29. Nuorisotyö. Käyttötunteja kaikkiaan. Yli 10 t käyttäneiden. Käyttötunteja päivisin. Pinta-ala m 2. Huoneluku. Seuroja kaikkiaan.

Transkriptio

1 Nuorisotyölautakunnan kokoonpano, kokoukset ym. Lautakunnan kokoonpano v oli sama kuin edellisenä vuonna. Lautakunta kokoontui 13 kertaa; pöytäkirjojen pykäläluku oli 99. Kirjeitä ym. lähetteitä saapui kaikkiaan ja lähetettiin 8 907, mihin sisältyivät myös yht. 9 kiertokirjettä, joista 5 suomenkielisille n. 544 nuorisojärjestölle ja 4 ruotsinkielisille n. 139 nuorisojärjestölle. Vuoden aikana hyväksyttiin uusi lautakunnan ja nuorisotoimiston johtosääntö. Lautakunnan tärkeimmistä päätöksistä mainittakoon mm.: järjestelyjen ja toimenpiteiden hyväksyminen ystävyysjuhlan ja kiertokäynnin järjestämiseksi Moskovasta saapuneille nuorille turisteille ( ); Karhulinnan kerhokeskuksen lopettaminen ja kellarihuoneen esittäminen vuokrattavaksi Hiihtäjäntie l:n ostoskeskuksesta askartelutoimintaa varten ( ); järjestöjen selvitysten hyväksyminen niiden v nuorisotyötä varten saamien avustusten käytöstä ( ); mk:n määrärahan jakaminen nuorisojärjestöjen avustamiseksi kertomusvuonna ( ) sekä ainekirjoituskilpailun julistaminen kansakoulujen yläluokkien ja keskikoulujen viimeisten luokkien oppilaille aiheena vapaa-ajan vietto, järjestötoiminta ja kunnallinen nuorisotoiminta ( ). Esitykset. Lautakunnan kaupunginhallitukselle tekemät esitykset koskivat mm. seuraavia asioita: nuorisotyötilojen hankkimista Myllypuron alueelta ( ); Suursuon ostoskeskuksen kellarikerroksessa sijaitsevan kerhohuoneen vuokraamista ( ) sekä alueen varaamista nuorisotoimiston kesäkotia varten Laajasalosta Reposaarentien pohjoispuolelta ( ); lautakunnan edustajien ja viranhaltijain osallistumista eri koti- ja ulkomaisiin tilaisuuksiin ( , , ); kiertoajelun ja kahvitilaisuuden järjestämistä neuvostoliittolaisvierailujen johdosta ( ); nuorisoviikon avajaistilaisuuden järjestämistä ja valokuvausnäyttelyn avoinna pitämistä Valkoisessa salissa sekä kahvitarjoilun järjestämistä sen avajaistilaisuuteen ( ) ja kahvitarjoilun järjestämistä jossakin nuorisotoimiston toimipaikassa Demokraattisen Nuorison Maailmanliiton ja lautakunnan edustajien keskustelutilaisuuden yhteydessä ( ). Lausunnot. Lautakunnan kaupunginhallitukselle antamista lausunnoista mainittakoon seuraavia asioita koskevat: avustuksen myöntäminen yleishyödyllisten yritysten ja laitosten avustamiseen varatuista määrärahoista Kottby-Mänsas förening ja Pojista Miehiä nimisille yhdistyksille ( ); lastensuojelulautakunnan aloite kiireellisiä toimenpiteitä tarvitsevien tapausten hoitamisesta lastensuojelu- 231

