Työllisyydenhoidon lakimuutokset 14.5.2014 Mustion linna Pääsihteeri Erja Lindberg, Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu
Kuntien velvoitteet Kuntien lakisääteiset palvelut ja muut velvoitteet:» Ikääntyvien työllistämisvelvoite (Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista 11 luku, 1 & 2 )» Aluevelvoite (Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista 11 luku, 3 & 4 )» Kuntouttava työtoiminta (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta)» Työmarkkinatuen rahoitus (Työttömyysturvalaki)» Työttömien terveyden edistäminen Kunta voi tuottaa myös muita, täydentäviä palveluita. Ne määrittyvät poliittisen tahdon mukaan 2
Julkinen työvoima- ja yrityspalvelu Julkisena työvoima- ja yrityspalveluna tarjotaan TEtoimistoissa työnvälityspalveluita, tieto- ja neuvontapalveluita, osaamisen kehittämispalveluita sekä yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalveluita Julkiseen työvoima- ja yrityspalveluun kuuluvat myös henkilöasiakkaan palveluprosessiin liittyvät asiantuntijaarvioinnit sekä lain mukaiset tuet ja korvaukset 3
Työllisyyden edistäminen kunnissa Elinkeinopolitiikka ja uusien työpaikkojen stimulointi mm. yritysten toimintaympäristöä kehittämällä ja turvaamalla paikallisesti riittävän monipuolinen elinkeinorakenne Vapaaehtoiset toimet työllisyydenhoidossa: Työvoiman palvelukeskukset Projektit Säätiöt Sosiaaliset yritykset Muu kolmas sektori Palkkatuen kuntalisä Työ- ja harjoittelumahdollisuudet Maahanmuuttajien tuki (Nuorten) työpajat Kunnat merkittäviä työnantajia työnantajarooli Palkkatuettu työ, työkokeilut, oppilaitosharjoittelut, kuntouttava työtoiminta kunnan organisaatiossa 4
Kuntien muuttuva rooli työllisyydenhoidossa Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja erikseen sovittavalla tavalla myös työllistymistä edistävistä palveluista Resurssit varsinaisten julkisten työvoimapalvelujen järjestämiseen ovat TE-toimistoilla Kuntouttavaa työtoimintaa uudistetaan yhdessä muiden työelämäosallisuutta lisäävien palvelujen kanssa TYP-toiminnan laajentaminen ja vakinaistaminen Uutena aiheena agendalle on noussut osallistava sosiaaliturva, jonka rooli kokonaisuudessa on vielä epäselvä 5
Miten aktiivisia kunnat ovat työllisyydenhoidossa? Kunnat voivat järjestää työllisyyden edistämiseen liittyviä palveluita itsenäisesti omana toimintanaan, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tai ostopalveluina Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Tässä taloudellisessa tilanteessa korostuu kunnallisten luottamushenkilöiden ja muiden päättäjien vastuu siitä, miten palvelut saadaan organisoitua ja miten niillä pystyään vastaamaan tarpeisiin 6
Paikallistason toimijoita Koulut Kolmas sektori Järjestöt Oppilaitokset Yksityiset yritykset Kunta työnantajana Muut työnantajat Perusvalmiudet Osaaminen Yhteydet työelämään Sosiaali- ja terveystoimi Kela Kuntien työllisyysyksiköt Työ- ja elinkeinotoimistot Palvelutuottajat Sosiaaliset yritykset Työpankit Kuntien elinkeinopalvelut 7
Paikallistasolla Kunnat kohtaavat taantuman nurjat puolet paikallistasolla; inhimillinen ja taloudellinen ulottuvuus Työttömyyden pitkittyessä odotukset kuntien väliintulolle kasvavat, vaikka vastuu työllisyyspalveluista ja niiden on rahoituksesta edelleen valtiolla Kuntien toimintamahdollisuudet ovat rajallisia ja uhkaavat edelleen kaventua (keinovalikoima, taloudelliset resurssit, työtilaisuudet, asiakasohjaus ) Kuinka vastuu, valta ja resurssit tulevaisuudessa jakautuvat? Voiko ratkaisuna olla yhteinen tahtotila, sitoutuminen ja tiivis yhteistyö paikallistasolla? 8
