Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2010



Samankaltaiset tiedostot
Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2011

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2008

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2007

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2008

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Ympäristöliiketoiminta 2010

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Teollisuuden varastotilasto

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Kaupan varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto

Henkilöstörahastot 2007

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Henkilöstörahastot 2008

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

Kaupan varastotilasto

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Teollisuuden varastotilasto

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Teollisuuden varastotilasto 2008, 4. vuosineljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Ammatillinen koulutus 2013

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Konkurssit. Konkurssien määrä väheni 13 prosenttia tammi marraskuussa , marraskuu

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Energian hankinta ja kulutus

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Kaupan varastotilasto

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Vireille pantujen konkurssien määrä väheni tammi helmikuussa 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Yliopistokoulutus 2010

Konkurssien määrä väheni tammi maaliskuussa 2010

Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Yliopistokoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Kotimaisia ja eurooppapatentteja yrityksille edellisvuotta vähemmän vuonna 2009

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen

Kaupan varastotilasto

Yliopistokoulutus 2009

Moottoriajoneuvokanta 2009

Ammatillinen koulutus 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2014

Energian hankinta ja kulutus

Patentointi Yritysten kotimainen patentointi laskussa

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Konkurssien määrä kasvoi 31 prosenttia tammi syyskuussa 2009

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Työpaikat Vaasassa

Ammatillinen koulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Koulutuksen talous 2008

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Kaupan varastotilasto

Ammatillinen koulutus 2010

Verot ja veronluonteiset maksut

Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Verot ja veronluonteiset maksut 2009

Verot ja veronluonteiset maksut

Ammatillinen koulutus 2009

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Teollisuuden ja kaupan varastotilasto

Ympäristöliiketoiminta 2009

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Ammattikorkeakoulukoulutus 2016

Yliopistokoulutus 2010

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Transkriptio:

Yritykset 2011 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2010 Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto kasvoi vuonna 2010 Suomessa sijaitsevien ulkomaisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 71 miljardia euroa vuonna 2010. Henkilöstöä näissä yrityksissä oli 215 000. Edellisvuoteen verrattuna liikevaihto kasvoi noin viisi prosenttia, kun taas henkilöstö pieneni saman verran. Henkilöstö pieneni erityisesti teollisuudessa ja hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuoreimpaan julkistukseen. Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihdon ja henkilöstön osuus Suomen yritystoiminnasta 2004 2010 Vain joka sadas Suomessa sijaitseva yritys on ulkomaisessa määräysvallassa. Kuitenkin näissä noin 2 950 yrityksessä työskentelee 15 prosenttia Suomen kaikkien yritysten henkilöstöstä. Vastaava osuus liikevaihdosta on vielä suurempi, noin 20 prosenttia. Ulkomaisten tytäryhtiöiden perimmäinen määräysvalta jakautuu noin 50 eri maahan. Lukumääräisesti suurin joukko ovat ruotsalaisyritykset, joita on noin 800 kappaletta. Seuraavaksi eniten on yhdysvaltalaisia ja saksalaisia yrityksiä, noin 450 ja 300 kappaletta. Vertailu koko Suomen yritystoimintaan perustuu yritysrekisterin vuositilastoon. Helsinki 25.11.2011 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Sisällys 1. Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi, kiinteistöalan pieneni...3 2. Ulkomaisten yritysten toiminta laajinta informaation ja viestinnän alalla...4 Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Ulkomaiset tytäryhtiöt maittain 2010...6 Liitetaulukko 2. Ulkomaiset tytäryhtiöt toimialoittain 2010...6 Kuviot Kuvio 1. Liikevaihdon muutos vuodesta 2009 vuoteen 2010...3 Kuvio 2. Suurimmat ulkomaisten yritysten liikevaihdon osuudet yritystoiminnasta vuonna 2010 (10 suurinta toimialaa)...4 Kuvio 3. Ulkomaisten yritysten määräysvallan jakautuminen maittain informaation ja viestinnän toimialalla vuonna 2010...5 Liitekuviot Liitekuvio 1. Ulkomaisten tytäryhtiöiden lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto maittain 2010 (viisi suurinta maata).7 Liitekuvio 2. Ulkomaisten tytäryhtiöiden lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto toimialoittain 2010 (viisi suurinta toimialaa)...7 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston laatuseloste...8 2

1. Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi, kiinteistöalan pieneni Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto kasvoi noin 3,5 miljardia euroa vuodesta 2009. Suurin tekijä kasvun taustalla oli tukku- ja vähittäiskauppa (mukaan lukien moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus), jonka liikevaihto kasvoi 1,8 miljardia euroa. Teollisuudessa toimivien tytäryhtiöiden liikevaihto kasvoi 0,6 miljardia euroa. Lähes yhtä suuri noin 0,4 miljardia euroa oli kasvu sekä kuljetuksen ja varastoinnin että sähkö-, kaasu-, lämpöhuolto- ja jäähdytysliiketoiminnan toimialoilla. Suurin suhteellinen liikevaihdon muutos tapahtui kaivostoiminnan ja louhinnan toimialalla (kuvio 1; mukana merkittävimmät toimialat). Vastaavasti kasvua tapahtui useimmilla toimialoilla. Liikevaihto pieneni suhteellisesti eniten kiinteistöalalla, muussa palvelutoiminnassa sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa. Kuvio 1. Liikevaihdon muutos vuodesta 2009 vuoteen 2010 3