2 virastossa ( ); Suursuon nuorisokerhotilojen huoneohjelma ( ); Luterilaisen Nuorison Suurkokous -nimisen yhdistyksen avustusanomus ( ); nuorisotyötoimikuntien esitys avustuksen saamiseksi Bonnin-Helsingin nuorison vaihtovierailun järjestämiseksi ( ); Terveet Ajan viet eharrastukset Nuorisolle ja Lapsille -nimisen yhdistyksen ja Matti Häyhän valitukset nuorisomäärärahojen jakoasiassa ( , 45, ); Munkkivuoren Musiikkiyhdistyksen huoneistoanomus ( ); Puotinkylän kartanon rakennusten ja alueen käyttäminen nuorisotyön ja aikuisten seuratoiminnan tarpeisiin ( ); Munkkivuoren ja Suursuon nuoriso- ja lastentalojen piirustusten hyväksyminen ( , 98 ); Suomen Lastenelokuvakeskuksen esitys kasvatuksellisten tilaisuuksien järjestämiseksi kaupungin eri osissa sijaitsevissa elokuvateattereissa ( ) sekä Kalliolan kannatusyhdistyksen avustusanomus ( ). Kiinteistölautakunnalle annettiin lausunto Tallbackan huvilan käytöstä ( ). Nuorisotoimiston henkilökunta oli kertomusvuonna sama kuin edellisenä vuonna, paitsi että Kerttu Viitasen viransijaisena oli Pirkko Fihlman. Lainavarasto. Lainattavia välineitä oli varastossa (vastaava lainauspäivien luku merkitty sulkuihin): telttoja 284 (11 002), kenttäkeittiöitä 20 (1 217), keittiövälineitä 49 (962), työkaluja 6 (119), teknillisiä välineitä 672 (4 722), muita välineitä 247 (3 817) eli välineitä yhteensä ja lainauspäiviä yhteensä Kerhohuoneet. Eri järjestöt, yhdistykset ym. käyttivät kerhokeskuksia kertomusvuonna seuraavasti (nuorisotoimiston omaa kurssitoimintaa varten tarvitut ja kahvilakerhojen käyttämät huoneet eivät sisälly luetteloon): Kerhokeskus Pinta-ala m 2 Huoneluku Yli 10 t käyttäneiden seurojen määrä Seuroja kaikkiaan Käyttötunteja kaikkiaan Käyttötunteja päivisin Askartelupajat Eläintarhantie Herttoniemi Hämeentie Intiankatu Kaarela Kannelmäki Karhulinna 2 ) Kirkkomäki Kulosaari Käpyrinne Lauttasaari Liisankatu Malmi Maunula _ 59 Merimiehenkatu Mäyrälinna Pohjois-Haaga Pukinmäki Puotila 3 ) Roihuvuori Ruskeasuo Siilitie Stadion Töölö 4 ) *) Lisäksi kotitalouslautakunnan päiväkäytössä. 2 ) Lopetettiin ) 1.4. alkaen. 4 ) Kaikki huoneet huoltoviraston päiväkäytössä. 232

3 Nuorisotyölautakunnan omat kerhokeskukset. Käpylän kerhokeskuksessa toimiviin kerhoihin kuului 37 tyttöä ja 59 poikaa, eli yht. 96 kerholaista. Kerhoja oli toiminnassa 25 ja niillä vuoden aikana 743 tilaisuutta, joissa kävijöiden lukumäärä oli Kerhokeskuksen talvileiri tytöille ja pojille pidettiin Vihdin Pirtillä Osanottajia oli kaikkiaan 38. Kesäleiri pidettiin Bengtsärissa , osanottajia kaikkiaan 32. Tyttötyön ohjaajana toimi sosion. Pirkko Fihlman sekä kerhon johtajana ja poikatyöntekijänä opett. Veikko Kaseva. Mäkelän kerhokeskuksen kerholaisten määrä oli 118 tyttöä ja 64 poikaa, yhteensä 182. Kerhoja oli toiminnassa 24 ja niillä vuoden aikana 812 tilaisuutta, joissa kävijöiden lukumäärä oli Talvileiri pidettiin Vihdin Pirtillä , osanottajia oli 26. Kesäleiri pidettiin Bengtsärissa , osanottajia oli 14. Kerhonjohtajana toimi sosion. Sirkka-Liisa Luoto. Bengtsärin leirialuetta käyttivät kesäaikaan lisäksi eräät seurat ja järjestöt. Vallilan kerhokeskuksessa oli 588 poikaa ja 244 tyttöä, yhteensä 832 kerholaista. Tilaisuuksia pidettiin yhteensä 3 070, joissa kävijöitä yhteensä Leirejä järjestettiin kaikkiaan 7, leirivuorokausia 