Aineeton omaisuus Keksintösäätiö, IP-tiimi Martti Mikkola Katariina Muhonen 14.10.2011 Copyright IP-tiimi, Keksintösäätiö 2011 1
Immateriaalioikeudet (IPR) - hyvä tapa suojata osaamista IMMATERIAALIOIKEUDET TEKIJÄNOIKEUDET Varsinainen tekijänoikeus Tekijänoikeuden lähioikeus TEOLLISOIKEUDET toiminimi patentti hyödyllisyysmalli IPR: Intellectual Property Rights LIIKESALAISUUS VERKKOTUNNUS mallisuoja tavaramerkki 2
Suojamuoto Käyttötarkoitus Voimassaoloaika Patentti Suojaa tuotteen, laitteen tai menetelmän 20 v., joissakin tapauksissa 25 v. Hyödyllisyysmalli Suojaa tuotteen tai laitteen 10 v. (4+4+2) Tavaramerkki Keino erottua markkinoilla Ikuinen, uudistaminen 10 vuoden välein Mallioikeus Suojaa tuotteen ulkomuodon 25 v. (5+5+5+5+5) Toiminimi Suojaa yrityksen nimen Ikuinen, jos yritys toimii Tekijänoikeus Liikesalaisuus Suojaa teoksen Suojaa tiedon, jolla taloudellista merkitystä Elinikä + 70 vuotta Kunnes tulee julkiseksi 3
Tekijänoikeudesta 4
Tekijänoikeudesta 1/2 Ei rekisteröintiä, ilmainen. Voimassa 70v tekijän kuolinvuoden lopusta. Tekijänoikeus syntyy TEKIJÄLLE, joka on aina luonnollinen henkilö. Oikeustoimikelpoisuutta ei vaadita, lapsenkin teos saa suojaa. Yrityksillä on vain siirtyneitä oikeuksia. Oikeudet siirtyvät sopimuksin, esim. kauppasopimus, työsopimus, kustannussopimus Työsuhdetekijänoikeutta ei ole, poikkeuksena tietokoneohjelmat, 40 b Vain teos saa suojaa tekijänoikeudesta, joten teoskynnyksen pitää ylittyä. Teos on itsenäisen luomistyön tulos. Se on: kirjallinen tai taiteellinen eli voi olla lähes mikä vain. Taiteellista laatua ei edellytetä. Kartta, tietokoneohjelma tai käyttöohje voivat hyvin olla teoksia. 5
Tekijänoikeudesta 2/2 Teos ja teoksen kappale ovat eri asioita. Kappaleen ostaminen ei anna oikeutta teokseen. Tekijänoikeus ei suojaa ideaa, aihetta, menetelmää, periaatetta, tieteellistä löytöä, teoriaa, tutkimustulosta. Tekijänoikeus suojaa teoksen saaman muodon, ei sen ideaa. Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin Eli tekijänoikeus tuottaa yksinoikeuden taloudelliseen hyödyntämiseen. Tekijänoikeus tuottaa myös moraalisia oikeuksia: Tekijä on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Sitä ei myöskään saa muuttaa tai saattaa yleisön saataviin tekijää loukkaavalla tavalla. Näitä kutsutaan isyys- ja respektioikeuksiksi. 6
Erilaisia teoksia Käännös. Muunnelma. Lupa alkuperäiseltä tekijä tarvitaan, mutta esim. kääntäjälle syntyy tekijänoikeus omaan käännökseensä. Lupa käännöksen hyödyntämiseen tarvitaan sekä kirjailijalta että kääntäjältä. Muunnelma: Esim. kirjasta näytelmä, josta elokuva, josta peli Kokoomateos. Esim. artikkeleista koottu kirja. Jokaisella kirjoittajalla on oikeus omaan artikkeliinsa, kokoajalla oikeus kokonaisuuteen. Yhteisteos. Eri tekijöitä ei voi erottaa, yhteinen tekijänoikeus. Yhteen liitetty teos. Esim. kuvakirja. Kirjoittajalla ja kuvittajalla on molemmilla erillinen tekijänoikeus teokseensa. 7
Tekijänoikeuden rajoituksia 1/2 Rajoitussäännökset, ei-kaupallinen käyttö Opetus, tutkimus Vammaiset Kappaleen valmistuksen tilapäisyys Rajoituslajit Vapaa käyttöoikeus. Ei lupaa, ei korvausta. Pakkolisenssi. Ei lupaa, korvaus. Sopimuslisenssi. Valtuutus? Yksilöllinen korvaus? Valmistaminen YKSITYISEEN käyttöön Julkistettu teos Muutama kappale Ei mm. tietokoneohjelma, tietokanta, rakennusteos. Kasettimaksu 8
