1988 vp. - HE n:o 168 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Anna Tapion koulusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sekä peruskoulun opetusta että ammatillista opetusta antavasta Aitoon kotitalouskeskikoulusta säädettäisiin erillinen laki, joka mahdollistaisi koulun toiminnan jatkamisen. Koulun ylläpitäjän päätöksen mukaan koulun nimi muuttuu lain voimaan tullessa Anna Tapion kouluksi. Anna Tapion koulussa annettaisiin edelleen sekä peruskoulun yläasteen että koti- ja laitostalouden ammatillista opetusta ja siihen liittyvää yleissivistävää opetusta. Koulu olisi myös edelleen kolmivuotinen ja sen oppilasalue koko maa. Koulun opetuksesta ja toiminnasta olisi koulun erikoisluonne huomioon ottaen soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulusta ja vastaavasti ammatillisesta peruskoulutuksesta on säädetty ja määrätty. Esityksen mukaan koulun ylläpitäjä saisi tämän koulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin valtionavustusta peruskoulun opetuksen osalta peruskoulua vastaavan yksityisen koulun valtionavustusta koskevien säännösten mukaan ja ammatillisen peruskoulutuksen osalta ammatillista peruskoulutusta koskevien rahoitussäännösten mukaan. Koulun oppilaskodin käyttökustannuksiin suoritettaisiin valtionavustusta soveltuvin osin, siten kuin peruskoulun yläasteesta on säädetty. Koulun oppilaiden kotikunnat velvoitettaisiin osallistumaan koulun käyttökustannuksiin. Esitys liittyy vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 1989. PERUSTELUT 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset Aitoon kotitalouskeskikoulu aloitti toimintansa vuonna 1940 kansakoulun kuuden alimman luokan oppimäärälle rakentuvana nelivuotisena yksityisenä keskikouluna, jossa samanaikaisesti suoritettiin yksivuotisen emäntäkoulun kurssi. Peruskouluun siirtymisen yhteydessä vuodesta 1973 lukien koulu muuttui peruskoulun yläastetta vastaavaksi kolmivuotiseksi kouluksi, johon edelleen kuului emäntäkoulu. Ammatillisen koulutuksen opiskeluaikojen pidentyessä emäntäkoulun kurssi muuttui koti- ja laitostalouden peruslinjan yleisjak- soksi. Koulu toimii peruskoulun yläasteen osalta kouluhallituksen alaisena ja ammatillisen opetuksen sekä siihen liittyvän yleissivistävän opetuksen osalta ammattikasvatushallituksen alaisena. Aitoon kotitalouskeskikoulu on koko toimintansa ajan ollut erikoiskoulu, jossa yleissivistävän opetuksen lisäksi on annettu ammatillista opetusta. Näin opetus on muodostunut sellaiseksi kokonaisuudeksi, jossa elämänläheiset käytännölliset oppiaineet tukevat tietopuolisten aineiden opetusta ja tiedollisen opetuksen tavoitteet osoitetaan käytännön työtehtävissä tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi. Koulu on koko toimintansa aikana osoittautunut tarpeelliseksi. Oppilaita on tullut kouluun kaikista 381145N
2 1988 vp. - HE n:o 168 lääneistä. Koulussa oli lukuvuonna 1987-1988 noin 140 oppilasta. Koulu toteuttaa peruskoulussa ja ammatillisessa oppilaitoksessa noudatettuja yleisiä kasvatus- ja koulutusperiaatteita. Opetuksen ja oppisisältöjen käytännöllinen järjestäminen toteutetaan oppilaiden ikäkauden ja motivaation edellyttämällä tarkoituksenmukaisella tavalla. Kouluhallituksen ja ammattikasvatushallituksen myöntämä valtionavustus ei ole kyennyt turvaamaan koulun taloudellista asemaa, joka on käynyt vaikeaksi. Normaalitapauksessa kunnat