26. Nuorisotyö Nuoriso työ lautakunnan kokoonpano. Kaupunginvaltuuston tammikuun 10 psnä 1951 tekämän päätöksen mukaan nuorisotyölautakunta oli saanut seuraavan kokoonpanon: puheenjohtaja päätoimittaja L. Tujunen, toimistopäällikkö V Varjola, huoltotarkastaja A. Puska, varatuomari I. Sahlan, viilaaja 0. Laine, autonasentaja E. Laine, filosofian maisteri H Backman, pastori F. Fernström ja metsänhoitaja V. Palosuo Nuorisotyölautakunta valitsi (23.1 3 ) varapuheenjohtajakseen toimistopäällikkö V. Varjolan. Kaupunginvaltuuston kokouksessa syyskuun 12 p:nä tarkastaja A. Puska pyysi vapautusta nuo riso työlautakunnan jäsenyydestä. Kuluvan vuoden loppuun valittiin hänen tilalleen lautakunnan jäseneksi toimittaja E Wiksten. Kaupunginhallituksen edustajana nuorisotyölautakunnassa oli opetus- ja sairaala-asiain johtaja, suomenkielisten kansakoulujen johtokunnan edustajana kansakoulujen tarkastaja, filosofian tohtori A. Huuskonen, ruotsinkielisten kansakoulujen johtokunnan edustajana opettaja T. Häggström sekä lastensuo jelulautakunnan edustajana filosofian maisteri K. Helasvuo. Lautakunnan kokouksia oli 14 ja pöytäkirjan pykäliä yhteensä 136. Nuorisotoimisto. Nuorisotoimiston päällikkönä ja kaupungin nuorisoasiamiehenä toimi filosofian maisteri H. Niittynen, joka tammikuun 1 p:nä astui virkaansa. Apulaisnuorisoasiamiehenä toimi nuoriso-ohjaaja K. Forsman. Viimeksi mainittu virka oli vielä v:n 1951 aikana osapäivätoimi, mutta kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti elokuun 29 p:nä tämä virka lakkautettiin v:n 1952 alusta ja perustettiin uusi, kokopäivätoiminen apulaisnuorisoasiamiehen virka. Tämän viran hoitajaksi valitsi nuorisotyölautakunta (20.11 126 ) edellisen viran haltijan K. Forsmanin. Toimistoapulaisena toimi rouva P. Heininen sekö maaliskuun 1 p:stä lähtien tilapäisenä toimistoapulaisena neiti L. Nikko. Viimeksi mainittu virka hoidettiin vuoden kaksi ensimmäistä kuukautta tilapäisjärjestelyin. Nuorisotoimistolle saapui kertomusvuonna kaikkiaan 1 081 ja sieltä lähetettiin 5 361 kirjettä. Kiertokirjeitä lähetettiin yhteensä 16. Nuoriso työ 1autakunnan lainauarasto. Kertomusvuoden aikana oli lainaajien lukumäärä jatkuvasti noususuunnassa, joka käy ilmi allaolevasta taulukosta. Lainattuja varastossa Lainauskertoja Leirivuorokausia välineitä 1950 1951 1950 1951 1950 1951 Telttoja Kenttäkeittiöitä Keittiövälineitä Työkaluja Tekn.välineitä Musiikkivälineitä Muita välineitä 61 81 135 283 1 905 3 236 8 10 26 34 228 291 76 873 2 482 10 810 94 95 1 917 1 344 137 137 541 40 138 812 53 15 565 737 69 91 1 143 2 016 22 097 56 693
