Motiva jo yli 20 v! Motiva Energian ja materiaalien tehokkaan käytön asiantuntija Energia ei kulu hukkaan Saarioisilla s. 6 Kiertotalouden mahdollisuudet s. 12 Kestävyyttä kaivoksiin s. 22 Säästä sähkölämmityslaskussa s. 24 Sari Mannonen: Biopolttoaineilla vähemmän päästöjä s. 18
Sisällys Ilmestymispäivä 4.9.2014 Ajassa 4 Teollisuusuunit energiatehokkaammiksi Tuhansia ilmaisia hävikkilounaita 5 Ekotukea työpaikan arkeen Päivä täynnä höyryä vieraskynä 5 Kassan kautta ulos Energiatehokkuus 6 Energia ei kulu hukkaan Saarioisilla 8 20 prosenttia paremmin 11 Esimerkkejä sovelluskohteista Julkiset hankinnat 12 Kiertotalouden mahdollisuudet 13 Jyväskylä viitoittaa tietä tehokkaaseen ulkovalaistukseen Resurssitehokkuus 14 Käytännönläheistä vastuullisuustyötä avoimin kortein Rakentaminen ja asuminen 16 Yhteinen näkemys lähes nollaenergiarakentamiseen 17 Energiatehokas koti -hanke lähes nollaenergiarakentamista edistämässä sorvin ääreltä 17 M+-lehti lukijoiden silmin Puusta polttonesteitä 18 UPM jalostaa mäntyöljyn uusiutuvaksi dieseliksi 19 Sahanpurukin sopii polttonesteen raaka-aineeksi Transsmart 20 Suomesta kestävän liikenteen mallimaa 21 Öljyaikakaudesta biotalouteen Hyvin tehty 22 Kestävyyttä kaivoksiin Elvari 24 Säästä jopa satasia sähkölämmityslaskussa Uusiutuva energia 26 Biokattiloiden käyttö tehokkaaksi Aurinko ja joki lämmittävät rivitaloa 27 Energiakierros markkinoi suomalaista osaamista Energiatehokas kauppa 28 Kotitalouksien muovipakkauksista pian uusiomuovia 29 Energiaviisasta kaupankäyntiä kurjenmiekka 29 Jätteen käsittelystä kiertotalouteen näkökulma 30 Media keke-änkyrän käännytykseen Liikenne 30 Arkiliikunnasta terveyttä ja hyvää mieltä 31 UPM kehittää työmatkaliikkumista Kannattaako riskinotto? Kytkennät 32 Neuvontaa julkisiin cleantechhankintoihin Energiakatselmoijan pätevyys tähtäimessä Hukkalämmössä piilee säästön paikka 33 Energiajärjestelmä uusiksi Pellettisiilot saapuivat Salmisaareen 34 TuuliMuukko tuli tutuksi Uusia julkaisuja 35 Omaa sähköä mökille Viljelijäoppaita joka lähtöön Kiertotalouden reseptit Makaronilaatikot, pizzat ja muut tutut einekset valmistetaan energiaa säästäen Saarioisilla, s. 6. Kuva: Saarioinen Oy Energiakierros markkinoi suomalaista osaamista, kertoo Motivan Kirsi Sivonen, s. 27. Kuva: Jari Aalto UPM:n kehittämä uusiutuva diesel on saanut menestystä kestävän energian kilpailuissa, s. 18. KUVA: UPM Ekokem kehittää muovinkierrätystä, s. 28. Kuva: Ekokem 2
Pääkirjoitus Kuva: JARI AALTO M+ on kestävästä kehityksestä viestivä Motivan sidosryhmälehti. Julkaisija: Motiva Urho Kekkosen katu 4 6 A Postiosoite: PL 489, 00101 HELSINKI Puh. 0424 2811, faksi 0424 281 299 www.motiva.fi Motiva asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä. Toimitus: Päätoimittaja: Iiris Lappalainen Viestintäjohtaja: Jochim Donner Toimitussihteeri: Sirpa Mustonen Toimitus: Jari Aalto, Kirsi-Maaria Forssell, Sari Kaste, Minna Kinnari, Minna Mattsson, Suvi Salmela ja Leila Timonen Toimituksen sihteeri: Sini Uotila Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Lehden kortilla tai puh. 0424 2811. Julkaisutilaukset myös sähköpostilla julkaisutilaukset@motiva.fi Materiaalikatselmusten tunnettuuden lisääminen elinkeinoelämässä on työssämme yksi tämän syksyn pääteemoista, sanoo Motivan Tommi Lehtisalo. Kohti toimivaa kiertotaloutta M+ ilmestyy 3 kertaa vuodessa sekä painettuna että Digipaper-versiona. M+ 3/14 ilmestyy marraskuussa. ISSN 2323-8879 (painettu) ISSN 2323-8887 (verkkolehti) Vuosikerta: maksuton Painos: 6 500 kpl Paino ja repro: Libris Oy Ulkoasu ja taitto: Merja Sainio / Designio Lehden tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Energiavirasto tukee lehden julkaisemista. Kansikuva: Kannessa myynti- ja markkinointijohtaja Sari Mannonen UPM Biopolttoaineista. Kannen kuvasi Brendan Delany. Kaikkien alojen asiantuntija Ville Valopää puntaroi maailman menoa omalla tavallaan. Palaute motiva@motiva.fi. piirros: Harri Tarkka Aikamoisia aikaeroja! Lappeenrantalaisen TuuliMuukon voimaloiden rakentamislupien saamiseen kului kolme vuotta. Yhden ison tuulivoimalan pystyttämiseen kului kolme työpäivää. Suurimmat edistysaskeleet materiaalien, energian ja muiden resurssien käytön tehostamisessa syntyvät yleensä uuden teknologian käyttöönoton myötä yrityksissä. Kuitenkin ilman merkittäviä investointejakin, pelkällä toiminnan tarkastelulla voidaan saavuttaa tuloksia. * * * Materiaali- ja energiatehokkuuden tehostaminen voisi parantaa Suomen elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä. Tehostamismahdollisuuksien selvittäminen kannattaa. Saksan metalliteollisuudessa on eri toimialoilla määritetty materiaalien säästöpotentiaaliksi 2-6 prosenttia. Energiansäästöpotentiaali jää murto-osaan tästä materiaalien käytössä on siis selvästi eniten pääomaa sidottuna ja mahdollisuuksia säästämiseen. Nykyaikaisen kiertotalouden toteutuminen edistyy, jos ympäristölainsäädäntöä ja menettelyjä virtaviivaistetaan ja tehostetaan Suomessa. Myös Euroopan laajuista yhteistyötä eri säädösten tulkitsemisessa tarvitaan. * * * Alan edelläkävijät ovat jo pitkään toimineet eri puolilla Suomea. Teollisen symbioosin toimintamallin kehittäminen edesauttaa kiertotalouteen perustuvan liiketoiminnan syntyä ja sivuvirtojen tuotteistamista laajemminkin. Yksittäinen yritys voi edetä resurssitehokkuuden edistämisessä monin tavoin. Motivan kehittämät ja ylläpitämät katselmus- ja analyysimallit tuovat resurssitehokkuuden edistämisen käytännön tasolle. Sivuvirtojen määrän, laadun ja arvon määrittäminen antaa tulokseksi päivitetyt tiedot ja valmiudet entistä laajempaan yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. * * * Motivan mallin mukainen materiaalikatselmus täydentää ja antaa lisätyökaluja myös perinteiseen tuotannon virtaustehokkuuden parantamiseen. Pitäisikin puhua resurssitehokkuusanalyysistä, jossa tarkasteltavan toimipaikan materiaalin-, energian- ja työn virtaukset määritetään alusta loppuun ja tehostamismahdollisuuksia kartoitetaan systemaattisesti. Näin eri asiantuntijoiden on sujuvaa edetä analyysityössä ja saavutettujen säästöpotentiaalien arviointi on kaikilta osin johdonmukaista. Materiaalikatselmusten tunnettuuden lisääminen elinkeinoelämässä on työssämme yksi tämän syksyn pääteemoista. Samalla koulutetun asiantuntijan löytäminen tehdään entistä helpommaksi Motivan verkkosivujen kautta. Vuoden vaihteessa muoviteollisuuden yritykset voivat jakaa kokemuksia materiaalitehokkuuden teemapäivän aikana. Tommi Lehtisalo, asiantuntija, Motiva 3
