[OPERin toimintasuunnitelma 2018] versio 1.0 OPERin toimintasuunnitelma 2018 20.12.2017 Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikön toimintasuunnitelma 2018:n avulla edistetään valtakunnallisten sote-tietojärjestelmäpalvelujen suunnittelua, käyttöönottoja ja ohjausta.
Sisa llys 1. JOHDANTO... 3 1.1. Toimintaympäristö... 4 1.2. Toiminnan perustana olevat lait ja puitesopimukset... 4 1.3. OPERin toiminta-ajatus... 5 1.4. Toimintasuunnitelman rakenne... 5 2. TERVEYDENHUOLLON TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN... 5 3. SOSIAALIHUOLLON TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN... 10 3.1. Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen määrittelyt ja toteutus... 11 3.1.1. Tieto-, toiminta- ja tietojärjestelmämäärittelyt... 11 3.1.2. Sosiaalipalveluja tukevien valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toteutus... 11 3.2. Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönottojen tukeminen, seuranta ja kehittäminen... 12 4. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON (TIEDONHALLINNAN) YHTEINEN KEHITTÄMINEN... 12 5. KANSALAISILLE SUUNNATUT TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT... 16 6. ASIAKASYHTEISTYÖ... 18 7. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ... 20 8. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ... 24 8.1. Connecting Europe Facility CEF... 24 8.2. Muut KV-yhteistyöprojektit... 24 8.3. Muu KV-yhteistyö... 25 9. YHTEENTOIMIVUUS JA TIETOARKKITEHTUURI... 25 10. OHJAUS JA TUKITOIMINNOT... 30 11. VIESTINTÄ JA KOULUTUS... 33 12. RESURSSIT, SEURANTA JA ARVIOINTI... 36 13. SOTE-TIEDONHALLINNAN HANKKEITA JA PROJEKTEJA VUOSILLE 2019 2022... 37 LIITTEET L1. Viranomaisyhteistyö L2. Sidosryhmäyhteistyö L3. OPERin henkilöstö 1.1.2018
1. JOHDANTO Tässä suunnitelmassa kuvataan Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikön (OPER) toimintasuunnitelma vuodelle 2018. OPER toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) Tietopalvelut-osastolla. OPER toimeenpanee sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kansallisia kehityshankkeita, ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden (Kanta-palvelut) kehittämistä ja käyttöönottoja sekä määrittelee niiden tarvitsemat tietorakenteet. Yksikkö ylläpitää soten tietorakenteiden, luokitusten ja sanastojen kansallista koodistopalvelua sekä antaa ohjeita ja määräyksiä sote-tietojärjestelmien vaatimuksista ja toteutuksista. OPERissa työskentelee 33 sote-tietohallinnon ammattilaista sekä joukko ostettuja asiantuntijapalvelujen tuottajia. Kanta-palvelut ovat yksi sote-uudistuksen kivijaloista. Kanta-palveluihin kuuluvat soten, apteekkien ja kansalaisten valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut: Reseptikeskukseen tallennetut sähköiset lääkemääräykset, Potilastiedon arkisto ja sen Tiedonhallintapalvelu, Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto sekä Omakanta ja Omakannan omatietovaranto sekä Kelain-käyttöliittymä. Kanta-palvelut rakennetaan Kansaneläkelaitoksessa ja niillä tuetaan suomalaisten sote-asiakkaiden hoitoa ja palvelutuotantoa. Vuonna 2018 OPERin erityisenä tavoitteena on tukea ja ohjata julkisia ja yksityisiä soteorganisaatoita käyttöönottamaan ja hyödyntämään Kanta-palveluja maakunta- ja sote-muutoksessa yhteistyössä STM:n ja Kelan kanssa. Sote-organisaatioissa käytössä oleviin asiakas- ja potilastietojärjestelmiin kohdistuu monenlaisia muutoksia, esimerkiksi sote-organisaatioiden rekisterinpitäjämuutosten, sosiaalihuollon asiakastiedonarkiston käyttöönoton ja potilastiedon arkiston sisältöjen laajenemisen seurauksena. Tukea annetaan erilaisin viestinnällisin keinoin: määrityksillä, ohjeistuksilla, kouluttamalla ja valtionapua tarjoamalla. Vuonna 2018 maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanoa tuetaan erityisesti Soutu-hankkeessa yhteistyössä STM:n ja Kelan kanssa. Sosiaalihuollon asiakastietojen määrityksille avataan webjakelukanava ja asiakastietojen tallentaminen Kantaan käynnistyy Kansa-hankkeen suunnitelman mukaisesti. Kuva-aineistojen arkistointiratkaisun käyttöönottoa edistetään. Potilastiedon arkiston tietosisältöjä ja Omakannan toiminnallisuuksia laajennetaan. Sosiaali- ja terveysministeriön säätämän vaiheistusasetuksen mukaisten terveydenhuollon tietosisältöjen käyttöönottojen tuki jatkuu niiltä osin kuin tietosisältöjen käyttöönotot ovat vielä kesken terveydenhuollon organisaatioissa. Ennen Kanta-palveluihin liittymistä terveydenhuollon organisaatioissa muodostuneiden potilastietojen siirtämistä Kanta-palveluihin jatketaan yhteistyössä Kelan ja terveydenhuollon organisaatioiden kanssa. Kanta-palveluiden yhteyteen rakennettua kansalaisen sähköisen asioinnin palvelua eli Omakannan omatietovarantoa, laajennetaan. Vuoden 2018 aikana OPER jatkaa yhteistyötä Kejo-hankkeen kanssa, jossa ohjataan ensihoitopalveluiden liittymistä Kanta-palveluun. Lisäksi OPER jatkaa sote-palveluja tuottavien organisaatioiden ohjausta ja tukea Kanta-palveluun liittymisessä. Vuonna 2018 parannetaan Kanta-palveluihin tallennettujen tietojen hyödyntämisen edellytyksiä. Suunnitelmassa on otettu huomioon Kanta-palveluita koskevasta lainsäädännöstä johtuvat vaatimukset sekä useiden sote-toimijoiden tietosisältöjen kehittämiseen ja käyttöönottoon esittämiä tarpeita. Suunnitelmassa on alustavasti tunnistettu Kanta-palveluiden kehittämistarpeita aina vuoteen 2023 saakka. Tätä suunnitelmaa arvioidaan ja tarvittaessa tarkistetaan vuosikolmanneksittain vuoden 2018 aikana. Suunnitelman väliarviointi on välttämätöntä nopeasti muuttuvan toiminta- ja säädösympäristön takia. Näitä ovat erityisesti maakunta- ja sote-uudistusta sekä valinnanvapautta, asiakastietojen sähköistä käsittelyä ja sähköistä lääkemääräystä koskevien lakien valmistelut ja eduskuntakäsittelyt sekä EU:n tietosuoja-asetuksen kansallinen toimeenpano. Kanta-palveluihin liittyvien vaikutusten arviointia ja mahdollisia suunnitelman muutoksia tarvitaan myös muiden lakimuutosten yhteydessä, kuten tiedon toissijaisen hyödyntämiseen ja sote-palvelujen tuottamiseen liittyvät säädökset. 3