26. Nuoriso-fcyö 249 Vuoden aikana tehtiin uudishankintoja seuraavasti: 7 kpl Niger-telttoja (6-8 hengen), 4 kpl Niger-telttoja (4 hengen) ja 5 kpl Niger-telttoja (2 hengen) sekä 1 kpl nauha-magnetofoni nauhoineen ja 1 kpl hei jastuskone lamppuineen. Tämän lisäksi hankittiin.jonkin verran keittiövälineitä ym. pikkutavaraa. Suurin hankaluus lainavaraston hoidossa oli yhä edelleen se, että varasto oli sijoitettuna Katajanokalle kosteaan ja kylmään rappukäytävään, joka ei lainkaan sopinut varastotilaksi. Lainavaraston arvo oli nyt jo niin suuri, että olisi pitänyt saada sopivampi varastotila, jossa välineet pysyisivät ruostumattomina ja kuivina. Nuorisotoimisto ei vielä, useista yrityksistä huolimatta, onnistunut saamaan uutta varastotilaa. Varsinkaan telttojen ja teknillisten apuvälineitten varasto ei vielä riittänyt tyydyttämään järjestöjen tarvetta ja kysyntää. Järjestötoimisto. Nuorisotoimiston yhteydessä oleva ns. järjestötoimisto oli kertomusvuoden aikana ahkerasti järjestöjen käytössä joka arki-ilta klo 17-22. Ei läheskään kaikille anojille voitu antaa käyttövuoroja, vaikka illat olivat jaettuina kahteen vuoroon ja lautakunnan huonettakin annettiin varsin usein järjestöjen käyttöön. Nuorisotyölautakunta pyysi (20.11. 121 ) kaupunginhallitukselta oikeutta saada käyttöönsä huoneenvuokratoimist on ns. arkistohuoneen ja sen vieressä olevan eteistilan. Tarkoituksena oli käyttää näitä huoneita juuri järjestötoimintaan ja lautakunnan kurssitoimintaan. Kaupunginhallitus ei vielä vuoden vaihteessa ollut ratkaissut asiaa. Seuraavat järjestöt käyttivät vakinaisesti järjestötoimistoa: folkdanslaget Aegir, Amatörteatersällskape.t, Bomben, partiotyttölippukunta Eräsiskot, Globen, Guide-klubben, Helsingin oravat, partiolippukunta Hespartto, IOGT-nuori Imatra, Karjalan nuoret, Kruunuhaan demokraattiset nuoret, Pellinge hembygdsförening, Riddargossarnas understödjande förening, Svenska ungdomsklubben, Suomalaisen kansantanssin ystävät, Talikkalan raittiusyhdistys. Sen lisäksi käyttivät järjestöt tilapäisesti tätä toimistoa tilaisuuksiinsa. Kerhokeskukset. Käpylän kerhokeskuksessa, joka sijaitsi Mäkelänkadun 78-82:ssa, toimi kertomusvuonna 129 poikaa ja 136 tyttöä eli yhteensä 265 kerholaista. Näiden lisäksi oli äitikerhossa 20 äitiä. Kerhokeskuksessa oli toiminnassa 22 kerhoa, jotka vuoden aikana pitivät kaikkiaan 768 tilaisuutta. Bengtsärin saarella pidetyllä leirillä oli 40 leiriläistä ja talvileirillä S leiriläistä. Kerhokeskuksen johtajana toimi libristi M. Suomalainen, tyttötyön johtajana rouva T. Valkama sekä muina palkattuina ohjaajina H. Kauppala, 0. Markkula, I. Nieminen ja T. Nyström. Heidän lisäkseen oli muutamia palkattomia ohjaajia. Mäkelän kerhokeskukseen, joka sijaitsi Mäkelänkadun 45:ssä, kuului 55 poikaa ja 82 tyttöä, yhteensä 137 kerholaista. Kerhoja oli 9, jotka vuosineljännesraporttien mukaan pitivät vuoden aikana 295 tilaisuutta. Luvut eivät ole täydellisiä, sillä toisen vuosineljänneksen tiedot puuttuvat kerhokeskuksen johtajan kuoleman takia. Kesäleirillä Bengtsärin saarella oli osanottajia yhteensä 24 ja talvileirillä samoin 24. Kerhokeskuksen erittäin ansioitunut johtaja E. Nisula kuoli toukokuun 5 p:nä ja hänen seuraajakseen nuorisotyölautakunta valitsi (19.6. 