Ajassa Kuva: Tuomas Uusheimo / Fiskars Home Teollisuusuunit energiatehokkaammiksi Uunit ovat yksi eniten energiaa kuluttavista laiteryhmistä teollisuudessa. Uuneja on laajasti käytössä muun muassa Tuhansia ilmaisia hävikkilounaita Syömäkelpoista ruokaa päätyy kotitalouksissa vuosittain roskiin satojen eurojen edestä. Se kuormittaa ympäristöä, koska ruoan tuotanto vaatii paljon luonnonvaroja ja tuottaa päästöjä. Kolmessa kaupungissa tempaistaan 11.9. ruoan tuhlauksen vähentämiseksi. Helsingissä, Turussa ja Tampereella opiskelijat valmistavat 11. syyskuuta kaupoilta yli jääneistä raaka-aineista tuhansia lounaita, jotka jaetaan kaupunkien keskustoissa ohikulkijoille. Ruoka tulee S-ryhmän ja K-Citymarketin paikallisista kaupoista. Helsingin tempauksen juontaa Marco Bjurström ja tilaisuuden avaa tanskalainen Selina Juul, joka luennoi aktiivisesti eri puolilla maailmaa ruokahävikin vähentämisen puolesta. Tempaukset toteuttavat Motiva, Turun Seudun jätehuolto sekä Ekokumppanit monine yhteistyökumppaneineen. Katse ostoskoriin ja jääkaappiin Ruokahävikkiä syntyy elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa, mutta eniten kotitalouk sissa 4 metalli-, konepaja-, valimo-, muovi-, kemian-, metsä-, betoni-, lasi-, tiili-, keramiikka- sekä elintarviketeollisuudessa. Niitä tarvitaan esimerkiksi sulattamiseen, kypsytykseen, kuivattamiseen ja kovettamiseen. Motiva koordinoi yhteistyöhanketta, joka kokoaa tiedon teollisuusuunien energiatehokkaasta käytöstä ja tuottaa yhtenäisen menettelytavan analysoida, tehostaa ja ylläpitää uunien energiatehokkuutta. Uunien energiankulutusta voi vähentää järkevämmillä täyttö- ja käyttötavoilla, uudella tekniikalla ja paremmalla lämmön talteenotolla ja eristyksellä. Uunin kapasiteetin täysmittainen hyödyntäminen ja tasakokoiset täyttöerät lisäävät energiatehokkuuden lisäksi myös tuotantotehokkuutta. nelihenkisessä perheessä jopa 500 euron arvosta vuosittain. Fiksuin tapa vähentää ruokahävikkiä on ostaa kotiin vain sen verran ruokaa kuin tarvitsee ja hyödyntää tähteet. Saa syödä! -verkkosivuilta löytyy kätevä reseptihaku kaapista löytyvien raaka-aineiden hyödyntämiseen ruoanlaitossa. Hävikkiviikkoa vietetään 8. 14.9.2014 Hävikkiviikolla viestitään ruokahävikistä ja jaetaan vinkkejä hävikin vähentämiseksi niin kotikeittiössä, ruokakaupassa kuin lounaallakin. Helsingin, Turun ja Tampereen tempausten lisäksi Hävikkiviikolla järjestetään muita paikallisia kuluttajatapahtumia. Tänä vuonna Hävikkiviikko on esillä myös useissa lounasravintoloissa. Hävikkiviikko on osa yhteispohjoismaista United Against Food Waste -kampanjaa. www.saasyödä.fi www.facebook.com/havikkiviikko twitter.com/havikkiviikko. Uunien ylijäämälämpö kannattaa ottaa talteen ja hyödyntää muualla tuotannossa. Eniten lämpöä on mahdollista saada talteen savukaasuista, mutta myös jäähdytysvaiheen lämpö kannattaa ottaa talteen ja käyttää hyödyksi. Hankkeessa ovat mukana Aga Oy Ab, HK- Scan Oyj, Iittala Group Oy Ab, J.M. Huber Finland Oy, Kuusakoski Oy, Metso Minerals Oy, Sulzer Pumps Finland Oy ja Sarlin Furnaces Oy Ab. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat myös Rodbay Oy ja Motiva Services Oy. Hanke päättyy vuoden 2015 alussa pidettävään seminaariin. Lauri Suomalainen, 0424 281 248, lauri.suomalainen@motiva.fi, Motiva Helsingissä tarjoiltiin marraskuussa 2013 tuhansia ilmaisia hävikkilounaita. Kuva: Nina Kaverinen
Ajassa Ekotukea työpaikan arkeen Ekotukitoiminta tuo pontta ympäristöasioiden huomioimiseen työpaikoilla. Työyhteisöihin nimetään ja koulutetaan tukihenkilöitä edistämään ekoarjen uusia käytäntöjä. Ekotukitoiminta säästää sekä luontoa että rahaa. Suomessa ekotukihenkilöitä on jo 23 kunnassa ja kaupungissa, mukana ovat Helsingin lisäksi muun muassa Tampere, Turku, Oulu ja Vantaa sekä Kouvola, Riihimäki ja Vihti. Toimintamalli auttaa ympäristöasioiden huomioimisessa työpaikoilla. Työyhteisöön nimetään yksi tai useampi ekotukihenkilö, joka saa toimeensa koulutuksen. Tukihenkilö opastaa ja motivoi työtovereitaan ympäristötyöhön oman työnsä ohella. Ekotukihenkilöt opastavat ottamaan ympäristöasiat huomioon työpaikan ekoarjessa; tukihenkilöt jakavat tietoa työpisteiden jätteiden lajittelussa, hankintojen energiatehokkuudesta ja energiansäästöstä työpisteissä sekä ottavat ympäristöasiat esiin kokouksissa. Toiminta käynnistetään alkukartoituksella, jonka pohjalta voi laatia työpaikalle toimintasuunnitelman. Työtä seurataan ja siitä raportoidaan työyhteisölle. Ekotukitoiminnan malli syntyi vuonna 2006 yhtenä Helsingin kaupungin ekologisen kestävyyden ohjelman konkreettisena toimenpiteenä. Seuraavana vuonna toiminta rantautui myös Tallinnaan. Tällä hetkellä ekotukitoimintaa toteutetaan ja kehitetään useassa suomalaisessa ja virolaisessa kunnassa sekä organisaatiossa Helsingin mallin mukaan. Ekotukitoimintaa ja sen kehittämistä koordinoi Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Ekotukihenkilöitä on tällä hetkellä yli 3 100. www.eco-support.net Motiva haastaa ekotukiverkoston mukaan Energiansäästöviikkoa viettämään Motiva ja Ekotukiverkosto käynnistivät kesän kynnyksellä yhteistyön sopimalla tiiviistä tiedotusyhteistyöstä. Motiva toimittaa ekotukiverkostolle ajankohtaista tietoa energiatehokkuuteen sekä kestäviin hankintoihin liittyen. Yhteistyön käynnistämiseksi toden teolla Motiva haastaa ekotukiverkoston mukaan viettämään Energiansäästöviikkoa viikolla 41 eli 6. 12. lokakuuta. Teemaviikon viettämisessä voi hyödyntää Motivan Energiansäästöviikon kampanja-aineistoja. Energiansäästöviikon verkkosivuilla on paljon vinkkejä ja valmiita materiaaleja kampanjaviikon järjestämiseen tai yleisesti energiankäytön tehostamiseen omalla työpaikalla. Päivä täynnä höyryä Miten parantaa, ylläpitää, mitata ja analysoida vanhan höyry- ja lauhdejärjestelmän energiatehokkuutta? Tämä selviää Motivan järjestämässä vuosittaisessa Höyrypäivässä 4.11.2014 Tampereella. Käytännönläheisesti aihetta lähestyvä tilaisuus on suunnattu erityisesti tuotantolaitosten käyttö- ja kunnossapitohenkilöstölle sekä järjestelmien ylläpidosta vastaaville palveluntarjoa jille. Viime vuonna höyrypäivä keräsi paikalle runsain joukoin höyryjärjestelmien parissa työskenteleviä ammattilaisia ja päivän aikana käyty keskustelu oli vilkasta. Ilmoittaudu mukaan Motivan verkkosivuilla: www.motiva.fi/hoyrypaiva2014 Kassan kautta ulos vieraskynä Juhani Ilmola