maksavat sekä peruskoulun että ammatillisen koulutuksen kustannuksista merkittävän osan. Oppilaiden kotikunnilla ei ole kuitenkaan ollut lakisääteistä velvollisuutta osallistua Aitoon kotitalouskeskikoulun käyttökustannuksiin. Kun huomattava osa koulun hyväksyttävistä menoista on jäänyt keskusvirastojen myöntämien valtionavustusten ulkopuolelle eivätkä lukukausimaksutkaan ole kattaneet vajetta, koulun ylläpitäjä on joutunut ottamaan velkaa. Velat kohosivat 1 päivänä maaliskuuta 1988 2 248 000 markkaan. Jos laskelmasta irrotetaan pääomamenot ja -tulot, velkojen kasvu on kahdeksassa vuodessa ollut 1 851 000 markkaa. Tässä summassa ovat mukana vuotuisten käyttökustannusten lisäksi lainojen korot. Taloudellisen tilanteen saattamiseksi tasapainoon on tarpeen velvoittaa kunnat suorittamaan osuutensa käyttökustannuksista samalla tavoin kuin ne joutuvat osallistumaan peruskoulun ja ammatillisen peruskoulutuksen rahoitukseen. Koulun ylläpitäjän päätöksen mukaan koulun nimi muuttuu lain voimaantullessa Anna Tapion kouluksi. Edellä olevan vuoksi ja koulun erikoisluonteen huomioon ottaen voidaan erillisen lain säätämistä Anna Tapion koulusta pitää perusteltuna. 2. Asian valmistelu Ehdotus hallituksen esitykseksi on laadittu työryhmässä. Ehdotuksesta opetusministeriö on saanut lausunnon valtiovarainministeriöltä, kouluhallitukselta, ammattikasvatushallitukselta, Hämeen lääninhallitukselta, Suomen kaupunkiliitolta, Suomen kunnallisliitolta ja eräiltä kunnilta sekä koulun ylläpitäjäitä Anna Tapion säätiöltä. 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset Laki ei lisänne valtion menoja, koska koulun valtionavustus vuotuisiin käyttökustannuksiin jäänee ennalleen. Velkojen lyhentämiseen ja koulurakennusten saneeraamiseen koulu joutuu kuitenkin tulevaisuudessa hakemaan ylimääräistä valtionavustusta. Koulurakennusten välttämättömät peruskorjaukset on arvioitu nousevan noin 3 700 000 markaksi. Koulun velat olivat 1 päivänä elokuuta 1988 1 980 000 markkaa. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Lakiehdotuksen perustelut 1. Lainkohta sisältää säännöksen koulun asemasta ja tehtävästä. Säännös vastaa nykyistä tilannetta. Koulu on kolmivuotinen. 2. Koulun työajan ja opetuksen tulee pääpiirteittäin vastata peruskoulussa ja ammatillisen oppilaitoksen yleisjaksolla annettavaa työaikaa ja opetusta. Tämä on edellytys sille, että koulun oppimäärän suorittaminen voidaan rinnastaa peruskoulun yläasteen ja ammatillisen oppilaitoksen yleisjakson suorittamiseen ilman eri kuulusteluja. Koska koulun lukuvuodessa on 210 työpäivää verrattuna peruskoulun 190 työpäivään ja koska koulun työviikko on kahdeksan tuntia pidempi kuin peruskoulussa, vastaa koulussa annettavan opetuksen määrä peruskoulussa ja ammatillisessa oppilaitoksessa annetun opetuksen määrää. Koululle ehdotetaan annettavaksi tuntikehys, siten kuin asetuksella säädetään. 3. Oppilaiden opintososiaalisiin etuihin sovelletaan pääasiallisesti peruskoulun periaatteita. Koska oppilaita tulee kouluun koko Suo-
