Polvijärven kunta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle

Polvijärven kunta Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle 1.1.2018 31.12.2020

Sivu 2 / 12 Toimintasuunnitelma tulee käsitellä työpaikalla yhteistoimintamenettelyn edellyttämällä tavalla. Toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain.

Sivu 3 / 12 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN TUOTTAJA Nimi Siun sote Työterveys Y-tunnus 2732095-2 Toimintayksikkö / osoite Internet Polvijärventie 20A 83700 Polvijärvi www.siunsote.fi Palvelunumero (013) 330 2711 Ajanvaraukset ja yhteydenottopyynnöt palvelunumerosta tai internetpalvelusta. Työterveyshoitaja Outi Kuningas Työterveyslääkäri Työfysioterapeutti Rauni Räsänen Työterveyspsykologi Anne Monni Työterveyshuollon toimipisteet löytyvät Siun sote Työterveyden yhteystietolehdestä. TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Sopimus pvm. 1.1.2017 Sopimustaso LAKISÄÄTEINEN (KORVAUSLUOKKA I) Sisältää työterveyshoitajan ja -lääkärin terveyden ja työkyvyn edistämisen palvelut sekä työkyvyn tukemisen ja työhön paluun palvelut. Työfysioterapeutin ja työterveyspsykologin palvelut työterveyshoitajan tai -lääkärin lähetteellä. Erikoislääkärin konsultaatio työkyvyn arvioinnissa työterveyslääkärin arvion perusteella. X KOKONAISVALTAINEN (KORVAUSLUOKKA I JA II) Sisältää lakisääteiset palvelut sekä työterveyspainotteisen sairaanhoidon työterveyshoitajan ja -lääkärin vastaanotolla ajanvarauksella maanantaista perjantaihin Työterveyshuoltopalveluiden yleinen tarkoitus ja tavoitteet on esitelty Siun sote Työterveyden palveluesitteessä. Työtapaturmakäynnit laskutetaan asiakasyrityksen tapaturmavakuutusyhtiöltä (ei Kela-korvausta)

Sivu 4 / 12 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN OSTAJAN TIEDOT Yritys Polvijärven kunta Y-tunnus 0169823-6 Osoite Polvijärventie 83700 Polvijärvi Puhelin Toimiala 84110 Julkinen yleishallinto Tilikausi 1.1 31.12 Tapaturmavakuutus Pohjola Vakuutus Oy Eläkevakuutu s Johtaja Työterveyshuollon yhteyshenkilö Toiminnan kuvaus kunnanjohtaja Jari Tuononen 0401046000 / vaihde Kuntien Eläkevakuutus KEVA Puhelin 0401046001 Sähköposti Jari Tuononen Puhelin 0401046001 Sähköposti Sirpa Halonen Puhelin 0401046204 Sähköposti Esa Leminen Puhelin 0401046314 Sähköposti Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutoimintaan jari.tuononen@polvijarvi.fi jari.tuononen@polvijarvi.fi sirpa.halonen@polvijarvi.fi esa.leminen@polvijarvi.fi Työntekijöitä on noin 160. Työntekijät jakautuvat kolmeen osastoon: Hallinto-osasto (keskushallinto, toimisto, elinkeino ja työllisyys) riskitekijöinä ovat: työn henkinen kuormitus, näyttöpäätetyö, ajanhallintaan liittyvät riskit. Sivistysosasto (kasvatus- ja koulutoimen hallinto, vapaa-aika palvelut, yläkoulu, lukio, erityis-opetus ja alakoulut, varhaiskasvatuspalvelut) riskitekijöinä ovat: työn henkinen kuormitus, päätetyö, ajanhallintaan liittyvät riskit, väkivallan uhka, melu Tekninen osasto (tekniset palvelut, kiinteistöpalvelut, vesihuolto, ravintohuolto, laitoshuolto) riskitekijöinä ovat: työn fyysinen kuormitus, työn henkinen kuormitus, melu, tä-rinä, kemikaalit, seka-altistus Henkilöstön lkm. työntekijöitä 161 sopimukseen sisältyviä yrittäjiä Ammattitaudit ja työperäiset sairaudet Riskit, terveystarpeet Muuta huomioitavaa Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Työtapaturmat Altisteisia työtehtäviä on laitoshuollon, ruokahuollon ja teknisen toimen työtehtävissä. Varhaiskasvatuksen työntekijät altistuvat melulle. Työterveyshuollon järjestäminen on lakisääteistä ja koskettaa koko henkilöstöä. Työterveyshuollon palveluna Polvijärven kunta tarjoaa lisäksi maksuttomia sairaanhoitopalveluja henkilöstölle. Työterveyspalvelujen ja sairaanhoitopalvelujen käyttöoikeutta ei kuitenkaan ole työntekijän ollessa palkattomalla virka- tai työvapaalla. Käyttöoikeuden rajoitus ei koske sairauslomalla olevaa työntekijää. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäätäessä

