LAPIN METSISTÄ UUSIUTUVAA ENERGIAA- HANKE 14-3-2012 TkT, yliopettaja Petri Kuisma
Maalämpö ja ilmalämpöpumput (omakotitalot, maatilat, rivitalot, pienkerrostalot) yleistä maalämmityksestä ja ilmalämpöpumpuista soveltuvuus eri kiinteistötyypeille lämmityskustannukset (investointi+muu vuosikustannus) käyttö, hoito ja kunnossapito paloturvallisuus 2
Jokaiselle tuttu ja turvallinen LÄMPÖPUMPPU höyrystin lauhdutin paisuntaventtiili kompressori 3
Lämpöpumpun toiminta Laitteelle tuodaan alemmasta lämpötilasta energiaa ylempään lämpötilaan. Apuna käytetään kylmäaineen ominaisuuksia ja painetta Prosessin pääkomponentit ovat: Höyrystin (kylmä puoli) Kompressori Lauhdutin (lämmin puoli) Paisuntaventtiili, 4
Lämpökerroin (COP) Lämpökerroin ilmoittaa tuotetun lämmön ja kulutetun sähkön suhteen COP vaihtelee toimintapisteen mukaan 5
Energian kulutusnormit Laitesähkö 20 % Lämmin käyttövesi 15 % Huonetilojen lämmitys 65 % 2007 määräysten mukainen talo 2010 määräysten mukainen talo (KOKO NOIN 75%) 2020 määräysten mukainen talo (nollaenergia-talo) 6
Uusiutuvan energian vuosikymmenen EURES- direktiivin velvoitteet Suomelle 2020 (TEM, 30.6. 2010) Energialähde Uusiutuvan energian lisätarve vuonna 2020 Tarkoittaa käytännössä Bio Tuuli Lämpöpumput Muut Liikenne Yhteensä 18 TWh/a 6 TWh/a 6 TWh/a 2 TWh/a 6 TWh/a 38 TWh/a Lämpö- ja voimalaitosten muuttamista fossiilisilta hakkeelle/pelletille 700-1 000 kpl lisää tuulivoimaloita teholtaan 3 MW kukin Lämpöpumppujen määrä 400 000:sta 1 miljoonaan (2 TWh/a => 8 TWh/a) Vesivoiman lisäys, puun ja pellettien pienkäyttö, aurinko, biokaasu Etanolin ja biodieselin sekoittaminen liikennepolttoaineisiin (20%) Uusiutuvien osuus nostetaan 28,5%:sta 38 %:iin. Tämä vastaa n. kymmenen Loviisan voimalaitosyksikön (470 MW) tuotantoa vuodessa. 7
Asennetut lämpöpumput 1996-2010, 2011 Ennuste (kappaletta) kpl 8 8
Lämmitysenergioiden vertailu Snt/ kwh 9
Uusien talojen lämmitysjärjestelmät (15.000-8.000 kpl/a) markkinaosuudet 1995-2010 % 100 Kaukolämpö +biopolttoaineet Suora sähkö Vesikiertoinen sähkö 50 Öljy PILP 0 1995 2000 2005 2010 10 MLP
Lämmitysjärjestelmien saneerausmarkkina 250.000 öljykattilaa 100.000 muuta vesikiertoista lämmitystä (sähkö, puu) 500.000 suorasähkölämmitystä 500.000 vapaa-ajan asuntoa 100.000 kiinteistöä kaukolämpöverkon ulkopuolella ============================== 1.5 milj. kohteen potentiaali Lämpöpumpuille Biopolttoaineille Kaukolämmölle 11
EHPA lämpöpumppujen laatuleima Eurooppalainen sertifioitu Lämpöpumppuasentaja 12
TT/SFL Strategy 2017 13 Informaation hankinta, käsittely ja levitys Jäsenet Yhteiskunnallinen Kansainvälinen Vaikuttaminen, lobbaus Tukipolititiikka Lait, asetukset, soveltamisohjeet Esim. kaukolämpö lp Laatu- ja koulutus, sertifioinnit Tuotteet Asentajat Usko ja Innostus alalla Vain jäsenet pystyvät vaikuttamaan niin alan kehitykseen kuin SULPUn toimintaan 13 13
Yleistä maalämmityksestä ja ilmalämpöpumpuista Ajankohtaista: Lämpöpumppujen suosio ylittää hurjimmatkin odotukset. Maalämpö kiinnostaa nyt kerrostaloja ja jopa kokonaisia kyliä (Tekniikka&Talous 9.12.2011) Maalämpökaivojen poraamisesta tuli toukokuun alussa 2011 luvanvaraista. Kaivojen välin on oltava vähintään 15 m. Huhujen mukaan kaivojen porausluvat ovat olleet tiukassa esim. Tampereella. 14
