Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus seminaari 15.9.2010 Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto
Väestönmuutosprosentti 2008 2009 kunnittain Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Kuntajako 2009 muutos-% 2-1,5-1,99 1-1,49 0,5-0,99 0-0,49-0 KEMI ROVANIEMI OULU Maakuntaraja KAJAANI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ PORI TAMPERE MIKKELI SAVONLINNA RAUMA HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI LAHTI KOUVOLA LAPPEENRANTA TURKU SALO KOTKA HELSINKI Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH 1.2.2010
Yli 30 000 asukkaan kaupungit ja niitä ympäröivät 30, 40, 50 ja 60 km:n vyöhykkeet ESIM: 50 km vyöhykkeiden sisällä asuu n. 4 690 000 henkilöä eli 88 % suomalaisista. 50 km vyöhykkeiden ulkopuolisten kuntien asukasmäärä yhteensä n. 630 000. ROVANIEMI KEMI OULU KAJAANI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ SAVONLINNA PORI TAMPERE MIKKELI RAUMA TURKU KAARINA NOKIA SALO HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI NURMIJÄRVI TUUSULA LOHJA KIRKKONUMMI LAHTI HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ KERAVA PORVOO HELSINKI KOUVOLA KOTKA LAPPEENRANTA Kuntarajat: Tilastokeskus
Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä maakunnittain 2030 Osuus väestöstä (%) 17.50-2 0.5 2 15.00-1 7.4 9 12.50-1 4.9 9 11.46-1 2.4 9 Vuoden 2009 maakuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2009
Mikä on kasvun logiikka kohti 2020-lukua? Osaamisen Suomi? (alla kartta 2007) Osaamisen Suomi on tasapainoisempi kuin aiemmin 90-luvun lamasta nosti 5 vahvaa osaamisen keskusta 00-luvulla jo toistakymmentä voittajaa 10 20-luvuilla: mikä on kasvun logiikka? Miten korkeakoulujen mahdollinen alueellinen keskittäminen vaikuttaa aluekehitykseen? Kari Lähde: Nenonen SM/Janne Antikainen 16.9.2010
Kuntien vuosikatteet 1997 2009, /as. Kuntakoon mukaan (pl. Ahvenanmaa) 800 700 600 Alle 6000 as. kunnat 6000-20000 as. kunnat 20001-100000 as. kunnat Yli 100000 as. kunnat Manner-Suomi 500 400 300 200 100 0-100 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan
Ylläpitäjän tehtäviin kuuluu ammattikorkeakoulun strateginen kehittäminen. Ylläpitäjä päättää myös toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta sekä nimittää rehtorin ja ammattikorkeakoulun hallituksen, tekee valtioneuvostolle esityksen ammattikorkeakoulun koulutustehtävän muuttamisesta; sekä nimittää tarvittaessa ammattikorkeakoululle valtuuskunnan. (AMK-laki 14 )
Ammattikorkeakoulujen rahoitus Kaikki kunnat osallistuvat ammattikorkeakoulujen rahoittamiseen asukaskohtaisella rahoitusosuudella (riippumatta siitä, ovatko ne ylläpitäjäosakkaina tai onko kunnan alueella AMK:a tai kunnan asukkaita niissä opiskelijoina). Kuntien lakisääteinen maksuosuus 58,11 %, valtion 41,89 % ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksista
AMK:t ja kunnat Ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulutus on osa kuntien Koulutuspolitiikkaa Työ- ja elinkeinopolitiikkaa Hyvinvointipolitiikkaa Aluepolitiikkaa
Vaikuttava TKI-toiminta vaatii ammattikorkeakouluilta eri ympäristöissä erilaisia toimia toimintamahdollisuuksiin vaikuttavat merkittävästi alueen olosuhteet: väestön määrä, rakenne ja kehitys, elinkeinorakenne, työllisyys, palvelujen tarjonta, muiden toimijoiden määrä, alueeseen sidotut rahoitusmahdollisuudet ym. vastaavat seikat.
Miksi kunnan kannattaa olla mukana ammattikorkeakouluissa? ns. kolmannen tehtävän hyödyntäminen kunnan kehittämisessä (esim. soster-hankkeet) elinkeinopolitiikan kehittäminen ja kilpailukyvyn parantaminen (esim. maakunnalliset ja alueelliset hankkeet ja kehittämistoimet, osaamiskeskusohjelmien hyödyntäminen jne.) osaavan työvoiman saannin turvaaminen (ennakoinnin toimivuus) kunnassa olevien opiskelijoiden elävöittävä vaikutus erilaiset ulkopuolisen, esim. ESR rahoituksen, hyödyntäminen ja kumppanuus
Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan kokonaisuus Kuntalaiset ja asuminen Kuntalaiset Ympäristö ja asiakkuus Asuminen Kuntalaiset ja asiakkuus Kuntalaiset ja työ Palvelut Palvelut Henkilöstö Päätöksenteko Henkilöstö Työpaikat Yhdyskuntarakenne Elinkeinot Työllisyys Johtamisjärjestelmä Päätöksenteko Yhdyskuntarakenne Palvelut Elinkeinot Ympäristö Kuntalaiset ja työ Kuntalaiset ja asuminen Työllisyys Kuntalaiset Johtaminen ja demokratia Kuntalaiset Talous Talous ja demokratia Demokratia Talous Talous c Talous Johtaminen Johtaminen Jo Johtaminen Johtaminen Johtaminen Talous Johtaminen
Kuntaliiton hallituksen kanta 2005 kunta- ja palvelurakenteeksi (Paras-hankkeen käynnistysvaiheessa) ns. vahva peruskuntamalli, perustuen työssäkäyntialueisiin tai muihin toiminnallisiin kokonaisuuksiin peruskunnalla vastuu palvelujen järjestämisestä mutta myös alueensa aktiivisesta kehittämisestä ovatko yhteistoiminta-alueet siirtymävaihe vahvan peruskunnan muodostamiseen? kunnat ja yhteistoiminta-alueet huolehtivat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Kari Nenonen 16.9.2010
Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet www.kunnat.net KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 16.9.2010 14