Tekijänoikeuden rajoituksia 2/2 Sopimuslisenssi Kollektiivilupa, esim. valokopiointi, radiosoitto. Sitaatti Julkistetusta teoksesta hyvän tavan mukaisesti tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Vapaa käyttöoikeus. Oikeuden sammuminen Tekijän suostumuksella luovutetut kappaleet saa esim. myydä edelleen tai näyttää julkisesti. Vapaa teos: Lait, viranomaispäätökset, valtiosopimukset. 9
Tekijänoikeuslaissa suojatut lähioikeudet ja tietokannan suoja Lähioikeus 50 v. tallentamisvuoden päättymisestä. Esittävä taiteilija 50 v. -> 70 v. Folkloren esittäminen 25 v. Äänitetuottaja, elokuvatuottaja Radio- ja televisiolähetys Valokuva. Suojattu aina, vaikka ei ylittäisi teoskynnystä. Tietokanta, luettelo 15 v. valmistamisesta tai yleisön saataville saattamisesta Sanomalehtitiedotussuoja 12 h. Mutta 25 b 2 mom ja 48 5 mom: Uutislähetyksissä saa käyttää otteita yleisöä suuresti kiinnostavasta tapahtumasta tehtyjä uutisraportteja varten. 10
Tekijänoikeusjärjestöt www.kopiosto.fi tekijöiden, kustantajien ja esittävien taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö www.teosto.fi säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien tekijänoikeusjärjestö www.gramex.fi muusikoita ja äänitetuottajia edustava musiikkialan tekijänoikeusjärjestö www.sanasto.fi kirjailijoiden ja kääntäjien valtakunnallinen tekijänoikeusjärjestö www.kuvastory.fi Kuvasto myöntää asiakkaan puolesta tekijänoikeuslain vaatiman käyttöluvan, perii käytöstä korvauksia ja antaa tarvittaessa oikeudellista apua kuvataiteilija-asiakkailleen www.tuotos.fi Tuotoksen tehtäviin kuuluu sopia av-tallenteiden käytöstä tuottajien puolesta silloin, jos tallennekohtainen sopiminen on epätarkoituksenmukaista tai vaikeaa. 11
Tekijänoikeuslinkkejä Tekijänoikeuslaki ja kansainväliset sopimukset www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 Opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeussivut www.minedu.fi Sopimusmallit: http://www.minedu.fi/opm/koulutus/artikkelit/koulutuksen_ja_tutkimuksen_tiet oyhteiskunta/sopimusmallit.html IPR University Center http://www.iprinfo.com/ 12
Tekijänoikeuteen liittyviä järjestöjä ja linkkejä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry. Sen tehtäviin kuuluu tiedotuksen ohella tekijänoikeuspiratismin vastainen työ. www.antipiracy.fi Suomen antipiratismiyhdistys www.facg.fi Tulli www.tulli.fi Suomen tekijänoikeudellinen yhdistys ry Toimii tekijänoikeuden alan yleisenä keskustelufoorumina. Yhdistyksen piirissä toimii Tekijänoikeusinstituutti, joka julkaisee tekijänoikeutta koskevia selvityksiä ja muuta aineistoa. Tekijänoikeudellisen yhdistyksen alaisuudessa toimiva Tekijänoikeuden tietokeskus on tekijänoikeuden alan erikoiskirjasto, johon on koottuna keskeinen tekijänoikeuskirjallisuus. Sopimaton menettely liiketoiminnassa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19781061 Klassikot netissä www.gutenberg.org 13
Creative Commons www.creativecommons.fi Creative Commons on ei-kaupallinen hanke. Kaikki Suomen ja kansainvälisen Creative Commonsin www-sivuston palvelut ovat ilmaisia. Creative Commons on lisenssijärjestelmä, joka mahdollistaa tekijöille yksinkertaisen tavan määrätä teosten käyttämisestä erityisesti sähköisessä ympäristössä. Creative Commons palvelee tekijöiden ja teosten käyttäjien etuja. Järjestelmä madaltaa markkinoille tulemisen kynnystä ja synnyttää tervettä kilpailua. 14