Sivu 5 / 12 oikeus työterveyshuollon palveluihin päättyy eläkkeen astuessa voimaan. Peruuttamatta ja käyttämättä jätetystä vastaanottoajasta lähetetään lasku työntekijälle itselle. Samoin lasku lähetetään henkilölle itselle, mikäli hän on käyttänyt työterveyspalveluja edellä mainittujen käyttöoikeusohjeiden vastaisesti. Terveystarkastukset tehdään pääosin työterveyshoitajan toimesta. Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti tehdään työterveyslääkärin tarkastuksia. Tarvittaessa ohjataan työfysioterapeutille tai työpsykologille. TYÖTERVEYSTARPEISTA JOHDETUT TAVOITTEET Tavoite Arviointi 1. Työvire-mallin käytäntöön saattaminen Työterveyshuolto on tarvittaessa mukana ohjaamassa ja neuvomassa esimiehiä varhaisen välittämisen mallin (Työvire) mukaiseen toimintaan ja tukee tarvittaessa varhaisen välittämisen keskustelukäytännön käyttöönottamisessa työpaikoilla 2. Työntekijöiden toimintakyvyn ylläpitäminen työuran eri vaiheissa Säännölliset terveystarkastukset ja toimiva työterveysyhteistyö 3. Ensiapuvalmiuksien päivittäminen Työterveystarkastusten ja työpaikkaselvitysten yhteydessä 4. Psykososiaalisen hyvinvoinnin lisääminen työpaikoilla Työterveysyhteistyö

Sivu 6 / 12 TYÖTERVEYSYHTEISTYÖSSÄ SOVITUT TOIMENPITEET Työterveyshuoltopalvelut on kuvattu Siun sote Työterveyden palveluesitteessä. TERVEYDEN JA TYÖKYVYN EDISTÄMINEN Työhönsijoitustarkastus Korvausluokka I TYÖPAIKKASELVITYS Edellinen selvitys Seuraava selvitys Vuonna 2017 tehty kouluihin THL:n ohjaamat tarkastukset joissa työterveyshuolto oli osallisena ja tehty meluannosmittaus päiväkoti Menninkäisen 3-5-vuotiaiden ryhmässä. vuonna 2018 tekninen toimi vuonna 2019 hallinto vuonna 2020 sivistystoimi TERVEYSTARKASTUS erityinen sairastumisen vaara tai työn erityisvaatimukset Alkutarkastus Määräaikaistar kastus Rokotukset Muuta huomioitavaa Kohde Esimies ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta Terveystarkastus työstä pois siirryttäessä tehdään syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuneille työntekijöille työsuhteen päättyessä, mikäli edellisestä terveystarkastuksesta on kulunut yli vuosi Toteutus Laitoshuolto, ravintohuolto, vesi- ja kiinteistöhuolto, liikunta- ja yleisten alueiden huolto, varhaiskasvatus Laitoshuolto: kolmen vuoden välein Ravintohuolto: 1-5 vuoden välein Vesi- ja kiinteistöhuolto: 1-3 vuoden välein Varhaiskasvatus: 1-3 vuoden välein Yleiseen rokotusohjelmaan sekä työhön ja työmatkoihin liittyvät rokotukset Työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä tarkastellaan ja seurataan työterveyshuollossa tarpeen mukaan myös muulloin, seurannan sisältö ja ajankohta määräytyy tapauskohtaisesti ja yksilöllisen tarpeen mukaan TERVEYSTARKASTUS ei erityistä sairastumisen vaaraa Lopputarkastus Työkykyä ylläpitävä tarkastus Kohde Esimies ohjaa työterveyshuoltoon työntekijät joiden työsuhteen kesto on yli 6kk Työntekijöiden terveydentilaa tarkastellaan 3-5 vuoden välein. Työntekijät voidaan kutsua terveystarkastuksiin Toteutus kts. liite mukaillen työhönsijoitustarkastuksen sisältöä