Edunvalvontajohtaja SOK Päivittäistavarakaupassa tuotteita virtaa takaovesta sisään, ja asiakkaat kärräävät ne kassan kautta ulos. Tehokas logistinen ketju varmistaa sen, että maataloustuottajilta ja elintarviketeollisuudesta kumipyörillä kaupan logistiikkakeskusten ja terminaalien kautta myymälöihin toimitetut tuotteet ovat ajallaan kaupan tiskeillä ja hyllyissä. Tässä toimitusketjussa materiaalitehokkuus on arkipäivää ja näkyy erityisesti pakkaamisessa. Tuotteiden kuljettamisessa keskeinen rooli on uudelleenkäytettävillä puisilla kuljetuslavoilla, metallirullakoilla ja muovilaatikoilla. Niillä korvataan vuosittain kymmeniätuhansia tonneja kertakäyttöisiä pakkauksia, ja ne antavat myös suojaa kuljetuksen kolhuille ja vähentävät siten tuotehävikkiä, joka taas on yksi haasteellisimpia materiaalitehokkuuden parantamisen osa-alueita sekä logistiikkakeskuksissa että myymälöissä. Suomen päivittäistavarakaupassa jää vuosittain myymättä 70 000 80 000 tonnia elintarvikkeita johtuen muun muassa rikkoontumisesta, tuotteiden vanhenemisesta ja laadun heikkenemisestä. Tämä poisheittohävikki ei mene asiakkaan mukana kassan kautta ulos, vaan takaovesta osa hyväntekeväisyyteen ja suurin osa elintarvikejätteenä kompostointiin, biokaasutukseen tai etanolin tuotantoon. Syömäkelpoisen ruoan päätyminen jätteeksi on eettisesti arveluttavaa, mutta sillä on myös merkittävä taloudellinen ja ympäristöllinen vaikutus. Kauppa tekee parhaansa vähentääkseen poisheittohävikkiä, koska myymättä jääneiden elintarvikkeiden kustannukset maksaa viime kädessä kuluttaja. Ruokakaupoissa on jo useita vuosia ollut käytössä alennushinnoittelu tuotteille, jotka lähestyvät viimeistä käyttöpäivää tai ovat ohittamassa parasta ennen päiväyksen. Muita toimenpiteitä ovat muun muassa hyvä tilaus- ja toimitusketjun hallinta, pakkausten kehittäminen yhdessä tavarantoimittajien kanssa sekä johdonmukainen hedelmien ja vihannesten laadunarviointi. Päivittäistavarakaupan näkökulmasta materiaalitehokkuuden keskeisimpiä toimenpiteitä ovat vähemmän ruokaa hävikkiin ja syntyvän jätteen tehokas kierrätys ja muu hyötykäyttö. Tämä on taloudellisesti tärkeää kaupanalan yrityksille, mutta myös eettisesti ja ympäristön kannalta perusteltua. Tätä tukevat myös Euroopan komission ehdotukset tiukemmiksi kierrätystavoitteiksi, joilla edistetään siirtymistä kiertotalouteen ja luodaan uusia työpaikkoja ja kestävää kasvua. Heinäkuussa komissio hyväksyi tiedonannon, jonka mukaan ruokajätteen määrää pitää vähentää 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Siksi kaupan oma slogan tuotteet menevät kassan kautta ulos on ajankohtaisempi kuin koskaan. P.S. Kun tuotteet menevät kassan kautta ulos, elintarvikkeeksi tuotettu ruoka päätyy sinne mihin se on tarkoitettu. KUVA: Jari Aalto 5
Energiatehokkuus Energia ei kulu hukkaan Saarioisilla Makaronilaatikot, pizzat ja muut suomalaisille tutut einekset valmistetaan energiaa säästäen Saarioisilla. Perheyhtiö on tehnyt linjakasta työtä energiatehokkuuden eteen ja saanut aikaan valtavia säästöjä lämpöpumpputekniikalla. TEKSTI: MINNA MATTSSON KUVA: Saarioinen Oy Saarioisten kolme tuotantolaitosta Sahalahdessa, Valkeakoskella ja Huittisissa valmistavat suomalaisten ruokapöytiin erilaisia valmisruokia, lihavalmisteita, salaatteja, puuroja, kiisseleitä, hilloja, marmeladeja ja salaattikastikkeita. Saarioisen energiansäästötyötä ajaa eteenpäin ympäristöarvojen lisäksi kustannustehokkuus. Yhtiön tuotantolaitokset kuluttavat energiaa vuosittain yli 125 gigawattituntia, joten kaikki säästöt energiakustannuksissa ovat tervetulleita. Jättisäästöt lauhdelämmöstä Elintarviketeollisuudessa ison osan energiankulutuksesta haukkaavat tuotannon lämmitys- ja jäähdytysvaiheet. Näin on myös Saarioisilla. Meillä on paljon jäähdytettyjä tiloja ja isoja kylmälaitoksia, joissa syntyy runsaasti hyödynnettävää lauhdelämpöä, kertoo tekninen päällikkö Harri Merisalo Saarioisilta. Tehtaat käyttävät myös paljon lämmintä vettä pesuihin, joten lämmön hyötykäyttökohteita ei tarvitse etsiä kaukaa. Yhtiön viime vuosien suurimmat energiansäästötoimet ovat kohdistuneet juuri lämmön talteenottoon. Kaikkiaan ratkaisut säästävät vuosittain jopa 10 gigawattituntia energiaa. Ensimmäinen lämpöpumppuratkaisu otettiin käyttöön Sahalahden tuotantolaitoksella vuonna 2010. Hyvien kokemusten myötä rohkenimme monistaa vastaavanlaisia toteutuksia myös yhtiön muilla tehtailla, sanoo Merisalo. Tänä päivänä yhtiön kaikilla tuotantolaitoksilla on käytössä lämpöpumppuratkaisuja, joiden avulla tehtaan kylmälaitoksen lauhdelämpö ja öljyjäähdytyksen ylijäämälämpöä hyödynnetään käyttöveden lämmitykseen ja ilmastoinnin esilämmitykseen. Lämpöpumppujen lisäksi Sahalahdessa hyödynnetään maakaasukattilan savukaasujen ylijäämälämpöä tehdasalueen lämmitykseen ja kattilan syöttöveden esilämmitykseen. Isojen investointien ohella yhtiössä on tehty lukuisia pienempiä tehostamistoimia. Olemme tehneet muun muassa pieniä lämmönvaihdintoteutuksia, ilmastoinnin käyntiajan muutoksia sekä muuttaneet tuotantotilojen valaistuksen liiketunnistimilla toimiviksi, Merisalo luettelee. Energia-analyysi viitoitti polkua Kaikki viime vuosina tehdyt säästötoimet tulivat alun perin esiin energiaanalyyseissä, jotka teetimme tehtaillamme vuonna 2010. Ulkopuolinen ja asiantunteva energiakatselmoija toi mukanaan laajempaa näkemystä, jonka koimme hyödylliseksi. Analyysit osoittivat yhteensä yli 30 toimenpide-ehdotusta, joista pääosa on jo tehty. Ennen tätä yhtiö oli toteuttanut pari suurempaa energiatehokkuustoimenpidettä, joiden avulla vuosittaista energiankulutusta oli leikattu reilulla kolmella gigawattitunnilla. Hyvät tulokset ruokkivat lisätoimia Yhtiössä on tehty energiatehokkuustyötä jo 90-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 2007 Saarioinen liittyi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen ja sitoutui säästämään energiaa 15 gigawattituntia vuoteen 2016 mennessä. Tämän tavoitteen olemme jo saavuttaneet, kertoo Merisalo. Vaikka tavoite on jo saavutettu, energiankäytön tehostaminen jatkuu 6
