Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011



Samankaltaiset tiedostot
Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa

Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus P ä ä t t ä j i e n M e t s ä a k a t e m i a

Maailman metsät paljon vartijana

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Biotalouden kansainväliset kytkennät

Kestävyys metsien käytössä. Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja miten niitä yritetään. ratkaista?

Maailman metsät haasteet tänään ja huomenna

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus

Puutarhakalusteita tropiikista?

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA?

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Metsätalouden globaalit haasteet ja painopisteet

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ruokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä

KEHITYSYHTEISTYÖ KENTÄLLÄ MIKÄ ON MUUTTUNUT?

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Mitä opittavaa meillä on Uruguayn viljelymetsätaloudesta?

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

EU:n laittomien hakkuiden ohjelma taustaa. Tatu Torniainen Maa- ja metsätalousministeriö

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

11037/10 paf,team/sj,ers/si 1 DG I 1A LIMITE FI

Miten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus Kaisa Karttunen

GLOBAALIT VASTUUT JA PAIKALLISET VASTAUKSET METSIEN KÄYTÖSSÄ

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Puut ruokaturvan edistäjänä Afrikassa

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Metsäpolitiikka arvioitavana

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

R U K A. ratkaisijana

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Metsän biotalous Suomessa, Euroopassa ja globaalisti

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Metsä Groupin biotuotetehdas

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomen Itämeren alueen strategia

Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Hiiltä pois ilmakehästä Vihreiden keinot hiilinielujen vahvistamiseksi

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

Sustainable intensification in agriculture

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Pariisin ilmastosopimus

Ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset vaikutukset

Lataa Maailman tila Worldwatch-instituutti. Lataa

Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN. Valmistelun tilannekatsaus

Tornator luo kestävää hyvinvointia metsistä

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

Transkriptio:

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö

Metsän globaalit trendit Edellinen 40 v: Metsäkato 500 milj. hehtaaria Metsätuotteiden kulutus kasvanut 50 % Seuraavat 40 v: Metsäkato 400 milj. hehtaaria Yli 100 milj. ha uutta maatalousmaata Biopolttoaineet, kaivannaiset, kaupungistuminen, jne Metsätuotteiden kulutus kasvaa 50 % 40-50 % teollisesta puusta istutusmetsistä Metsien ekosysteemipalveluiden merkitys kasvaa Hiili, vesi Ilmastonmuutos torjunta ja sopeutuminen Maailman metsät / Vesa Kaarakka 2

Miksi metsät häviävät? Välittömät syyt: Raivaus maatalouskäyttöön Kasvinviljely, karjatalous, biopolttoaineet Polttopuun keruu, ylilaidunnus Kestämätön teollinen hakkuu ja puun käyttö Rakennukset, tiet, padot, jne. Metsäpalot Taustalla vaikuttavat tekijät: Maatalous-, maankäyttö- ym. politiikat Epäselvä maanomistus Hallinto, korruptio Huonot viljelymenetelmät Väestönkasvu Muut sosiaaliset, taloudelliset tekijät, köyhyys Puuhiilen valmistusta, Etiopia Kestämätöntä kiertokaskiviljelyä,thaimaa

Miksi metsät häviävät: taustatekijät Väestönkasvu Tulojen kasvu Ruuan, biopolttoaineiden kysynnän kasvu Metsäkato Maanomistus, hallinto Väärät kannustimet Kannustimet metsän raivaukseen Öljypalmu Öljypalmu- ja kumipuuviljelmiä, Indonesia 4

Metsät ja ilmastonmuutos Metsäkato ja maankäytön muutos 15-18 % globaaleista hiilipäästöistä Päästöt keskittyvät trooppisiin metsiin Päästöt suuremmat kuin koko maailman liikenteestä Monissa kehitysmaissa metsäkato ja maankäytön muutos: 60-90 % päästöistä Maailman metsät / Vesa Kaarakka 5

Torjunta Ylläpidetään ja lisätään metsiin sitoutuneen hiilen määrää Istutukset Peltometsätalous Vähennetään päästöjä metsistä Metsien häviämisen hillintä Suojelu, kestävä metsien hoito Biomateriaalit, bioenergia Sopeutuminen Metsät ja ilmastonmuutos: torjunta ja sopeutuminen Lisätään metsien palautumiskykyä Maailman metsät / Vesa Kaarakka 6