Ohjelmaformaatit Ohjelmaformaatit - kokonaisuus, joka käsittää tekijänoikeudella suojattua materiaalia. Esim. TV-formaatin tekijänoikeuksista, tekijänoikeusneuvosto: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/tekijaenoikeus/tekijaenoikeusn euvosto/tekijaenoikeusneuvoston_lausunnot/2006/liitteet/tn_2006-3_edi.pdf 15
Mikä patentti on? kohdistuu keksintöön millä tahansa tekniikan alalla yksinoikeus keksinnön ammattimaiseen hyödyntämiseen keksintö on uusi laite, uusi menetelmä tai uusi käyttökohde Suomea koskevan patentin myöntää PRH tai EPO Patenttien myöntämistä säätelevät patenttilaki (PatL) patenttiasetus (PatA) patenttimääräykset (PatM) kansainväliset sopimukset 16
Jos keksintö on vasta idea, se ei ole patentoitavissa: keksintö on vasta idea (esim. idea tuolista, joka helpottaa siitä nousemista) idea ei ole patentoitavissa, vaan sen konkreettinen toteutus 17
Keksintö on patentoitavissa, jos se on: uusi (novelty) sitä ei saa julkaista ennen! keksinnöllinen eli olennaisesti tunnetusta tekniikasta eroava (inventive step) teollisesti käyttökelpoinen (industrial applicability) 18
Prosessi: Patentti Patenttihakemus nnnnnnnn nnnnnn nnnnnnnn nnnnnnnn kkkkkkk nnnnnn nnnnnnnn nnnnnn uuuuuu kkkkkkk nnnnnnnn nnnnnn kkkkkkk uuuuuu nnnnnn kkkkkkk uuuuuu kkkkkkk uuuuuu uuuuuu PRH Tutkitaan uutuus, keksinnöllisyys ja teollinen käyttökelpoisuus. Hakemus julkiseksi 18 kk kuluttua. tuomalla faksaamalla postittamalla online Hakemisen avuksi patenttiasiamies? Hakemus jää sillensä tai hylätään Patentti-informaatio julkaisuja (julkaisu on myönnetty patentti tai julkiseksi tullut hakemus) rekisteritietoja voimassaolotietoja patenttilehtiä yms. 19
Kotimaiset patenttihakemukset 2000-2005 537 kpl 10,4 % oli radikaaleja ratkaisuja 11 775 23 % jäi silleen 33,2 % törmäsi uutuuden esteeseen 89,6 % löysi saman ongelman muita ratkaisuja 4609 kpl Hakemukset 11 775 Myönnetyt patentit 5 144 (43,7 %)
Patentin kustannukset investointi! hakemusmaksu 450 (sähköinen 350 ) lisämaksu jokaisesta 10 ylittävästä patenttivaatimuksesta 40 julkaisumaksu 450 (350 ) vuosimaksut 3. vuodelta alkaen: 3.v 200, 20.v. 900, koko ajalta (20 v.) 8635 Muut kustannukset asiamiehen palkkiot käännöskustannukset oma työaika 21
Hakeminen ulkomailla milloin? kotimainen ensihakemus ensimmäinen välipäätös haetaan ulkomailla kotimainen ensihakemus tulee julkiseksi 0 6 8 12 18 aika kk etuoikeusvuosi 22
Prosessin eteneminen ulkomailla maakohtaiset hakemukset PCT - hakemus PCT - uutuustutkimus EP-hakemus PCT-patentoitavuustutkimus (ei pakollinen) 0 12 15 18 22 30 31 ensihakemus tulee julkiseksi 18kk aika kk 4 6 2 kymmeniä tuhansia kust. 4 10 12 20 200 kumul. Kustannukset 1000 eur 23
Suurin yksittäinen tietolähde Patentit ovat luotettavia asiakirjoja Patentit kuvaavat, miten tekninen ongelma ratkaistaan Useimmat patentit eivät ole enää voimassa, ts. 94% patenteissa kuvatuista ratkaisuista on vapaasti käytettävissä Patent literature Not effective 60 million documents Effective Effective but not reviewed 24
Patentit helposti netistä www.prh.fi 25
Mikä on tavaramerkki? Tavaramerkkilain 1 :n 1 momentti: Rekisteröinnillä saadaan yksinoikeus tavaramerkkiin erityiseksi tunnusmerkiksi myytäviksi tarjottavien tai muutoin elinkeinotoiminnassa liikkeeseen laskettavien tavaroiden erottamiseksi toisten tavaroista. Tavaramerkki on tavaran tai palvelun kaupallinen tunnus tuotteen erottamiseksi toisten vastaavista 26