Energiatehokkuus Saarioisten Sahalahden tehtaalla valmistuu maksalaatikoita vuosittain huikeat 9 miljoonaa kappaletta ja pizzoja jopa 20 miljoonaa kappaletta. Kalakeittoa valmistamassa on Mira Saarinen. yhtiössä. Tänä vuonna Valkeakosken tehtaan leipomopuolella otettiin käyttöön kylmälaitoksen lauhdelämpöä hyödyntävä lämpöpumppuratkaisu. Meillä on myös alustavissa suunnitelmissa vastaavanlainen toteutus tehtaan lihapuolelle. Energiankäytön tehostamistyö on osa jokaisen tehtaan arkea. Ydinryhmän muodostavat Merisalo ja tehtaiden kunnossapitopäälliköt. Yhteydenpito ja yhteistyö eri tuotantolaitosten välillä on tiivistä. Tehtaamme ovat teknisesti hyvin samantyyppisiä, kaikissa jäähdytetään ja käytetään vettä paljon. Olemme huomanneet, että pyörää on turha keksiä uudelleen jokaisella tehtaalla. Energiankulutus tarkassa seurannassa Saarioisten tehtailla energiankulutus on reaaliaikaisessa seurannassa. Siitä on Merisalon mukaan ollut korvaamaton apu yhtiön energiatehokkuustyössä. Kyllä peruslähtökohta on, että energiankulutusta täytyy seurata, jotta tietää mihin sitä kuluu. Meillä on käytössä etäluettavat energiankulutusmittarit. Niiden ansiosta voin koska tahansa seurata, kuinka paljon eri tehtailla on viimeisen kahden tunnin aikana kulunut sähköä, vettä, höyryä tai kaukolämpöä, Merisalo kiittelee. Olemme tehneet aktiivisesti töitä energiatehokkuussopimuksessa asettamamme säästötavoitteen eteen, kertoo Merisalo. Reipas tahti ja aktiivinen ote ovat kannattaneet vuodessa energiaa säästyy useiden satojen tuhansien eurojen edestä. Jokainen euro on kotiinpäin, summaa Merisalo tehtyä työtä. 7
Energiatehokkuus 20 prosenttia paremmin Energiankäyttö muuttuu yhä tehokkaammaksi. Kuvassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin Meilahden sairaala Helsingissä. 8
Energiatehokkuus Energiatehokkuusdirektiivi vaikuttaa kaikkeen energiankäyttöön. Suomessa sitä sovelletaan osin vapaaehtoisin voimin uuden energiatehokkuuslain kautta. :n energiansäästötavoitteet EU tähtäävät merkittäviin säästöihin vuoteen 2020 mennessä. EUmaissa leikataan energiankulutusta 20 prosenttia. Kasvihuonekaasuja vähennetään 20 prosenttia. Samalla lisätään uusiutuvan energian käyttö 20 prosenttiin. Kunnianhimoisten tavoitteiden välineeksi valjastettiin kaikkia 28 jäsenmaata koskeva Energiatehokkuusdirektiivi (EED), joka tuli voimaan joulukuussa 2012. Se on ohjannut lainsäädännön toteuttamista jäsenmaissa. Energiatehokkuusdirektiivi korvasi energiapalveludirektiivin (2006/32/ EY) ja ns. CHP-direktiivin (Direktiivi hyötylämpöön perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla, 2004/8/EY). Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi energiaa on tärkeää säästää myös muista syistä. Näitä ovat energian saatavuuden turvaaminen, tuontienergiatarpeen vähentäminen, energiakustannusten alentaminen ja muut ympäristösyyt, kuten ympäristön- ja ilmansuojelu. Uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen edistää myös päästöjen vähentämistä. neuvotteleva virkamies Pentti Puhakka. Laki ei sisällä erityistä dramatiikkaa energiankäytön tehostamisessa. Olemme tehneet tätä työtä vuosia, jolloin laki on yksi lisälenkki pitkässä ketjussa. Energiavirastossa energiatehokkuudesta vastaava ryhmäpäällikkö Heikki Väisäsen mukaan Suomessa TEKSTI: JUHA KONTU KUVAt: Lehtikuva ja Rodeo / Lehtikuva energiatehokkuutta on tähän asti ohjattu lähes yksinomaan vapaaehtoisuuden kautta. Tässä on merkittävä periaatteellinen muutos, hän sanoo. Toki esimerkiksi rakentamisen energiatehokkuutta on pitkään ohjattu velvoittavilla rakentamismääräyksillä. Myös kotitalouksien käyttämien laitteiden Jatkuu seuraavalla sivulla Lain voimalla energiatehokkuutta Energiatehokkuusdirektiivi vaikuttaa kaikkeen energiankäyttöön. Sen toimeenpano on Suomessa ollut työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla. Mukana direktiivin toimeenpanotyössä on ollut myös muita ministeriöitä sekä useita energiankäyttöön tiiviisti liittyviä sidosryhmiä, kuten ET, EK, ÖKL, Rakli ja Kuntaliitto. Energiaviraston tehtävänä on uuden valmisteilla olevan energiatehokkuuslain toimeenpano. Motiva toimii viraston työvälineenä ja tekee käytännön työtä energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden käyttämisen edistämiseksi. Esimerkiksi energiatehokkuussopimusten toimeenpano on myös tulevaisuudessa Motivan vastuulla. Energiatehokkuuden parantaminen tulee nyt ensimmäistä kertaa kirjatuksi Suomessa lakiin. Aikaisemmin on toteutettu vapaaehtoisia toimia ja kehitetty työvälineitä tästä lähtökohdasta. Uusi laki kattaa laajasti koko energiankäytön, sanoo TEM:n Energiatehokkuuden parantaminen kirjataan nyt ensimmäistä kertaa Suomessa lakiin. Rakentamismääräyksillä on tosin ohjattu rakentamisen energiatehokkuutta jo pitkään, sanoo Pentti Puhakka. 9
Energiatehokkuus edelliseltä sivulta Suomessa direktiiviä sovelletaan sekä vapaaehtoisin toimin että uuden lain kautta. energiatehokkuutta on parannettu määräyksin. Niiden vaikutukset ovat kuluttajan kannalta näkyneet siten, että energiatehottomia laitteita, esimerkiksi hehkulamppuja, ei enää saa kaupan hyllyltä. Nämä EU:n yhteiset energiatehokkuusvaatimukset ovat tulleet voimaan sellaisenaan kaikissa EU-maissa. Direktiiviä sovelletaan paikallisesti Energiatehokkuusdirektiivissä on olennaista se, että sitä sovelletaan jäsenmaissa paikallisista olosuhteista lähtien, Suomessa osin vapaaehtoisin toimin, osin uuden energiatehokkuuslain kautta. Direktiivin käyttöönotto koko EU:ssa sellaisenaan ei olisi ollut mielekästä. Tilanteet eri jäsenmaissa eroavat merkittävästi toisistaan. Suomessa on saavutettu hyviä tuloksia vapaaehtoisuuden kautta, josta esimerkkeinä ovat energiakatselmukset ja energiatehokkuussopimukset kuntien ja yritysten kanssa. Tätä on tuettu neuvonnalla ja koulutuksella. Tällä tiellä jatketaan, Puhakka sanoo. Väisäsen mukaan energiatehokkuutta voidaan edistää taloudellisella ja informaatio-ohjauksella sekä säädösten kautta. Meillä on sovellettu pääasiassa taloudellista ja informaatio-ohjausta. Se on tarkoittanut erilaisia energiatehokkuutta parantavia tukia ja veroja. Taloudellisessa ohjauksessa on käytetty sopivassa suhteessa keppiä ja porkkanaa. Energiatehokkuuslaki vaikuttaa myös energiakatselmustoimintaan. Katselmustoiminta on perustunut vapaaehtoisuuteen ja niihin on saanut taloudellista tukea, Väisänen sanoo. Energiakatselmukset ovat olleet Suomessa käytössä jo yli 20 vuotta. Tulokset ovat olleet erinomaisia. Katselmustoiminta muuttuu nyt suurille yrityksille pakolliseksi. Samalla niiltä loppuu mahdollisuus tukeen. Sen sijaan pk-yrityksille ja kunnille katselmukset säilyvät vapaaehtoisina, ja ne ovat edelleen oikeutettuja yhteiskunnan tukeen. Suomi sai neuvotteluvaiheessa poikkeamia direktiivin velvoitteisiin. Meillä vapaaehtoisia sopimuksia voidaan käyttää pakollisten energiayhtiöiden energiatehokkuusvelvoitteiden sijasta, Puhakka sanoo. Kymmenkunta jäsenmaata käyttää velvoiteohjelmaa muiden toimien lisäksi, muutamassa tulee olemaan vain energiayhtiöiden velvoiteohjelma. Aiemmat vahvuudet säilyvät Puhakka korostaa, ettei energiatehokkuusdirektiivin soveltamisessa hylätty aikaisempia hyviä kokemuksia. Energiatehokkuuslaki ei syrjäytä vuosia kestänyttä tuloksellista energiatehokkuustyötä ja sen yhteydessä kehitettyjä välineitä. Alun perin komission ehdotus sisälsi pääasiassa velvoittavia toimenpiteitä. Osa niistä sopi täkäläisiin olosuhteisiin huonosti. Saimme useimpiin artikloihin Suomeen paremmin sopivia ratkaisuja, poikkeuksia ja vaihtoehtoja komission Energiankäyttö tehostuu tulevaisuudessa yrityksissä ja kunnissa, mutta kansalaisten arkeen siitä tuskin on näkyviä seurauksia. Kuvan pojat syövät lounasta päiväkodissa. 10