Soveltuvuus eri kiinteistötyypeille Kun harkitaan lämmitysjärjestelmän vaihtamista: - Hanki asiantuntija Mihin lämpö karkaa, selvitä energiakulutuksen syyt. Onko yläpohjassa liian vähän eristystä, onko yläpohjan eristeet jakautuneet epätasaisesti lämpökamerakuvaus. (katolta tippuvat lumi/jääkuormat) Ikkunat, ovet jne, lämpökamerakuvaus Seinien eristys? Energianeuvonta. Jos em. mm. kunnossa mieti uutta lämmitysjärjestelmää 15
Eri energialähteet Pintamaa Lämpöpumppu kerää maahan sitoutuneen auringon ernergian maahan upotetun putkiston avulla, joka on täytetty lämmönkeruu liuoksella. Upotussyvyys noin 1 m ja putkien väli 1,5 m, putkiston pituus riippuu tarvittavasta energiamäärästä. Peruskallio Lämpöpumpun keruuputkisto asennetaan porareikään, josta lämpöpumppu kerää auringon tuottamaa energiaa. Porareiän syvyys riippuu rakennuksen tarvitsemasta energian määrästä. 16
Eri energialähteet Pohjavesi Pohjavesi pumpataan lämmönvaihtimelle, josta maalämpöpumppu kerää energian. Normaalisti on yksikaivo, josta pumpataan vettä ja toinen jonne se palautetaan. Vesistökeruu Mikäli kiinteistö sijaitsee vesistön lähellä voidaan maakeruuputkisto ankkuroida vesistön pohjaan ja sillä saadaan kerättyä energiaa vedestä. 17
Eri energialähteet Ilmastoinnin lämmöntalteenotto Suuremmissa rakennuksissa poistoilmaan sitoutunutta energiaa voidaan käyttää energianlähteenä. Tämä on käytännössä yksi parhaita energialähteitä isommissa asuinkiinteistöissä. Ilma/vesi pumpuilla voidaan pienentää energiakustannuksia olemassa olevalla lämmitysjärjestelmällä tai maalämpöpumpulle voidaan porakaivon sijasta / lisäksi tehdä ilmakeräin esim. Niben AMB 30. Lähde: www. nibe-haato.fi 18
Lämpöpumppujärjestelmien valintaan vaikuttavia asioita Rakennuksen lämmönjakojärjestelmä Vesikiertoinen matalalämpöjärjestelmä Vesikiertoinen patterijärjestelmä Ilmalämmitysjärjestelmä Suora sähkölämmitysjärjestelmä Varaava sähkölämmitysjärjestelmä 19
Lämpöpumppujärjestelmien valintaan vaikuttavia asioita Rakennuksen sijainti kaava-alue maaseutu Maaperä ja vesistömahdollisuus 20
Lämpöpumppujärjestelmien valintaan vaikuttavia asioita Tilakysymykset rakennuksen tekniset tilat naapurien sijainti lämmön siirto sisätiloissa 21
Lämpöpumppujärjestelmien valintaan vaikuttavia asioita Yhteiskunnallinen merkitys kunnallinen energiantuotanto Suomen riippuvuus tuontienergiasta 22
Päälämmitysjärjestelmien plussat ja miinukset Päälämmitysjärjestelmien plussat ja miinukset Maalämpöpumppu + uusiutuva energia + tuotettu lämpöenergia melko edullista + porakaivo voidaan hyödyntää jäähdytykseen + ei välttämättä vaadi tekn. tilaa + vesikiertoinen lämmönjako mahdollistaa energiam. vaiht. - melko kallis hankinnaltaan - käyttää jonkin verran sähköä Lähdelähde: www.ekowell.fi 23
Päälämmitysjärjestelmien plussat ja miinukset Päälämmitysjärjestelmien plussat ja miinukset Poistoilmalämpöpumppu + sama laite hoitaa tilojen ja käyttöveden lämmityksen sekä ilmanvaihdon + hankintahinnaltaan edullisin lämpöpumppuratkaisu - Käyttää sähköä enemmän kuin muut lämpöpumppuratkaisut lähde: www.nibe.fi 24
Päälämmitysjärjestelmien plussat ja miinukset Päälämmitysjärjestelmien plussat ja miinukset Ilma-vesilämpöpumppu + sov. mihin tahansa rakennuspaikkaan + edullisempi kuin maalämpöpumppu + vesikiertoinen lämmönjako mahdollistaa energiam. vaiht. - lämmönlähteenä ulkoilma: mitä kylmempi sää ja mitä suurempi lämmityksen tarve, sitä vähäisempi energian tuotto - melko kallis hankinnaltaan lähde: www.innoair.fi/mitsubishi-electricilmavesilampopumput 25
Tukilämmitysjärjestelmät Ilmalämpöpumppu Ilmalämpöpumppu lähde: www.ekopower.fi lähde: www.innoheat.fi lähde: www.ekopower.fi 26
