1.0 Yleisä Toisoleuanvedossa kilpailija suoriaa häjaksoisesi mahdollisimman mona leuanveoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käössään ksi kilpailusuorius sekä asauloksen sauessa mahdollise uusinakierrokse samanpainoisille kilpailijoille sijoiuksisa 1-3. Kilpailijan ulos on hväksjen oisorisen lukumäärä. 2.0 Kilpailulisenssi ja -oikeus Voimassa oleva kilpailulisenssi on pakollinen kaikissa :n alaisissa kilpailuissa. Yleiseen ai veeraanisarjaan osallisuvan urheilijan kilpailulisenssi muodosuu anidopingsopimuksesa ja lisenssimaksusa. Anidopingsopimus ulee läheää allekirjoieuna :lle vähinään kolme kuukaua ennen kuin urheilija osallisuu ensimmäisä keraa kilpailuun. Vuouinen lisenssimaksu ulee olla makseuna viimeisään kilpailupäivänä. Poikien ai öjen sarjaan osallisuva urheilija voi lunasaa juniorilisenssin, joka on voimassa, kun lisenssihakemus on saapunu ja lisenssimaksu makseu. Lisenssin ä olla voimassa viimeisään kilpailupäivänä. siouuu noudaamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen anidopingsäännösöä. Kaikki :n kilpailuihin osallisuva urheilija ova Suomen Anidopingoimikunnan säännösen ja esausoiminnan alaisia. Suomen mesaruuskilpailuissa voiva kilpailla vain Suomen kansalaise. Muissa kilpailuissa voiva kilpailla mös muiden maiden kansalaise. 3.0 Punnius Kilpailuissa käeään sukupuoleen, painoon ja/ai ikään perusuvia luokka- ja sarjajakoja. Painoluokkaraja ova muooa asan ja alle. Punnius pää vähinään 30 minuuia ennen kunkin kilpailusarjan alkua. Punnius apahuu suljeuin ovin, ksi kilpailija kerrallaan punniushuoneessa. Kilpailija voi haluessaan kädä punniuksessa useia keroja punniusajan aikana, mikäli hänen painonsa ei ole kilpailusarjan painorajojen sisällä. Uusinapunniuksiin ei ole oikeua, jos/kun kilpailijan paino on kilpailusarjan painorajojen sisällä. Punniushekellä päällä on eninään alusvaaee. Paino määrieään 0,1 kilogramman arkkuudella. Yhdessä kilpailuapahumassa saa osallisua vain heen sarjaan. Kilpailusarjan vaihaminen ilmoiauumisajan päämisen jälkeen ei ole mahdollisa. Kilpailijalla ei ole oikeua saada ieoonsa muiden kilpailijoiden punnius- ja aloiuspainoja oimisijoila. Mikäli kilpailijalla on käsivarsien ädellisen ojenumisen esävä ruumiillinen vamma, hänen ä esiää oimisijoille lääkärinodisus vammasa punniuksen hedessä. Kilpailijan on punniuksen hedessä esieävä henkilöllissodisus. Esimerkki: 70,0 kg painava kilpailija kilpailee sarjassa 70 kg ja 70,1 kg painava kilpailija kilpailee sarjassa 80 kg. 4.0 Kilpailusarja Miehe Naise Miehe 40 v Miehe 50 v Miehe 60 v 60 kg (<= 60,0 kg), 70 kg (60,1-70,0 kg), 80 kg (70,1-80,0 kg), 90 kg (80,1-90,0 kg), 100 kg (90,1-100,0 kg), 110 kg (100,1-110,0 kg), +110 kg (>= 110,1 kg) 50 kg (<= 50,0 kg), 60 kg (50,1-60,0 kg), 70 kg (60,1-70,0 kg), +70 kg (>= 70,1 kg) 1/6
Miehe 70 v Naise 40 v Naise 50 v Naise 60 v Naise 70 v Poja 19 v Poja 15 v Poja 11 v Poja 7 v Tö 19 v Tö 15 v Tö 11 v Tö 7 v 70 kg (<= 70,0 kg), +70 kg (>= 70,1 kg) 50 kg (<= 50,0 kg), +50 kg (>= 50,1 kg) Miesen ja naisen ikäsarjoissa 40, 50, 60 ja 70 vuoa saa kilpailla aikaisinaan sinä vuonna, kun äää kseisen iän. Poikien ja öjen ikäsarjoissa 19, 15, 11 ja 7 vuoa saa kilpailla vielä sinä vuonna, kun äää kseinen iän. Miesen ja naisen leise sarja ova avoimia kaiken ikäisille. 