Energiatehokkuus alkuperäisiin linjauksiin. Uskon, ettei lain soveltamisesta käytäntöön synny yrityksissä ja kunnissa merkittäviä haasteita, Väisänen sanoo. Hänen mukaansa energiatehokkuusdirektiivin soveltaminen on toistaiseksi näkynyt selvimmin virkakoneiston työmäärässä. Aikaa direktiivin soveltamiseen jäi vähän, ja työtä on ollut paljon, Väisänen sanoo. Myös tulevaisuudessa tekemistä riittää. Joudumme esimerkiksi raportoimaan vuosittain komissiolle tuloksista. Aikaisemmin raportteja toimitettiin neljän vuoden välein. Yhtenäinen raportointi kaikille jäsenmaille Puhakan mukaan tulosten raportointitapa muuttuu. Samalla kaikissa 28 jäsenmaassa siirrytään yhtenäiseen raportointiin. Onneksi meillä on valmiina välineet, joilla tietoa kerätään, Puhakka sanoo. Se tekee tilanteemme helpommaksi kuin monissa jäsenmaissa, joissa välineet eivät ole niin kehittyneet. Yhtenäinen raportointikäytäntö antaa mahdollisuuden seurata EU-tasolla, miten toimenpiteet vaikuttavat. Aiemmassa vapaaehtoisuuteen perustuvassa järjestelmässä erillistä valvontaa ei esimerkiksi energiakatselmuksille tarvittu, koska tarvittavat tiedot saatiin tukijärjestelmän kautta. Vastedes joudumme käyttämään viranomaisresursseja seurantaan, Puhakka pohtii. Jää myös nähtäväksi, millaisena uusi tilanne näyttäytyy yrityspuolella, jotka ovat tähän asti sitoutuneet energiatehokkuuden parantamiseen vapaaehtoisuuden kautta. Yhteisenä intressinä on toki se, etteivät velvoitteet aiheuta ylimääräisiä rasitteita yrityksissä. Entä tavallisen kansalaisen näkökulmasta, mikä muuttuu? Kansalaisille uudella lailla tuskin on arjessa näkyviä seurauksia, sillä toimet keskittyvät yrityksiin ja kuntiin, Puhakka sanoo. Miten tästä eteenpäin? Maailma ei tule koskaan valmiiksi, aina voi parantaa ja rimaa korottaa, Puhakka sanoo. Nykyinen direktiivi ja siitä kansallisesti säädetty energiatehokkuuslaki tähtää vuoteen 2020. Lisää on kuitenkin jo tulossa. Parhaillaan neuvotellaan vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteista ja toimista, joilla ne saavutetaan. Esimerkkejä sovelluskohteista Energiatehokkuusdirektiivi jakaantuu pariinkymmeneen artiklaan, joissa tarkastellaan energiansäästöä ja tarvittavia keinoja useista näkökulmista. Direktiivin soveltaminen kansalliseen lainsäädäntöön ratkesi neuvotteluvaiheessa, jossa siihen saatiin jäsenvaltioiden erot huomioon ottavia joustoja. Seuraavassa muutama esimerkki, miten direktiivin artiklat toteutuvat omassa toimeenpanossamme. Artikla 7 Artikla 7 edellyttää, että jokaisessa jäsenmaassa on energiatehokkuusvelvoitejärjestelmä. Direktiivissä lähdettiin alun perin siitä, että jäsenvaltioiden tulee ottaa käyttöön energiayhtiöiden velvoiteohjelmia, Heikki Väisänen sanoo. Niiden avulla olisi säästöjen aikaansaaminen ulkoistettu energiayhtiöille. Yhtiöiden velvollisuudeksi olisi tullut järjestää säästöä asiakkaittensa energiankäytöstä ja myös sen osoittaminen, että toimilla on saavutettu säästöjä. Neuvotteluvaiheen tuloksena artiklaan saatiin vaihtoehto, jonka mukaan jäsenvaltio voi käyttää myös muita toimia, edellyttäen, että niillä saadaan aikaan vastaavat säästöt. Suomessa artiklan säästövelvoite toteutetaan isolta osin energiatehokkuussopimuksilla. Ne kattavat vähintään puolet tarvittavista säästöistä, Väisänen sanoo. Esimerkiksi yksittäisestä säästöteknologiasta hän nostaa lämpöpumput, jotka tuottavat merkittäviä säästöjä. Toinen esimerkki on energiayhtiöiden toteuttamat asiak kaiden neuvontapalvelut, jotka ovat Suomessa kansainvälisesti hyvällä tasolla. Liikenteen osalta energiaverojen vaikutusten mukaan laskemisen hyväksytään osaksi säästötavoitetta. Artikla 8 Suomessa on tehty vapaaehtoisuuteen perustuvia energiakatselmuksia vuodesta 1994. Yritykset ja kunnat ovat saaneet tukea katselmusten tekemiseen, Väisänen kertoo. Katselmuksia on tehty vuosittain 400 500. Tukea on annettu kaikille yrityskoosta riippumatta. Nyt tilanne muuttuu siten, että suurille yrityksille (karkeasti yli 250 työntekijän yrityksille) tulee pakollinen katselmusvelvoite. Lopullinen tulkinta, mitä täsmällisesti tarkoitetaan suurella yrityksellä, täsmentyy alkusyksyn aikana, Väisänen sanoo. Myös katselmusten kriteeristöön saadaan tarkennuksia lähiaikoina. Ensimmäinen pakollinen energiakatselmus on tehtävä 5.12.2015 mennessä. Sen jälkeen niitä tehdään neljän vuoden välein. Katselmuksista tulee nykyistä laajempia, koska tarkasteltavana on yrityksen koko energiankulutus. Pakollisissa katselmuksissa ei kuitenkaan mennä niin syvälle yksityiskohtiin kuin nykyisessä mallissa. Selkeä muutos on se, ettei pakollisille katselmuksille voida myöntää taloudellista tukea. Pk-yritysten näkökulmasta tilanne jatkuu nykyisellään. Ne ovat edelleen oikeutettuja tukeen. Direktiivissä korostuu vahvana halu edistää edelleen pk-yritysten energiakatselmuksia. Tämä on suomalaisten kannalta tervetullut linjaus, koska katselmustoiminta on meillä kunnossa ja siitä on saatu runsaasti hyviä kokemuksia. Osassa toimialoista on toki tarvetta lisätä panostuksia katselmusten lisäämiseen. Artikla 9 Suomessa on jo aiemman energiapalveludirektiivin mukaisesti määritelty, miten energiankulutusta mitataan ja mitä informaatioita laskuun kirjataan. Uutena kohtana direktiivissä oli kaukolämpötalojen lämmön huoneistokohtainen mittaus, Puhakka sanoo. Tämä olisi ollut toteutuessaan suuri muutos. VTT:n tekemä selvitys kuitenkin osoitti, ettei huoneistokohtainen mittaaminen ole kannattavaa. Investointikustannukset eivät kattaisi pienehköiksi jääviä säästöjä. Huoneistokohtaista mittausta ei sen vuoksi tarvitse ottaa meillä käyttöön. Suomessa rakennusten energiatehokkuus on jo nykyisten rakentamismääräysten ansios ta hyvällä tasolla. 11
