa tulisija (99 %) joka kolmannessa 2 ja lähes yhtä usein 1 tulisija Tulisijojen käyttöaste on korkea (78 % päivittäin + 19 % viikoittain) Hormit useimmiten vanhoja (73 % yli 20-v) yleensä saman ikäisiä tulisijan kanssa Kaikkia hormeja ei nuohota (87 % 12 kk:n aikana) www.pelastusopisto.fi 11
n Tulisijat Puolet tulisijoista yli 20-v Puolet tulisijoista tehdasvalmisteisia Liesileivinuuneista, leivinuuneista, avotakoista ja lämmitysuuneista 2/3 paikallaan muurattuja Neljäsosassa savuhormeista häkäaukollinen sulkupelti Kolmasosassa rakennuksista häkähormi Pääasiallinen hään lähde leivinuuni (97 %), vaikka olisi muita tulisijoja Liesileivinuuni 313 Leivinuuni 318 Takkaleivinuuni 99 Avotakka 22 Takka 214 Kiuas 274 Muuripata 22 Lämmitysuuni 69 Lämmityskamina 21 Keskuslämm.kattila 89 Yhteensä 1441 www.pelastusopisto.fi 12
Häkäpitoisuus asunnoissa 0 ppm Nollasta poikkeavat häkäpitoisuudet [ppm] (min, max) mediaani keskiarvo keskihajonta Max pitoisuus 657 (87 %) (2, 500) 18 32 58 15 min kertymä 678 (90 %) (1, 130) 15 22 23 Tulisija usein käytössä palotarkastuksen aikana (65 %) Käytöstä aikaa yli vuorokausi 10 % Häkävaroitin harvoin (29 %) 59 % seinällä, 41 % katossa Häkävaroitin hälyttänyt harvoin (23 %) www.pelastusopisto.fi 13
Asukkaat ja tulisijojen käyttö Suurin osa usean hengen talouksia (74 %) Keskimääräinen ikä tulisijan pääasiallinen käyttäjällä 55 vuotta Nykyinen asunto tuttu (keskim. asuttu 21 vuotta) Tulisija tuttu (keskim. käytetty 27 vuotta) Pellin annetaan olla auki (79 % sulkee kekäleiden hehkun loputtua) Joka kolmas pitkittää palamista peltiä säätämällä Joka kolmas polttaa roskia Kaikki ei ole saanut opastusta käyttöön (44 %) www.pelastusopisto.fi 14
Korkea häkäpitoisuus Korkean häkäpitoisuuden raja-arvona käytettiin 30 ppm 35 mg / m 3 STM: HTP: 30 ppm / 8 tuntia Häkämittarit hälyttivät 30 ppm:ssa www.pelastusopisto.fi 15
Häkä vs. tulisijojen käyttö Vanhempi tulisijan käyttäjä => useammin korkea häkäpitoisuus Pidempi käyttökokemus => useammin korkea häkäpitoisuus Aikaisempi pellin sulkeminen => useammin korkea häkäpitoisuus Palamisen pitkittäminen => useammin korkea häkäpitoisuus www.pelastusopisto.fi 16
Häkä vs. kohteet Vanhempi leivinuuni => useammin korkea häkäpitoisuus Paikalla muurattu leivinuuni => useammin korkea häkäpitoisuus Takka & pellissä ei häkäaukkoa => useammin korkea häkäpitoisuus www.pelastusopisto.fi 17
Häkä vs. asukkaan terveys Oma terveydentila huono => useammin korkea häkäpitoisuus Huimausta => useammin korkea häkäpitoisuus ei korrelaatiota tupakoinnin kanssa www.pelastusopisto.fi 18
Keskinäiset korrelaatiot Korrelaatiot Käyttäjän ikä & tulisijan käyttökokemus Palamisen pitkittäminen & käyttäjän ikä & käyttökokemus Vanhemmat käyttäjät pitkittivät palamista Leivin uunin ikä & käyttäjän ikä & käyttökokemus Leivinuunin valmistustapa & käyttökokemus Kokeneet käyttäjillä paikalla muurattuja leivinuuneja Häkäaukko & käyttökokemus Kokeneet käyttäjillä ei häkäaukkoja hormin pellissä Vanhempi asukas => huonompi terveydentila & huimausta www.pelastusopisto.fi 19
Yhteenveto Joka kymmenennessä omakotitalossa häkää Häkävaroitin joka kolmannessa asunnossa Joka kymmenennessä lakisääteisestä nuohouksesta yli vuosi Melkein puolet ei ole saanut opastusta tulisijan käyttöön Vanhemmilla käyttäjillä korkeampia häkäpitoisuuksia Palamisen pitkittäminen nostaa häkäpitoisuuksia Tulisijojen ja hormien iällä ei yhteyttä häkäpitoisuuksiin Takka muttei häkäreikää => korkeampia häkäpitoisuuksia Ilmanvaihtojärjestelmällä ei yhteyttä häkäpitoisuuksiin Korkea häkäpitoisuus => huono terveydentila & huimaus www.pelastusopisto.fi 20
Kiitos! www.pelastusopisto.fi 21