Sivu 7 / 12 Rokotukset Muuta huomioitavaa työpaikkaselvitysten yhteydessä ns. työyhteisötarkastuksina, jolloin voidaan tehdä yhteenveto työterveystarkastuksista, mikäli kyseessä on riittävän iso työyhteisö. Yleiseen rokotusohjelmaan sekä työhön ja työmatkoihin liittyvät rokotukset Osatyökykyisen työntekijän terveydentilaa ja työ- ja toimintakykyä seurataan työterveyshuollossa tapauskohtaisesti yksilöllisen tarpeen mukaan. TIETOJEN ANTAMINEN, NEUVONTA JA OHJAUS (TANO) Tarpeet Työterveyden, -turvallisuuden ja työkykyä koskevien tietojen, taitojen, myönteisten asenteiden sekä toimintatapojen lisääminen työpaikalla Työvire-malli ja työpaikoilla tehtävät riskien arvioinnit ja vaarojen tunnistamiset Toteutus Työpaikkaselvityksen, terveystarkastusten, työkykyneuvottelujen ja muun työterveyshuoltotoiminnan yhteydessä tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilölle tai työyhteisölle Työterveyshuollon edustaja on erikseen sovittaessa asiantuntijana tukemassa varhaisen välittämisen mallin käytäntöön saattamista työpaikoilla ja antaa ohjausta ja neuvontaa lähiesimiehille tarpeen mukaan. Työterveyshuollon kriisityöhön erikoistuneet ammattilaiset osallistuvat työpaikan kriisitilanteiden purkutilaisuuksiin (debriefing) tarvittaessa ja erikseen sovittuna. ENSIAPUVALMIUDEN TUKEMINEN Tarpeet Riittävä määrä työntekijöitä joilla on voimassa oleva ensiapu- ja alkusammutuskoulutus Asianmukainen ensiapuvarustus Toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalle Toteutus Ensiapu 1 (16 tuntia) -kurssitodistus on voimassa 3 vuotta. Sen voi päivittää käymällä kertauskurssin (8 tuntia) tai hätäensiapukurssin (4 tuntia) ennen edellisen voimassaolon päättymistä. Riittävät ja ajantasaiset ensiaputarvikkeet eri työyksiköissä Työsuojeluhenkilöstö Rokotukset Työn vuoksi tarpeelliset rokotukset Vesihuoltolaitoksella työskentelevät työntekijät: A-hepatiittirokotus Työmatka ulkomaille: Rokotusoppaan mukaan (A-hepatiitti, A+B-hepatiittirokotus) Ulkomaille tehtäviin työmatkoihin liittyvät tarpeelliset rokotukset kustantaa työnantaja, muut ulkomaanmatkoihin liittyvät rokotukset työntekijä kustantaa itse. Muut työnantajan tarjoamat rokotukset koko henkilöstö: ilmainen kausi-influenssarokotus niille jotka eivät kuulu terveydentilansa puolesta riskiryhmään