2. Ulkomaisten yritysten toiminta laajinta informaation ja viestinnän alalla Suurimmillaan ulkomaisten yritysten toiminta on informaatio ja viestintä -toimialalla, noin 30 prosenttia toimialan koko yritystoiminnasta. Kuviossa 2 tarkastellaan kymmentä toimialaa, joilla ulkomaisten yritysten liikevaihdon osuus toimialan kokonaisliikevaihdosta on suurin. Kuvio 2. Suurimmat ulkomaisten yritysten liikevaihdon osuudet yritystoiminnasta vuonna 2010 (10 suurinta toimialaa) Informaation ja viestinnän alalla toimi 228 ulkomaista tytäryhtiötä vuonna 2010. Näistä puolet oli sellaisia, joiden perimmäistä määräysvaltaa käyttävä taho sijaitsi joko Yhdysvalloissa tai Ruotsissa (kuvio 3). Joukossa oli myös paljon britannialaisia, ranskalaisia ja saksalaisia yrityksiä. Toimialan yritysten määräysvalta jakautui kaiken kaikkiaan 23 maan välillä. 4

Kuvio 3. Ulkomaisten yritysten määräysvallan jakautuminen maittain informaation ja viestinnän toimialalla vuonna 2010 5

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Ulkomaiset tytäryhtiöt maittain 2010 Maa Yhtiöiden lukumäärä Henkilöstö Liikevaihto (milj. euroa) Ruotsi 792 73 633 16 007 Yhdysvallat (USA) 441 24 371 9 209 Saksa 294 15 174 7 520 Britannia 252 16 768 7 256 Sveitsi 94 11 746 4 185 Japani 79 6 719 4 121 Ranska 141 13 940 3 764 Venäjä 39 1 114 3 370 Alankomaat 112 8 228 2 913 Tanska 174 10 342 2 906 Norja 111 4 384 1 896 Italia 43 3 299 1 142 Luxemburg 81 4 137 855 Itävalta 19 1 639 591 Irlanti 20 1 228 522 Viro 42 1 976 497 Belgia 27 733 191 Muu 178 15 145 3 976 Yhteensä 2 939 214 575 70 921 Liitetaulukko 2. Ulkomaiset tytäryhtiöt toimialoittain 2010 Toimiala Yhtiöiden lukumäärä Henkilöstö Liikevaihto (milj. euroa) Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 1 066 42 754 27 954 Teollisuus 442 64 286 22 419 Informaatio ja viestintä 230 20 846 5 028 Kuljetus ja varastointi 160 11 897 3 519 Rakentaminen 83 12 721 2 694 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 119 22 647 2 349 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 274 12 186 2 103 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 19 581 1 404 Terveys- ja sosiaalipalvelut 31 5 484 499 Kiinteistöalan toiminta 324 411 446 Muu 191 20 762 2 506 Yhteensä 2 939 214 575 70 921 6

Liitekuviot Liitekuvio 1. Ulkomaisten tytäryhtiöiden lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto maittain 2010 (viisi suurinta maata) Liitekuvio 2. Ulkomaisten tytäryhtiöiden lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto toimialoittain 2010 (viisi suurinta toimialaa) G = Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, C = Teollisuus, J = Informaatio ja viestintä, H = Kuljetus ja varastointi, F = Rakentaminen 7