Käyttäjäystävällinen RCU 11 Internet Motion alarm Freeze protection Lämpöpumppujen säätäminen ja toimintojen tarkkailu seuraavien järjestelmien avulla: Modbus (TCP/IP) Web interface (nettiohjaus) GSM ohjaus 27
Maalämpöpumpun valinta Osatehomitoitus Jos valitaan osateho-pumppu niin kompressorin teho mitoitetaan n.70-80 % kokonaistehon tarpeesta. => Tällöin MLP tuottaa n.98-100% koko energian tarpeesta. Täystehomitoitus Jos valitaan täystehoinen pumppu niin kompressorin tehon tulee tuottaa koko laitoksen tarvitsema energia ja silloin lisäenergiaa ei käytetä vaan se toimii varalämmön lähteenä. Lähde: www. nibe-haato.fi 28
Cop COP:n merkitys säästön kannalta Säästö 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 COP 29
Esimerkki 1 Laske Kemijärvellä olevan kiinteistön lämmitysteho ja paljonko saadaan tehoa LTO:sta? ρ = 1,25 kg/m 3 Laskujen vastaukset.docx 30
Rovaniemellä Tampereen ilmasto v. 2100? (Lähde: Roi kaupungin ilmastostrategia 2012) 31
Paljonko vettä tuottaa kunnossa oleva ILP:n ulkoyksikkö Sodankylässä? Esimerkki 2 Laskujen vastaukset.docx 32
Esimerkki 3 Talo kuluttaa 15 000 kwh sähköä, öljyä 5000 l ja 10 m 3 puuta Rovaniemellä. Käyttöveteen kuluu 5000 kwh ja taloussähköön 5000 kwh. Taloon valitaan maalämmitys. COP on 4. Maaperä on savimaata. Miten suunnittelet keruuputket maahan vaakatasoon (syvyys ja pituus)? Minkä kokoisen maalämpöpumpun valitset taloon? Laskujen vastaukset.docx 33
Tontin pinta-ala voi olla este joissain kerrostalokohteissa, jos joudutaan poraamaan useita kymmeniä porakaivoja. Lämpökaivoja ei tule sijoittaa rakennuksen alle, koska myöhemmät huoltotyöt vaikeutuisivat kohtuuttomasti. Rakennuksen viereen sijoitettuun lämpökaivoon tulee huolehtia, ettei kaivon paikka estä kulkua rakennukselle tai haittaa kunnossapitoa, eivätkä sade-, sulamis-, ja kuivatusvedet pääse kaivon kautta pohjaveteen. 34
Kerrostalokohteissa tarvitaan monta porakaivoja, joten 15 m minietäisyys pyritään välttämään poraamalla kaivot vinoiksi. Kiinteistöt ja asukkaiden parkkipaikat vievät suurimman osan tonttialasta, joten suurilla kiinteistöillä voi olla ongelmia sijoittaa tarvittava määrä lämpökaivoja tontille. 35
Lämmitysjärjestelmien kustannukset Valinnassa täytyy huomioida: - taloudelliset näkökohdat - ulkoiset olosuhteet - lämmitysjärjestelmän ominaisuudet - rakennuksen koko - energiantarve. Suuren kiinteistön ylläpitokustannukset leikkaavat investointikustannukset säästetyllä energialla, mikäli valitaan lämmitysjärjestelmä, joka tuottaa edullista lämpöä, huolimatta kalliista investoinnista. Lämmitysjärjestelmien kokonaiskustannuksia laskettaessa tulee ottaa huomioon investointi-, käyttö- ja huoltokustannukset. Lämmitysjärjestelmät tulee laskea aina tapauskohtaisesti. 36
Maalämmitys Maalämmössä investointikustannukset ovat melko suuri kustannuserä. Investointikustannuksiin luetaan lämmönkeruujärjestelmä, lämpöpumppu, lvi-asennukset ja mahdollinen sähköliittymän liittymismaksu, jos tarvitaan suurempi sähköliittymä. Porakaivon hinta n. 30 /m. Lämpöpumpun hinta kasvaa tehon tarpeen mukaan, joten tulisi välttää ylimitoitusta, jotta saadaan kustannuksiltaan edullisin ja tehokkain ratkaisu. Esim 1. Maalämitys kerrostaloon. Investointikustannuksina on käytetty 45 kw lämpöpumpun hintaa 20 000 ja poraus- ja asennuskuluina 40 000. Huoltokustannukset ovat lyhyellä aikavälillä pääosin tarkastuskäyntejä, joita joudutaan myös muilla lämmitysjärjestelmillä suorittamaan. Laskenta-aikoina on käytetty 15 ja 30 vuotta, ja korkoprosenttina on käytetty 4 %, ja summa on tasattu nykyhetkeen. 37