90 ) H. Väinölän syyskuun 1 p:stä lukien. Muut työntekijät olivat: E. Mörsky, 0. Lumes, A. Lammi ja L. Härmä. Kerhokeskusten toiminta jatkui entiseen tapaan. Lisäksi pitivät kerhokeskukset yhdessä Kumpulan kerhokeskuksen kanssa yhteisiä kilpailuja ja tilaisuuksia. Kumpulan kerhokeskuksessa, joka sijaitsi Kymintien 46:ssa ja Limingantien 96:ssa, ei nuorisotyölautakunta tehnyt nuorisotyötä, niinkuin Käpylän ja Mäkelän kerhokeskuksissa. Kymintien 46:ssa ja Limingantien 96:ssa sijaitsevat kaksi pientä huonetta olivat yksinomaan nuorisojärjestöjen käytössä. Seuraavat järjestöt käyttivät ko. huoneita: Karhu-Veikot, Demokraattiset pioneerit, Karjalan päivän nuoret, Toukolan retkipojat, Käpytytöt, Kaupunkilähetys, Paavalin seurakunnan nuoret sekä Karjalan sosialidemokraattinen nuoriso-osasto. Kymintien kerhohuoneessa järjestettiin yhteensä 202 kerhotilaisuutta, joissa oli 2 578 osanottajaa eli 12.7 henkilöä tilaisuutta kohden. Limingantien kerhohuoneessa järjestettiin 122 tilaisuutta, joissa oli 1 313 osanottajaa eli 10.7 henkilöä tilaisuutta kohden. Kertomusvuoden aikana suoritettiin huoneissa perusteelliset maalaustyöt, mikä tietysti huomattavasti vähensi käyttömahdollisuuksia.
250 26. Nuorisotyö Askartelupa ja. Eläintarhan kansakoulun takana Savonkadun 4:ssä sijaitsevat askarteluparakit olivat toimintavuonna seuraavien järjestöjen käytössä: Käpylän purjelentokerho, Helsingin kristillinen työväenyhdistys, Vallilan nuoret kotkat, partiolippukunta Metsänkävijät, Keski-Kallion d-emokraattiset pioneerit, Alppilan demokraattiset pioneerit, Kallion demokraattiset pioneerit, Nouseva voima, Työväen raittiusyhdistyksen nuoret, Käpylän nuoret kotkat ja Alppilan demokraattiset nuoret. Metallipaja oli lisäksi Aleksis Kiven kansakoulun käytössä päivisin, iltaisin se oli järjestöjen käytössä. Askartelupajan valvojana toimi opettaja E. Hiihtänen ja vahtimestari-kalustonhoitajana V. Stenvall. Pasilan Nuorisoparakki. Kunnostustyöt saatiin valmiiksi vuoden aikana samoin myös piha-alueelle rakennettu lentopallokenttä. Parakki oli Pasilan nuorisojärjestöjen käytössä. Oulunkylän retkeilykeskus. Retkeilykeskuks essa suoritti v. 1949 laaditun sopimuksen mukaan Ungdomsföreningen Bomben edelleen kunnostustöitä. Paitsi Bombenia, jolla em. sopimuksen mukaan oli erinäisiä etuja alueen käytössä, ryhtyivät myös muut järjestöt käyttämään sitä viikonloppu- ja sunnuntairetkiensä kohteena. Bengtsärin leirialue. Leirialueella järjestettiin kesän aikana 4 leiriä. 1. Käpylän kerhokeskuksen pojat ja Mäkelän kerhokeskuksen pojat ja tytöt. Leirin johtajana toimi M. Suomalainen. 2. Käpylän kerhokeskuksen tytöt. Leirin johtajana toimi T. Valkama ja 3. Helsingin pikkukirkkoyhdistys sekä 4. Tikkurilan tikka. ' Kurssitoiminta. Vuoden aikana järjestettiin joko nuorisotoimiston tai sen toimeksiannosta seuraavat suomen- ja ruotsinkieliset kurssit: 10 suomenkielistä kurssia: 1) psykologian kurssi tammikuun 16 p:n ja helmikuun 23 p:n sekä toinen kurssi helmikuun 27 p:n ja huhtikuun 10 p:n välisenä aikana, osanottajien lukumäärän ollessa molemmissa n. 150, kurssin johtajana maisteri M. Koskikallio; 3) teknillisten