1.1. Toimintaympäristö Vuonna 2018 sote-palvelujärjestelmän integraatio etenee pääministeri Sipilän hallitusohjelman sekä maakunta- ja sote-järjestämislakeihin ja valinnanvapauslakiin kirjattujen aikataulujen mukaisesti. Soteuudistuksen tavoitteena on palveluketjujen saumaton kokonaisuus ja toimivammat peruspalvelut. Sotetieto hyötykäyttöön 2020 -strategian toimeenpano tukee näitä muutoksia. Kanta-palvelut sisältyvät strategian toimeenpanoon ja vuosien 2017 2020 Kanta-palveluiden kehittämispolku on sisällytetty toimeenpanoon aiesuunnitelmana. OPERin toimintasuunnitelmassa varaudutaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisiin ja sote-palvelujen toiminnallista integraatiota tukevien kärki- ja digitalisaatiohankkeiden tuomiin muutoksiin. THL ja OPER osallistuvat STM:n erikseen määrittelemässä laajuudessa hallitusohjelman, sen toimeenpano-ohjelman mukaisten kärki- ja digitalisaatiohankkeiden sekä maakunta- ja sote-järjestämislakien sekä valinnanvapauslain toimeenpanoon. Maakunta- ja sote-järjestämisen sekä valinnanvapauteen liittyvillä säädöksillä on seurannaisvaikutuksia valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin, sote-tietojärjestelmiin, operatiiviseen toimintaan ja tiedonhallintaan. Muutosten vaikutusten arviointi, toteutusten suunnittelu ja toimeenpano tehdään yhteistyössä STM:n, Kelan ja sote-toimijoiden kanssa. Kanta-palveluiden muutoksiin liittyvä toimeenpano edellyttää uusia määrityksiä sekä Kelan teknisiä toteutuksia, jotta yhteydet Kantapalveluun turvataan myös organisaatiomuutosten jälkeen. Sote- ja maakuntauudistus lisää ICTjärjestelmien uusimisen, kehittämisen ja alueellisen yhtenäistämisen tarvetta. Kanta-palveluilla tuetaan muuttuvaa toimintaympäristöä ja toimintaprosesseja sekä mahdollistetaan asiakas- ja potilastietojen eheys, yhtenäisyys ja liikkuvuus palvelujärjestelmän muutoksissa. Sote- ja maakuntauudistusten ajankohtaistietoa on julkaistu verkossa (www.alueuudistus.fi). Sote-uudistus edellyttää myös soten toimintaa tukevan digitalisaation ja tiedolla johtamisen ohjauksen uudelleen muotoilua vuoden 2018 aikana. OPER varautuu VM:n johdolla ja yhteistyössä STM:n ja Kelan kanssa arvioimaan eri toimijoiden rooleja ja toimintatapoja. 1.2. Toiminnan perustana olevat lait ja puitesopimukset Soten sähköisen tietohallinnon kehittäminen ja toimeenpano perustuvat lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007, myöhemmin asiakastietolaki), lakiin sähköisestä lääke-määräyksestä (61/2007) sekä lakiin sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015, myöhemmin asiakasasiakirjalaki). STM:n antama asetus terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluista (1257/2015) tarkentaa Kanta-palveluihin tallennettavia tietosisältöjä ja niiden aikatauluja. Soten sähköisen tietohallinnon operatiivista ohjausta on 01.01.2011 alkaen toteuttanut THL. Toteutuksesta vastaa OPER. THL vastaa sote-asiakastiedon sähköisen käsittelyn, siihen liittyvän tietohallinnon ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käytön ja toteutuksen suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta. THL:n tehtävänä on määrittää valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toteutuksen edellyttämät asiakas- ja potilastietojärjestelmien tietorakenteet, tietosisällöt, käsitemallit ja toiminnalliset vaatimukset, jotka tukevat sote-toimintaprosesseja. Lisäksi THL vastaa koodistopalvelun sisällöstä. Sähköisestä lääkemääräyksestä säädetyn lain mukaan THL vastaa sähköisen lääkemääräyksen ja laissa tarkoitettujen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käytön ja toteutuksen suunnittelusta ja ohjauksesta. Asiakastietolain mukaisesti THL voi antaa tarkempia määräyksiä potilastietojärjestelmien ja potilasasiakirjojen tietorakenteista ja muiden arkaluontoisten tietojen luokittelusta. Lisäksi THL voi antaa määräyksiä, mitkä asiakirjat saa luovuttaa Kanta-palveluista viestinvälitys- ja kyselypalvelun avulla sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmien olennaisten vaatimusten sisällöstä, tietojärjestelmien luokkien määräytymisestä, vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta noudatettavista menettelyistä sekä niihin annettavan selvityksen sisällöstä sekä siitä, mitkä ovat käytössä olevien sote-tietojärjestelmien merkittäviä poikkeamia ja miten niitä koskevat ilmoitukset tehdään. 4
Asiakasasiakirjalain mukaan THL antaa tarkemmat määräykset sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen rakenteista ja asiakasasiakirjoihin merkittävistä tiedoista, määräykset sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta ja määräykset niistä perusteista, joiden mukaisesti sosiaalihuollon palvelunantajan on määriteltävä käyttöoikeudet sosiaalihuollon asiakastietoihin. Edellä mainittujen lisäksi OPERin toimintaa ohjaavat tietohallintolain (634/2011) säädökset. STM:n ja THL:n välisen puitesopimuksen mukaan THL toimittaa STM:lle toimintasuunnitelman sekä kolme kertaa vuodessa hyväksyttäväksi seuranta- ja talousraportin. STM käsittelee ja hyväksyy mainitut asiakirjat yhteistyössä THL:n kanssa. THL:n ja Kelan välille on solmittu sopimus vuoden 2019 loppuun saakka. 1.3. OPERin toiminta-ajatus Varmistamme, että asiakkaan terveys- ja hyvinvointitieto on hyödynnettävissä silloin, kun sitä tarvitaan. 1.4. Toimintasuunnitelman rakenne OPERin toimintasuunnitelma vuodelle 2018 koostuu 12 luvusta. Luvussa 2 kuvataan terveystietoihin keskittyvät Kanta-palvelujen kehittämistoimet, kuten potilastiedon arkiston, lääkehoidon hallinnan, kuvaaineistojen arkiston ja vanhojen potilastietojen arkistoinnin määrittelyt ja toteutukset. Luvussa 3 kuvataan puolestaan sosiaalihuollon asiakastietoihin keskittyvät Kanta-palvelujen kehittämistoimenpiteet, kuten sosiaalihuollon asiakastietojen ja toiminnallisten määrittelyjen tekeminen ja sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönotto ja jatkokehittäminen. Lukuun 4 on koottu sellaisten määrittelyjen ja toteutusten tuottaminen, jotka palvelevat sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palvelujen tuottamista. Kansalaisille suunnattujen tietojärjestelmäpalvelujen kehittäminen on kuvattu luvussa 5. OPERin asiakasyhteistyötä ja sote-organisaatioiden saamaa tukea Kanta-palvelujen käyttöönotoissa kuvataan luvussa 6. Luvussa 7 esitetään suunnitelma OPERin yhteistyön foorumien ja vaikuttamiskanavien toiminnasta. Luvussa 8 kuvataan OPERin kansainvälistä osallistumista ja kehittämistoimintaa. Arkkitehtuuri-, standardointi-, sanasto- ja koodistopalvelutoimintaa kuvataan luvussa 9. THL:n ohjaus- ja vationavustustoimintaa kuvataan kymmenennessä luvussa. Luku 11 kuvaa OPERin viestinnän ja koulutuksen toteuttamissuunnitelmia. Viimeisessä luvussa esitetään suunnitelma OPERin resursseista sekä toimintasuunnitelman toteutumisen seurannasta ja arvioinnista. 2. TERVEYDENHUOLLON TIEDONHALLINNAN KEHITTAÄ MINEN Potilastiedon arkisto Valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut (Kanta-palvelut) tukevat terveydenhuollon potilaan hoitoon liittyvää tiedonhallintaa. Kun terveydenhuollon palveluja tarjoava taho on liittynyt Kanta-palveluiden Potilastiedon arkistoon, potilaan aiemmat terveys- ja hoitotiedot ovat hyödynnettävissä Kanta-palvelun kautta potilaan luvalla hänen hoitopaikastaan riippumattomasti. Vuoden 2018 aikana OPER tukee ja ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita Kantapalveluiden Potilastiedon arkistoon liittymisissä sekä uusien tietosisältöjen käyttöönotoissa. 5