TAULUKKO 6 Maalämpöpumpun kokonaiskustannukset 38
Takaisinmaksuajat, kerrostalo 39
Takaisinmaksuajat, kerrostalo 40
Kerrostalo Rakennuksen lämmitysjärjestelmää valittaessa tulee ottaa huomioon monia asioita kuten soveltuvuus, määräykset ja kustannukset Maalämpö osoittautui kustannuksiltaan edullisimmaksi lämmitysjärjestelmäksi, kun takaisinmaksu ajaksi valittiin yli kymmenen vuotta Kaukolämmön hinnat vaihtelevat suuresti eri kaupungeissa esimerkiksi Helsingissä on Suomen halvin kaukolämpöverkosto liittymis- ja energiahinnoiltaan, jolloin maalämmön ottaminen sinne ei olisi niin kannattavaa Lämpökaivo osoittautuu kerrostalokohteisiin parhaiten soveltuvaksi lämmönlähteeksi. 41
Lattialämmitys on maalämpöpumpulla lämmittäessä paras vaihtoehto Mahdollisia ratkaisuja voisi olla kaukolämmön ja maalämmön yhdistyminen, jolloin kaukolämmön paluuvedestä saataisiin otettua lämpöä. Myös aurinkopaneelit yhdistettyinä maalämpö ratkaisuihin voisi olla järkevä ratkaisu, kunhan aurinkopaneelien kustannukset laskevat kannattavalle tasolle 42
Lämmityskustannukset (investointi+muu vuosikustannus) Poraus kustannukset maa-aineksessa ovat noin 80 /m ja kalliossa noin 30 /m. Normaalisti kallioperä on 10-20 metrin syvyydessä, jolloin poraaminen on kannattavaa. Jos kallionpinta on edellä mainittua paljon syvempi voi porauskustannukset nousta odotettua korkeammaksi. Jokaiseen kohteeseen tulisi tehdä huolellinen maaperätutkimus ja kannattavuuslaskelma. 43
Energialaskurit eri lämmitysmuotojen vertailu www.motiva,fi Laskuri, jonka avulla voit helposti arvioida eri lämmitysmuotojen kustannuksia tyyppitalossa. Laskurissa otetaan kokonaiskustannuksissa huomioon investointikustannukset sekä 30 vuoden energia-, korjaus- ja uusimiskustannukset. Sähkölämmityksen eri muodot ovat edullisimpia, öljylämmityksen eri muodot kalleimpia. Myös investointikustannuksissa sähkölämmitys on edullisin vaihtoehto, maalämpö kallein. Motivan laskurin mukaan halvin lämmitysmuoto on maalämpö. (A = 150 m 2 tulisija - 4 henkeä). Sähkö, öljy, kaukolämpö, maalämpö, pelletti ja PILP 44
Käyttö, hoito ja kunnossapito Asennus ja hoito Vain valtuutettu asentaja saa asentaa lämpöpumpun, ottaa sen käyttöön ja tehdä sen huolto- ja korjaustyöt Vain valtuutettu sähköasentaja saa tehdä muutoksia sähköasennuksiin Vain valtuutettu kylmälaiteasentaja saa tehdä kylmäainepiirin töitä 45
Paloturvallisuus Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D2 on annettu rakennusten sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevat määräykset ja ohjeet. Perusvaatimukset palon ja savukaasujen leviämisen rajoittamiseksi rakennuksessa ja rakennuksesta toiseen on annettu rakentamismääräyskokoelman osassa E1. Näissä ohjeissa esitetään E1 vaatimukset täyttäviä ratkaisuja. Näitä ohjeita voidaan soveltuvin osin soveltaa myös muiden kuin varsinaisten ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuuteen. 46
Maalämmityslaitteisto ei edellytä tilalta erityisiä vaatimuksia paloturvallisuuden tai ilmastoinnin suhteen, mutta mahdollisten vesivuotojen vuoksi tulisi lattia vesieristää sekä varustaa tila lattiakaivolla ja vesipisteellä. Lämpöpumput voivat painaa jopa 800 kg käyttökunnossa. Paino tulisi ottaa huomioon alapohjaa suunniteltaessa. Kompressoreiden äänitaso voi edellyttää paremmin äänieristettyjä seiniä. Väliseinärakenteen ilmaääneneristys- luku tulisi olla vähintään 43dB. Runkoäänet tulisi estää pumppujen kelluvalla asennuksella. (Rakennustietosäätiö 2001) 47