apuvälineiden käyttökurssi maaliskuun 6 p:n ja 29 p:n välisenä aikana, osanottajien lukumäärän ollessa 32, kurssin johtajana maisteri H. Niittynen; 4) järjestöteknillinen kurssi maaliskuun 12 p:n ja 22 p:n välisenä aikana, osanottajia 15 ja kurssin johtajana neuvoja M. Merilinna; 5) näyttämöohjaajakurssi huhtikuun 4 p:n ja 27 x>:n välisenä aikana, osanottajia 35 ja johtajana taiteilija 0 # Kontturi; 6) laulu- ja leikkikurssi syyskuun 27 psn ja marraskuun 8 t>m välisenä aikana, osanottajia 70 ja johtajana maisteri K. Varjo; 7) teknillisten apuvälineiden käyttökurssi liitosalueilla lokakuun 15 psn ja 17 ptn välisenä aikana, osanottajia 15 ja kurssin johtajana opettaja Laukama; 8) askartelukurssi lokakuun 19 p:n ja joulukuun 7 p:n välisenä aikana, osanottajia 34 ja johtajana diplomi-insinööri M. Louhivirta; 9) siveellisyyskurssi joulukuun 15 p:n ja 17 p:n välisenä aikana, osanottajia 100 ja johtajana opettaja N. Oksanen; 10Y puhetaidon kurssi joulukuun 4 p:n ja tammikuun 17 p:n 1952 välisenä aikana, osanottajia 20 ja kurssin johtajana logonomi A. Yrjänäinen. Ruotsinkielisiä kursseja oli 6, nimittäin: 1) "Vi binder böcker" helmikuun 9 p:n ja maaliskuun 21 p:n välisenä aikana; 2) "Tala bättre" marraskuun 2 p:n ja joulukuun 11 p:n välisenä aikana; "Tekniska hjälpmedel" marraskuun 23 p:n ja joulukuun 12 p:n välisenä aikana; 4) "Vi binder böcker" joulukuun 3 p:n ja 20 p:n välisenä aikana ja 5) "V&r förening" joulukuun 10 p:n ja 23 p:n välisenä aikana, osanottajien lukumäärän ollessa kaikilla kursseilla 15 ja N.O. Lindholmin toimiessa kurssin johtajana sekä 6) talarnas repetitions- och övningskurs joulukuun 15 p:n ja 16 p:n välisenä aikana, osanottajien määrän ollessa 10, kurssin johtajana J.4. Nyberg. Avustuksia. Nuorisotyölautakunta antoi (10.4, 51 ) kaupunginhallitukselle sen pyytämän lausunnon nuorisojärjestöjen avustuksista, yhteensä 3 338 000 mk. Lautakunta jakoi (10.4. 52 ) järjestöille johtajakoulutusta varten kurssiavustuksia 200 000 mk. Nuorisotoimiston kortistossa olevat järjestöt. Nuorisotoimisto ryhtyi vuo den aikana laatimaan uutta laajaa järjestökortistoa, johon otettiin kaikki kaupungissa toimivat nuorisojärjestöt. Vuoden lopulla oli saatu tiedot 387:stä perusjärjestöstä, niiden yhteinen jäsenmäärä oli 79 493, joista urheiluseurojen osuus oli 40 784 alle 25 vuotiaita. Opintomatkoja ja vierailuja. Jyväskylän kaupungin nuoristyölautakunnan puheenjohtaja ja sihteeri vierailivat taamikuun 4 psnä Helsingissä tutustuläassa nuor is o työlautakunnan, nuorisotoimiston ja erikoisesti askartelupajan