Työmarkkinatukiuudistus hallituksen esitysluonnoksessa Kunnat maksavat 50 % työmarkkinatuesta 300-999 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden osalta Vähintään 1000 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuesta kunnat maksavat 70% Valtio tavoittelee 150 miljoonan euron säästöä työmarkkinatukikuluihin Kunnille uudistus tarkoittaisi vähintään vastaavaa 150 miljoonan euron lisärahoitusvastuuta työmarkkinatuesta 9
Työmarkkinatuen rahoitusuudistus - mahdoton yhtälö Kunnissa tällä hetkellä tehtävä kehitystyö eli heikossa työmarkkinaasemassa olevien palvelujen kehittäminen ja aktiivinen polutus työelämään on hautautumassa työttömien perusturvan rahoitusvastuun siirtelyyn Rahoitusvastuun siirto ei ratkaise julkisen talouden kestävyysvajetta eikä ole linjassa hallituksen kuntataloutta koskevien linjausten kanssa Passiivituen lisääntyvä rahoitusvastuu kohtelee rakennemuutoskuntia epäreilusti ja heikentää kaikkien kuntien resursseja panostaa aktiiviseen työllisyydenhoitoon, sillä myös aktivoinnista kunnille aiheutuvat kustannukset ovat huomattavia 10
Monissa kunnissa on parhaillaan käynnissä YT-neuvottelut ja jopa irtisanomisia. Kunta ei voi siinä tilanteessa itse työllistää palkkatuella rajoitusten takia ja palveluverkossa tehtävät muutokset saattavat aiheuttaa sen, ettei kuntouttavan työtoiminnan paikkojakaan ole enää yhtä paljon tarjolla Kunnat eivät nykyisessä suhdannetilanteessa pysty omilla toimillaan vaikuttamaan maksuosuuden kehityssuuntaan Korkea ja pitkittyvä työttömyys aiheuttaa joka tapauksessa merkittävän taloudellisen taakan kunnille Tosiasiassa aktiivitoimien lisäys ja kuntien säästö passiiviajan maksuissa lisäisi valtion rahoittaman aktiiviajan kustannuksia! 11
TYP-toimintamallin kehittäminen, lakisääteistäminen ja valtakunnallistaminen Työryhmän valmistelema luonnos toimintamallista
Hallitusohjelman kirjaukset TE-toimistojen, Kelan ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskusten (=TYP) toimintamalli ulotetaan koko maahan Palvelukeskusten toimintamallista säädetään lailla ja niiden rahoitus turvataan Viranomaisten vastuita pitkään työttömänä olleiden palveluiden järjestämisestä täsmennetään siten, että työttömät työnhakijat siirtyvät työ- ja elinkeinotoimistoista palvelukeskusten asiakkaiksi pääsääntöisesti viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen Työttömien eläke-edellytyksiä koskeva selvittely siirretään työvoiman palvelukeskusten vastuulle. 13
TYP-toiminnan lakisääteistäminen TYP-toiminnan lakisääteistämisen tavoitteena on: Palveluiden saatavuuden ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden parantaminen Nykyinen vapaaehtoisuuteen perustuva järjestämistapa ei takaa koko maassa moniammatillista yhteispalvelua Palveluprosessin yhdenmukaistaminen Jos viranomaiset suunnittelevat palveluprosessin yksinomaan omien palvelujensa näkökulmasta, ei voida varmistaa, että asiakkaan työllistymissuunnitelmasta muodostuu tarkoituksenmukainen palvelukokonaisuus Valtio/TE-hallinto - kunta -yhteistyön kehittäminen ja työnjaon selkeyttäminen työllisyyden hoitoon liittyvissä asioissa 14
TYP -toimintamallin laajentaminen ja vakinaistaminen Työvoiman palvelukeskuksia on nyt 38 ja niissä on mukana 124 kuntaa Kuntakuulemiset pidettiin 17.2. Tampereella, 18.2. Kuopiossa, 24.2. Oulussa ja 26.2. Helsingissä Lakiesitys on lähtenyt lausuntokierrokselle pääsiäisen jälkeen Hallituksen esitys menee eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2014 Uusi toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2015 alussa (vuoden siirtymäajalla) 15