Sivu 8 / 12 TYÖKYVYN TUKEMINEN JA TYÖHÖN PALUU Työkykyarvio Korvausluokka I TYÖPAIKAN TOIMINTA Työkyvyn tuen toimintamalli liitteenä TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTA Varhaisen tuen tarpeen havaitsemin en Työterveysne uvottelu Työkyvyn seuranta ja tuki Työpaikan työkyky-rapo rtit Päihdehaittoj en ehkäisy Työterveyshuolto arvioi työkykyä jokaisessa työterveyshuollon kontaktissa. Työntekijä ohjataan työnantajan varhaisen tuen mallin mukaiseen keskusteluun esimiehen kanssa, kun työssä selviytymisessä on vaikeuksia. Työterveyshuolto hyödyntää esimiehen ja työntekijän koostamaa työkyvyn tuen tarpeen kartoitusmuistiota kokonaistilanteen arvioinnissa. Työntekijän jäljellä olevan työ- ja toimintakyvyn voimavarakeskeisen arvioinnin perusteella tehdään jatkosuunnitelma työkyvyn tukemiseksi. Työterveyslääkärin lausunnon kirjoittaminen Kelalle työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä viimeistään, kun 90 sairauspäivärahapäivää on kulunut. Työterveysyhteistyössä sovitaan työntekijän työkykyä tukevasta työolojen muokkaamisesta työnantajan mahdollisuudet huomioiden. Pitkän poissaolon jälkeen ennen työhön paluuta tehdään työkyvyn tuen suunnitelma. Tarvittaessa esimerkiksi osasairauspäivärahan hyödyntäminen. Osatyökykyisten työntekijöiden työssä selviytymistä seurataan henkilökohtaisen suunnitelman mukaisissa työterveystarkastuksissa. Sairauspoissaoloja ja työkykytilannetta tarkastellaan vuosittain toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Työterveyshuolto koostaa sovitusti työterveyshuoltotoiminnan raportteja (työpaikkaselvitykset, työterveystarkastukset, muu toiminta) Päihdehaittojen ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen Audit-kyselyllä ja Mini-interventiolla. Tarvittaessa sovitaan verkostopalaverit sekä hoitoonohjaus yhteistyössä työnantajan kanssa. Päihdeohjelma on voimassa 2020 saakka. Muu yhteistyö Yhteistyö muun terveydenhuollon, Kelan, tapaturma- ja eläkevakuutusyhtiöiden kanssa (esim. ammattitautiepäilyt, kuntoutuksen koordinointi).

Sivu 9 / 12 Korvausluokka II KOKONAISVALTAISEEN SOPIMUKSEEN SISÄLTYVÄ TYÖTERVEYSPAINOTTEINEN SAIRAANHOITO Sovitut käytännöt Muuta Sopimus sisältää Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen toiminnan kannalta tarvittavat yleislääkäritasoiset, työterveyshuollollisesti painotetut sairaanhoitopalvelut sekä toiminnan kannalta merkittävät laboratorio-, kliinisfysiologiset ja kuvantamistutkimukset. Työntekijä voi käydä työterveyslääkärin maksusitoumuksella erikoislääkärillä. Työfysioterapeutin palvelut 1 5 kertaa/asia. Reseptien uusinta ei kuulu sopimukseen. Sairaanhoidon palveluissa keskitytään työperäisten, työssä pahenevien ja työkykyyn liittyvien sairauksien hoitamiseen. Tavallisimpien kansansairauksien diagnosointi ja hoidon aloitus tehdään työterveyshuollossa. Perussairauksien kontrollikäynnit tapahtuvat avoterveydenhuollossa. Akuuttivastaanotto toimii perusterveydenhuollon päivystyksen kautta. Ajanvaraus tapahtuu soittamalla 0133302711 klo 8-16 välisenä aikana maanantaista torstaihin, perjantaisin puhelinajanvaraus on avoinna klo 8-14. MUUT TYÖHYVINVOINTIPALVELUT Ei Kelakorvausta luokka I Tarpeet Toteutus SEURANTA JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Korvausluokka I Siun sote Työterveydellä on hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen laatukäsikirja. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan seuraamalla: 1. toimenpiteiden vaikuttavuutta asiakasorganisaatioiden työympäristössä ja työyhteisössä 2. asiakastyöntekijöiden altistumista, työtapaturmia ja ammattitauteja 3. asiakastyöntekijöiden terveydentilaa, työkykyä ja sairauspoissaoloja 4. työterveyshuollon omia toimintatapoja 5. tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista 6. asiakastyytyväisyyttä Vaikuttavuutta arvioidaan toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä vuosittain. ALLEKIRJOITUKSET Polvijärvellä xx.xx.2017 Työpaikan edustaja Työterveyshuollon edustaja

LIITTEET Työkyvyn tuen tarpeen kartoitusmuistio Muistio työkykyneuvottelusta Työterveystarkastuksen sisältö Sivu 10 / 12

Sivu 11 / 12 PVM:..20 Työntekijä /HETU: Esimies: TYÖKYVYN TUEN TARPEEN KARTOITUSMUISTIO