26. Nuoriso-fcyö 251 toimintaan. Hyvinkään nuorisotyö lautakunta kävi maaliskuun 1 p:nä tutustumassa nuorisotoimistoon, askartelupa jaan ja kerhokeskuksiin. Göteborgin lastensuo jelulautakunnan edustajina vierailivat herrat Andersson, Fredman ja Odesjö huhtikuun 12 ja 14 p:n välisenä aikana lastensuojelu- ja nuori so työlautakuntien vieraina tutustuen Helsingin kaupungin kunnalliseen nuorisotyöhön. Nuorisoasiamies käytti vuosilomansa elokuussa, tehden opintomatkan Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Kaupunginhallitus myönsi hänelle matkaa-apurahana 30 000 mk. Nuorisoasiamies osallistui kolmen viikon aikana syyskuussa Schweizer Europahilfen järjestämille nuoriso-ohjaajille tarkoitetuille kursseille ja tutustui samalla Sveitsin nuorisotyöhön. Apulaisnuorisoasiamies oli kolmen viikon aikana lokakuussa Göteborgissa tutustuen sen kunnalliseen nuorisotyöhön. Samaan aikaan oli Helsingissä vastaavanlaisella vierailulla Göteborgin nuorisoassistentti Åke Mårtensson. Helsingissä vieraili lokakuun 21 ja 30 p:n välisenä aikana kuusi Düsseldorfin kaupungin ylläpitämän kansainvälisen nuorisokerhon jäsentä saadakseen yhteyden Helsingin kunnalliseen nuorisoelimeen ja vapaisiin järjestöihin. Retken johtajana toimi Düsseldorfin nuorisoasiamies. Aloitteet. Kaupunginhallitus lähetti nuor is o työlautakunnalle kirjelmän, jossa Vallilan demokraattiset nuoret anoivat toimintäpäräkin rakentamista Somerontie 10-12 olevalle tyhjälle tontille tai Vallilan työväentalon vieressä olevalle tyhjälle tontille (23.1. 10 ); nuorisotyölautakunta lähetti aloitteen nuorisotalokomitealle pyytäen siltä lausuntoa ko. asiasta. Raittiustyönohjaaja K. Varjo lähetti joulukuun 20 p:nä 1950 lautakunnalle kirjelmän, jossa hän toi esille Karjalan nuoret nimisen järjestön toivomuksen, että nuorisotyölautakunta kutsuisi nuorisojärjestöjen edustajia keskustelemaan nuorisotalokysymyksestä. Myöskin Helsingfors svenska ungdomsrådet'in taholta oli esitetty samanlainen toivomus (23.1. 9 ). Nuorisotyölautakunta pani asian pöydälle ja velvoitti toimiston valmistelemaan asiaa sekä ottamaan yhteyden molempiin nuorisotyötoimikuntiin ia nuoriso ta lok omit ean puheenjohtajaan. Nuorisotyölautakunta psätti (13.2. 18 ), että se ei tässä vaiheessa kutsu koolle yleistä kokousta nuorisotalokysymyksen vuoksi. Lautakunnan jäsenet 0. ja E. Laine esittivät vastalauseen lautakunnan päätöksen johdosta. Vallilan sosialidemokraattinen naisyhdistys lähetti helmikuun 6 p:nä nuoria otyölautakunnalle kirjelmän, jossa se pyysi, että nuorisotyölautakunnan toimesta tutkittaisiin mahdollisuuksia lapsille sopivien askarteluhuoneiden järjestämisestä talojen kellareihin eri puolille kaupunkia, sekä että valmistuvissa taloissa otettaisiin huomioon lasten kerhohuoneitten tarve (13.2. 22 ). Nuorisotyölautakunta velvoitti toimiston sitä mukaa, kun sen tietoon tulee nuorisokerhoiksi sopivia huoneita, esittämään kunkin kysymyksen erikseen lautakunnalle, sekä kiinnittämään kirjelmällä kaupungin rakennustoimiston huomiota askartelu- ja kerhohuoneiden hankintaan sekä uusia rakennuksia suunniteltaessa varaamaan ko. tarkoitukseen huonetilaa. Lautakunnan jäsenet 0. ja E. Laine tekivät helmikuun 7 p:nä aloitteen, missä esitettiin, että nuorisotyölautakunta ryhtyisi toimenpiteisiin Kangasalan tien kerhokeskuksen siirtämiseksi lautakunnan valvontaan sekä että nuorisotyölautakunta sen jälkeen jakaisi ko. kerhohuoneiden käyttöoikeuden tasapuolisesti nuorisojärjestöjen kesken (13.2. 