Vanhin Suomessa yhä voimassa oleva suomalainen rekisteröinti Rek.nro 433 Luokka 30 Hak.pvm 13.11.1901 Rek.pvm 15.11.1901 27
Millainen tavaramerkki voi olla? Periaatteessa tavaramerkki voi olla mikä tahansa merkki, joka voidaan esittää graafisesti 28
Sanamerkki AASIN POTKU Rek.nro 213567 Haltija: Oy Lunapark Scandinavia Ltd. Luokka 30 SUN TEA Rek.nro 226167 Haltija: Unilever N.V. Luokka 30 29
Kirjainten ja numeroiden yhdistelmät 3M Rek.nro 60460 Haltija: 3M Company Luokat 1, 3, 5, 9-10, 16, 17, 24 Rek.nro 139033 Haltija: Victor Company of Japan Luokka 9 30
Merkki muodostuu numeroista 501 Rek.nro 103576 Haltija: Levi Strauss & Co. Luokka 25 4711 Rek.nro 33661 Haltija: Mülhens GMBH & Co. KG Luokka 3 31
Kuviomerkki / yhdistelmämerkki Rek.nro 72993 Haltija: Nike International Ltd. Luokka 25 Rek.nro 228895 Haltija: Finnair Oyj Luokat 37, 39, 41 32
Äänimerkki Rek.nro 136269 Haltija: HJEM-IS EUROPA A/S, Esbjerg, DK Luokat 30, 39 33
Tavaran ulkoasu Rek.nro 231754 Haltija: Fiskars Oyj Abp Luokka 8: kirveet Merkin värit ovat oranssi, musta ja harmaa HYVÄKSYTTY KÄYTTÖNÄYTÖLLÄ 34
Liikkuva merkki Merkki on liikkuva kuva, joka muodostuu neljästä kuvasta näytettynä peräjälkeen Rek.nro 230885 Haltija: Nokia Oyj Luokat 9, 38, 41 35
Yksittäinen väri Rek.nro 220696 Haltija: Oy Karl Fazer Ab Luokka 30: Suklaa Merkin väri on sininen, Pantone 280 C HYVÄKSYTTY KÄYTTÖNÄYTÖLLÄ 36
Rekisteröinnin esteet Erottamiskyvyttömyys Lain, järjestyksen tai hyvän tavan vastaisuus Harhaanjohtavuus Sukunimieste, muotokuva Taiteellisen teoksen nimi, tekijänoikeus ja mallioikeus Sekoitettavuus toisen tunnukseen 37
Tavaramerkin hakeminen ulkomailla Ulkomailla tavaramerkkisuojaa hakevalla on valittavanaan kolme eri vaihtoehtoa: Kansalliset rekisteröintijärjestelmät Yhteisön tavaramerkki eli koko Euroopan Unionin kattava järjestelmä. http://oami.europa.eu/ctmonline/requestmanager/en_searchbas ic?transition=start&source=login.html&language=en&application=ctmonline Madridin Pöytäkirjan mukainen rekisteröinti http://www.wipo.int/ipdl/en/madrid/search-simp.jsp 38
Iskulauserekisteri Iskulauseen omaisen ilmaisun suojaamiseen on kaksi vaihtoehtoa: - tavaramerkkihakemus (sanana ja/tai kuviomerkkinä) tai - iskulauserekisterin kautta (tämä on suomalaisen mainosalan käytäntö eikä virallinen rekisteröinti) http://www.iskulauserekisteri.fi 39
Mikä on mallioikeus? Teollisoikeuksien ryhmään kuuluva oikeudellinen suojamuoto, joka suojaa uutta muotoilua, ja joka saavutetaan mallin rekisteröimisellä Mallilla tarkoitetaan tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka ilmenee tuotteen tai sen koristelun piirteistä. Suojata voidaan konkreettinen, näköaisteilla havaittava kohde (esine tai sen osa) Suojalle ei aseteta mitään taiteellisuusvaatimuksia 40
Mallioikeusesimerkkejä Rek.nro: 23809 Haltija: Nokia Corporation Tavaranimike: Kommunikaattori 41
Mallioikeusesimerkkejä Hak.nro: M20050152 Haltija: Nokia Corporation Tavaranimike: käsipuhelimen näppäimet 42
Mallioikeusesimerkkejä Rek.nro: 23938 Haltija: Annette Tillander-Isoksela Tavaranimike: 1. Sormus, 2. Korun yksityiskohta-alue 43
Mallioikeusesimerkkejä Rek.nro: 23364 Haltija: Nokian Renkaat Oyj Tavaranimike: Ajoneuvon renkaan pinnoituspintakuvio 44
