Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varkauden kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Seppo Lehto 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Seppo Lehto Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtaja 044 4442347 seppo.lehto@varkaus.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 10.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Kaupunginhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Kyllä 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? Avoimet vastaukset: Kyllä 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - Lain tarkoitus on, että koko maassa on saatavilla riittävästi ja yhdenmukaisesti palveluja sekä palvelujen tarpeen huomioon ottava palvelurakenne. Tämä tarkoitus/tavoite on ristiriidassa lain sisällön kanssa, kun samalla tavoitellaan mallia, jossa sote-alueet muodostuvat maakuntien keskuskaupunkien ympärille. On olemassa muitakin kuin maakuntien keskuskaupunkeja, jotka muodostavat luontaisen toiminnallisen aluekokonaisuuden, kuten esim. Keski-Savo. Pitää mahdollistaa pienempien alueiden yhteenliittymiä, joilla saavutetaan noin 40-50 000 asukkaan sote-alueen kriteerit täyttävä tarkoituksenmukainen väestöpohja. Keski-Savossa naapurikuntien (Varkaus-Leppävirta-Heinävesi-Joroinen) yhteenliittymällä saavutetaan noin 42 000 asukkaan toiminnallisesti luonteva sote-alue. Jos Pieksämäki kuuluisi myös Keski- Savon soteen, sote-alueen asukasluku olisi noin 60 000.
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla enemmän palveluja 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ei voi eikä tarvitse kuulua sote-alueen vastuulle. Yli 20 000 asukkaan kunnan pitää voida järjestää ja tuottaa itse haluamansa peruserikoissairaanhoidon palvelut kuntalaisilleen ja myös naapurikunnille. Näin vältetään keskittyminen ja huolehditaan tarkoituksenmukaisesti vanhenevan väestön terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tarpeista 1 :n tavoitteen tarkoituksessa. Kaavailtu lupamenettely on epätarkoituksenmukainen, koska se monimutkaisuutensa ja lopputuloksen epävarmuuden vuoksi ei mahdollista peruserikoissairaanhoidon pitkäjänteistä kehittämistä. 8 velvoittaa kuntaliitoksiin, kun halutaan muodostaa pienistä kunnista n. 50 000 asukkaan kuntia. Tulee sallia noin 40 000-50 000 asukkaan väestöpohjan alueen sote-toiminta. Jos ympärivuorokautinen päivystys jää isojen sote-alueiden vastuulle, asetetaan väestö eriarvoiseen asemaan, koska pykälä rajaa pois lukuisia päivystyspisteitä. Osalla väestöä matka-aika päivystyspisteeseen menee
reilusti yli tunnin, jota pidetään asetuksen mukaan saavutettavuuden rajana. ERVA-alueille on lakiluonnoksessa määritelty liikaa tehtäviä ja edelleen epäselväksi jää ERVA-alueiden lopullinen määräysvalta asioissa. Ehdotetaan harkittavaksi, voisiko AVI tai sosiaali- ja terveysministeriö suoraan ottaa ERVA:lle tarkoitetut tehtävät. Pelkona on, että laaja ERVA luo vain yhden uuden turhan hallinnollisen portaan ja aiheuttaa kustannuksia. Panos on hallinnon paisuttamisen sijaan kohdistettava perusterveydenhuollon vahvistamiseen. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?
21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? Avoimet vastaukset: Kyllä 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää?
23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? Avoimet vastaukset: Kyllä 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? Avoimet vastaukset: Kyllä 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen
hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Kuntayhtymä pitää voida rakentaa vapaaehtoisesti siten, että kuntayhtymän yhteenlasketuksi väestöpohjaksi
riittää 40 000-50 000 asukasta. Yksinomaan asukaslukuun perustuva päätösvalta johtaa vastuukunnan määräysvaltaan ja keskittämiseen. Pitkien etäisyyksien maassa tämä hankaloittaa vanhenevan väestön palvelujen saatavuutta. Kaavamainen väestöpohjainen tarkastelu ei riittävästi kuvaa luonnollista työssäkäynti- ja palvelukokonaisuutta eikä olemassa olevan infran, mm. sairaalan alueellista ja hoidon porrastukseen liittyvää vaikutusta. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? Avoimet vastaukset: Kyllä 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä?
34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Kyllä 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä Ei vastauksia. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä - Aluehallintovirastot vastaavat ensisijaisesti sosiaali- ja terveysalueiden, perustason alueiden ja erityisvastuualueiden palvelurakenteen, toiminnan ja niiden järjestämien palveluiden lainmukaisuuden valvonnasta ja valvontaan liittyvästä ohjauksesta Aluehallintovirastot tai ministeriöt voivat hyvin hoitaa kaikki ERVAlle tarkoitetut tehtävät terveydenhuollossa. Yliopisto voi hoitaa tutkimustoiminnan rahoituksen. ERVAlle ei näin ollen juuri jää sille ajateltua roolia. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?