Talotekniikka-lehti 2/2012 Espoo uusi OKT Palamaan PILP:sta Korjaukset: - rakenteet - iv-laitteistot - sähkökeskus ja laitteet - PILP 48
Huomioitava! Sähköasennukset saa tehdä ainoastaan asennusoikeudet omaava urakoitsija Vikavirtasuojakytkin Taattava riittävä ilmansaanti Turvakytkin? Virtamuuntajat 49
Soveltuvuus eri kiinteistötyypeille Esimerkki 1- Isot kiinteistöt-2011. Espoon Suurpellossa, jossa kerrostalo lämpiää 31 maalämpökaivon avulla. Säästöt sitä suurempia, mitä isompi kiinteistö on kyseessä. Isoissa kiinteistöissä on mahdollisuus päästä kolmen neljäsosan hyötysuhteeseen, eli maasta saadaan lämpöenergiaa neljä kertaa enemmän kuin mitä käytetään sähköä. Vaikka investoinnit ovat suuria, takaisinmaksuajat pysyvät lyhyinä Isoihin kiinteistöihin asennettavien pumppujen määrä kasvaa. Esim. Kerrostalot: - Vuoteen 2011 mennessä noin 200 kappaletta - V. 2012 myydään 300 kappaletta 50
Soveltuvuus eri kiinteistötyypeille Asennukset kasvavat vuodesta 2011 puolella v. 2012. Suurimpana esteenä on osaavien suunnittelijoiden puute. LVIsuunnittelijoita tulisi kouluttaa enemmän. Trendi: Nyt taloyhtiöiden isännöitsijät tilaavat tarjouksia toimittajilta ilman kunnollisia suunnitelmia SULPU: Petri Koivula 2011 Esimerkki 2- Isot kiinteistöt-2011. Anttolan kirkonkylä Mikkelissä. Kaikki kylällä olevat kaupungin kiinteistöt siirrettiin maalämpöön. Kylällä oleva kerrostalo siirtyi ml:een aikaisemmin. Anttolaan porattiin 44 ml-kaivoa mm. koulu, päiväkoti ja terveystalo. Vaihtoehtona olisi ollut haketta polttava kl-laitos, mutta sitä alueelle ei sallittu 51
Kiinteistömaalämpöpumppu NIBE F1330 Maalämpöpumppu suurempiin kiinteistöihin. Uusi ohjausjärjestelmä laajoin toiminnoin ulkoinen kommunikaatio master/slave ohjaus useita pumppuja yhdessä ohjauksessa Kaksi kompressoria takaa paremman tehonsäädön suuremmat säästöt vähemmän kulutusta Tehot: 22, 30, 40 ja 60 kw Alle 3 kg kylmäainetta (per kylmäyksikkö) Korkea menoveden Kiertovesipumput valmiiksi asennettuina lämpötila(65 C) Lukuisia kytkentämahdollisuuksia takaa useita asennusmahdoll. 540 kw yhdellä ohjauksella Pieni koko 60x60 cm 52
Asennusesimerkki Kaksitasoinen pinnan korroosiosuojaus varmistaa ettei ne ruostu. Puhallin on sijoitettu siten että kylmä käytetty ilma puhalletaan heti pois lämpöpumpulta tämä tarkoittaa, että ainoastaa puhdas energiapitoinen ilma kerätään pumppulle. Neljä kokoa 6, 8, 10 ja 14 kw Isompiin kohteisiin voidaan asentaa aina 9 laitetta yhteen ohjaukseen.tarkoittaa käytännössä 126 kw 53
Esimerkkejä projekteista Kerrostalo Teollisuuskiinteistöjä Kouluja Toimistoja Hallintorakenuksia Maatiloja ja talleja Kirkkoja ja seurakuntakeskuksia Liiketiloja Vanhoja arvorakennuksia (kartanoita) Rivitaloja 54
Esimerkk 1 AUTO-DIN OY, Karjaa, 2 x MLP Lattialämmitys ja jäähdytys Käyttövesi korjaamo ja sosiaalitiloihin. 4000 m2 Lämmityskulut n. 8000 /vuosi 55
Esimerkki 2 Kitinojan kirkko Nibe 1330 lämpöpumppu lämmittää kirkon ja sakastin ja huoneanturi auttaa pumppua reagoimaan nopeisiin sisälämpötilojen muutokseen Kitinojan kirkko Seinäjoella on poikkeuksellinen kirkko, sillä sen omistaa kyläyhteisö, joka ostaa evlut seurakunnalta tarvittavat papin yms. Palvelut, joten kustannuksien säästöillä on normaalia suurempi merkitys. 56