Rekisteröinnin edellytykset 1/2 a) Uutuus Mallin tulee olla uusi Mallia pidetään uutena, jos samanlainen malli ei ole tullut julkiseksi ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää (tai etuoikeuspäivää, jos haetaan suojaa ulkomailla) HUOM! Mallin ei Suomessa katsota tulleen julkiseksi, jos malli on 12 kk:n aikana ennen hakemuksen tekemispäivää / etuoikeuspäivää tullut julkiseksi seuraavista syistä: mallin luojan tai tämän antamien tietojen tai suorittamien toimenpiteiden nojalla kolmannen henkilön toimin (ns. grace period eli armonaika), tai mallin luojaan kohdistuneen väärinkäytöksen seurauksena 45
Rekisteröinnin edellytykset 2/2 b) Yksilöllisyys Mallin tulee olla yksilöllinen Mallia pidetään yksilöllisenä, jos asiaan perehtyneen käyttäjän siitä saama kokonaisvaikutelma eroaa ennen hakemuspäivää / etuoikeuspäivää tunnetuiksi tulleiden mallien kokonaisvaikutelmasta Yksilöllisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon mallin luojan vapaus mallin kehittelyssä Yksilöllisyys pitää sisällään etteivät aivan yksinkertaiset ja tavanomaiset (tuotteelle tunnusomaiset) mallit voi saada suojaa 46
Mallioikeussuojan hakeminen ulkomailla Ulkomailla mallioikeussuojaa voi hakea: Kansallinen rekisteröinti Yhteisömalli EU:n alueella http://oami.europa.eu/rcdonline/requestmanager?language=en Kansainvälinen rekisteröinti Haagin sopimukseen kuuluvissa maissa. Sopimukseen on liittynyt noin 30 maata, Suomi liittyy sopimukseen 1.5.2011 lähtien 47
Immateriaalijärjestelmä: eri suojausmenetelmät Muodollinen Patentti Tavaramerkki Mallioikeus Tekijänoikeus Muodolliset suojausmenetelmät Sopimukset esim. salassapito, kilpailukielto Rekrytointikielto, työsuhdekeksinnöt Omistus- ja käyttöoikeudet Sopimusperusteiset suojausmenetelmät Ei-muodolliset suojausmenetelmät Tietokantojen ja -verkkojen suojaus Tekninen suojaus Nopea innovaatiotahti Julkaiseminen Dokumentointi Salaus Tiedon käytön rajoitukset Tehtävien osittaminen Tehtävien kierrättäminen Tehokas tiedon jakaminen Henkilöstön sitouttaminen Luottamuksellisuus Asiakassuhteiden hoitaminen Ei-muodollinen 48
IP tarjoaa kilpailukykyä osaamista suojaamalla Suojaus mahdollistaa osaamisen onnistuneen kaupallistamisen 49
IP järjestelmä luo kilpailukykyä Suojaa! Toimialakohtaiset normit ja menettelytavat Valitse parhaiten sopivat tavat suojata Valitse sopivat suojamuodot, yhdistele niitä Tuotteen elinkaari ja suojaus eri vaiheissa 50
IP järjestelmä luo kilpailukykyä Valvo oikeuksiasi! Oikeuksista huolehtiminen Kopiointi, luvaton käyttö, piratismi Oma käyttö (lisensoinnissa) Sallittu käyttö Käytön seuranta (tarkastukset, markkinatutkimus) Voimassaoloajat 51
IP järjestelmä luo kilpailukykyä Vahvista ja hyödynnä! Yksinoikeuksien hyödyntäminen markkinoinnissa Segmentointimahdollisuudet (eri brändit) Imagon luominen, brändin arvon kasvattaminen 52
IP-järjestelmä luo kilpailukykyä Tuotteen ominaisuudet ja IP-oikeudet Markkinointi TAVARAMERKKI imago/brändi luotettavuus TUOTE Teknologia PATENTIT keksinnöllisyys turvallisuus ergonomia esteettisyys Muotoilu MALLISUOJA 53
IP-oikeuksia voi käyttää yhdessä ja erikseen! Korkki Patentoitu Pullo Rekisteröity 3D tavaramerkki Coca Cola Rekisteröity tavaramerkki Etiketti Copyright The Coca Cola Company Toiminimi 54