1988 vp. - HE n:o 168 3 mesta, on koulun oppilaskoti tarpeellinen. Oppilaskoti muodostaakin oman tärkeän osansa koulun ilmapiiristä. Oppilaat ovat perinteisesti suorittaneet oppilaskotiin liittyviä tehtäviä, joita voidaan pitää myös oivallisina itsenäisyyteen ja vastuuseen kasvamisen kannalta. Koulun oppilaskotiin on tähän asti sovellettu, mitä ammatillisista oppilaitoksista on säädetty. Koska kysymys on peruskouluikäisistä oppilaista, olisi tarkoituksenmukaista soveltaa oppilaskotiin, mitä peruskoulusta on säädetty. Tällöin tulisi kuitenkin ottaa huomioon koulun kokonaisvaltaiset tavoitteet, joiden toteuttamiseen myös oppilaskoti olennaisesti liittyy. Koska oppilaat tulevat eri puolelta Suomea tulisi heille, sen estämättä, että he käyvät oman piirinsä ulkopuolella olevaa koulua, voida korvata joitakin koulumatkoja, kuten osa viikonloppu- ja lomamatkoista. Tämän johdosta ehdotetaan, että opetusministeriö vahvistaisi koulumatkojen korvausperusteet, joissa määrättäisiin muun muassa korvattavien koulumatkojen määrästä. Varsinaisiin lomiin liittyvien koulumatkojen lisäksi tulisi voida korvata noin kolme viikonloppumatkaa lukuvuodessa. 4. Käyttökustannukset jaettaisiin peruskoulun ja ammatillisen koulun käyttökustannuksiksi ja niihin saataisiin valtionavustusta peruskoulun osalta peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (1112/78) ja ammatillisen peruskoulutuksen osalta ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain (494/83) mukaan. Oppilaskodin käyttökustannuksiin ehdotetaan kuitenkin valtionavustuksen suorittamista soveltuvin osin siten kuin peruskoulusta on säädetty. Erityisestä syystä voitaisiin koululle myöntää ylimääräistä valtionavustusta lähinnä muihin kuin käyttökustannuksiin, edellyttäen, että valtion tulo- ja menoarviossa on tarkoitukseen myönnetty määräraha. Mikäli koulun taloudellinen asema sitä vaatii, koulun tulisi voida periä kohtuullisia lukukausimaksuja, kuitenkin vain kouluhallituksen luvalla. 5. Koska koululla ei olisi muita säännöllisiä tuloja kuin valtionavustus, on kunnan veivoittaminen osallistumaan käyttökustannuksiin ainoa keino turvata koulun toiminta. Koulun toiminnan turvaamiseksi tulisi oppilaan kotikunnan suorittaa maksuosuutensa ennakkoa. 6. Koulu olisi kouluhallituksen, ammattikasvatushallituksen ja lääninhallituksen alainen. 7. Koska oppilaat ovat peruskouluikäisiä, ehdotetaan oppilaisiin sovellettavaksi peruskoulun kurinpitoa koskevia säännöksiä. Jos oppilas ei ole muilla käytettävissä olevilla kurinpitokeinoilla ojennettavissa voitaisiin hänet erottaa määräajaksi tai pysyväisesti peruskoulun oppilaskodista peruskouluasetuksen (718/84) 70 :n 3 momentin nojalla. Koska koulun oppilaat miltei poikkeuksetta asuvat oppilaskodissa merkitsisi oppilaskodista erottaminen pysyvästi samalla koko koulusta erottamista pysyvästi. Tämän vuoksi ja koska koulu on oppilaalle vapaaehtoinen koulu, tulisi oppilas, milloin hän ei ole ojennettavissa muilla keinoilla, voida myös pysyvästi erottaa. Päätös pysyvästä erottamisesta tulisi aina alistaa lääninhallituksen vahvistettavaksi. 8. Koska samat opettajat voivat opettaa sekä peruskoulu- että ammatillisen oppilaitoksen aineita tarvitaan opettajien asemaa koskevia selventäviä säännöksiä. 9. Koulun henkilökunnan eläkkeistä on voimassa, mitä on säädetty peruskoulua vastaavan yksityisen koulun henkilökunnan ja vastaavasti ammatillisen oppilaitoksen henkilökunnan eläkkeistä. Henkilökunnan eläkejärjestelmä riippuu siitä, minkä opetuksen puolelle asianomainen on sijoitettu. 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset Hallituksen esitykseen sisältyvä lakiehdotus edellyttää asetuksen antamista. 3. Voimaantulo Esitys liittyy vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä elokuuta 1989. Edellä olevan perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