672. Hakakerhon jäsenmäärä oli 734. Kerho oli avoinna joka ilta klo Hakakerhon mestaruudet ratkottiin seuraavissa lajeissa: pöytätennis, biljardi, korona ja shakki. Kahvilakerhojen yhteisiin sarjoihin osallistuttiin mm. jääkiekossa ja jalkapallossa. Kerho suoritti useita retkiä, järjesti juhlatilaisuuksia ja esiintymisiä oli vuoden aikana 29. Hakakerhossa toimi 4 omaa orkesteria. Kerhon isäntänä oli Martti Nevalainen. Herttokerho toimi neljänä iltana viikossa keskiviikosta lauantaihin klo Kerhon jäsenmäärä oli vuoden lopussa 250. Kerhon toiminta käsitti tanssi- ja ohjelmailtoja, hyvän käytöksen kurssin, teatterivierailun, rukouslauantaiohjelmaa, lauluja leikki-illan, filmiesityksen varuste-esittelyin ym. Kahvilakerhon omassa piirissä järjestettiin useita juhlatilaisuuksia sekä retkiä ja tutustumiskäyntejä. Kerhon isäntänä toimi Matti Tikka, apuisäntinä Antero Luoma ja Timo Puumalainen. Lauttakerho toimi kuten aikaisempinakin vuosina neljänä iltana viikossa, tiistaista perjantaihin klo , paitsi ei kesäkuukausina. Jäseniä liittyi vuoden loppuun mennessä 138, näistä oli tyttöjä 1/3. Ikärajoituksena pidettiin v keski-iän ollessa n. 16 vuotta. Iltaa kohden kävijöitä oli keskimäärin ja vilkkaimmaksi päiväksi muodostui tiistai. Suurin henkilömäärä yhdellä kertaa oli 85. Orkesteri- ja tanssi-illat olivat vetävintä ohjelmaa. Muista tilaisuuksista mainittakoon Saalem seurakunnan vierailut, Lauttasaaren Päivän Nuorten raittiusaiheiset ohjelmat sekä erilaiset kilpailut. Kerhon isäntänä oli Aimo Saarinen. Pohjois-Haagan nuorisokahvilan jäsenmäärä oli kertomusvuonna 138. Aktiivisia kävijöitä oli n nuorta. Jäsenistä yli kolmasosa oli uusia ja juuri ikärajavaatimukset täyttäviä. Kerho toimi neljänä iltana viikossa tiistaista perjantaihin klo Nuoret olivat oma-alotteisesti hankkineet auton moottorin, jonka parissa sitten askarreltiin innokkaasti. Lisäksi ohjelmaan kuuluivat erilaiset pelit, henkistä vireyttä pidettiin yllä mm. panelikeskustelujen avulla, joissa altavastaajina oli niin aatteellisten, uskonnollisten kuin nuorpoliittisten järjestöjenkin edustajia. Filmiiltoja pidettiin n. kerran kuukaudessa. Tytöille Kaunis Koru Oy järjesti koru- ja kivinäyttelyn ja vastaavasti poikia kiinnosti väestönsuojelu työ. Tanssi ja musiikki 233

4 saivat nuoret helpommin liikkeelle ohjelmallisina iltoina. Kerhon isäntänä toimi Antti Tuomola ja apuisäntänä Pertti Toikka. Oulunkylän retkeilykeskusta käyttivät vuoden aikana useat nuorisojärjestöt. Vattuniemen kesäkodin käyttömahdollisuudet ja merkitys ovat pienentyneet vuosi vuodelta johtuen lähiympäristön muuttumisesta. Mm. oli pakko kieltää uinti kokonaan tehtaiden ym. laitosten läheisyyden vuoksi niiden saastuttaessa veden. Uuden kesäkodin hankkiminen tuli siten entistä ajankohtaisemmaksi, koska kesäkotitoiminta on erittäin tärkeä nuorisotoimintamuoto. Järjestötilaisuuksia oli 63 ja niissä käyneiden lukumäärä Kurssitoiminta. Kertomusvuonna järjestettiin seuraavat kurssit: 22 suomenkielistä