5.0 Teline Telineen ä olla :n eukäeen hväksmiä. SM-kisoissa ja Suomen Cup -kilpailuissa elineen korkeus laiasa miauna on 260 cm ja veoalusan korkeus on säädeävissä kilpailijan haluamalle korkeudelle. Kaikissa kilpailuissa angon halkaisija on 28 mm ja leves 120 cm. Tanko on karhenneu, suora ja aipumaon. Tangossa ei saa olla eippauksia. Telineen eupuolella, angon verikaalilinjasa miauna 47,5 cm päässä on Liikerajoiin (esimerkiksi pleksiseinä), rajoiamassa kilpailijan heilumisliikeä eeen-aakse -suunnassa. 6.0 Vaaeus Miehe Naise Urheiluhousu, hihaon paia (olkapää ä näkä)/ilman paiaa, suka/avojaloin Urheiluhousu, hihaon paia (olkapää ä näkä), suka/avojaloin Käsissä ei saa käää sieiä, eippauksia eikä pihkaa. Ainu käsissä salliu aine on kisajärjesäjän arjoama magnesium. Pikäparaisen kilpailijoiden on uomarin pnnösä sidoava paransa kumilenkillä, hiuslenkillä ai muulla vasaavalla. Säänöjenvasainen varusus kilpailusuoriuksen aikana aiheuaa kilpailusuoriuksen hlkäämisen. 7.0 Toimina kilpailusuoriuksessa Kilpailija siir veoalusalle omalla kilpailuvuorollaan ja oimisija sääävä veoalusan korkeuden kilpailijan haluamalle korkeudelle. Yliuomarin anaman ROIKU -komennon jälkeen kilpailija oaa oeen angosa (8.0) ja siir vedon Ala-asenoon (9.1). Kun kilpailija on hväksävässä Ala-asennossa, Yliuomari anaa VEDÄ -komennon, jonka jälkeen kilpailija saa aloiaa Ylösveovaiheen (9.2) kohi Yläasenoa (9.3). Yläasennossa käään kilpailija palaa Alasmenovaiheen (9.4) kaua Ala-asenoon odoamaan seuraavaa VEDÄ -komenoa. Kun kilpailija irroaa oisen ai molemma käensä angosa, Yliuomari anaa SEIS -komennon, jolloin kilpailusuorius pää. Kilpailussa on ksi kilpailukierros. Tasaulokseen sijalle 1 päänee samanpainoise kilpailija suoriava lisäksi hden uusinakierroksen (12.3) kilpailun voiosa. Huomioia: Kilpailija saa aloiaa jokaisen oisoriksen vasa VEDÄ -komennon jälkeen. VEDÄ -komeno anneaan, kun knärnivele ova ojenuneina ja lukossa. Kilpailijan jalkojen ai lanion liikeä VEDÄ -komennon jälkeen ei ole rajau, mua nilkkojen risiasennon ä säilä. Veoliike saa nkähää alaspäin Ylösveovaiheen aikana, mua knärnivelen ädellinen ojenuminen ulkiaan kseisen oisoriksen päämiseksi ja ällöin kilpailijan on saaava uusi VEDÄ - komeno ennen seuraavaa oisorisä. 8.0 Oe angosa Kilpailija piää kiinni angosa kahdella kädellä, kääen joko vasaoea (kämmene kohi kilpailijaa), möäoea 2/6
(kämmene poispäin kilpailijasa) ai risioea (oisen käden kämmen kohi kilpailijaa ja oisen käden kämmen poispäin kilpailijasa). Oeleves on kilpailijan pääeävissä, angon leveden sallimissa rajoissa. Oea ei saa levenää eikä kavenaa kilpailusuoriuksen aikana. Purisusoea angosa saa korjaa, kunhan molemma käde säilävä koskeuksen ankoon. Kilpailusuorius pää, kun kilpailija irroaa oisen ai molemma käensä angosa. 9.0 Toisoleuanvedon vaihee 9.1 Ala-aseno Ala-asennossa: kilpailija roikkuu angossa molemma knärnivele äsin ojenuneina kilpailija koskeaa ainoasaan ankoa sormillaan ja kämmenillään kilpailijan jala ova risissä nilkkojen kohdala (oisen jalan nilkan euosa koskeaa oisen jalan nilkan akaosaa) 9.2 Ylösveovaihe Ylösveovaiheessa: kilpailija siir Ala-asennosa Yläasenoon kilpailijan jala ova risissä nilkkojen kohdala kilpailijan jala saava osua angon eupuolella olevaan Liikerajoiimeen, mua kilpailija ei saa oaa ukea ai vauhia Liikerajoiimesa, elineesä, laiasa ai muisa rakennelmisa 9.3 Yläaseno Yläasennossa: kilpailijan leuan kärki liää koko angon sekä ps- eä sivuaissuunnassa (kuva 1) sien, eä leuan kärki osoiaa elineen eupuola kohi kilpailijan jala