Laki moniammatillisesta yhteistyöstä työllistymisen edistämisessä
1 Työvoiman palvelukeskus TYP edistää moniammatillisella yhteispalvelulla työttömän työllistymistä parantamalla hänen työ- ja toimintakykyään, osaamistaan ja muita työmarkkinavalmiuksiaan TYP:ssa TE-toimiston, kuntien ja Kelan (= taustaorganisaatiot) olemassa olevat palvelut tarjotaan yhteisessä toimipisteessä TYP ei ole itsenäinen organisaatio 17
2 Työvoiman palvelukeskuksen palvelut ja tehtävät TYP tarjoaa asiakkaalle tämän palvelutarpeen mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja siten kuin mainittuja palveluja koskevissa laeissa säädetään TYP-laki velvoittaa hoitamaan nykyiset lakisääteiset tehtävät yhdessä Asiakas saa tarvitsemansa palvelut joko suoraan TYP:ssa tai ne järjestetään hänelle taustaorganisaation toimesta asiakkuuden säilyessä TYP:ssa TYP:n tehtävänä on auttaa asiakasta kohti työmarkkinoita. Asiakasta ei ohjata palvelukeskukseen eläkeselvittelyjä varten, mutta jos palveluprosessin aikana käy ilmi, että eläke on ainoa mahdollisuus, TYP antaa eläkehakemusta varten yhteisen lausunnon ja opastaa asiakasta eläkkeen hakemisessa 18
2 Työvoiman palvelukeskuksen palvelut ja tehtävät TYP vastaa asiakkaan työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta moniammatillinen palvelutarvearvio, työllistymissuunnitelma, päätöksenteko palveluista ja etuuksista, ohjaus palveluihin, palveluiden tuloksellisuuden arviointi ja jatkosuunnitelmat jne TYP koordinoi ja kehittää TYP:n kohderyhmään kuuluvien työttömien palveluja ja palvelujärjestelmiä alueilla TYP toimii asiantuntijatukena taustaorganisaatioille 19
3 Asiakkaiden ohjaus työvoiman palvelukeskukseen TE-toimisto, kunta ja Kela ohjaavat TYP:n asiakkaaksi (JTYPL:n mukaisen) työttömän jolla arvioidaan olevan TYP:ssa tarjolla olevan moniammatillisen yhteispalvelun tarve; JA» jolle on maksettu vähintään 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella; TAI» joka on täyttänyt 25 vuotta ja jonka työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti 12 kuukautta; TAI» joka on alle 25-vuotias ja jonka työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti 6 kuukautta Aloite asiakkuuteen voi tulla asiakkaalta itseltään tai muulta taholta, esim. palveluntuottajalta TE-toimisto/Kela/kunta näissäkin tilanteissa ohjaava taho Jos asiakkuuskriteerit täyttyvät, asiakkaan palvelu järjestetään TYP:ssa Viranomaiset tekevät asiakkaan palvelutarpeen mukaista yhteistyötä jo ennen em. määräaikojen täyttymistä 20
Moniammatillisen yhteispalvelun tarve Moniammatillisen yhteispalvelun tarve = asiakkaan palvelutarve edellyttää TYP:ssa mukana olevien tahojen tarjoamien palvelujen yhteensovittamista Asiakkaalla on/voi olla moniammatillisen yhteispalvelun tarve, jos asiakkaan työllistymisen haasteet eivät johdu yksinomaan avointen työpaikkojen tai osaamisen puutteista, vaan asiakkaalla on lisäksi työllistymiseen vaikuttavia työ- tai toimintakyvyn rajoitteita tai elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia Eri viranomaisten palvelujen samanaikainen tarve ei automaattisesti tarkoita TYP:n moniammatillisen yhteispalvelun tarvetta. TYPpalvelun tarpeesta ei ole kyse esim. tilanteessa, jossa a) henkilön sairaus on tunnistettu ja hoidossa eikä se vaikuta työnhakuun b) henkilö on työkyvytön aiemman ammattinsa mukaiseen työhön, ja hänelle järjestetään ammatillisena kuntoutuksena koulutus uuteen ammattiin c) henkilö saa työttömyydestä johtuen useampaa etuutta samanaikaisesti (työttömyysetuus, toimeentulotuki, asumistuki) 21