yhteistyössä Kelan Kanta-palvelujen yksikön, tietojärjestelmien valmistajien ja/tai toimittajien, soteorganisaatioiden, muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Tuki- ja ohjausmenetelmiä on kuvattu tarkemmin luvussa 6, 10 ja 11 sekä koulutussuunnitelmassa. Vuoden 2018 aikana panostetaan erityisesti Kanta-palveluihin tallennettujen tietojen hyödyntämisen ohjaamiseen. Vuonna 2018 OPER jatkaa Potilastiedon arkistoon tallennettavien, potilaan hoitoon liittyvien tietosisältöjen rakenteistamiseen ja järjestelmien toiminnallisiin vaatimuksiin liittyviä määrityksiä, tietorakenteiden ja vaatimusten yhdenmukaistamista sekä potilaskertomuksen rakenteisen kirjaamisen oppaan päivittämistä. Edellä mainitut työt toteutetaan pääosin hankkeina ja projekteina, joiden kohteet kuvataan karkealla tasolla tässä luvussa. Hankkeet ja projektit toteutetaan yhteistyössä Kelan Kanta-palvelujen yksikön, viranomaisten, tietojärjestelmien valmistajien ja/tai toimittajien sekä asiantuntija- ja sidosryhmien kanssa. Potilaan hoitoon liittyvät tiedot, jotka tallennetaan Kanta-palvelujen Potilastiedon arkistoon potilastietojärjestelmien kautta, perustuvat kansallisiin määrityksiin, OPER vastaa kansallisten määritysten yhdenmukaisuudesta. Vuonna 2018 Potilastiedon arkiston tietosisältöjen määrittelykokonaisuudet ja niiden riippuvuudet muihin Kanta-palveluihin ja julkaisusykleihin tarkistetaan ja selkiytetään yhteistyössä Kelan Kanta-palvelut yksikön ja sote-asiakasorganisaatioiden edustajien kanssa. Uudet määritykset laaditaan mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä sote-toimijoiden ja potilastietojärjestelmien valmistajien kanssa, jotta näkemykset toiminnan tarpeista sekä teknisten toteutusten mahdollisuuksista tulevat huomioiduksi. Potilastiedon arkiston käyttöönotot ja tietosisältöjen laajentaminen Vuonna 2018 OPER jatkaa suunnitellusti, julkisen ja yksityisen terveydenhuollon toimijoiden ohjausta ja tukemista voimassaolevan asiakastietolain vaiheistusasetuksen mukaisten Potilastiedon arkiston tietosisältöjen käyttöönotoissa, mikäli ne eivät ole vielä toteutuneet (ks. myös luku 6.). Ohjausyhteistyö Kelan Kanta-palvelujen yksikön kanssa jatkuu potilastietojärjestelmien valmistajien ja/tai toimittajien määritysten toteutuksissa järjestelmiin. OPER osallistuu myös Kelan järjestämiin järjestelmätoimittajille suunnattuihin järjestelmien yhteistestauskokouksiin, joissa kuullaan potilastietojärjestelmien valmistajia ja/tai toimittajia tietojärjestelmien tietosisältöjen teknisten toteutusten edistymisistä. OPERn rooli on tulkita ja tarkistaa tietosisältöjen ja toiminnallisten vaatimusten määrityksiä. Tarvittaessa määritykset tarkennetaan niiltä osin, kun se on testauksen meneillään ollessa mahdollista, eikä aiheuta muutoksia Kelan vastaaviin teknisiin toteutuksiin. Vaikutuksiltaan suurempien määritysten muutosten toteutuksesta sovitaan aina erikseen Kanta-muutoshallinnan prosessin mukaisesti (luku 10.4.). Vuonna 2018 jatketaan yksityisen terveydenhuollon Potilastiedon arkiston käyttöönottojen sekä suun terveydenhuollon tietosisältöjen käyttöönottojen ohjausta ja tukea julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa. Yhteistyö jatkuu myös Ahvenanmaan suun terveydenhuollon toimijoiden ja tietojärjestelmän valmistajan ja/tai toimittajan kanssa (ks. myös luku 6.). Kevään 2018 aikana jatketaan ostopalvelu/palvelusetelin erillisjärjestelmien valmistajien ja/tai toimittajien tukemista ja ohjausta määritysten toteutuksessa ja testauksessa sekä Kanta-palveluun liittymisissä yhteistyössä Kelan Kanta-palveluiden kanssa. OPER ohjaa organisaatioiden ostopalveluvaltuutusten tallentamista ja tallennusten hyödyntämistä Kanta-palveluiden kautta huomioiden erityisesti valinnanvapauteen liittyvien pilottiorganisaatioiden tarpeet siinä laajuudessa, kun ohjauksesta on sovittu STM:n ja Kelan kanssa. Vuonna 2018 jatketaan potilaan hoitoon liittyvien lähetteiden ja palautteiden sekä terveys- ja hoitosuunnitelman toteuttamiseen liittyvää järjestelmävalmistajien ja/tai toimittajien tukemista ja ohjausta määritysten toteutuksessa potilastietojärjestelmiin sekä toiminnallisuuksien käyttöönottoa soteorganisaatioissa, jos edellä mainitut eivät ole toteutuneet asetuksen mukaisessa määräajassa. Lisäksi vuoden 2018 aikana ohjataan ja tuetaan diagnoosien ja riskitietojen koosteen toteutusta ja käyttöönottoja, joiden yhteydessä yhteistyössä Kelan Kanta-palvelujen yksikön, tietojärjestelmien valmistajien ja/tai toimittajien sekä terveydenhuollon toimijoiden kanssa testataan ja arvioidaan Tiedonhallintapalvelun toimintaperiaatetta. Tiedonhallintapalvelun koostetietojen määritysten 6
tarkennuksissa huomioidaan lääkehoidon kokonaisuuden 1. vaiheen määrittelyiden vaatimat tarkennukset. Todistusten ja lausuntojen tallentamista Potilastiedon arkistoon ja välittämistä Kelan etuuspalveluille ja muille toimijoille, kuten Trafille, edistetään tukemalla Kelan Kanta-palveluiden kysely- ja välityspalvelun toteutusta ja käyttöönottoa. Kysely- ja välityspalvelun kehittäminen jatkuu vuoden 2018 aikana ja se on kuvattu luvuissa 4.2. sekä 10.1. Vuoden 2018 aikana seurataan ensihoitokertomuksen toteutusta ja ohjataan tietojärjestelmän valmistajaa ja/tai toimittajaa tarvittaessa määritysten toteutuksissa yhteistyössä Kelan Kantapalveluiden kanssa. Ensihoitokertomuksen käyttöönottoon liittyviä tehtäviä edistetään erillisessä toimeenpanoprojektissa yhteistyössä STM:n, Kelan Kanta-palvelujen ja KEJO-hankkeen edustajien kanssa (ks. tarkemmin luvut 6. ja 11). Vuoden 2018 aikana OPER on varautunut arvioimaan yhteistyössä STM.n ja Kelan Kanta-palvelut - yksikön kanssa uusien säädösten sekä säädösmuutosten vaikutukset Potilastiedon arkiston vaatimuksiin. Näiden määrittely- ja toteutusaikataulut käynnistetään sovitun mukaisesti. Arviointi on kuvattu tarkemmin luvussa 12. Lääkehoidon kokonaisuus ja sähköinen resepti Vuoden 2018 aikana OPER edistää ja ohjaa lääkitystiedon kokonaisuuden hallintaan liittyvää asiakasja potilastietojärjestelmien tietorakenteisiin ja tietosisältöihin sekä toiminnallisiin vaatimuksiin liittyvää määritys- ja toteutustyötä sekä tukee Kelan Kanta-palveluita em. määritysten teknisessä toteutuksessa. Lääkitystiedon kokonaisuuden kehittämistä edistetään yhteistyössä Kelan Kantapalvelujen sekä sote-asiantuntijoiden ja järjestelmävalmistajien ja/tai -toimittajien kanssa vaiheittain. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada kansallisesti yhtenäinen, potilaan kokonaislääkehoidon tiedot sisältävä tietokokonaisuus osaksi Kelan Kanta-palveluiden Reseptikeskusta. Kokonaisuuden määrittelytyö sekä toteutus vaativat tiivistä yhteistyötä ja ratkaisuvaihtoehtojen läpikäyntiä sekä teknisestä että käyttötarkoitusten näkökulmasta. Kansallinen lääkityslista vaihe I Vuoden 2018 ensimmäisen puolen vuoden aikana OPER seuraa lääkehoidon kokonaisuuteen liittyvien 1. vaiheen määritysten teknisen toteutusten käynnistämistä ja etenemistä Kelan Kanta-palvelut yksikön ja järjestelmätoimittajien toteutustyössä. Lääkityslistan ensimmäisen vaiheen määrittelyt on julkaistu vuoden 2017 loppuun mennessä, ja niitä tarkennetaan teknisen toteutuksen aikana tarpeen mukaan. Muutostarpeet ja määritysten vaatimukset käydään läpi yhteistyössä Kelan Kantapalvelujen kanssa sekä toteutuksen seurantaan liittyvissä järjestelmäntoimittajien ja/tai - valmistajien kanssa pidettävissä työpajoissa. Kokonaislääkehoidon ensimmäisen vaiheen muutoshallinnan kokonaisuus on määritelty, ja vuoden 2018 aikana teknisessä toteutuksessa ovat mukana Lääkityslistan ensimmäisen vaiheen ominaisuudet, Apteekkisopimuskokonaisuuden siirto Kanta-palveluihin sekä Rajat ylittävän reseptin jälkimmäinen osuus, jossa suomalainen apteekki toimittaa ulkomaisen reseptin. Kansallinen lääkityslista vaihe II Vuoden 2018 2019 aikana määritellään Lääkityslistan II-vaiheen toteutuskokonaisuus. Työ pyritään toteuttamaan osittain sidosryhmistä kootun pientyöryhmän työpajoissa, jotta asiakkaan näkökulma esimerkiksi osastolääkitykseen ja antomerkintöihin tulee huomioiduksi. Määrittelytyössä huomioidaan myös sähköisen lääkemääräyksen käyttäjiltä saatuja kehitystoiveita. 7
Toiseen vaiheeseen sisältyviä asioita ovat: Reseptikeskuksen lääkekeskeinen tietomalli nykyisen reseptikeskeisen tilalle Osastolääkitys ja antomerkinnät sekä tauotustiedot Tarkistusmerkinnät Lääkityslistan näyttäminen Avohoidon itsehoitolääkkeiden ja muiden valmisteiden lääkemääräykset Arviointi Omatietovarannon tarjoaminen lääkitystietojen hyödynnettävyydestä ammattilaisten käytössä Kansalaisten, hoitajien ja apteekkien tekemät kirjaukset potilaan todellisesta lääkityksestä ja lääkkeiden käytöstä esimerkiksi kotikäyntien avulla THL:n lääkitystietoja koskevien julkaisujen päivittäminen soveltuvin osin Sähköinen resepti Vuoden 2018 tammikuun loppuun saakka seurataan sähköisen lääkemääräyksen pakollisuuden (1.1.2017 alkaen) toteutumista, jonka jälkeen seurannan tarve arvioidaan ja sovitaan seurantamenettelyt yhteistyössä STM:n, Valviran, apteekkien edustajien, Fimean ja Kelan Kantapalvelujen kanssa. OPER ohjaa suunnitellusti sote-toimijoita sähköisen reseptin laatimisessa ja jatkaa sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton muita tukitoimintoja tarpeen mukaan. Sähköiseen reseptiin liittyvä asiakasyhteistyö, ohjaus ja koulutukset on kuvattu luvuissa 6. ja 11. Vuoden 2018 OPER varautuu asiakastietojen sähköisestä käsittelystä ja sähköisestä lääkemääräyksestä annettujen lakien uudistamisesta aiheutuviin muutoksiin, jotka on huomioitava ja toteutettava kansallisissa sähköisen reseptin ja lääkitystiedon hallintaan liittyvissä määrityksissä. Muu lääkityksen tietosisällön kehittämiseen liittyvä työ THL edistää yhdessä STM:n, Kelan Kanta-palvelujen yksikön ja Fimean kanssa lääkehoitoon liittyvien lakien ja asetusten muutoksia ja toimeenpanoa. Tavoitteena on saada ajantasaiset säädökset ja linjaukset sähköisen reseptin toimittamisesta myös sairaala-apteekeissa, pro auctore -resepteistä sekä lääkkeellisten kaasujen määräämiseen ja toimittamiseen liittyvien tietojen kirjaamisesta Reseptikeskukseen. THL tukee Fimeaa Kelan Kanta-palvelut yksikön kanssa erityisluvallisten valmisteiden lupaprosessin sähköistämisessä, kun Fimea on toimittanut Kanta-palvelujen ohjausryhmälle esityksen tarpeista. Ensihoitopalvelun tietovaranto Vuoden 2018 aikana OPER tukee Ensihoitopalvelun tietovarannon toteutusta. Toteutuksen aikana tarkistetaan tietovarannon määritykset tarvittavilta osin yhteistyössä Kelan Kanta-palvelujen, KEJO-hankkeen ja STM:n sekä THL:n Tietojärjestelmät sekä Tilastot ja rekisterit -yksiköiden kanssa. Tarvittavat muutokset arvioidaan ja priorisoidaan sekä sovitaan muutosten toteutusaikataulu Kantamuutoshallinnan prosessin mukaisesti. Muutoskokonaisuudessa huomioidaan myös uudet toiminnallisuudet ja/tai raportointitarpeet, joiden toteutus rajattiin vuoden 2017 määrityksissä myöhemmin toteutettavaksi. Ensihoitopalvelun tietovarannon käyttöönoton suunnittelua tuetaan ja ohjataan niiltä osin, kun se kuuluu OPERin tehtäviin. Kuva-aineistojen arkistointi Vuoden 2018 aikana OPER tukee ja ohjaa kuva-aineistojen arkistointia Kanta-palveluihin hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeen ensimmäisessä toimeenpano-vaiheessa tavoitteena on HUS Radiologian ja PKSSK:n liittyminen Kelan Kanta-palvelujen Kuva-aineistojen arkistoon alkuvuodesta 2018, jolloin sekä kuva-aineistojen tallentaminen että kuvantamisen tutkimusten haku ja katselu Kanta- 8
palveluiden kautta on mahdollista. Edellä mainittujen liittymisten yhteydessä tarkennetaan tarvittaessa kuvantamisen järjestelmien toiminnallisten vaatimusten määrityksiä ja arvioidaan uusien määritysten tarve ja niiden toimeenpanon aikataulu yhteistyössä Kelan Kanta-palvelujen yksikön, tietojärjestelmien valmistajien ja/tai toimittajien sekä terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Vuoden 2018 alussa käynnistetään kuva-aineistojen arkistoinnin toisen vaiheen toimeenpanon KVARKKI 2. - projekti. Toisen vaiheen toimeenpanoprojektissa, 2018 aikana ohjataan ja tuetaan seuraavien terveydenhuollon organisaatioiden liittymistä kuva-aineistojen arkistoon. Toisen vaiheen projektissa huomioidaan ensimmäisen vaiheen käyttöönotoissa havaittujen määritysten tarkennustarpeet ja sekä uudet toiminnallisten vaatimusten määrittelytarpeet. Uusia määriteltäviä työkohteita on säteilyrasitustiedon arkistoinnin toiminnalliset vaatimukset ja raportoinnin kehittäminen, ekg-tietojen kuva-aineiston arkistoon tallentamiseen liittyvät vaatimukset. Projektissa sovitaan myös adt-sanomiin ja tilapäisiin yksilöintitunnuksiin sekä vanhojen kuvaaineistojen arkistointiin liittyvistä ratkaisuista yhteistyössä Kelan Kanta-palvelujen yksikön, tietojärjestelmien valmistajien ja/tai toimittajien sekä terveydenhuollon toimijoiden kanssa Vanhojen potilastietojen arkistointi Vanhojen eli ennen Potilastiedon arkiston käyttöönottoa tuotettujen potilastietojen arkistointia Kantapalveluun laajennetaan vuoden 2018 aikana. Laajennuksen yhteydessä huomioidaan HUS:n ja Kainuun pilottien sekä Eksoten vanhojen tietojen arkistointiprojektien kokemukset. Yhteistyössä Kelan Kanta-palvelujen yksikön ja terveydenhuollon organisaatioiden kanssa aikataulutetaan vanhojen potilastietojen siirto Kantaan useammasta terveydenhuollon organisaatiosta ja tietojärjestelmästä mukaan lukien suun terveydenhuollon ja vankiterveydenhuollon vanhat potilastiedot. Vuoden 2018 aikana edistetään