ova risissä nilkkojen kohdala kilpailijan jala saava osua angon eupuolella olevaan Liikerajoiimeen, mua kilpailija ei saa oaa ukea ai vauhia Liikerajoiimesa, elineesä, laiasa ai muisa rakennelmisa kilpailijan knärpää eivä saa nousa angon läreunan läpuolelle 9.4 Alasmenovaihe Alasmenovaiheessa: kilpailija siir Yläasennosa Ala-asenoon kilpailijan jala saava osua angon eupuolella olevaan Liikerajoiimeen, mua kilpailija ei saa oaa ukea ai vauhia Liikerajoiimesa, elineesä, laiasa ai muisa rakennelmisa 10.0 Tuomarioimina Kilpailusuoriusa valvova Yliuomari, Jalkauomari ja Leukauomari. Toisoris on hväks, jos kukaan kolmesa uomarisa ei anna hlkäkseen johavaa ilmoiusa KÄDET, LEUKA, JALAT ai SEIS. 10.1 Yliuomari Yliuomari valvoo kilpailijan Ala-asenoa ja kilpailijan oea angosa koko kilpailusuoriuksen ajan. Yliuomari anaa ROIKU -komennon kilpailusuoriuksen alussa sekä VEDÄ -komennon aina, kun kilpailija on hväksävässä Ala-asennossa. Mikäli kilpailija aloiaa Ylösveovaiheen ennen Yliuomarin VEDÄ -komenoa, Yliuomari anaa KÄDET - ilmoiuksen, jolloin kseinen oisoris hläään. Ilmoiuksen saauaan kilpailija voi keskeää aloiamansa oisoriksen ja palaa akaisin Ala-asenoon odoamaan uua VEDÄ -komenoa. Mikäli kilpailijan oinen ai molemma käde iroava angosa, Yliuomari anaa SEIS -komennon, jolloin kilpailusuorius pää. Kännissä oleva oisoris hläään mikäli kilpailija on oeen iroamishekellä Ylösveovaiheessa ai Yläasennossa. 3/6
10.2 Jalkauomari Jalkauomari valvoo kilpailijan jalkoja koko kilpailusuoriuksen ajan. Mikäli kilpailijan jalkojen risiaseno purkauuu Ylösveovaiheessa ai Yläasennossa, Jalkauomari anaa JALAT -ilmoiuksen, jolloin kseinen oisoris hläään. Ilmoiuksen saauaan kilpailija voi keskeää aloiamansa oisoriksen ja palaa akaisin Ala-asenoon odoamaan uua VEDÄ -komenoa. Mikäli kilpailija oaa jaloillaan ukea ai vauhia Liikerajoiimesa, elineesä, laiasa ai muisa rakennelmisa Ylösveovaiheessa, Yläasennossa ai Alasmenovaiheessa, Jalkauomari anaa JALAT - ilmoiuksen, jolloin kseinen oisoris hläään. Ilmoiuksen saauaan kilpailija voi keskeää aloiamansa oisoriksen ja palaa akaisin Ala-asenoon odoamaan uua VEDÄ -komenoa. 10.3 Leukauomari Leukauomari valvoo kilpailijan leukaa Yläasennossa. Mikäli kilpailijan leuan kärki ei liä koko ankoa sekä ps- eä poikiaissuunnassa Yläasennossa, Leukauomari anaa LEUKA -ilmoiuksen, jolloin kseisen oisoris hläään. Ilmoiuksen saauaan kilpailija voi keskeää aloiamansa oisoriksen ja palaa akaisin Ala-asenoon odoamaan uua VEDÄ -komenoa. Mikäli kilpailijan oinen ai molemma knärpää nouseva angon läreunan läpuolelle Yläasennossa, Leukauomari anaa SEIS -komennon, jolloin kilpailusuorius pää ja kännissä oleva oisoris hläään. 10.4 Videoarkisus Mahdollisuuksien mukaan kaikki kilpailusuoriukse videoidaan kameralla, joka on sijoieu sien, eä kilpailijan lävaralo (eenkin leuka) ja anko näkvä kuvassa sivusuunnasa kilpailijan ollessa Yläasennossa. Mikäli Leukauomari ei varmasi ps havaisemaan liikö kilpailijan leuan kärki Yläasennossa koko angon sekä ps- eä poikiaissuunnassa, Leukauomari ja Yliuomari arkisava kilpailusuoriuksen videoalleneela. Tuomareiden lisäksi muilla henkilöillä ei ole oikeua ulla kasomaan allennea, vaan uomareille on aaava öskenelrauha. Videoalleneia käeään mös mahdollisissa proesiilaneissa. 