Avoimet vastaukset: Kyllä 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? Avoimet vastaukset: Kyllä 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva?
Avoimet vastaukset: Kyllä 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? ota kantaa 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?
Avoimet vastaukset: Kyllä 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? Ei vastauksia. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Varkauden kaupungin tavoitteet Varkauden kaupungin tavoitteena on muodostaa joko 1) Keski-Savon sote-alue 2) Jos Keski-Savon sote-aluetta ei synny, voidaan tarvittaessa selvittää yhtenä vaihtoehtona sote-alueen muodostamista Savonlinnan ( ja ympäristökuntien) kanssa esimerkiksi kokeilualueen muodossa. 1. Keski-Savo sote-alue Työssäkäyntialue Järjestämislakiluonnoksessa korostetaan työssäkäyntialueen tai muuten palvelujen kannalta tarkoituksenmukaisimman alueen merkitystä sote-alueen pohjana. Varkauden kaupunki yhdessä muiden Keski-Savon kuntien kanssa muodostaa luontevasti sote-alueen. Alueella on kaksi toimivaa, peruserikoissairaanhoitoa tuottavaa sairaalaa. Näistä Varkauden sairaala tekee omaa konservatiivista peruserikoissairaanhoitoa ja aktiivista polikliinista kumppanuustoimintaa KYSin kanssa.
Pieksämäen sairaala taas on enemmän suuntautunut päiväkirurgiseen toimintaan. Keski-Savossa palvelu järjestetään jo nyt selkeälle ja viralliselle työssäkäyntialueelle. Sote-alue kattaisi neljän kunnan muodostaman Varkauden tilastollisen työssäkäyntialueen ja täyttäisi siten hallitusohjelman kirjauksen luonnollisesta työssäkäyntialueesta. Jos Pieksämäki olisi mukana, sote-alue kattaisi viisi kuntaa. Keski-Savon seudulle ei ole helposti muodostettavissa väestörakenteeltaan edullisempaa kuntaa toisenlaisilla kuntarakenneratkaisuilla. Ehdotettu sote-alue loisi pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon integroidulle palveluiden järjestämiselle. Tarve yhteistoimintarakenteille vähenisi kuntarakennemuutoksen jälkeen. Väestöpohja ja erityiset olosuhteet Keski- Savon alueella etäisyydet suuriin kaupunkeihin Kuopio ja Mikkeli ovat noin 80 km. Käytännössä Varkauden seudulla on jo toimiva, noin 42 000 asukkaan sote-alue (Varkaus, Leppävirta, Heinävesi ja Joroinen). Pieksämäen asukasluku on 19 407. Pieksämäki mukaan lukien väestömäärä olisi yhteensä 61 054 asukasta. Alueen sisällä etäisyydet ovat noin puolen tunnin ajomatkan vaativia. Väestöpohjavaatimuksesta voidaan kunta- ja sote-koordinaatioryhmän esityksen sekä toimeenpanolain 7 :n mukaan yksittäistapauksissa poiketa, jos siihen on erityiset perusteet, esimerkiksi kielelliset olosuhteet. Vastaavanlaisia ratkaisuja ollaan hyväksymässä myös muualle Suomeen. Keski-Savossa pitkät välimatkat suuriin kaupunkeihin ovat juuri edellä kuvattuja erityisolosuhteita. Kantokykytekijät Kantokyky koostuu talouden kestävyydestä ja vakaudesta, ammattitaitoisen henkilöstön riittävyydestä, riittävästä osaamisesta sekä tarvittavasta infrastruktuurista ja alueellisesta eheydestä. Kantokyky tulee aina suhteuttaa palvelujen tarpeeseen alueella. Keski-Savon alueen väestöpohja on 42 000-60 000 asukasta riippuen siitä, onko Pieksämäki mukana. Talouden kestävyyteen ja hyvin tiedossa olevaan kuntatalouden haasteellisuuteen on varauduttu kaikissa alueen kunnissa talouden tasapainotusohjelmalla. Infrastruktuuri kantokykytekijänä vahvistaa Keski-Savon oman sote-alueen merkitystä, koska alueella on kaksi toimivaa aluesairaalaa. Olemassa oleva infrastruktuuri on taloudellisesti merkittävä perustelu omalle sote-alueelle. Tämä mahdollistaa yhteistyön KYSin ja Mikkelin keskussairaalan kanssa siten, että aluesairaaloiden työnjako selvennetään ja mukautetaan vastaamaan ikääntyneen väestön terveystarpeita. Alue on hyvin selkeästi jo nyt monisuuntautunut ja sote-alue mahdollistaa järkevän