Ratkaisu: Esimerkki 2 Kitinojan kirkko Lämpöpumppu: Fighter 1330-30 Lämmitettäväala: 380 m 2 Lämmönlähde: Lämpökaivot 3 x 190 m Kustannussäästöt: kokonaisenergia tarve 105000 kwh käyttöenergia lämpöpumppu ja sähkökattila 30 000 kwh SÄÄSTÖ : 75 000 kwh / vuosi. Ennen vaihtoa öljyä kului n. 12 000 l/vuosi = 8500 / vuosi Pumpun vaihdon jälkeen sähköä 30 MWh = 3000 / vuosi Taloudellinen säästö noin 5500 / vuosi (öljynhintana 0,70 snt/l) 57
Esimerkki 3 ABC Liikenneasema Viitasaari Lämpö ja jäähdytys järvestä Aurinkokeräimet ja aurinkopanelit Tuulisähköä pylonin huipulta Kaukolämpöä hakevoimalasta Lämpöteho 270 kw ja jäähdytysteho 220 kw 58
Esimerkki 3 ABC Liikenneasema Viitasaari Lämpöenergian hankinta 1. 2005 12.2007 Aurinkolämpö 30600 kwh Maalämpö järvestä 260 000 kwh Kaukolämpö 799 000 kwh Sähköenergian hankinta 1.2005 12.2007 Aurinkosähköä 6600 kwh Tuulisähkö 12kW:n mylly 6700 kwh Verkkosähkö 4 187 300 kwh 59
Esimerkki 4 Heinolalainen As Oy Tommolan Säästötornit Taloyhtiön maalämpöjärjestelmä sai lisäpotkua poistoilman hukkalämmöstä. Poistoilmasta irtoaa ilmaista energiaa niin paljon, että tarvittavien lämpökaivojen määrä väheni noin 30 prosenttia. Pelkkään maalämpöön verrattuna sekä alkuinvestointi että energiankulutus laskivat. 60
Esimerkki 4 Heinolalainen As Oy Tommolan Säästötornit Ulos puhalletusta 220 megawatista saadaan ensimmäisten arvioiden mukaan talteen noin 60 prosenttia. Lämpöenergia siirretään lämmönvaihtimen kautta maakeruupiiriin nesteeseen. Siinä missä maalämpöpumpulle nousee kallioon poratusta lämpökaivosta normaalisti noin +4-asteista nestettä, Tommolankadulla se on poistoilmasta saatavan lisäpotkun ansiosta noin +6 7- asteista. Keruunesteen lämpötilan nostaminen asteella laskee sähkönkulutusta reilut 3 prosenttia. 2 asteen nousulla päästään 6 7 prosentin energiansäästöön. 61
Esimerkki 4 Heinolalainen As Oy Tommolan Säästötornit Kilpailevissa tarjouksissa oli yleensä noin 20 porareikää. Tässä varauduttiin 16:een, mutta lopulta tehtiin vain 14 Yksi lämpökaivo maksaa tavallisesti noin 5 000 euroa. Poraamatta jäävät kaivot säästävät enemmän kuin poistoilman hyödyntäminen lämmönvaihdinten rakentamisineen maksaa. Taloyhtiön saamien tarjousten hinnat pyörivät noin 250 000 euron yli 300 000 euron välillä 62
Esimerkki 4 Heinolalainen As Oy Tommolan Säästötornit Tietoa tämän hetken toiminnoista: Helmikuu 2009 Helmikuu 2010 96 MWh kaukolämpöä 16 MWh sähköä COP yli neljän Suunnittelun ja valvojan merkitys projektiin on ensisijainen. Projektissa kehitettiin uusi matemaattinen malli lämmöntarpeen laskentaan. 63
Esimerkki 4 Heinolalainen As Oy Tommolan Säästötornit Nokialainen asunto-osakeyhtiö Taivalkunnantie vaihtoi kaukolämmön maalämpöön. Yhtiöön kuuluu kaksi vuonna 1975 rakennettua kerrostaloa, joissa on yhteensä 62 asuntoa ja niissä noin 100 asukasta. Taloissa on vesikiertoinen patterilämmitys. Lämmönjakokeskuksen kolmen vuosikymmenen ikäinen tekniikka oli jo vanhentunut ja sen uusiminen oli tullut ajankohtaiseksi. Korjauksen kustannukset uusine liittymineen oli arvioitu 50000 euroksi. Hankkeen kustannukset olivat noin 300000 euroa, johon saatiin valtiolta avustusta 15 % eli 43000 euroa. Investoinnin takaisinmaksuajaksi on laskettu seitsemän vuotta. 64