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston tuottaa ja rahoittaa Tilastokeskus. Tilasto kuvaa Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden toimintaa (Inward statistics on foreign affiliates, Inward FATS). Tilastointi perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (N:o 716/2007), joka on tullut voimaan heinäkuussa 2007. Asetuksen mukaisesti yritys on ulkomainen tytäryhtiö, mikäli siinä perimmäistä määräysvaltaa käyttävä taho sijaitsee Suomen ulkopuolella. Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilastoinnista on myös Eurostatin laatima suositusmanuaali (Recommendations manual on the production of foreign affiliates statistics (FATS), 2009), joka sisältää tarkennuksia koskien muun muassa tilastoitavia muuttujia ja aluejaotteluita. Tilaston tavoitteena on tunnistaa kaikki Suomessa toimivat ulkomaiset tytäryhtiöt sekä ne tahot, jotka käyttävät perimmäistä määräysvaltaa. Lisäksi tilastossa määritetään määräysvaltaa käyttävien tahojen kotimaa. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin liitetään Tilastokeskuksen muista aineistoista yksikkökohtaisia ominaisuustietoja, kuten liikevaihto ja henkilöstön määrä. Tiedot kuvaavat maailmanlaajuista verkottumista, joka on osa globalisaatiota. Lisäksi tietoja käytetään apuna kuvattaessa Suomessa toimivien yritysten omistusrakennetta ja arvioitaessa niiden houkuttelevuutta ulkomaisille yrityksille tai muille instituutioille. 1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset Tilaston keskeiset käsitteet löytyvät tilaston internet-sivulta kohdasta Käsitteet ja määritelmät. Tilastossa käytetyt luokitukset ovat maaluokitus (kaikki maat) ja toimialaluokitus (TOL 2008). 1.3 Lait ja asetukset Tilastointi perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (N:o 716/2007), joka on tullut voimaan heinäkuussa 2007. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston kehikkona käytetään Tilastokeskuksen yritysrekisteriä, joka kuvaa kattavasti Suomessa toimivien yritysten rakennetta ja toimintaa. Tilastokeskuksen konsernirekisteri sisältää omistus- ja määräysvaltatietoja konserneista, mutta kattavia tietoja kaikkien yritysten ulkomaisesta omistuksesta ja/tai määräysvallasta ei hallinnollisista aineistoista ole saatavilla. Tämän takia tietoja yhdistellään eri lähteistä. Määräysvaltatietoja päivitetään seuraamalla talousuutisointia (muun muassa yrityskauppoja), yritysten internet-sivuja ja vuosikertomuksia. Tilaston tietojen päivittämisessä käytetään apuna myös Suomen Pankin sekä Kauppaja teollisuusministeriön alaisen Invest in Finlandin ja suurlähetystöjen hallinnollisia aineistoja. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilasto muodostaa kattavan kokonaisaineiston. Tilaston luotettavuuteen vaikuttaa erityisesti ongelmat perimmäisen ulkomaisen määräysvaltaa käyttävän instituution määrittämisessä. Ketjuuntuneet omistukset, määräysvallan irrottaminen omistuksesta ja erilaiset yhteis- ja osaomistukset hankaloittavat perimmäistä määräysvaltaa käyttävän instituution määrittämistä. Lisäksi instituution kotimaata ei ole aina mahdollista yksiselitteisesti määrittää. Määräysvallan havaitseminen on hankalaa erityisesti pienten yritysten tapauksessa. Tämä johtaa alipeittoon kyseisten yritysten osalta. Aggregaattitasolla alipeitto vaikuttaa tilaston yritysten lukumäärään, mutta ei niinkään ominaisuustietoihin. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkaistaan kerran vuodessa. Tiedot ulkomaisesta perimmäisestä määräysvallasta ja sitä käyttävästä tahosta perustuvat asetuksen mukaisesti pääsääntöisesti kalenterivuoden viimeisen päivän tilanteeseen. Muut ominaisuustiedot kuvaavat yritysten tilikausien mukaisesti tyypillisesti vuoden mittaista ajanjaksoa. 8

Julkaistavat tiedot ovat lopullisia ja ennakkotietoja ei julkaista. Tiedot julkaistaan yritysrekisterin vuositilaston julkistamisen yhteydessä noin yksitoista kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Julkistamiskalenterin verkko-osoite on http://www.stat.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston omilla internet-sivuilla julkaistaan sekä maittaisia että toimialoittaisia tietoja. Alueittaisia tietoja ei julkaista. Tilastoon liittyen tehdään myös erityisselvityksiä asiakkaiden pyynnöstä ja tiedot toimitetaan Tilastokeskuksessa olevaan tutkimuslaboratorioon. Laboratorion sähköpostiosoite on tutkijapalvelut@tilastokeskus.fi. Lisäksi aggregoidut tiedot toimitetaan Eurostatille ja OECD:lle. Molemmat organisaatiot julkaisevat tilaston tietoja useissa sekä paino- että internet-julkaisuissa. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilastoon kuuluvat asetuksen mukaisesti Suomessa sijaitsevat ulkomaalaiset tytäryhtiöt, jotka ovat toiminnassa vuoden viimeisenä päivänä ja joilla on ollut tarkasteluvuonna taloudellista toimintaa. Yritysjoukosta on poistettu julkiset viranomaiset, julkisoikeudelliset, uskonnolliset ja ulkomaiset yhteisöt. Vertailukelpoiset tiedot ovat olemassa vuodesta 2004 lähtien. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilasto on pitkälti yhtenevä ja vertailukelpoinen yritysrekisterin kanssa, koska sitä käytetään tilaston kehikkona. Vastaavasti tilasto ei ole vertailukelpoinen tilinpäätöstilaston kanssa, koska kyseisessä tilastossa yrityksille on asetettu kokorajoitteita. 9

Yritykset 2011 Lisätietoja Teemu Oinonen (09) 1734 2634 Tero Luhtala (09) 1734 3327 Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds tytaryhtiot@tilastokeskus.fi http://tilastokeskus.fi/til/ulkoy/index.html Lähde: Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2010, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 2 C 00022 TILASTOKESKUS puh. (09) 1734 2011 faksi (09) 1734 2500 myynti@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1797 9552 (pdf)