Brändin arvo (Arvo dollareissa) 80 000 000 000 Kymmenen arvokkainta brändiä 2006 70 000 000 000 60 000 000 000 50 000 000 000 40 000 000 000 30 000 000 000 20 000 000 000 10 000 000 000 0
Arvokkaimmat brändit / mrd $ 2008 2009 1. Coca-Cola 66,7 Coca-Cola 68,7 2. IBM 59,0 IBM 60,2 3. Microsoft 59,0 Microsoft 56,6 4. GE 53,1 GE 47,8 5. Nokia 35,9 Nokia 34,9 6. Toyota 34,1 Mc Donald s 32,3 7. Intel 31,3 Google 32,0 8. Mc Donald s 31,0 Toyota 31,3 9. Disney 29,3 Intel 30,6 10. Google 25,6 Disney 28,4 Lähde: BusinessWeek online 56
Arvokkaimmat brändit 2010 (Interbrand) 57
Arvokkaimmat brändit 2011 (BrandZ) 58
Brändistandardi ISO 10668 Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO julkaisi syyskuussa 2010 brändin arvonmääritystä koskevan standardin ISO 10668. Julkaistiin saman tien myös Suomen Standardisoimisliiton SFS-standardina SFS-ISO 10668 Brändin arvonmääritys. Vaatimukset brändin taloudellisen arvon määrittämiseen. 59
Kaupallistamisen perusvaihtoehdot Omien tuotteiden / palvelujen kehittäminen ja myynti Tuotteiden / palvelujen kehittäminen ja myynti käynnistämällä spin-off -yritys Yhteistyösopimuksen solmiminen IP- oikeuksien lisensointi Franchising IP- oikeuksien myynti (IP-oikeuksiin perustuvan) liiketoiminnan myynti 60
IP-oikeuksien lisensointi 61
Mikä on lisenssi? Lisenssinantajan ja lisenssinsaajan (lisenssin haltijan) välinen sopimus, jossa 1. Lisenssinantaja antaa lisenssinsaajalle oikeuden käyttää IPtään. 2. Lisenssinsaaja maksaa lisenssimaksuja tai rojaltia (tai muuta korvausta) lisenssinantajalle. 62
Mitä voidaan lisensoida? Kaikenlainen rekisteröity IP: patentit tavaramerkit jne. Myös rekisteröimätön IP, joka voidaan pitää salassa, esimerkiksi: Teknologia, tietotaito, yhdisteet, reseptit jne. Eli kaikenlainen tietotaito ja teknologia, joita ei voi suoraan kopioida olemassa olevista tuloksista / ratkaisuista / tuotteista. 63
Miksi pitäisi lisensoida? Ei omia resursseja (aikaa, rahaa, osaamista tai tahtoa) kaupallistamista varten. Kehitetty teknologia ei sovi liiketoimintastrategiaan. Lisensoinnin avulla varmat, välittömät tai nopeat tulovirrat. Lisensointitulot voivat olla varmempia kuin myyntitulot (jos kyseessä ennakkomaksu / kertakorvaus / kiinteä maksu). Lisensointitulot voivat mahdollistaa velkojen nopean takaisinmaksun. Lisensointi on hyvä vaihtoehto päästä uusille markkinoille. Myös siinä tilanteessa, että oma tuote ei sovi vientiin mutta muut (esim. ulkomaiset yritykset) voivat käyttää siihen sisältyvää teknologiaa. Konfliktin ratkaisutapa oikeudenloukkaustapauksissa. Lisensoinnin kautta mahdollista hyödyntää muiden kehittämää uutta teknologiaa (sisäänlisensointi, ristiinlisensointi). 64
Lisenssityypit Yksinomainen lisenssi Ainoastaan lisenssinsaaja ei edes lisenssinantaja saa käyttää kyseisiä IP-oikeuksia. Yksinoikeudella lisenssinantajan kanssa Ainoastaan lisenssinsaaja ja lisenssinantaja saavat käyttää IP-oikeuksia. Jaettu lisenssi Lisenssinantaja voi valita niin monta lisenssinsaajaa kuin haluaa. 65
Lisenssimaksut - esimerkkejä Myyntituloihin perustuvat rojaltit (=korvaukset) Laajalti käytössä oleva maksusopimus Rojaltin määrä voi olla kiinteä tai muuttuva Kannattaa sopia minimirojalti Alkumaksu + säännölliset rojaltit Lisenssisopimus astuu voimaan, kun alkumaksu maksetaan Säännölliset myyntituloihin perustuvat rojaltit Virstanpylväsmaksut / maksupostit (Milestone payments) Kiinteä rahasumma, joka maksetaan kun tietty tavoite saavutetaan (esim. viranomaisen hyväksyntä, prototyypin onnistunut testaus, tarjouksen hyväksyminen,...) Kiintiölisenssi (Quota license) (Kiinteä kappalemääriin perustuva) rojalti, perustuu myytyihin tai tehtyihin yksikköihin 66