vanhojen potilastietojen säilytysaikojen määrittelyä STM:n säädösten ja linjausten sekä niihin pohjautuvien Kansallisarkiston päätösten pohjalta. Keskeisten tietorakenteiden valmistelu ja julkaisu vuonna 2018 Vuonna 2018 jatketaan Potilastiedon arkistoon tallennettavien potilaskertomuksen erikoisalakohtaisten tietosisältöjen rakenteistamista. Yhteistyössä Kelan Kanta-palvelujen yksikön ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa suunnitellaan tietorakenteiden määrittelyjen, toteutusten, testausten ja käyttöönottojen aikataulut sekä kiinnitetään määrittelykokonaisuudet Kanta-palvelujen julkaisusuunnitelmaan. Aikataulutuksessa otetaan huomioon sote-toimijoilta tulleiden tarpeiden lisäksi mahdolliset maakunta- ja sote-uudistuksen sekä asiakastietolakien muutosten sisältämät prioriteetit, sote-kokonaisarkkitehtuurin ja STM:n Kajakki-projektin tuloksena syntyneet linjaukset. Vuoden 2018 aikana tuetaan raskaudenajan terveydenhuollon ja äitiyshuollon tietosisältöjen määritysten Kelan Kanta-palvelujen ja järjestelmätoimittajien teknistä toteutusta ja testausta. Viimeistellään ja julkaistaan lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon, opiskeluterveydenhuollon, työterveyshuollon, psykiatrian ja psykologiatyön sekä hoitotyön päivittäismerkintöjen tietorakenteiden ja toiminnallisten vaatimusten määrittelyt. Edellä mainittujen määritysten teknisestä toteutuksesta sovitaan aikataulut Kelan Kanta-palvelujen kanssa. Erikoisalakohtaisten tietosisältöjen rakenteistamiseen liittyvissä määrityksissä huomioidaan vaikutukset ja riippuvuudet myös lääkehoidon kokonaisuuden määrityksiin. 9
Luokitusten tietosisällöistä tarkistetaan sote-esteettömyysluokitus ja SPAT:n (suomalaisen perusterveydenhuollon toiminto -luokitus) toimenpideluokituksen siltaus ja arvioidaan tarve toiminnallisten vaatimusten määrittelyyn sekä käynnistetään tarvittavat määrittelyt. Vuoden 2018 alussa tarkistetaan ja priorisoidaan terveydenhuollon toimijoiden tarpeista esitettyjen uusien tietosisältöjen rakenteistaminen ja käynnistetään sovitusti määrittelytyöt. Hierojien ja osteopaattien tarvitsemien tietorakenteiden ja tietosisältöjen kehittämistä jatketaan yhteistyössä Suomen Kuntaliiton, Koodistopalvelun, alan etujärjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Käynnistetään terveydenhuollon yhteisten esitietojen tietosisältöjen määrittely. Suun terveydenhuollon uudet tietosisältömäärittelyt viimeistellään alkuvuonna 2018. Vuoden 2018 aikana varaudutaan käynnistämään genomitiedon kokonaisuuden määrittelyjen suunnittelu ja määrittelytyö STM:n sote-arkkitehtuurin linjausten mukaisesti. Varaudutaan myös maakunta- ja sote-järjestämisen säädöksistä tuleviin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen indikaattoreiden tietorakenteiden ja tietosisältöjen määrittelyjen käynnistämiseen sekä valinnanvapauslain ja asiakastietolain muutoksista aiheutuviin määrityksiin. 3. SOSIAALIHUOLLON TIEDONHALLINNAN KEHITTAÄ MINEN Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston ensimmäisen vaiheen käyttöönotto alkaa vuonna 2018. Koko sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen suunnittelu ja toimeenpano toteutetaan Kansa-hankkeessa, joka käynnistyi vuonna 2016. Hankkeessa suunnitellaan, toteutetaan ja otetaan vaiheittain käyttöön valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja. Lisäksi hankkeessa varmistetaan yhtenäisen sähköisen tiedonhallinnan mahdollistavat tieto-, toiminta- ja tietojärjestelmämäärittelyt. OPER tukee käyttöönottoja myös sote-toimijoille suunnatuin valtionavustuksin, joilla mahdollistetaan muun muassa sosiaalihuollon toimijoiden tiedonhallinnan toimintatapojen muutosta ja henkilöstön kouluttautumista määrämuotoiseen kirjaamiseen. Valtakunnallisesti yhtenäistä sosiaalihuollon tiedonhallintaa varten OPER ylläpitää ja kehittää toiminta-, tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvia ja Kanta-käyttöönottoa tukevia määrittelyjä toimialan asiakastietoa käsitteleville organisaatioille ja tietojärjestelmille. Määrittelyjen hallinnointi ja ylläpito organisoidaan THL:n viranomaistyönä yhdessä tätä varten perustetun maanlaajuisen asiantuntijaverkoston kanssa. Määrittelyjen muuttaminen ja kehittäminen projektoidaan Kansahankkeessa. Kansa-hankkeelle on laadittu nelivaiheinen hankesuunnitelma vuoteen 2020 asti. Kansa-hanke tähtää sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen vaiheittaiseen käyttöönottoon. Käyttöönoton ensimmäinen vaihe käynnistyy vuonna 2018 ja siinä mahdollistetaan asiakasasiakirjojen PDF- tai XHTML-tallennus vaihtoehtoisilla liittymisprofiileilla sekä näiden tietojen saatavuus rekisterinpitäjän omaan käyttöön. Toisen vaiheen määrittely saadaan valmiiksi vuonna 2018. Toinen vaihe on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2020, ja siinä sosiaalihuollon arkiston toiminnallisuudet laajenevat. Vuoden 2017 syksyllä aloitettu hankesuunnitelman ajantasaistaminen ja sisällöllinen tarkentaminen jatkuu vuonna 2018 siihen asti, kunnes aihepiiriin vaikuttava lainsäädäntö vahvistetaan. Kansa-hankkeessa tehtävä työ toteutetaan projekteina. Kansa-hankkeessa jatkuu kuusi Kantaprojektien ohjausryhmän käynnistämää projektia vuonna 2018. Näiden lisäksi Kansa-hankkeessa arvioidaan käynnistyvän ainakin viisi uutta projektia vuodesta 2018 alkaen. Kansa-hankkeessa on sisällöllisiä rajapintoja useampaan käynnissä olevaan Kantaa kehittävään muuhun hankkeeseen, kuten Soutu-hankkeeseen ja Käytönhallinnan kehittäminen -hankkeeseen. 10
3.1. Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen määrittelyt ja toteutus 3.1.1. Tieto-, toiminta- ja tietojärjestelmämäärittelyt Vuonna 2018 jatketaan sosiaalihuollon asiakastietomallin täydentämistä, kehittämistä ja ylläpitoa. OPER täydentää ja päivittää sosiaalihuollon asiakastietomääritysten sisältöjä siten, että priorisoidaan ensimmäiseksi käyttöönotettavien tietorakenteiden kypsyys ennen myöhemmin käyttöönotettavia tietorakenteita. Mahdollisiin asiakastietolain muutoksiin varaudutaan huomioimalla asiakkaan perustietojen tallentaminen ja hallinta arkistossa. Tarvittaessa käynnistetään muutoksen vaatimat toimenpiteet asiakastietomalliin. Vuonna 2017 on tunnistettu ainakin kuuden luokituksen päivitys- tai kehittämistarve. OPER avaa sosiaalihuollon asiakastietomääritysten jakelukanavan THL:n verkkosivuilla. Tavoitteena on, että asiakastietomäärityksiä kyetään ylläpitämään jatkossa editorilla, johon on rakennettu verkkopohjainen käyttöliittymä. Sosiaalihuollon asiakastietojen ja toiminnallisten määritysten hallintaa kehitetään edelleen OPERin johdolla ja yhteistyössä Kelan kanssa. OPER pyrkii myös määrittelyjen vakiointiin sosiaalihuollon tietoja toiminnallisissa määrityksissä, jotta ne toimisivat entistä paremmin