kurssia Aika Osanottajat Kurssin johtaja Askartelukurssi Paula Castrén-Saikkonen Jollanrakennuskurssi Reino Karpio Puhetaidonkurssi Aune Eskola Nuorisopsykologinen luentosarja Yrjö Lehti Elokuvakoneenhoitajakurssi Martti Reinilä Nuorisonohjaajien peruskurssi Kerttu Varjo Meriretkeilykurssi Jorma Haapkylä Moottoripyöräkurssi A ja B E. Smolander» A »» B » Kaitaelokuvauskurssi H. Kalima Moottoripyöräkurssi E. Smolander» »» » Akryyli- ja lasikuitumuovikurssi Reino Karpio Elokuvakoneenhoitajakurssi Martti Reinilä Tiedotustoiminnan kurssi P. Korhonen Tanhukurssi R. Silventoinen Retki- ja leiriensiapukurssi Helena Monto Nuorisonohjaajien jatkokurssi.. " Kerttu Varjo Nuorisonohjaajien peruskurssi Terhikki Haapalinna Perhekasvatuskurssi Herttoniemen kerhokeskuksessa Mannerheimin-Lastensuojeluliitto (Uusitalo) 4 ruotsinkielistä kurssia Kitarakurssi Ingmar Englund Teknillisten välineiden käyttökurssi Tor Johansson Sjöfararkurs E. Lindström»Tala bättre» -kurssi G. Mariani-Cerati Vierailut. Nuorisotoimistossa vieraili kertomusvuonna useiden kotimaisten sekä pohjoismaisten ryhmien ja yksityishenkilöiden lisäksi mm. Damaskuksen lastensuo- 234

5 jelujohtaja Lukaka H. Sakal Syyriasta, tri Relie Sovicis Jugoslaviasta sekä tri Harilaos A. Prokopidis Kreikasta. Kaupunkiin muuttavan nuorison neuvontatoimisto. Toimiston esittelykortteja lähetettiin vuotiaille kaupunkiin muuttaneille (5 387) kpl. Neuvonnan mainokset olivat edelleen rautatie- ja linja-autoasemilla. Liikennelaitoksen kulkuneuvoissa oli nuorisotoimiston mainoksia kuukauden ajan, samoin elokuvateattereissa. Uusia asiakkaita kävi toimistossa kaikkiaan 389 (436), joista miehiä 173 (230) ja naisia 216 (206). Kirje- ja puhelinopastukset mukaan luettuina oli uusien asiakkaiden lukumäärä 843. Käyntinsä syyn perusteella jakaantuivat toimiston asiakkaat seuraavasti: kerhoja kurssitoiminta, miehiä 26 %, naisia 33 %; koulut ja kurssit, miehiä 31 %, naisia 40 %; asuntoasiat, miehiä 11%, naisia 3 %; työtä tai työpaikan vaihtoa koskevat asiat, miehiä 14 %, naisia 8 %; ennakkotiedustelut, miehiä 5 %, naisia 3 % sekä muut asiat, miehiä 13 %, naisia 13 %. Henkilökohtaisen opastuksen lisäksi annettiin ryhmäopastusta nuorten kerhoissa ja ammatillisissa kouluissa. Neuvontatoimiston miespuolisista asiakkaista oli lähettejä 5 %, liikeapulaisia 5 %, konttoristeja 3 %, opiskelijoita 10 %, tehdastyöntekijöitä 15 %, sekatyömiehiä 16 %, ammattitaitoisia työntekijöitä 8 %, varastoapulaisia 7 % sekä 31 % sellaisia, joiden ammattia ei tiedetty. Naispuolisista asiakkaista oli lähettejä 2 %, liikeapulaisia 5 %, konttoristeja 7 %, opiskelijoita 8 %, lastenhoitoharjoittelijoita 3 %, kotiapulaisia 48 %, tehdastyöntekijöitä 4 %, ammattitaitoisia työntekijöitä 5 %, sairaala- ja ravintola-apulaisia 8 % sekä sellaisia, joiden ammattia ei tiedetty, 10 %. Menot ja tulot. Nuorisotyölautakunnan menot kertomusvuonna olivat mk ja avustukset nuorisojärjestöjen tukemiseen mk. Tuloja oli yhteensä mk. 235