Lisenssin ostaminen (sisäänlisensointi) Hyödyntää teknologiaa, joka on yritykselle uutta. Saadaan sellaista teknologiaa, joka olisi muuten saavuttamattomissa. Mahdollisuus yhdistää yrityksen omaa ja sisäänlisensoitua teknologiaa uusia ratkaisuja ja tuotteita varten. Mahdollisuus maantieteellisen yksinoikeuden saamiseksi yksinomaista lisenssiä koskevien sopimusten kautta. Mahdollista keskittyä kapeaan teknologian alaan tutkimus- ja kehitystyössä. Säästöt yrityksen omissa tutkimus- ja kehittämiskuluissa. Sisäänlisensointi vs. ristiinlisensointi? 67
Lisenssisopimuksessa (minimissään) sovittavat asiat 1 (2) Sopimuksen tarkoitus ja käytetyt termit Sopimuksen osapuolet tunnistustietoineen Lisenssin alainen keksintö tarkasti yksilöitynä Tuotteet ja palvelut, joita lisensointioikeus koskee Maantieteellinen alue, jota lisensointioikeus koskee Rojalti, laskentaperusteet ja maksuaikataulu, minimirojalti, mahdollinen ennakkomaksu Tuotteiden laadun ja IPRien käytön valvonta Sopimuksen voimassaoloaika, sis. irtisanomisaikaa ja peruuttamista koskevat ehdot 68
Lisenssisopimuksessa (minimissään) sovittavat asiat 2 (2) Lisenssin haltijan oikeuden laajuus Jälleenlisensointia koskevat ehdot Loukkaustilanteita koskevat ehdot Salassapito ja luottamuksellisuus Lisenssisopimuksen siirrettävyys Lisenssisopimuksen voimaantulo Sopimusrikkomukset ja niiden seuraamukset Sovellettava laki ja riitojen ratkaisu 69
IPRn arvon määrittäminen 70
Menetelmiä IPRn arvon määrittämiseksi 1 (2) 1. Kustannuksiin perustuvat menetelmät Historiallinen kustannus Toisintamiskustannus Jälleenhankintakustannus 2. Markkinaperusteiset menetelmät Vertailukelpoinen markkina-arvo Vertailukelpoinen rojaltin määrä Huutokauppa 71
Menetelmiä IPRn arvon määrittämiseksi 2 (2) 3. Tuottoperusteiset menetelmät Diskontattu kassavirta (Discounted Cash Flow, DCF) Riskikorjattu nettonykyarvo (Risk adjusted net present value, rnpv) Relief from Royalty -menetelmä Technology Factor -menetelmä 4. Optiohinnoitteluun perustuvat menetelmät Real Options -menetelmä (Black-Scholes mallin sovellus) 72
Keskustelua: Teollisoikeudet vakuutena Markku Tuominen: Teollisoikeudet vakuutena. Helsinki 2001 http://www.iprinfo.com/page.php?page_id=36&action=articledetails&a_id=46&id=5 Patenteilla selkeä vaikutus pörssiyhtiöiden markkina-arvoon http://www.iprinfo.com/page.php?page_id=36&action=articledetails&a_id=306&id= 23 Empiirinen tutkimus suomalaisten patenttien arvosta, väitöskirja, Charlotta Grönqvist http://iprinfo.com/lehti?action=articledetails&a_id=692&id=44 Tavaramerkki ja patentti vakuutena -väitöskirja tekeillä, Anna Lumijärvi, Helsingin yliopisto, oik. https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/fi/activities/vaitoestutkimuksen- (2dbddf80-7ac8-45e3-9ff5-c7be0097e944).html Nokian brändi sijalta 21 romahti sijalle 94 Brand-Financen listalla http://brandirectory.com/league_tables/table/global_500_2011/index.php?page=1 73
IPR-strategia 74