asiakastietojärjestelmien toteutusten ja vaatimusten tukena. OPERissa jatketaan sosiaalihuollon määrittelyihin ja asiakasasiakirjoihin liittyvää sanastotyötä. Kehitetään erityisesti asiakkaiden täyttämien asiakasasiakirjojen, kuten hakemusten, selkokielisyyttä. OPERin sosiaalihuollon asiantuntijat varautuvat osallistumaan sote-sanastotyöhön. OPERissa jatketaan sosiaalihuollon toimintaa kuvaavien määrittelyjen tekemistä ja kehittämistä. Sosiaalihuollon toiminnallisten määritysten kontekstiopasta päivitetään tarpeen mukaan. Tarkennetaan ja opastetaan Sote-organisaatiorekisterin käyttöä sosiaalihuollon organisaatioiden osalta. Tällä pyritään yhtenäistämään toiminta- ja palveluyksikköjen nimeämiskäytäntöjä. OPER käynnistää myös turvakieltotiedon toiminnallisen määrittelyn sosiaalipalvelujen, sosiaalihuollon asiakkaan ja tietojärjestelmien toiminnan näkökulmasta. OPER varmistaa tarjottavista päihdepalveluista sosiaalipalvelujen luokituksen kattavuuden. OPERissa tarkennetaan Sosiaalipalvelu-metatiedon käytön ja pakollisuuslinjauksen vaikutukset muihin määrittelyihin. OPERissa suunnitellaan, miten kriisi-, päihde- ja mielenterveystyön määrittelyt toteutetaan niin, että sote-näkökulma varmistuu. Sosiaalihuollon asiantuntijapanos varmistetaan SOTE-palveluluokitusten kehittämisessä ja sotekäytönhallinnan määrittelyissä. THL ja Kela saavat valmiiksi Kansa-hankkeen II-vaiheen määrittelyprojektin kahdeksan työpakettia kesäkuun 2018 loppuun mennessä. OPER käynnistää yhteistyössä Kelan kanssa II-vaiheen tietojärjestelmäprofiilin suunnittelun ja etsii ratkaisuja profiilien elinkaarten ennakolliseen hallintaan. Sosiaalihuollon kertomusmerkintöjen rakenteista määrittelyä pilotoidaan käytännön palvelutuotannossa ja arkistohaussa sekä koosteissa vuodesta 2018 alkaen. Pilotointi on osa II-vaiheen määrittelyjen pilotointia (allekirjoituksen ja ryhmäasiakkuuden rinnalla). Edellytyksenä on, että arkiston II-vaiheen toteutusprojektissa ehdittäisiin tehdä kertomusmerkinnälle asiakastestitoteutus. Pilotoijia haetaan OPERin kevään valtionavustushaussa. 3.1.2. Sosiaalipalveluja tukevien valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toteutus Vuonna 2018 Kela rakentaa valmiiksi sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston tuotantoympäristön ensimmäisen vaiheen käyttöönottoja varten. Lisäksi Kela käynnistää asiakastiedon arkiston toisen vaiheen toteutusprojektin II-vaiheen määritysten mukaisesti. 11
OPER varmistaa sosiaalihuollon asiakas- ja palvelutuotantonäkökulmat Omakannan, Omatietovarannon sekä Kysely- ja välityspalvelun toiminnallisuuksien suunnittelussa ja jatkototeutuksessa. 3.2. Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönottojen tukeminen, seuranta ja kehittäminen Sosiaalihuollon Kanta-palvelujen ensimmäisen vaiheen valtakunnallista toimeenpanoa toteutetaan vuonna 2017 valmistuneen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Toimeenpanosuunnitelmassa on kuvattu ensimmäisen vaiheen liittymisten tueksi THL:n ja Kelan antama valtakunnallinen ja alueellinen tuki. Kansa-hankkeen Käyttöönottojen valmisteluprojekti saadaan päätökseen keväällä 2018. Käyttöönottojen tukea varten Kela ja OPER käynnistävät yhdessä Asiakastiedon arkiston käyttöönottoja tuotantoprojektin, jossa muiden muassa pilotoidaan arkiston tuotantoympäristöä, testaan käyttöönottoprosessia ja ohjataan käyttöönottoja sekä pilotoidaan Kanta-asiakkuusmallia. Käyttöönottojen tueksi organisaatioille ja asiakastietojärjestelmien kehittäjille tuotetaan ohje- ja tukimateriaalit www.thl.fi/sostiedonhallinta.fi ja kanta.fi -verkkosivustoille. Joukko sosiaalihuollon palveluja antavia organisaatioita aloittaa sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston tuotantokäytön yhteistestauksen vuonna 2018. Valtionavusteiset pilottiorganisaatiot aloittavat sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöön ensimmäisinä profiiliensa mukaisesti. THL:n rahoittamia ja ohjaamia pilottiprojekteja on neljä. THL ja Kela ohjaavat ja tukevat myös muiden organisaatioiden ja asiakastietojärjestelmien vapaaehtoista liittymistä kahdessa käyttöönottoaallossa vuoden 2018 aikana. Kaikkiaan varaudutaan yli 10 sote-organisaation kouluttamiseen ja tukemiseen liittymisessä ja sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönotossa vuoden 2018 aikana. OPER jatkaa määrämuotoisen kirjaamisen valtakunnallisen toimeenpanoa rahoittamalla ja tukemalla Kansa-koulu-hankkeen toista vaihetta. Näiden lisäksi vuonna 2018 OPER ja Kela käynnistävät sosiaalihuollon Kanta-palvelujen toisen vaiheen käyttöönoton tukemisen suunnittelun. 4. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON (TIEDONHALLINNAN) YHTEINEN KEHITTAÄ MINEN Tässä luvussa kuvataan tiedonhallinnan projektit, hankkeet ja toiminnot, joilla tuetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yleistä kehittämistä, tai jotka tukevat maakunta- ja sote-uudistusta sekä hallitusohjelman kärki- ja digitalisaatio-hankkeita. Projektit ja hankkeet linkittyvät useisiin edellisten lukujen (2.-3.) projekteihin sekä asiantuntija- ja sidosryhmäyhteistyössä (luku 7) esiin nouseviin, hankkeistettaviin ja projektoitaviin kehittämiskohteisiin. Osa kehittämiskohteista voi tarkentua edelleen valmistelussa olevissa ja vuoden 2018 aikana vahvistettavissa laeissa (asiakastietolaki, maakunta- ja sote-järjestämislait, valinnanvapauslaki) ja asetuksissa määriteltyjen tavoitteiden vahvistuessa. Sote-palvelujen järjestämistä ja tuottamista tuetaan tunnistamalla ja määrittelemällä soten yhteiset tietojärjestelmäpalvelut ja tietosisällöt. Tällaisia ovat esimerkiksi sote-rajapinnan palveluissa (kuten päihde- ja mielenterveystyö, ikäihmisille annettavat palvelut ja vammaispalvelut) tarvittavat asiakastiedot, ostopalveluiden hallinta, yhteinen asiakassuunnitelma, ajanvaraustietojen saatavuus Kanta-palvelujen kautta, Kanta-suostumuksenhallinta, valinnanvapauden toteuttamisessa tarvittavat vaatimukset asiakas- ja potilastietojärjestelmissä, käyttövaltuushallinta sekä käyttölokivaatimusten 12