palvelujen järjestämisen mahdollisimman vähäisellä byrokratialla kustannustehokkaasti. Jo kunta- ja sote-koordinaatioryhmä totesi tavoitteekseen purkaa hallinnonalojen välisiä raja-aitoja. Jos Varkaus tai jokin muu edellä mainituista Keski-Savon kunnista liitetään osaksi Mikkelin tai Kuopion sote- aluetta, seuraa tästä prosessista väistämättä nykytilanteeseen verraten lisää byrokratiaa ja hallintotyötä ja yhteys muihin, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kannalta olennaisiin kuntalaispalveluihin katkeaa. Toimiva perusterveydenhuolto nojaa toimivaan peruserikoissairaanhoitoon. Ilman toimivaa peruserikoissairaanhoitoa kunnallisesti järjestettävä, tehokkaasti toimiva perusterveydenhuolto on erittäin vaikea järjestää. Tämä perustuu siihen kokemukseen, mitä takavuosina tapahtui Varkaudessa perusterveydenhuollolle, kun peruserikoissairaanhoito ajettiin alas. Samalla romuttui kunnallinen perusterveydenhuolto ja palveluita tuli hoitamaan ylikansalliset vuokralääkäriyritykset. Tämä riski on edelleen olemassa, ellei toimivaa peruserikoissairaanhoitoa säilytetä. Alueellinen eheys Alueellinen eheys kantokykytekijänä on myös Varkauden oman Keski-Savon sote-alueen vahva perustelu. Kunta- ja sote-koordinaatioryhmän tavoitteena on yksiselitteisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen integraatio. Varkaudessa sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelut on integroitu lakivalmistelun hengessä jo vuoden 2013 alusta samaan organisaatioon. Sote-alue on perusteltu tästä syystä alueen toimintamalliksi. Integraation hyödyt nähdään mm. hoitoprosesseissa, palveluketjuissa, tietohallinnossa, potilasturvallisuus-asioissa ja laadunhallinnassa. Näissä asioissa on toimittu jopa valtakunnallisesti edelläkävijänä monelta osin. Jos Keski-Savon seudulle ei muodosteta omaa sote-aluetta, joudutaan tämä jo rakennettu integraatio epätarkoituksenmukaisesti purkamaan, mikä aiheuttaa suuria ylimääräisiä kustannuksia alueen kunnille mm. tietojärjestelmien purkamisessa, siirtämisessä ja pilkkomisessa eri järjestäjien alaisuuteen. Kustannuksia nykyisen integraation purkamisesta arvioidaan aiheutuvan useiden miljoonien eurojen verran. Pelkästään Varkauden ja Pieksämäen sairaaloissa on noin 400 työpaikkaa, joiden osittainenkin vähentäminen tai siirtyminen muihin sairaaloihin vaikuttaisi Varkauden ja Pieksämäen talousalueella ratkaisevasti moniin aluetaloudellisiin tekijöihin; asuntomarkkinoihin, työpaikkaomavaraisuuteen ja palveluiden käyttöön.
2. Yhteinen SOTE-alue Varkauden kaupungin (ja mahdollisesti muiden Savonlinnan ja Varkauden kaupunkien naapurikuntien) kanssa 1. Varkauden ja Savonlinnan kaupungit muodostavat yhdessä yli 50 000 asukkaan väestöpohjan, joka muodostuu kahdesta eri työssäkäyntialueesta.. 2. Varkauden ja Savonlinnan kaupunkien alue on väestörakenteeltaan, palvelutarpeeltaan ja väestön sairastavuuskriteerein tarkasteltuna hyvin yhtenäinen palvelujen järjestämisen näkökulmasta. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöllä ja työnjaolla saadaan toiminnallista ja taloudellista synergiaetua. 4. Erityisesti erikoissairaanhoidossa koko alue hyötyy Savonlinnan keskussairaalan olemassa olevasta infrastruktuurista. Yhteinen potilastietojärjestelmä tukee yhteistyötä vahvasti. 5. Alueella säilyy itsenäisyys erikoissairaanhoidon järjestämisessä, mikä on koko alueen väestön etu. Yhteistyössä volyymit ovat riittävät myös taloudellisesti kestävälle toiminnalle. 6. Savonlinnan seutua kuvaavat erityispiirteet (saaristoisuus, pitkät välimatkat, loma-asutus) ovat yhtenevät myös Varkauden seudulla. Savonlinna koulutuspaikkana vastaa myös Varkauden seudun henkilöstötarpeeseen SOTE-alalla. Yhteiselle SOTE-alueelle luodaan alueen erityispiirteet lakiluonnosta paremmin huomioonottava toimintamalli, joka voi toimia kokeiluna myös valtakunnallisesti.