IPR-strategia osana liiketoimintastrategiaa - tietolähteisiin perustuvat selvitykset ja tutkimukset - suojaus, rekisteröinnit IDEOINTI KEHITTÄMINEN TOTEUTUS PALAUTE Tekninen kehitys Kaupallinen kehitys, markkinointi Tekniikan alan analyysit Esiseulonta Tekniikan tason selvitys Teknisen ratkaisun etsintä MOBpäätökset Markkinat Kilpailijaanalyysi Markkinointiestetutkimus Yhteistyökumppaneiden etsintä Ennakkouutuustutkimus Patentti, malli, tavaramerkki Lisensointi Väiteja mitätöintitutkimus Liikesalaisuudet Muut suojaustavat Tekijänoikeudet Jatkuva seuranta: Kilpailijaseuranta - Tekniikan / toimialan seuranta Osaamisen hallinta
IPR-strategian hyötyjä: YRITYSTOIMINNAN RISKIN PIENENTÄMINEN: Nopeuttamalla tuotekehitysprosessia (time-to-market) Välttämällä kehittämästä jo olemassa olevia ratkaisuja Johtamalla hanke oikeiden kehityspolkujen suuntaan Suojaamalla hankkeen tekniikka ennakoitavasti Suojaamalla muotoilu, brändi, muu osaaminen Tukemalla teknologiansiirtoa, verkostoyhteistyötä - make-or-buy Selvittämällä ennakkoon kilpailuympäristö ja hankkeen teknologia Välttämällä toisten oikeuksien loukkauksia Erityisesti, kun näkökulma on kasvu- tai kansainvälistyvä yritys
IPR investointina Tutkimus ja kehitys Käynnistys Kasvu Kypsyminen Kyllästyminen Lasku Tiedon hankinta ja hyödyntäminen Tekninen epävarmuus Suojaus Kaupallinen epävarmuus Tulot Investointi Tulos Kassavirta Kumulatiivinen kassavirta Takaisinmaksuaika Product life cycle and economy
Työsuhdekeksinnöt Suomessa työsuhteessa tehdyt keksinnöt kuuluvat pääsääntöisesti työnantajalle, mitä säätelee työsuhdekeksintölaki. Tämän vuoksi yrityksen on hyvä luoda työsuhdekeksintöohjesääntö. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1967/19670656 (Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin 29.12.1967/656) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1988/19880527 (Asetus) Työsuhdekeksintöohjesäännön etuja: - Keksintöilmoitusten systemaattinen vastaanottaminen aktivoi työntekijöitä tuomaan esiin uusia, mahdollisesti patentoitavissa olevia yrityksen tuotteisiin kuuluvia keksintöjä - Kohtuullinen palkkiojärjestelmä toisaalta aktivoi tekemään keksintöjä ja toisaalta estää työsuhdekeksintölakiin perustuvia ristiriitoja 78
Tietokantoja Prh:n sivuilla on linkit useimpiin IPR-tietokantoihin www.prh.fi Kaupparekisteri http://www.ytj.fi/yrityshaku.aspx?path=1547;1631;1678&kielikoodi=1 Virre, yritysten viralliset rekisteritiedot verkkokauppa https://virre.prh.fi/portal/dt Espacenet-patenttitietokanta http://fi.espacenet.com/search97cgi/s97_cgi.exe?action=formgen&template=fi/fi/ home.hts Patenttitietokannat http://patent.prh.fi/default.asp?sivu=960&alasivu=960&kieli=246 Hyödyllisyysmallitietokanta http://www.prh.fi/fi/hyodyllisyysmallit/hymanetti.html Mallioikeustietokanta http://mallioikeus.prh.fi/mallinet/mahaku.htx Tavaramerkkitietokanta http://tavaramerkki.prh.fi/ Yhteisötavaramerkkitietokanta http://oami.europa.eu/ctmonline/requestmanager/en_searchbasic?transition=sta rt&source=log-in.html&language=en&application=ctmonline Kansainvälinen tavaramerkkitietokanta (Madridin pöytäkirja) http://www.wipo.int/ipdl/en/madrid/search-struct.jsp 79
Yhteystiedot Keksintösäätiö / IP-tiimi Bulevardi 3 B 19, 00120 Helsinki Martti Mikkola IP-asiantuntija, tiimin vetäjä +358 40 716 4128 martti.mikkola@keksintosaatio.fi Katariina Muhonen IP-asiantuntija +358 40 578 0558 katariina.muhonen@keksintosaatio.fi Erkki Väisänen IP-asiantuntija +358 40 513 7549 erkki.vaisanen@keksintosaatio.fi 80