määrittelyt. OPER vastaa näiden uusien toiminnallisuuksien ja tietosisältöjen määrittelyistä sekä sovittamisesta sote-kokonaisarkkitehtuuriin laatimalla erikseen sovituista kokonaisuuksista linjausehdotukset ja määrittelyt. Yhteisiä sote-palveluita ja tietosisältöjä täsmennetään myös vuonna 2017 päivitettyjen kokonaisarkkitehtuuri- ja tietoarkkitehtuurikuvausten sekä STM:n Kajakki-projektin tuotosten pohjalta. Sote-uudistuksen ja valinnanvapauden toteuttaminen nojautuu myös Kanta-palvelujen toiminnallisuuksiin ja sisältöihin. Vuonna 2017 käynnistetyssä Soutu-hankkeessa jatketaan Kantapalvelujen ja niihin liittyvien palvelujen tuottajien, järjestäjien ja tietojärjestelmien tukemista soteuudistuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten sisältöjen ja asiakirjojen arkkitehtuurin ja sisältöjen kehittämistä (mm. asiakassuunnitelma, toimintakykytiedot, ajanvaraustiedot) kehittämistä jatketaan. Rekisterinpitäjämuutoksiin liittyviä ratkaisuja ja ohjeistuksia määritellään ja kehitetään edelleen mm. asiakirjojen siirtämisen, ostopalvelujen ja käytönhallinnan osalta. Sote-toimijoiden liittymiseen ja käyttöönoton tukeen sekä järjestelmien sertifiointiin kootaan ohjeistukset ja päivitetään menettelytavat myös sote-uudistuksen ja valinnanvapauden tiedonhallinnan näkökulmasta. Soteuudistukseen ja Kanta-palveluihin sekä valinnanvapauteen liittyvien tiedonhallinnan asioiden viestintää suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä Kelan ja STM:n sekä muiden toimijoiden kanssa. Työ linkittyy mm. Kansa-hankkeeseen sekä potilastiedon arkiston tietosisältöjen laajentamiseen. Sote-uudistukseen sekä hallituksen kärki- ja digitalisaatiohankkeisiin liittyvissä uudistuksissa on ennakoitavissa valtakunnalliseen ohjaukseen ja tietojärjestelmäpalvelujen kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Potilas- ja asiakastiedon arkisto sekä Omakanta-palvelun hyödyntäminen linkittyvät myös valinnanvapauteen liittyvien tietovarantojen ja palvelujen kehittämiseen. Sote-uudistuksen ja valinnanvapauden tiedonhallintaratkaisujen kehittämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä eri kehittämishankkeiden välillä sekä käytännön hankekoordinaation, kokonaisarkkitehtuurin että yksityiskohtaisten määrittelyjen tasolla. Maakunta ja sote-uudistuksen tiedonhallinnan hankekoordinoinnista vastaa STM ja siihen osallistuvat THL, Kela, Väestörekisterikeskus sekä Valvira. Soutu-hanke Vuonna 2017 käynnistetyn Soutu-hankkeen toteuttamista jatketaan yhteistyössä Kelan kanssa hyväksytyn ja edelleen tarkennettavan hankesuunnitelman mukaisesti. Soutu-hankkeen kautta varmistetaan Kanta-palvelujen toimivuus sote-uudistuksen yhteydessä, luodaan sote-uudistuksen ja valinnanvapausratkaisujen edellyttämiä ominaisuuksia Kantapalveluihin sekä tuetaan sote-palvelujen tuottajia ja järjestäjiä Kanta-palvelujen osalta muutostilanteessa. Hankkeen vuodelta 2017 jatkuviin työkokonaisuuksiin kuuluvat mm. asiakirjojen siirto maakunnille, asiakirjojen tallentamisen ja käytön mahdollistaminen palvelujen järjestäjän lukuun, Omakannan muutokset asiakkaan valinnan toteuttavan palvelun luomiseksi, sote-uudistukseen liittyvät käytönhallinnan ratkaisut. Hankkeen uusina työkokonaisuuksina toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten tietojen ja asiakirjojen yhteisten perusratkaisujen ja linjausten tarkennukset, sertifiointiin ja yhteistestaukseen liittyvät määrittelyt ja tarkennukset sekä mahdollisesti Kanta-palvelujen sisäisen arkkitehtuurin uudistamistarpeisiin liittyviä kokonaisuuksia. 13
Kokonaisuus linkittyy useisiin muihin käynnissä oleviin hankkeisiin ja projekteihin kuten Kansa-hanke, käytönhallinnan hanke sekä asiakassuunnitelman, toimintakykytietojen, ajanvarausten sekä palveluluokitusten kehittämisprojektit. Soutu-hankkeen resursointi THL:n osalta arvioidaan tarvittaessa uudelleen huomioiden työkokonaisuudet, jotka eivät olleet alkuperäisessä hankesuunnitelmassa. Kelain Kanta-käyttöliittymä sote-ammattilaisten käyttöön Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana OPER osallistuu Kelaimen käytettävyyden parantamiseen liittyvään Kelan projektiin. Kelaimen käyttökokemukset, niistä saadut palautteet ja havaitut kehittämiskohteet kootaan ja arvioidaan yhteistyössä Kelan Kanta-palvelujen yksikön kanssa. Vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla käynnistetään Kelaimen kehittämisprojekti, jossa suunnitellaan ja käynnistetään lääkehoidon hallintaan liittyvä kehittämiskokonaisuus. Kokonaisuudessa edistetään reseptin rakenteisten tietosisältöjen kehittämistä. Muutoksille suunnitellaan aikataulu, jossa otetaan huomioon mahdolliset säädösmuutosten vaikutukset. Välkky Todistusten ja lausuntojen kysely- ja välityspalvelu Vuoden 2018 aikana tuetaan laajempaa todistusten ja lausuntojen kysely- ja välityspalvelun hyödyntämistä sekä edistetään sähköisten lomakkeiden tietosisältöjen rakenteistamista projektoimalla tehtävät. Projektin toisen vaiheen aikana edistetään niitä toiminnallisten vaatimusten muutos- ja kehittämisehdotuksia, jotka koottiin kysely- ja välityspalvelun 1. vaiheen projektissa (Välkky 1). OPER osallistuu STM:n kansallisen lomakepalvelun toteutusprojektiin ja tukee Kanta-toteutusta ja tietojärjestelmätoimittajia. Lisäksi ohjataan kysely- ja välityspalveluun liittyneitä todistusten ja lausuntojen laatijoita ja vastaanottajia yhteisillä toimintamalleilla. Kansallisen palveluväylän käytön mahdollisuudet selvitetään kysely- ja välityspalvelun 2. vaiheen määrittelyssä. Vuoden 2017 lopulla käynnistyneessä Välkky 2 -projektissa huomioidaan asiakastietolain vaiheistusasetuksen ulkopuolelle jääneiden todistusten ja lausuntojen tietorakenne- ja tietosisältömääritykset, tarve toiminnallisille vaatimuksille sekä edistetään toiminnallisia määrityksiä projektisuunnitelman mukaisesti. Projektissa tarkennetaan toiminnallista määrittelyä vastaamaan uudistuvan asiakastietolain ja EU:n uuden tietosuoja-asetuksen vaatimukset kysely- ja välityspalvelulle. Välkky 2 -projektissa seurataan ja tuetaan tarpeen mukaan vuoden 2018 ensimmäisen kolmanneksen aikana kysely- ja välityspalvelun 1. vaiheen toteutuksen edistymistä Kelan Kanta-palveluissa. Ensimmäisen kolmanneksen aikana vahvistetaan tunnistettujen monivaiheisten todistusten käsittelyprosessit ja edistetään todistusten määrityksiä. Projektissa varmistetaan välitykseen menevien todistusten ja lomakkeiden tietosisältöjen rakenteisuus vastaamaan sähköistä välitystä. Toisen kolmanneksen aikana tarkennetaan määrittelyä vahvistettujen toiminnallisuuksien ja vaatimusten mukaisesti. Vuoden viimeisen kolmanneksen aikana esiselvitetään sosiaalihuollon välitystarpeet tunnistamalla asiakirjat ja tietorakenteet, joilla on tarve ja kyvykkyys hyödyntää kysely- ja välityspalvelua. Lisäksi arvioidaan kysely- ja välityspalvelun lisätarpeet palvelulle. Käytönhallinta Vuonna 2017 käynnistettyä sote-käytönhallinnan hanketta jatketaan hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeessa täydennetään tarvittaessa vuonna 2017 luotuja linjauksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttövaltuuksien hallinnan perusteista valmistellaan määräys, jossa huomioidaan lainsäädäntömuutokset, käytönhallinnan linjaukset sekä aiemmin annettu määräys sosiaalihuollon käyttövaltuuksien perusteista. Hankkeen kautta vastataan myös tietoturva-auditoinneissa ja sotetietojärjestelmien käytännön kehittämishankkeissa esiin nousseisiin kansallisten määrittelyjen 14