26 ). Nuorisotyölautakunta jätti asian pöydälle. Kokouksessaan toukokuun 15 p:nä nuorisotyölautakunta päätti äänestyksen jälkeen (5-3) ettei esitys anna aihetta toimenpiteisiin. E. ja 0. Laine esittivät vastalauseen lautakunnan päätöksen johdosta. Helsingin nuoriso työ toimikunta ja Helsingfors svenska ungdomsråd lähettivät kesäkuun 12 psnä kirjelmän, missä he ilmoittivat suunnittelevansa nuori - soviikkoa v:n 1952 alussa, sekä sen yhteydessä nuorisotoimintaa esittelevää näyttelyä. Toimikunnat pyysivät, että lautakunta v:n 1952 menoarvioesitykseensä sisällyttäisi 700 000 mk viikon järiestelyjä varten sekä osallistuisi nuorisoviikon valmisteluihin ja viettoon *19.6. 86 ). Nuorisotyölautakuritc pani asian pöydälle tarkemman selvityksen saamiseksi. Seuraavassa kokouksessa v;n 1952 menoarvion käsittelyn yhteydessä nuorisotyölautakunta päätti poistaa menoarviosta kohdan 8 (Nuorisoviikon järjestelyt). Vallilan demokraattiset pioneerit ja Vallilan demokraattiset nuoret lähettivät toukokuun 29 p:nä nuorisotyölautakunnalle kirjelmän, missä allekirjoittajat esittivät, että Vallilaan rakennettaisiin nuoris parakki (19.6. 87 ). Nuorisotyölautakunta lähetti aloitteen kaupunginhallitukselle ja ilmoitti puoltavansa sitä. Lautakunnan jäsenet E. ja 0. Laine tekivät lokakuun 12 p:nä aloitteen, joka koski ala-arvoisten lehtien ja elokuvien poistamista niiden vmlta-asemas*»
252 26. Nuorisotyö ta lehti- ja elokuvatuotannon alalla (30.10 113 ). Nuorisotyölautakunta päätti esittää Suomen nuorisojärjestöjen edustajistolle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin ala-arvoisten elokuvien esittämisen ehkäisemiseksi sekä toisaalta pyrkisi tukemaan hyvien opetuselokuvien tuottamista ottaen huomioon verotuskysymyksen sekä sen seikan, että Valtion elokuvatarkastamoon saataisiin jatkuvasti pätevä nuorisoasiantuntemus edustetuksi. Lautakunnan jäsenet E. ja 0. Laine tekivät lokakuun 12 p:nä aloitteen, missä he esittivät, että nuorisotyölautakunta ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin askarteluparakin rakentamiseksi Vallilaan (30.10. 115 ). Nuorisotyölautakunta antoi nuorisotoimiston tehtäväksi tiedustella tonttia Kallion, Sörnäisten tai Vallilan alueelta askarteluparakkia varten sekä ko. kaupunginosien järjestöjen huonetarpeen selvittämisen. Lautakunnan tekemät tärkeimmät päätökset 1. Nuorisotyölautakunnan kokouksessa (23.1. 3 ) ehdotettiin lautakunnan varapuheenjohtajaksi 0. Lainetta ja V. Varjolaa. Äänestyksessä Varjola sai 5 ääntä ja 0. Laine 1 äänen, joten nuoriso työlautakunnan varapuheenjohtajaksi valittiin apulaistoimistopäällikkö V. Varjola. 2. Nuorisotyölautakunta päätti (23.1. 5 ; erottaa nuorisotoimiston toisen toimistoapulaisen tehtävistä vahtimestarin tehtävät niin, että toimistoapulainen siirtyi toimistoon kokopäivätyöhön. 3. Nuorisotyölautakunta päätti (23.1. 6 ) esittää kaupunginhallitukselle, että tämä antaisi lautakunnalle luvan palkata vahtimestarin järjestötoimistoa varten. 