4 Kartoitusjakso ja työllistymissuunnitelma TE-toimisto, kunta, Kela ja asiakas arvioivat yhdessä asiakkaan palvelutarpeen ja laativat moniammatillisen työllistymissuunnitelman viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asiakas on ohjattu TYPiin Kartoitusjakson aikana TE-toimisto, kunta ja Kela selvittävät yhdessä asiakkaan kanssa tämän ammattitaidon, osaamisen, työmarkkinavalmiudet sekä työllistymiseen vaikuttavan sosiaalisen tilanteen ja terveydentilan 22
5 Asiakkuuden päättyminen Jos TYP:n palvelutarvearvion perusteella asiakkaalla ei ole moniammatillisen yhteispalvelun tarvetta, asiakas ohjataan hänet TYP:iin lähettäneen tai muun viranomaisen taikka palvelun järjestäjän palvelujen piiriin Moniammatillisen yhteispalvelun tarve arvioidaan säännöllisesti TYP-asiakkuuden aikana (esim. aina suunnitelmaa päivitettäessä, yksittäisen palvelun päätyttyä) Palveluun osallistuminen ei päätä TYP-asiakkuutta, ellei osallistuminen osoita moniammatillisen yhteispalvelun tarpeen päättyneen TYP-asiakkuudella ei ole enimmäisaikaa 23
Asiakkuuden päättyminen 1. TYP arvioi asiakkaan palvelutarpeen toisin kuin lähettänyt taho 2. Moniammatillisen yhteispalvelun tarve on päättynyt ja asiakkaan palvelu-tarpeisiin voidaan vastata TE-palveluilla 3. Asiakkaan palvelutarpeeseen ei voida vastata moniammatillisella yhteis-palvelulla eikä yksinomaan TEpalveluilla 24
6 Työvoiman palvelukeskuksen toiminta-alue Jokaisen TE-toimiston toimialueella toimii vähintään yksi TYP TE-toimiston toiminta-alue mahdollistaa nykyisen palvelurakenteen säilyttämisen TYP:ien lukumäärään vaikuttaa asiakasmäärä ja taustaorganisaatioiden mahdollisuudet siirtää henkilöstöä työskentelemään TYP:ssa Jokaisella TYP:lla on vähintään yksi yhteinen toimipiste Yhteisen toimipisteen hyödyt: tarjoaa asiakkaille palveluja yhden luukun periaatteella varmistaa toimijoiden välisen yhteistyön paremmin kuin pelkkänä verkostona toimiminen, yhteisen palveluotteen muodostuminen 25
7 Johtaminen Jokaisella TYP:lla on johtoryhmä, johon kuuluvat taustaorganisaatioiden edustajat TYP:n johtaja vastaa sisäisen toiminnan organisoinnista ja päivittäisestä työnjohdosta johtoryhmän linjausten mukaisesti TEM asettaa valtakunnallisen ohjausryhmän, johon kuuluvat TEM:n, STM:n, Kelan, Kuntaliiton sekä alue- ja paikallishallinnon edustajat 26
8 Toiminnan organisointi ja kustannusten jakautuminen Taustaorganisaatiot vastaavat henkilöstönsä palkkaus- ja muista henkilöstökustannuksista Toimitiloista, laitteista, tietoliikenteestä, tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta sekä muusta toiminnan kehittämisestä aiheutuvat kustannukset jaetaan taustaorganisaatioiden kesken moniammatilliseen yhteispalveluun osallistuvien henkilöiden määrän suhteessa 27
9-11 Asiakasrekisteri ja tietojen vaihto Tavoitteena, että TYP:ssa työskentelevillä henkilöillä olisi oikeus vaihtaa TYP-prosessissa tarvittavia välttämättömiä tietoja myös ilman asiakkaan suostumusta TYP-asiakasta koskevat (TYP-palveluprosessiin kuuluvat) tiedot tallennetaan yhteiseen asiakasrekisteriin 28
12 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset TYP-toiminnan ulkopuolella tällä hetkellä olevat kunnat tulevat vaiheittain mukaan vuoden 2015 aikana Vuoden 2014 alussa Manner-Suomen kuntia yhteensä 304, joista TYP-toiminnan piirissä 124 ja ulkopuolella 180 29