Julkiset hankinnat Kiertotalouden mahdollisuudet Hollannissa kehitetään systemaattisesti valtiotasolla kiertotaloutta hankintojen kautta. TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN KUVA: Joan Prummel Hankintoja voidaan hyvin käyttää kannustimena vihreän kiertotalouden kehittämisessä, sanoi Joan Prummel seminaariesityksessään. Hollannin valtiovarainministeriön hankintapäällikkö Joan Prummel aloittaa Kestävien hankintojen vuosiseminaarissa esitelmänsä dramaattisella kalvolla. En ole Greenpeacen jäsen, tongin vain jätteitäni. Seminaarissa kuultiin, miten Hollannin valtio pyrkii edistämään hankintojensa kautta kierrätystä tai paremminkin kiertotaloutta. Maapallo ei riitä nykymenolla tarpeisiimme Jos jatkamme elämää nykyiseen malliin luonnonvaroja tuhlaten, tarvitsemme maailman yhdeksälle miljardille ihmiselle 3,5 maapallon raakaaineet. On opittava hyödyntämään käytettyjä materiaaleja, Prummel perustelee tavoitteen taustoja. Vuodesta 2013 on hallituksen virallisen politiikan mukaan maassa kehitetty kiertotalouden ymmärrystä ja käytäntöjä hankinnoissa. Hankintoja voidaan hyvin käyttää kannustimena vihreän kiertotalouden kehittämisessä. Resursseja ei kerta kaikkiaan kannata tuhlata. On myös toimittava omien puheiden mukaisesti, hän painottaa. Luotettavien laskelmien mukaan Hollannin julkisen sektorin on mahdollista tienata vuosittain seitsemän miljardia euroa ja luoda jopa 54 000 uutta työpaikkaa kierrätyksen ja uudelleen käytön avulla. Kierrättäminen lisää riippumattomuutta Meillä ei ole paljon omia raakaaineita. Kierrättäminen ja uudelleen käyttö lisäävät riippumattomuutta ulkoisista resursseista, kiertotalous auttaa siinä. Jotta tilanne muuttuisi, tarvitaan osto-käyttö-jäte-ajattelun tilalle ihan uudenlainen lähestymistapa. Kiertotaloudella tarkoitetaan hyvin suunniteltua taloutta, jossa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on mahdollisimman vähäistä. Oston ja käytön jälkeen on luotava uusiokäyttöä, kunnostamista, remontointia, uusiovalmistusta, korjaamista ja kierrätystä ja sitten käyttö, siis kiertotalous. Prummel toteaa myös, että kuntia ei voi velvoittaa mukaan. Olemme kuitenkin saaneet neljä suurinta kaupunkia Amsterdamin, Rotterdamin, Haagin ja Utrechtin osallistumaan tähän uuteen ajatteluun, hän kertoo. Hankkijat ja alihankkijat on koulutettava Prummel kertoo esimerkkejä, miten uusia menettelytapoja on onnistuttu luomaan. Valtiolla on Hollannissa kaikkiaan 150 000 työntekijää. Koulutamme hankintayksiköiden henkilökuntaa kiertotalouteen. Toimistoissa lajitellaan jätteet. Paperin kierrätys on vanha tuttu käytäntö, mutta nyt päätettiin erotella myös muovit, biojäte, kahvikupit ja sekajäte. Huonekalujen kierrätyksestä tehtiin tarjouskilpailu, mutta vain kaksi viidestä alihankkijasta jätti tarjouksen eivätkä nekään pystyneet varmistamaan uudelleen käyttöä. Nyt valtionhallinnolla on oma huonekalujen kierrätysvarasto. ICT-laitteiden kierrätys on itse asiassa tietoturvallisuuden vuoksi kaikkein vaikeinta. Oikeastaan vain yksi suomalaistaustainen firma Blanco on tiedossamme, joka varmistaa muistien luotettavan tyhjentämisen. 12
Julkiset hankinnat nen johtaja Markku Järvelä avatessaan Vaasassa järjestetyn tilaisuuden. Kevään ensimmäisen seminaarin isäntäkaupungin Joensuun kaupungininsinööri Ari Varosen mukaan aihe on pelkästään energiatehokkuusdirektiivin vaatimusten takia erittäin ajankohtainen. Kaikki ulkovalaistuksen omistajat joutuvat päättämään, millä ratkaisulla valaistuksesta saadaan riittävän energiatehokasta ja muiden valaistuksen tavoitteiden mukaisia. Valaistuksen kehittämisestä on edelleen hyvin paljon epätietoisuutta: tarvitaan lisää tietoa ja varmuutta toimenpiteiden valintaan. Katuvalaistuksen energiatehokkuuden parantamishankkeisiin sopii hyvin ESCO-palvelu. ESCO-hankkeissa ESCO-toimija ottaa kokonaisvastuun hankkeen toteutuksesta ja investointi rahoitetaan kokonaan tai osin palvelukauden aikaisilla säästöillä. ESCO-toimija takaa lupaamansa säästöt sopimuskaudelta sekä palvelun laadun pysyvyyden. Valaistushankkeissa laadun pysyvyyden takaaminen ja todentaminen on tärkeää, joten sii- Jyväskylä viitoittaa tietä tehokkaaseen ulkovalaistukseen Jyväskylä on saavuttanut noin 40 prosentin säästöt kaupungin ulkovalaistusverkon energiankulutuksessa. TEKSTI: Kirsi-Maaria Forssell KUVA: Juhana KOnttinen / Jyväskylän kaupunki J yväskylän kaupungin ratkaisuja ja hyviä kokemuksia on esitelty syksystä 2013 alkaen kunnille ja kaupungeille suunnatuissa seminaareissa Oulussa, Joensuussa, Vaasassa ja Jyväskylässä. Suuren suosion saaneisiin tilaisuuksiin on osallistunut 312 edustajaa yli 50 eri kunnasta ja kaupungista. EU:n EcoDesign-direktiivi velvoittaa kuntia mittaviin valaistusuudistuksiin lähivuosina. Katu- ja kaupunkivalaistuksessa on valtava säästöpotentiaali, mutta muutokset ovat käynnistyneet Suomen kunnissa hitaasti. Jyväskylässä on viime vuosina ponnisteltu valaistuksen saneeraamisen eteen, minkä ansiosta energiatehokkuusdirektiivin velvoittamat muutokset ovat toteutuneet alle tavoiteajan ja sähköä on säästynyt vuosittain jopa kuusi miljoonaa kilowattituntia. Kaupungeilla on samat haasteet ulkovalaistuksessa ja talous ohjaa ratkaisuja. Vaasassa on vielä lamppujen vaihdossa savottaa, sen lisäksi on hyvä miettiä valon esteettistä puolta. Valo voi olla yksi vetovoimatekijä, ja Jyväskylä on tehnyt hyvää työtä tässä asiassa, totesi Vaasan kaupungin tekni- hen on hyvä kiinnittää erityistä huomiota tilaajan ja toimijan välisessä ESCO-sopimuksessa, korostaa johtava asiantuntija Pertti Koski Motiva Oy:stä. Energiansäästöön liittyvien kysymyksien lisäksi Jyväskylän Ulkovalaistuksen valistushankkeen järjestämissä seminaareissa on käyty vilkasta keskustelua muun muassa kaupunkivalaistuksen tulevaisuuden visoista sekä valaistuksen rakentamisen ja saneerauk sen mahdollisista rahoituskanavista sekä katuvalaistuksen elinkaarikustannuksista ja valaistuksen kilpailutuksen haasteista. Seminaarikiertueen aineistoihin voi tutustua hankkeen verkkosivuilla. Ulkovalaistuksen valistushankkeen tavoitteena on tukea Suomen kuntia ulkovalaistuksen muutoshaasteissa hyödyntämällä Jyväskylän kokemuksia ja tietotaitoa. Valistushanketta rahoittaa ELY-keskus, ja toteutuksessa ovat Jyväskylän lisäksi mukana Oulun, Joensuun ja Vaasan kaupungit sekä Kiinteistöliitto, Kuntaliitto sekä Suomen Valoteknillinen Seura. valonkaupunki.jyvaskyla.fi/projektit/seminaarikiertue Jyväskylän Lutakon puisto on valaistu ledivaloilla. 13