4. Nuorisotyölautakunta päätti (13.2. 20 ) varata Annankatu 20:ssä sijaitsevan kansakoulun voimistelusalin syyskuun alusta nuorison pöytätennisharrastusta varten sekä anoa kaupunginhallitukselta käyttövaroja ko. tarkoitukseen. Kaupunginhallitus hylkäsi esityksen kokouksessaan (15.3. 788 ). 5. Nuorisotyölautakunta päätti (13.2. 21 ) velvoittaa nuorisotoimiston yhdessä raittiuslautakunnan kanssa valmistelemaan nuorisotutkimusta Gallupmenetelmän mukaan ja esittämään suunnitelman lautakunnan harkittavaksi. 6. Nuorisotyölautakunta päätti (6.3. 37 ) lopullisesti hyväksyä v:n 1951 kurssisuunnitelman (asia oli alustavasti esillä lautakunnan kokouksessa helmikuun 13 p:nä 19 ). 7. Nuoris työlautakunta päätti (6.3. 38 ) jakaa järjestöjen kurssitoimintaa varten 200 000 mk sekä käyttää itse 800 000 mk omaan kurssitoimintaansa. 8. Nuorisotyölautakunta päätti (10.4. 51 ) esittää kaupunginhallitukselle lausunnon nuorisomäärärahojen jaosta. Jaettavana oli 3 338 000 mk. 9. Nuorisotyölautakunta päätti (29.5. 76 ) esittää kaupunginhallitukselle, että apulaisnuorisoasiamiehen nykyinen virka lopetettaisiin sekä perustettaisiin uusi, kokopäivätoiminen apulaisnuorisoasiamiehen virka. 10. Nuorisotyölautakunta päätti (29.5. 77 ) hyväksyä nuorisofilmin käsikirjoituksen ja antoi toimistolle oikeuden filmauksen yhteydessä lähemmin päättää yksityiskohdista. Samalla nuorisotyölautakunta päätti anoa kaupunginhallitukselta tarkoitukseen 300 000 mk ja jos kaupunginhallitus myöntäisi varat, antaa filmaustyön elokuvaaja K. Lavolan tehtäväksi. 11. Nuorisotyölautakunta päätti (31.8. 97 ) hyväksyä talousarvion v:ksi 1952. 12. Nuorisotyölautakunta päätti (20.11. 120 ) asettaa jaoston tutkimaan maalta muuttavan nuorison asemaa sekä laatimaan ehdotuksen mainitusta kysymyksestä. Jaoston puheenjohtajaksi valittiin maisteri H. Backman ja jäseniksi tuomari I. Sahlan, toimistopäällikkö V. Varjola ja nuorisoasiamies, maisteri H. Niittynen. 13. Nuorisotyölautakunta päätti (20.11. 121 ) pyytää kaupunginhallitukselta oikeutta saada käyttöönsä huoneenvuokratoimiston ns. arkistohuoneen ja sen vieressä olevan eteistilan sekä, että kaupunginhallitus antaisi kiinteistötoimiston tehtäväksi suorintaa siinä tarvittavat kunnostustyöt * 14. Nuorisotyölautakunta valitsi (20.11. 123 ) edustajikseen opetusministeriön järjestämille huorisotyölautakuntien neuvottelupäiville marraskuun 30 p:n ja joulukuun 1 psn väliseksi ajaksi puheenjohtajan ja lautakunnan jäsenen E. Laineen. 15. Nuorisotyölautakunta vahvisti (11.12. 131 ) lainavaraston uudet sakkomaksut. Muuta. Kertomusvuoden aikana laajentui nuor is o työlautakunnan toiminta suu-
26. Nuoriso-fcyö 253 resti, sillä nuorisojärjestöt ja yksityiset nuoret ryhtyivät yhä runsaammin käyttämään nuorisotoimiston heille tarjoamaa apua. Tämä laajentunut yleisöpalvelu ja järjestöille suoritetut tehtävät sitoivat nuorisotoimiston henkilökunnan pääasiassa juoksevien asioiden hoitoon suunnittelu- ja uutta luovan työn joutuessa tästä kärsimään.