Esimerkki -2011 - Ongelma - Maalämpöpumppu on ollut päällä lokakuun alusta 2008. Lämmitysjärjestelmä on piharakennuksessa ja lämpöputket ovat 200 m porakaivossa. Lämmitettävää pinta-alaa on talossa n. 180 ja varastossa n. 20 eli yhteensä 200 m 2. Sähkön kulutus on mielestäni ollut erikoista. Ensimmäisen talven kulutus (sis. toki paljon rak. sähköä) huiteli reippaasti yli 30 000 kwh:n. Viimetalvi 2009-2010 kulutus yli 27 000 kwh. Tänä talvena olemme panostaneet puun polttoon syyslomasta alkaen siten, väh. 5 päivänä viikossa takka lämpiää. Pinokuutioita puun polttoon on ehkä mennyt 7-8 m 3. Toki talvikin on ollut ehkä hieman leudompi. Ennuste sähkönkulutuksesta, jos kevät on samanlainen kuin viimeksi, n. 23 000 kwh. Itse olen verrannut kulutusta aiempaan täysin sähkölämmitteiseen taloon (138 m 2 ). Siinä oli varaava lattialämmitys. Toki takkaakin käyteltiin. Viimeisen vuoden sähkönkulutus oli 26 000 kwh. Naapurissa on myös maalämpö ja samoilla neliöillä päästään alle 20 000 kwh vuosikulutukseen. Olen kuullut myös tapauksista, joissa kulutus on ollut vuositasolla 13 000 kwh. Tosin ne voivat olla kyllä legendojakin. Joka tapauksessa pidän lukemiamme liian isoina. 23 000 kwh pitäisi kyllä päästä ilman puulämmitystäkin. 65
- Ratkaisu - No niin Perjantaina istuskelimme 3 tuntia lämpöpumpun ympärillä. Koneesta kuului koko ajan kohinaa ja se paikallistettiin lisälämpövastukseksi. Emme löytäneet ohjausjärjestelmästä mitään asetusta jolla lämmitys olisi saatu pois päältä. Huoltovalikosta löytyi testiasento jolla sai piirilevyllä olevan pienoisreleen napsumaan, mutta se ei vaikuttanut vastuksen ottamaan virtaan. Johtopäätöksemme oli, että pienoisreleen kytkimen koskettimet ovat palaneet kiinni. Maahantuojan kanssa käytävää kirjeenvaihtoa varten tarvitsemme laitteen tiedot: myyjä, päivämäärä, tyyppi, sarjanumero, ostaja ja ehkä tarkempia tietoja energiankulutuksesta. Voit toki itsekin selvittää takuu, yms. asiat x:n? kanssa. Tällä hetkellä lisälämmitys on kokonaan poissa pelistä eli lisälämmittimen kontaktorin ohjausvirtajohto on irrotettu. PÄTEVYYDET! 66
Lämpökiista ILTA-SANOMAT (to 24.3.2011) Moni kerrostaloyhtiö on kiinnostunut lämpöpumpuista. Paneeko kaukolämpöala kapuloita rattaisiin? Poistoilmalämpöpumput ovat uusin vaihtoehto lämmityslaskujen kanssa tuskaileville taloyhtiöille. PILP ei korvaa kaukolämpöä, vaan kierrättävät poistoilman takaisin käyttö- ja lämpöveden esilämmitykseen. Jotkin KL-yhtiöt kieltäneet PILP:n asentamisen Miksi? Vertaa Ruotsi. Monopoli EU Lämmitys on kallistunut 5:ssä vuodessa n. 50 % 67
ILTA-SANOMAT (to 24.3.2011) Taloyhtiö Lahden Tonttilassa PILP:t ovat 8 kerroksisen talon katolla Lämpö kuljetetaan vesiglykolinesteenä putkistoa pitkin alas klkeskukselle, jossa lämpö siirretään sekä patteriverkoston että käyttöveden lämmitykseen. Järjestelmä maksoi 50 000 Lahden Energian kanssa ei ollut käyttöönotto-ongelmia Kl:n kulutus laskenut 40 50 % Kuukaudessa säästöä 20 MWh (240 MWh/a), Oulussa 240 MWh*60 /MWh = 14 400 Sähkön kulutus kasvanut 50-60 MWh Oulussa 55 MWh*0,08 /MWh = 4 400 SÄÄSTÖ n. 10 000 /a Takaisinmaksuaika n. 5 v. 68
Lämpöpumppuyritykset avustavat projekteissa Lämpöpumpun mitoituksessa Käyttövesivaraajien mitoituksessa Kytkentäesimerkkein Keruuputkiston mitoituksessa Poistoilman hyödyntämisessä Ideoimalla ja auttamalla lämmitysjärjestelmän käytännön toteutuksissa 69
Maalämpöpumpun asentamisen ongelmat? Pientalot, kerrostalot? Maalämpöpumpun asentamisen ongelmat? 1. Myyjä/Laitetoimittaja 2. Porakaivo-urakoitsija 5. Kokonaisvastuu - Lämpöpumppuasentajan pätevyys 4.7.2011 - Tsekkauslista LVIsuunnittelija? 3. MLP-Asentaja ASIAKAS 4. Sähkö-Asentaja Lähde: www.kyronlahdenpora.fi www.turinmaanlampotalo.fi www.outeko.fi www.itiskirjasto.wordpress.com www.lasmak.com 70
Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen kunta sitoutuu energiakatselmusten suunnitelmalliseen toteuttamiseen rakennusten ja muun toiminnan taloudellisesti kannattavien energian säästömahdol-lisuuksien selvittämiseksi 80%:ssa kaupungin rakennuksista on tehty energiakatselmus vuoden 2013 loppuun mennessä (velvoite ei koske asuinrakennuksia) rakennukseen tehdään seurantakatselmus, jos kulutusseurantatietojen perusteella on havaittu poikkeava energian kulutuksen muutos Lähde: www.motiva.fi 71
Energiakatselmoinnin aloittaminen 1. Liittymisilmoitus 2 kpl http://www.energiatehokkuussopimukset.fi/fi/ sopimusalat/kunta-ala/kuntaalan_energiaohjelma/liittymisasiakirja/ 9 %: energian säästötavoite Ei välttämätön 2. Katselmoitava kohde - L- ja S-pätevyys Edut: Katselmoinnin tukiprosentti nousee liittymissopimuksen kautta 40 % 50 % - Inv. tuki 20 30 % 72
Energia-avustus 2012 Voit hakea energia-avustusta lämmitysjärjestelmäsi uusimiseen 11.4. mennessä Vuoden 2012 valtion talousarviossa on energia-avustusten myöntämistä varten vahvistettu 10 M Öljyllä tai sähkölämmityksellä lämmitetyt asuinrakennukset. Öljy- tai sähkölämmityksen korvaamista pääasiallisesti uusiutuvaa energiaa hyödyntävällä päälämmitysjärjestelmällä, kuten maalämmöllä tai ilma-vesilämpöpumpulla. Avustuksen suuruus on enintään 20 % hyväksyttävistä kustan-nuksista. Lisätietoa: Energia-avustusohje 2012 73
Kotitalousvähennys 2012 Kotitalousvähennystä saat myös lämmitysjärjestelmän uusimisesta Kotitalousvähennys vuonna 2012 on enintään 2000 henkilöltä (pariskunnalta yhteensä 4000 ). Veroedun saa kaikesta lämmitysjärjestelmän uusimiseen liittyvästä työstä, kuitenkin enintään 45 % työn hinnasta. Omavastuuosuus on 100 euroa henkilöltä. Verohyödyn saat kun työn tekevä yritys kuuluun ennakkoperintärekisteriin. Sen voit tarkistaa YTJ:n sivuilta. 74
Lämpökaivojen poraamiseen jatkossa toimenpidelupa Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen muutetaan luvanvaraiseksi. Luvanvaraisuus koskee myös maaperään tai vesistöön sijoitettavan lämmönkeruuputkiston asentamista. Tätä koskeva maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutos tuli voimaan 1.5.2011. 75
Kaavoituksessa kunnat määrittelevät tontille ja rakennukselle tiettyjä vaatimuksia Tonttien luovutusehtoihin voidaan määritellä joissain alueilla esimerkiksi kaukolämpöön liittyminen 76
Rakennusluvan saamiseksi täytyy täyttää seuraavat asiakirjat: Hakemuslomake, jossa tulee olla nimetty suunnittelija ja hänellä täytyy olla riittävä kokemus lämpötaloudellisuudesta ja rakentamisesta Selvitys lämmönkeruuaineen ja lisäaineiden määrästä ja koostumuksesta Naapurien kuulemislomakkeet, jos lämpökaivon etäisyys tontin rajasta on alle 8 m tai jos porataan vinoon naapurin tontille Asemapiirustus (2 kpl) jossa tulee olla porausreiän etäisyydet Muutospohjapiirustukset (2 kpl), mikäli rakennuksessa tapahtuu muutoksia. Loppukatselmuksessa suoritetaan sijaintikatselmus, jossa varmennetaan porareikien sijainnit, sekä luovutetaan porausraportti rakennusvalvontaan. 77
Lapin Energiakoulu, RAMK-hankinnat v. 2010-2013 (2012) - EAKR 2012 - ESR 2013 Avoimet ovet 10.12.2008 78
www.motiva.fi julkaisut 79
RAMK:n palvelutoiminta Kiinteistöjen energiakatselmointi - tukea jopa 50 % (edellyttää liittymistä energiatehokkuussopimukseen) - investointi tuki 20-30 % Uusiutuvan energian kuntakatselmus - tukea jopa 60 % Ilmatiiveysmittaukset ja lämpökamerakuvaukset Erilliset energiatodistukset Lisätietoja: 020 798 4000 80
Kiitos! Petri Kuisma Rovaniemen amk TkT, yliopettaja, energiatekniikka 040-739 6078 petri.kuisma@ramk.fi