Resurssitehokkuus Käytännönläheistä vastuullisuustyötä avoimin Kemianteollisuuden kansainvälinen Responsible Care -ohjelma on teollisuuden pitkäikäisin ja tunnustetuin vapaaehtoinen ohjelma, joka tukee kestävää kehitystä. Responsible Care -ohjelmassa Suomessa on mukana 100 yritystä kemianteollisuuden eri toimialoilta. Näissä yrityksissä työskentelee yli 20 000 henkilöä. Tiedot kattavat yli 80 prosenttia kemianteollisuuden tuotannosta. Vastuullisuustyön etenemistä seurataan indikaattoreilla, jotka kattavat kemianteollisuuden koko toimintakentän. K ansainvälinen Responsible Care -ohjelma on jo 20 vuoden ajan ollut Suomessa kemian alan toiminta- ja ajattelumalli kestävän kehityksen kysymyksissä. Ohjelman on pitänyt elinvoimaisena sen jatkuva kehittyminen. Tuloksia on saavutettu järjestelmällisellä käytännön yhteistyöllä ja jakamalla parhaita käytäntöjä. Keskeistä on ollut suorituskyvyn jatkuva parantaminen. Tuloksia on seurattu systemaattisesti mittareilla, jotka kattavat kemianteollisuuden koko toimintakentän. Aikaansaannoksia ei kuitenkaan jäädä ihailemaan, vaan työ kokonaisvaltaisen vastuullisuuden saralla jatkuu. Se työ tehdään tekemällä, ei julistamalla. Takana pitkäjänteinen ja globaali kehitystyö Alussa vastuullisuustyön pääpaino oli tuotannon päästöjen vähentämisessä. 2010-luvulle tultaessa keskiössä ovat luonnonvarojen kestävä käyttö, energia- ja materiaalitehokas sekä turvallinen tuotanto ja hyvinvoiva henkilöstö, vastuu tuotteesta koko elinkaaren ajan sekä avoin sidosryhmäyhteistyö. Erityisesti kemianteollisuus koettiin länsimaissa haittoja aiheuttavana teollisuudenalana 1970- ja 1980-luvuilla. Kantapään kautta opimme, että selittely ei auta. Oli tartuttava toimeen, kertoo emeritusjohtaja Aimo Kastinen ohjelman käyttöönoton alkuajoista. Länsi-Euroopassa kemianteollisuuden järjestö Cefic oli aktiivinen toimija. Aimo Kastinen toimi Kemianteollisuus ry:n Ympäristö-, terveys- ja turvallisuussektorin johtajana jo 1990-luvun alussa, jolloin Responsible Care-ohjelma lanseerattiin Suomessa. Me osallistuimme järjestön kokouksiin, joissa ohjelma ja sen perusteet tulivat tutuiksi. Teimme rohkeasti Suomen oloihin soveltuvan ohjelman ja painotimme ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden mittaamista ja mittaustulosten systemaattista seuraamista jatkuvan parantamisen konkretisoimiseksi. Monissa muissa maissa tämä osa-alue tuli käyttöön paljon myöhemmin, Kastinen kertoo. Jatkuvasti kehittyvä ei sammaloidu Jämähtäminen ei kuulu suomalaisen ohjelman sanavarastoon, vaan sen vahvuus on systemaattinen kehitystyö. Ohjelmaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan vastuullisuustyön haasteita. Kun ne muuttuvat, niin muuttuvat myös ohjelman painopisteet. Pari vuotta sitten ohjelmaa ja sen painopistealueita tarkasteltiin perusteellisesti ja vuorovaikutuksessa sidosryhmien muiden muassa palkansaajajärjestöjen kanssa. Syntyi vahva näkemys siitä, miten kemianteollisuus Suomessa etenee kohti kestävää tulevaisuutta. TEKSTI: SARI KASTE KUVA: RODEO / Lehtikuva Edessä on paljon raakaa työtä. Jakamalla parhaita käytäntöjä, avoimella sidosryhmäyhteistyöllä, jokapäiväisillä arjen teoilla sekä luomalla kumppanuuksia, jotka auttavat luomaan yritysten käyttöön käytännön työkaluja, vievät kehitystä eteenpäin. Edelläkävijän osa on näyttää suuntaa, kertoo osastopäällikkö Sami Nikander Kemianteollisuus ry:stä. Energiatehokkuus tavoitteena Euroopan laajuisesti Energia on kemianteollisuudelle tärkeä raaka-aine. Alan osuus Suomen energiankulutuksesta on kahdeksan prosenttia. Energiatehokkuutta edistetään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kaksi kolmesta Responsible Care -ohjelman yrityksestä on mukana kansallisessa energiatehokkuussopimusjärjestelmässä. Kemianteollisuuden eurooppalaisen järjestön Ceficin (The European Chemical Industry Council) laatima energiatehokkuuteen painottuva kansainvälinen Care+ on muokattu Suomen oloja vastaavaksi. Ohjelma tarjoaa tietoa ja työkaluja, joiden avulla yritykset voivat arvioida ja parantaa omaa energiatehokkuuttaan. Tehostuneella energiankäytöllä on säästetty luonnonvaroja ja yritysten kannattavuus on parantunut. Samalla yritykset ovat oppineet hahmottamaan, miten investoinnit energiatehokkuuteen lisäävät tuottavuutta. Keväällä 2013 käynnistyi kemianteollisuuden yhteinen, Euroopan laajuinen SPiCE3-sektorihanke, jossa vaihdetaan hyviä käytäntöjä ja kehitetään yhteisiä työkaluja energiatehokkuuden kehittämiseksi. Suomessa hanketta vahvistetaan myös omaehtoisella teemaan keskittyvällä kummiverkostotoiminnalla. Ainutlaatuista tässä on se, että työ tehdään Euroopan laajuisesti. Hyviä käytäntöjä jatkojalostetaan työpajoissa 14
Resurssitehokkuus kortein Käytännön yhteistyö on tuottanut hyviä tuloksia. ja seminaareissa, joita Kemianteollisuus järjestää yhteistyössä Motivan kanssa. Teema kiteytyy seminaarista toiseen ja samalla myös tutustutaan seminaaripaikan energiatehokkuustyöhön, Sami Nikander kertoo. Hankkeen kolmannen seminaarin suunnittelu on käynnissä. Tarkoituksena on sukeltaa entistä syvemmälle energiatehokkuuteen ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen. Kemianteollisuus on aloitteellisella toiminnallaan noussut johtavaksi alan energiatehokkuuden edelläkävijäksi myös Euroopassa. Jokapäiväinen työ asian edistämiseksi käytännön tasolla SPiCE3-projektissa edesauttaa loistavasti myös Suomen Responsible Care -ohjelman tavoitteita, iloitsee Ceficin energia ja ilmastopolitiikan päällikkö Martina Beitke. Resurssitehokkuus nousee keskiöön Motiva Oy ja Kemianteollisuus ry toteuttivat vuonna 2013 yhteistyöhankkeen, jossa haettiin keinoja materiaalitehokkuuden edistämiseen. Ensimmäisenä toimialana Suomessa kemianteollisuudella on nyt käytettävissään toimialakohtaisia indikaattoreita, joilla voidaan seurata materiaalitehokkuuden kehitystä. Indikaattorit kerätään osana Responsible Care -ohjelman indikaattoreita. Kemianteollisuus onkin ensimmäinen toimiala Suomessa, joka räätälöi itselleen materiaalitehokkuuden indikaattorit. Tämä kuvastaa hyvin toimialan halua olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä kestävän kehityksen edistämisessä. Yrityksille on myös tarjolla hankkeessa pilotoitu materiaalikatselmusmalli. Uusi työkalu antaa mahdollisuuksia myös resurssitehokkuuden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun yritystasolla sekä valmiuden tuottaa tuoteketjutarkasteluun tarvittavia tietoja. www.kemianteollisuus.fi/fi/tietoaalasta/rc20/mika-responsible-care/ www.spice3.eu www.energiatehokkuussopimukset.fi 15