kehittämistarpeisiin. Hankkeessa päivitetään useita asiakas- ja potilastietojen käytön hallintaan liittyvän kokonaisuuden määrittelyitä, joiden vuonna 2017 suoritettu inventaario toimii päivitettävien määrittelyjen pohjana. Käytönhallinnan kokonaisuuteen kuuluu käyttäjien ja käyttövaltuuksien hallintaan, kieltojen, asiayhteyden ja hoitosuhteen hallintaan sekä käytön ja luovutusten seurantaan liittyviä kehittämiskohteita. Myös Soutu-hankkeeseen liittyvät käyttövaltuus- ja käytönseuranta-asiat linkitetään osaksi käytönhallinnan määrittelyjä ja ratkaisuja, ja hankkeessa priorisoidaan maakunta- ja soteuudistuksesta nousevia aikataulu- ja sisältötarpeita. Käytönhallinnan tarpeiden ja ratkaisujen tarkentamista tehdään myös useita sote-palveluntuottajia kokoavan yhteistyöryhmän kautta. Asiakassuunnitelma Vuoden 2018 ensimmäisen kolmanneksen aikana viimeistellään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen asiakassuunnitelman tietosisältöjen ja toiminnallisten vaatimusten määrittelyt. Määrittelyissä huomioidaan erityisesti valinnanvapauslain tuomat vaatimukset sekä STM:n ja Kelan Kanta-palvelujen yksikön kanssa laadittu arkkitehtuurikuvaus ja sen rajapinnat muihin vastaaviin kuvauksiin, Omakannan Omatietovarannon vaatimukset ja Kaste-hankkeessa yhteiselle asiakassuunnitelmalle esitetyt tarpeet. Määritysten edistämisen aikana kuullaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon toimijoita mukaan lukien isojen hankkeiden, kuten Apotti, UNA, ODA, Virtuaalisairaala sekä Keski-Suomen uusi sairaala, edustajia. Määritysten lopulliseen kiinnittämiseen vaikuttavat maakunta- ja sote - järjestämiseen, valinnanvapauteen sekä asiakastietolakiin liittyvien säädösten valmistumisen ajankohdat. Määritysten viimeistelyn aikana Kelan Kanta-palvelujen kanssa sovitaan teknisen toteutuksen ja testausten aikataulut, jotka kiinnitetään Kanta-muutoshallinnassa Kanta-julkaisusuunnitelmaan. Aikatauluista informoidaan sekä tietojärjestelmätoimittajia että sote-toimijoita. Toteutusten ja käyttöönottojen aikataulutukissa huomioidaan lainsäädännöstä tulevat velvoitteet. Teknisen toteutuksen aikana OPER antaa tukea Kelan Kanta-palveluille sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmävalmistajille- ja/tai -toimittajille. Käyttöönottojen tuki on kuvattu luvussa 6. Toimintakykytietomalli Toisena sote-yhteisenä määrittelynä vuoden 2018 alkupuoliskolla valmistuu toimintakykytietomallin hyödyntämiseen liittyvät toiminnalliset vaatimukset asiakas- ja potilastietojärjestelmille. Määrityksissä huomioidaan edellä kuvatun asiakassuunnitelman määritykset. Palveluluokitus Sote-uudistuksen ja sote-tietopohjan toteuttamisessa luodaan uusi luokitusratkaisu palvelemaan keskeisimpiä sote-uudistuksen tietopohjan ja valinnanvapauden tarpeita. Luokituksen valmistelu toteutetaan projektina maakunta- ja sote-uudistuksen tiedonhallinnan hankekokonaisuudessa. Sote-asiakastiedot yhteisesti tuotetuissa palveluissa Käynnistetään selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon yhdessä tuottamien palvelujen toiminnallisten vaatimusten ja tietomäärittelyjen tarpeista sekä suunnitellaan toteuttamisen aikataulu, vaiheistus ja toteutustapa. Sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden että terveydenhuollon ammattihenkilöiden kirjaamia asiakas- ja potilastietoja tallennetaan ainakin päihde-, mielenterveys-, vammais- ja ikäihmisten palveluissa. 15
Muut kehittämiskohteet Vuonna 2018 OPER osallistuu THL:n TIREKA-projektiin, jossa edistetään Kanta-palveluihin tallennettujen sote-tietojen toisiokäyttöä mm. tilasto- ja rekisteritoiminnassa. Projektisuunnitelman mukaisesti mm. yhdenmukaistetaan kertomustietojen ja tilasto- ja rekisteritoiminnassa tarvittavien tietojen tietorakenteita, käynnistetään aineiston validointi ja suunnitellaan ratkaisut tietojen siirtämiseksi Kanta-palveluista THL:lle. Kanta-palveluiden käytön seurantaa jatketaan ja kehitetään määrittelemällä ja ottamalla käyttöön uusia mittareita ja raportointityökalu. Vuoden 2018 aikana OPER varautuu tarkempaan, Kanta-tietojen toisiokäytön kehittämisen suunnitteluun. Suunnittelussa huomioidaan sosiaali- ja terveystietojen toissijaiseen käyttöön liittyvän lain voimaan tulo ja laista tulevat kehittämistarpeet. Vuoden 2018 aikana OPER seuraa Valviran SOTERI-projektin edistymistä ja varautuu soteorganisaatioreksiteriin liittyvien tehtävien edistämiseen STM:n ohjauksessa Kanta-projektien ohjausryhmässä vuonna 2017 tehtyjen linjausten mukaisesti. OPER osallistuu organisaatiotietoja kehittävien hankkeiden ja palvelujen kehittämiseen mm. kehittämällä palveluluokituksia sekä hankekoordinaation kautta. Koodistopalvelussa organisaatio- ja palvelunantajatietoja sisältävien organisaatiotyyppisten rekisterien ylläpito linkittyy laajempaan organisaatiotietojen hallinnan kokonaisuuteen sekä suomi.fi:n kehittämiseen. Näihin organisaatiotietojen hallintaan kuuluvat Kanta-palveluissa käytettävät THL:n SOTEorganisaatiorekisteri, Kanta-välittäjärekisteri, Apteekkirekisteri, Valviran IAH Itsenäiset ammatinharjoittajat -luokitus. Nämä tietorakenteet ovat kriittisiä tekijöitä Kanta-palvelujen häiriöttömän jatkuvuuden varmistamisessa. OPER tukee asiantuntijatyöpanoksella sote-tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi -hanketta (STEPS II) ja hyödyntää hankkeen tuloksia valtakunnallisessa ohjauksessa ja suunnittelussa. 5. KANSALAISILLE SUUNNATUT TIETOJAÄ RJESTELMAÄ PALVELUT Omakanta Kanta-käyttöliittymä kansalaiselle OPER koordinoi Omakannan kehitystä ja ylläpitoa yhdessä Kelan Kanta-palvelujen yksikön kanssa myös vuonna 2018. Laki valinnanvapaudesta sekä asiakastietojen sähköisestä käsittelystä ja sähköisestä lääkemääräyksestä annettujen lakien muutokset vaikuttavat vuoden 2018 Omakantapalvelun kehittämiseen. Säädösten sisältö- ja aikatauluvaikutukset arvioidaan yhteistyössä Kelan Kanta-palveluiden kanssa. Määrittely- ja toteutustyötä edistetään. Ensimmäisen puolen vuoden aikana työ painottuu valinnanvapauteen liittyvän pilotin Omakanta-toteutuksen edistämiseen. Omakantaan määritellään suun terveydenhuollon uusien tietosisältöjen ja optometrian tietojen näyttäminen. Sosiaalihuollon tietojen näyttämisen määrittely Omakannassa jatkuu vielä alkuvuodesta 2018. Määrittelyn lisäksi OPER tukee Kelaa Omakannan uusien toiminnallisuuksien toteutuksessa. Merkittävimmät toteutukset vuonna 2018 ovat valinnanvapauspilotointia tukevat toiminnot, sosiaalihuollon Omakanta-toteutus sekä kokonaislääkityksen Omakanta-toteutus. Kanta- ja potilastietojärjestelmätoteutuksia ohjataan myös alaikäisten potilaiden huoltajien asioinnin muutosten toteutuksessa ja ajanvaraustietojen tuottamisessa Kantaan ja Omakantaan. Toteutuksen tuki jatkuu asiakastestauksen aikana nousevien asioiden käsittelyllä. Tietosisältö, joka tuodaan 16