Sivu 12 / 12 Työkyvyn tuen tarpeen kartoitus auttaa arvioimaan työkykyyn vaikuttavia asioita. Sekä esimiehen että työntekijän on hyvä tutustua listaan ennen yhteistä keskustelua, jotta keskustelua on helpompi suunnata muutoksia tai tukea vaativiin asioihin. 1. TYÖOLOT Kunnoss a Työvälineet ja työmenetelmät Työaikajärjestelyt Työolojen terveellisyys ja turvallisuus Työn kuormittavuus Kuormituksen jakautuminen työyhteisössä 2. AMMATILLINEN OSAAMINEN Työn tavoitteet ja perustehtävät Osaaminen nyt Osaaminen tulevaisuudessa Työssä oppiminen 3. TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUS Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön Palautteen saaminen Esimiehen tuki Työtovereiden tuki Ilmapiiri 4. OMAT VOIMAVARAT Fyysiset voimavarat Henkiset voimavarat Voimavarojen riittävyys tulevaisuudessa Terveys suhteessa työhön Elämäntilanne Kehitettävää 5. YHTEENVETO yhteinen näkemys ongelmasta ja toivottu työkyky käytännössä Mitä riittävä työkyky työntekijän mielestä tarkoittaa? Mitä työntekijän pitäisi pystyä esimiehen mielestä tekemään, jotta hän selviytyisi nykyisestä tehtävästä? 6. SOVITUT TOIMENPITEET, AIKATAULU, VASTUUHENKILÖ/-T JA SEURANTA Muutokset, jotka tukevat työkykyä: Mitä työntekijä on valmis tekemään? Mitä esimies on valmis tekemään? Seurantatapa ja ajankohta Jos jatkosuunnitelmassa päädytään ohjaamaan työntekijä työterveyshuoltoon, työntekijä ottaa muistion mukaansa työterveyshuollon käynnille. Työterveyshuolto hyödyntää muistiota kokonaistilanteen kartoittamisessa.

Sivu 13 / 12 Allekirjoitus työntekijä Allekirjoitus esimies MUISTIO TYÖKYKYNEUVOTTELUSTA AIKA JA PAIKKA OSALLISTUJAT ASIA JATKOSUUNNITELMA MUISTION LAATIJA JAKELU Läsnäolleet

Sivu 14 / 12 TYÖTERVEYSTARKASTUKSEN SISÄLTÖ Työolosuhdekartoitus, riskien arviointi työhyvinvointi, työnhallinta, työergonomia työn fyysinen kuormitus ja henkinen kuormitus Terveydentilan kartoitus ja terveydentilan edistämissuunnitelma elintottumukset ja terveystottumukset (ruokailutottumukset) liikuntakäyttäytyminen, tupakointi, alkoholi, elämänhallinta koettu terveydentila työkyky- ja kuntoutustarve sairaudet, oireet ja toteutettu itsehoito Tutkimukset ja mittarit pituus, paino, painoindeksi verenpaine ja pulssi kuulontutkimus, hengitystoimintakoe tarvittaessa tarvittaessa ohjaus optikolle / silmätautien erikoislääkärille työkykyindeksi (TKI) audit-päihdekysely tarvittaessa loppuunpalamis-indeksi (BBI-15) peruslaboratoriotutkimukset Muu rokotukset (rokotusohjelman mukaan) ohjaus ja neuvonta yksilöllinen palaute työperäiseen sairauteen viittaavat oireet työkykyyn vaikuttavat sairaudet kuntoutustarpeen arviointi työterveyslääkärin terveystarkastus tai työfysioterapeutin terveystarkastus tarvittaessa ja työhönsopivuuslausunto terveystarkastuksessa havaittujen poikkeavien löydösten vuoksi asiakas ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin

Sivu 15 / 12 Liite : Asiantuntijoiden käyttö työterveyshuollossa: Työfysioterapeutit osallistuvat tarvittaessa toimintasuunnitelmassa sovittuihin työpaikkaselvityksiin asiantuntijoina ergonomisen selvityksen sekä työtilojen, -välineiden ja -kalusteiden suunnittelun osalta. Heille ohjataan asiakkaita ammattihenkilöiden lähetteellä. Lähtökohtana on ennaltaehkäisevä että korjaava näkökulma. Työssä painottuu tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvä ohjaus ja neuvonta. Lähtökohtana on ennaltaehkäisevä näkökulma ja kuntoutustoimet. Työfysioterapeutit painottavat yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa. Yksilökäyntiin on mahdollisuus yhdistää myös työpaikkakäyntejä perusteellisen ohjauksen tueksi. Valitusti työntekijöille tehdään työfysioterapeuttien toimesta kuntotestauksia, joiden perusteella motivoidaan henkilöstöä oman kunnon hoitoon. Työterveyshuolto osallistuu tarpeen mukaan uusien työtilojen suunnittelutyöhön. Erillistutkimuksina tehdään työterveyslääkärin lähetteellä Mediracer/ rannekanavatutkimuksia. Yksilökäynteihin on mahdollisuus liittää työpaikan ergonomiakartoitus ja -ohjaus. Osatyökykyisen työntekijän selviytymistä kartoitetaan fyysisen toimintakyvyn arvioinnilla suhteessa työhön. Työfysioterapeutit arvioivat osaltaan työntekijöiden kuntoutustarvetta ja osallistuvat kuntoutukseen liittyvään toimintaan ja seurantaan. Osana työssä jaksamisen arviointia ja kuntoutuksen seurantana on mahdollista tehdä fyysisen kunnon testauksia ja mittauksia, kuten polkupyöräergometritesti, kävelytesti, lihaskunnon testaukset. Tarvittaessa järjestetään Kelan hyväksymää ryhmäohjausta, ergonomiaohjausta, tuki -ja liikuntaelinten hyvinvointiin liittyvä ohjausta ja potilassiirtojen ergonomiaohjausta. Paljon sairauslomilla olevista/ työyhteisöissä työkyky oireilevista henkilöistä muodostetaan ryhmä/ryhmiä, joissa ryhmäläiset saavat ohjausta ja neuvontaa oman kunnon ja työkyvyn hoitamiseen, liikunnan lisäämiseen ja palautumiseen. Tämä tapahtuu työterveyshuollon asiantuntemuksella ja toteutus voi tapahtua osaksi ostopalveluna. Ryhmätoiminta sovitaan erillisen sopimuksen mukaan, mahdollista muokata erilaisia ryhmiä tarpeen ja asiantuntijoiden erikoisosaamisen mukaan. Suoravastaanotolla tarkoitetaan tule-asiakkaan ohjaamista ensikäynnille fysioterapeutin vastaanotolle lääkärin sijaan. Suoravastaanottotoiminnan tavoitteena on potilaan hyvä kliininen tutkiminen, neuvonta ja ohjaus lääkkeettömään kivun hoitoon, omatoimiseen harjoitteluun, käsikaupasta saatavien kipulääkkeiden käyttöön sekä nopea kuntoutustoimenpiteiden käynnistäminen toiminta- ja työkyvyn palauttamiseksi. Lisäksi tukien ja muiden apuvälineiden sekä sairauspoissaolotarpeen, lääkärin vastaanoton ja muun jatkotutkimustarpeen arvio tehdään ensikäynnillä. Tämän jälkeen toteutettavat uusintakäynnit ja lääkärin lähetteellä tapahtuvat käynnit fysioterapeutille ovat normaalia fysioterapeutin vastaanottotoimintaa. Näin ollen työfysioterapeutin suoravastaanotto koostuu sekundaari- ja tertiääriprevention keinoin tehtävästä asiakkaan työterveyteen liittyvästä neuvonnasta ja on mahdollista sisällyttää KELAn korvausluokka (KL) 1:een kuuluvaksi, jolloin jako KL 1 ja 2:n välillä voidaan määritellä tehtäväksi vasta ensikäynnin jälkeen. Työfysioterapeutit ovat erikoistuneet työhön liittyvien ja työkykyä uhkaavien fyysisten toimintakyvyn rajoitteiden ennaltaehkäisyyn ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseen. Toiminnan tavoitteena on, että työkyvyn alentumisesta aiheutuvaa haittaa ei syntyisi, haitta olisi mahdollisimman pieni ja työkyvyttömyysaika jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Suoravastaanoton etuna voidaan pitää sitä, että asiakkaat saavat varhaisemmassa vaiheessa omaharjoitteet ja arvion sekä neuvontaa ja ohjausta siitä, miten hän selviää työssään esimerkiksi apuvälinettä käyttämällä, työolosuhteita mukauttamalla tai työasentoja ja tapoja muuttamalla. Toiminta on kustannustehokasta. Työfysioterapeuttien tehtävänkuva on laaja ja siihen sisältyy tule-asiakkaiden tutkiminen, siihen liittyvä yksilöllinen tietojen anto, neuvonta ja ohjaus sekä yrityksen työterveyshuoltosopimuksen laajuudesta riippuen myös toimintakykyä palauttava kuntoutus.

Sivu 16 / 12