Rakentaminen ja asuminen Yhteinen näkemys lähes nollaenergiarakentamiseen Ympäristöministeriön, Rakennusteollisuus RT ry:n ja LVI-talotekniikkateollisuus ry:n käynnistämässä FInZEB-hankkeessa kiteytetään rakennusalan yhteinen näkemys siitä, mitä Suomessa tarkoitetaan EU:n edellyttämillä lähes nollaenergiarakennuksilla. TEKSTI: KIRSI-MAARIA FORSSELL Kuva: Kari Palsila / Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy F InZEB-hankkeessa määritellään, mille tasolle kansalliset energiatehokkuusvaatimukset eri rakennustyypeillä on asetettava. Tarkoitus on, että hankkeen tulokset vaikuttavat suoraan normiohjaukseen ja alan koulutukseen. Keväällä 2014 käynnistyneessä hankkeessa näkemyksiä ja määritelmiä sekä tietoa ja kokemuksia toteutuneista kohteista kootaan avoimissa työpajoissa, joita järjestetään neljä. Työpajojen tuottamat esitykset ovat kaikkien nähtävillä hankkeen verkkosivuilla. FInZEB-hankkeeseen osallistuu Suomen johtavia energiatehokkaan rakentamisen asiantuntijoita. Pääkonsulttina toimii Granlund Oy. Hankkeen on tarkoitus päättyä keväällä 2015. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) on edellyttänyt useita kansallisia ohjaustoimia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Niitä ovat olleet esimerkiksi uudis- ja korjausrakentamisen energiamääräykset sekä energiatodistuskäytäntö. Yhteisen hankkeen avulla saamme teollisuudelta tärkeää käytännönläheistä tietoa siitä, miten Suomessa kyetään tekemään järkevästi erittäin energiatehokkaita rakennuksia ja minkälaisia vaatimuksia niille on asetettava. Tarkoitus on myös vauhdittaa yrityksiä prosessien, menetelmien ja tuotteiden kehittämi- Pientalorakentajien kannattaa tutustua muiden rakentajien kokemuksiin Energiatehokaskoti.fisivustolla, jossa esitellään muun muassa kuvan talo Villa Isover. 16
Rakentaminen ja asuminen sorvin ääreltä Sirpa Mustonen viestintäpäällikkö Motiva Kuva: Virpi Mustonen seen, sanoo rakennusneuvos Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä, joka on yksi FInZEBhankkeen rahoittajista. Koska rakennukset ovat suurin yksittäinen energiankäyttäjä, EU:ssa siirrytään seuraavaksi lähes nollaenergiarakennuksiin, joiden vähäinen energiantarve katetaan lähinnä uusiutuvalla energialla. Näille ratkaisuille on myös EU:n laajuiset markkinat. Rakennusalaa kannustetaankin kehittämään, tutkimaan ja toteuttamaan mahdollisimman vähän energiaa kuluttavia rakennuksia kokemusten ja osaamisen kartuttamiseksi. Vuoden 2019 alusta lähtien kaikkien uusien viranomaisten käytössä olevien rakennusten on oltava lähes nolla-energiarakennuksia, ja vuoden 2021 alusta vaatimus koskee myös muita uusia rakennuksia. www.finzeb.fi Energiatehokas koti -hanke lähes nollaenergiarakentamista edistämässä Motivan Energiatehokas koti -hankkeen tavoitteena on edistää lähes nollaenergiatason pientalojen yleistymistä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaikki Suomeen rakennettavat pientalot olisivat lähes nollaenergiatasoa. Motivassa seurataankin tarkasti FIn- ZEB-hankkeen etenemistä. Energiatehokas koti -hankkeessa on mukana sekä energia-, rakennus- että talotekniikka-alan toimijoita. Pientalorakentajalle tuotettu Energiatehokaskoti.fi -sivusto kokoaa yhteen niin rakentamisen ratkaisut kuin hyvät kokemukset. Seurantakohteiden kautta saadaan erittäin energiatehokkaasta rakentamisesta tietoa niin hankkeen aikana kuin sen jälkeen: kohteista kerätään mittaustietoa sekä asukkaiden käyttökokemuksia ensimmäiset kaksi vuotta talon valmistumisen jälkeen. Energiatehokas koti -hankkeessa ovat mukana Energiateollisuus ry, Sähköinfo Oy, Öljyalan Palvelukeskus Oy, Aurinkosuojaus ry, Pientaloteollisuus PTT ry, RT Eristetuoteteollisuus ry, Lammi-Kivitalot Oy, Pohjolan Design-Talo Oy, Rautakesko Oy sekä Saint- Gobain Rakennustuotteet Oy. Hankkeen päärahoittaja on ympäristöministeriö. www.energiatehokaskoti.fi M+-lehti lukijoiden silmin Viestintäala ja erityisesti media ovat voimakkaassa murroksessa. Miten pärjää M+-lehti tässä myllerryksessä, kysyimme lukijoiltamme. Apuna oli Sales Questor Oy. Tutkimusta varten haastateltiin puhelimessa 75 lehden lukijaa huhtikuussa. Haastateltavat valittiin satunnaisesti tilaajarekisteristä. Lukijakuntamme on varsin miehinen (4/5). Yli puolet vastaajista on yli 50-vuotiaita, ja alle 40-vuotiaiden osuus on pieni. Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus korostuu vahvasti. Lehden koetaan menneen parempaan suuntaan viime vuosina, mutta lukijakunta on jakautunut kahtia: niihin joille lehden edustamat asiat olivat tärkeitä ja niihin, jotka suhtautuivat teemoihin ja koko lehteen melko välinpitämättömästi, mutta eivät silti kriittisesti. Tutkimuksen johtaja Ville Haikola kiteytti asian näin: Lehteä joko pidetään tärkeänä ja hyvänä tai sitten sillä on vain vähäinen merkitys ja asenne siihen on neutraali. Lehden yleisarvosana oli keskinkertainen 3,62 (1 5 asteikolla). Yhdeksän kymmenestä haluaa lehden mieluiten paperiversiona, tosin alle 50-vuotiaissa oli aavistuksen enemmän sähköistä versiota kannattavia kuin vanhemmissa. Yhden lehden lukemiseen arvioitiin käytettävän aikaa keskimäärin vain noin 13 minuuttia. Kotonaan lehteä lukevat käyttävät siihen selvästi töissä lukevia enemmän aikaa. Useampi kuin kaksi kolmesta sanoo lukevansa lehteä työpaikallaan, julkisella sektorilla työskentelevistä yli neljä viidestä. Positiivista sen sijaan oli, että joka toinen sanoo säilyttävänsä lehden ainakin seuraavaan numeroon ja lähes joka neljäs palaa siihen jossain vaiheessa. Keskimäärin yhtä lehteä lukee 2,7 henkilöä tilaaja mukaan lukien. Käytännön esimerkit energiatehokkuuden parantamisesta ovat selvästi toivotuin aihe, yli puolet haluaa lisätä niiden osuutta ja käytännössä juuri kukaan ei halua vähentää. Myös energiatehokkuussopimuksista ja -katselmuksista, sekä ajoneuvoista, henkilöautoista ja polttoaineista toivotaan enemmän sisältöä vastaisuudessa. Asiantunteva on ominaisuus, jonka kolme neljästä lukijasta liittää M+-lehteen. Noin joka toinen pitää lehteä myös puolueettomana ja luotettavana. Lehden jutuista myös keskustellaan kollegoiden tai tuttavien kanssa, sanoo reilu kolmannes. Onpa niitäkin, joiden omassa organisaatiossa jokin lehden juttu on johtanut tai edistänyt käytännön toimenpidettä. 17