Hidastetaan metsäkatoa REDD + Metsien häviäminen (deforestation) Metsien kunnon heikkeneminen (degradation) Myös: Metsien suojelu, kestävä hoito ja käyttö Metsän hiilivarastojen kasvattaminen, mm. istutukset Ostetaan aikaa myöhemmille toimille Kustannustehokas tapa vähentää hiilipäästöjä nopeasti Arvio: 10 20 miljardia USD / v (REDD+ ja muu torjunta) Maailman metsät / Vesa Kaarakka 7

REDD + toteutus Laajojen uudistusten avulla Maanomistus, Hallinto, sen hajauttaminen Sektoreittain Maatalous-, energiapolitiikka, maan käyttö Metsien kestävä hoito ja käyttö Yhteisöpohjainen metsien hoito ja käyttö Ekosysteemipalvelut Laajoja uudistuksia helpompi toteuttaa Maailman metsät / Vesa Kaarakka 8

Onnistuuko REDD+?? KYLLÄ JOS: Riittävä rahoitus (puututaan metsäkadon syihin) Kansallinen sitoutuminen Eri ryhmien tarpeet otetaan huomioon Tulosperusteinen rahoitus toteutuu RISKIT: Heikot instituutiot, hallinto (ml. korruptio) Ristiriidat hallinnon tasojen välillä Metsäkadon syihin ei puututa Kaikkien ryhmien osallistuminen Maailman metsät / Vesa Kaarakka 9

Laittomat hakkuut Metsäkadon syy erityisesti suojelu- ja alkuperäiskansojen alueilla (tropiikissa, Venäjällä, Itä-Euroopassa) liittyy usein korruptioon, rikollisuuteen yli 10 mrd $/v tappiot kantorahatuloissa, veroissa Metsiä koskeva lainsäädäntö ja sen toimeenpano, hallinto ja puukauppa (Forest Law, Enforcement, Governance and Trade) EU:ssa lainsäädäntö 2013- (USAssa Lacey Act) EU-FLEGT ohjelma: sopimukset tuontimaiden kanssa Laiton saha Kapuas-joella (Keski-Kalimantan, Indonesia) 10

Metsät ja vesitase Metsät ylläpitävät vesivarastoja Tasaavat veden virtausta Vaikuttavat erityisesti paikallisilmastoon Osa ekosysteemipalveluista tulevaisuudessa? Metsiä tarvitaan valuma- Alueiden suojelussa (Sichiang,Kiina) Metsitettyä valuma-aluetta Jangtse- Joen Yläjuoksulla (Sichiang,Kiina) 11

Esimerkkejä metsien ja puiden erilaisesta merkityksestä: Tendelti, Keski-Sudan Sudan: maatalouden osa ruokaturva polttopuu Indonesia: metsät maareservinä luonnonmetsien teollinen käyttö puuviljelmät, plantaasit Indonesia, Etelä-Kalimantan 12

Afrikan ruoka tuotetaan metsässä Afrikan kuivien alueiden kestävintä ja tuottoisinta maankäyttöä Sudanissa, Etelä-Darfurissa (v. 2000) Perinteinen peltometsäviljely tuottaa ruokaa, puuta ja myyntituotteita, tässä arabikumia (Sudan, Pohjois-Kordofan) 13

Polttopuu tärkein metsän tuote kehitysmaissa Puuhiilen valmistus tehokkailla aasialaistyyppisillä miiluilla ratkaisisi osan Afrikankin energiaongelmista (Keski-Thaimaa) Parannetut liedet säästävät polttopuuta ja naisten työtä (Bura, Kenia) 14

Aavikoitumista voidaan torjua Hiekkadyynien sidontaa ja suoja -aitojen ja -istutusten avulla Namibia ( Senegal 15

Osallistavaan suunnitteluun Esim. kansallinen metsäohjelma lähtökohdaksi Metsän käyttäjät mukaan suunnitteluun Politiikan ja lainsäädännön uudistus välttämätön Globaalisopimukset tukena Kylämetsän suunnittelua yhdessä asukkaiden kanssa (Namibia) Maankäytön suunnittelua (Etiopia) 16