10.5 Tuomarien komenno ja ilmoiukse ROIKU VEDÄ S SEIS S KÄDET S JALAT S Kilpailija saa oaa oeen angosa ja siirä vedon ala-asenoon. Kilpailija on hväksävässä Ala-asennossa. Kilpailija saa aloiaa Ylösveovaiheen. Kilpailijan oinen ai molemma käde ova irronnee angosa JA/TAI: kilpailijan oinen ai molemma knärpää ova noussee angon läreunan läpuolelle Yläasennossa. Kilpailusuorius pää. Mikäli kilpailija on komenohekellä Ylösveovaiheessa ai Yläasennossa, kännissä oleva oisoris hläään. Kilpailija on aloianu Ylösveovaiheen ennen VEDÄ -komenoa. Toisoris hläään, kilpailusuorius voi jakua. Kilpailija on oanu ukea ai vauhia Liikerajoiimesa, elineesä, laiasa ai muisa rakennelmisa Ylösveovaiheen, Yläasennon ai Alasmenovaiheen aikana, ja/ai: kilpailijan jalkojen risiaseno on purkauunu Ylösveovaiheen ai Yläasennon aikana. 4/6
LEUKA S Toisoris hläään, kilpailusuorius voi jakua. Kilpailijan leuan kärki ei ole Yläasennossa liän koko ankoa sekä ps- eä poikiaissuunnassa. Toisoris hläään, kilpailusuorius voi jakua. 11.0 Laskija Kilpailusuoriuksen oisorisen määrän laskee kaksi laskijaa. 11.1 Laskija I Laskija I laskee kilpailijan kaikki oisorikse. Toisorikseksi laskeaan kilpailijan siirminen Alaasennosa Ylösveovaiheeseen (knärnivele eivä enää ole ojenuneina). 11.2 Laskija II Laskija II laskee kilpailijan ne oisorikse, joka uomari ova KÄDET, LEUKA, JALAT ai SEIS -ilmoiuksella uominnee hläiksi. 12.0 Tulokse, sijoiukse ja ennäkse Virallisina kilpailuuloksina ja Suomen ennäksinä hväksään vain :n mönämissä kilpailuissa ja ennäskokeissa ehd ulokse. 12.1 Tulokse Kilpailijan ulos laskeaan vähenämällä (Laskija I:n ilmoiamasa) kaikkien oisorisen määräsä (Laskija II:n ilmoiama) hläjen oisorisen määrä. 12.2 Sijoiukse Kilpailun sijoiukse määrävä ulosen mukaan laskevassa järjesksessä. Tasaulokseen pääneisä kilpailijoisa painavampi sijoiuu ennen kevempää. Mikäli mös punniuspaino ova sama, jaeaan sijoius kilpailjoiden kesken, paisi jos kseessä on kilpailun voio. Tällöin suorieaan uusinakierros (12.3) 12.3 Uusinakierros Mikäli kilpailun parhaan uloksen ekee kaksi ai useampi samanpainoisa urheilijaa, suoriava kseise urheilija hden uusinakierroksen kilpailun voiosa. Uusinakierroksen ulos on ilaso- ja ennäskelpoinen, mua kseisen kilpailun ulokseksi kilpailijalle merkiään varsinaisen kilpailukierroksen ulos. Uusinakierros suorieaan samassa suoriusjärjesksessä kuin varsinainen kilpailukierros. Ennen uusinakierrosa kilpailijalle salliaan vähinään 30 minuuin auko edellisen kilpailusuoriuksen jälkeen. Mikäli mös uusinakierroksella parhaan uloksen jakaa kaksi ai useampi urheilijaa, jaeaan kilpailun voio heidän kesken. 12.4 Suomen ennäkse Jokaisen kilpailusarjan paras Suomen kansalaisen ekemä ulos ilasoidaan Suomen ennäkseksi. Mikäli parhaan uloksen on saavuanu kaksi ai useampi urheilijaa, SE-ulos on kilpailupainolaan painavimman nimissä. Mikäli mös kilpailupaino ova sama, jaeaan SE-ulos urheilijoiden kesken. Yleisen sarjojen SE-ilasoinnissa huomioidaan mös sekä nuoren sarjoissa eä veeraanisarjoissa ehd ulokse. Veeraanisarjojen SE-ilasoinnissa huomioidaan mös lemmissä ikäluokissa ehd ulokse. 5/6
13.0 Proesi Mikäli kilpailija haluaa ehdä proesin uomareiden pääöksisä, hänen ä maksaa 100 euron proesimaksu. Jos proesi hväksään, raha palaueaan. Muussa apauksessa proesimaksu jää kilpailun järjesäjälle. ################################################################# H l ä H v ä k s Kuva 1: Leuan kärjen ulee Yläasennossa olla vihreällä alueella (valkoisen psviivan oikealla puolella ja valkoisen vaakaviivan läpuolella). 6/6