4 1988 vp. - HE n:o 168 Laki Anna Tapion koulusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Anna Tapion koulu on suomenkielinen peruskoulua vastaavaksi järjestetty yläasteen käsittävä yksityinen koulu, joka lisäksi antaa koti- ja laitostalouden ammatillista opetusta ja siihen liittyvää yleissivistävää opetusta. Koulu on kolmivuotinen. 2 Anna Tapion koulun suorittaminen tuottaa samat oikeudet kuin peruskoulun oppimäärän suorittaminen sekä antaa kelpoisuuden koti- ja laitostalouden ammatillisiin erikoistumisopintoihin. Koulun lukuvuodessa on 210 työpäivää. Työpäivistä vähennetään kuitenkin muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä. Työpäivien lukumäärästä voidaan erityisestä syystä poiketa, sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Koulun opetuksesta ja toiminnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun yläasteesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta on säädetty tai määrätty, jollei tässä laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Opetukseen käytettävästä tuntimäärästä säädetään asetuksella. 3 Opetus on koulussa maksuton, jollei kouluhallitus ole erityisestä syystä antanut koululle lupaa periä oppilasmaksuja. Peruskoulun oppikirjat, muut koulutarvikkeet ja tarpeelliset työaineet annetaan oppilaalle maksutta. Koulun oppilaskodista on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun oppilaskodista on säädetty, jollei asetuksessa toisin säädetä. Oppilaalle, joka ei asu oppilaskodissa on annettava jokaisena työpäivänä vähintään yksi maksuton kouluateria. Koulumatkasta johtuvat kustannukset korvataan opetusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti. Ilmaiseen täysihoitoon voidaan ottaa vain koulun oma oppilas. 4 Koulun käyttökustannusten valtionavustuksesta on voimassa, mitä peruskoulua vastaavan koulun valtionavustuksesta ja ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustuksesta on säädetty, jollei tässä laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Samoista kustannuseristä voidaan myöntää valtionavustusta kuitenkin vain kerran. Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädetty, oppilaskodin käyttökustannuksiin suoritetaan valtionavustusta soveltuvin osin siten kuin peruskoulun yläasteesta on säädetty. Erityisestä syystä opetusministeriö voi tuloja menoarvioon kulloinkin otettavan määrärahan puitteissa myöntää koululle ylimääräistä valtionapua. Kouluhallituksen luvalla koulu voi periä lukukausimaksua. 5 Oppilaan kotikunta, jossa oppilaalla on väestökirjalain (141/69) mukainen kotipaikka kunkin lukukauden alussa, on velvollinen suorittamaan Anna Tapion koulun ylläpitäjälle korvauksen, joka kuntien kantokykyluokitus huomioon ottaen määrätään oppilasta kohti lasketuista valtionavustukseen oikeuttavista käyttökustannuksista, joista on vähennetty valtionavustus ja koulun saarnat muut tulot. Jos muut tulot kohdistuvat rakentamiseen, korjaustyöhön tai velkojen maksamiseen, niitä ei vähennetä käyttökustannuksista. Oppilaan kotikunnan tulee suorittaa koulun ylläpitäjälle 1 momentissa tarkoitetun maksuosuuden ennakkoa kahtena eränä vuodessa siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. 6 Koulu on kouluhallituksen, ammattikasvatushallituksen ja lääninhallituksen ohjauksen ja valvonnan alainen. Koulun opetuksen ja muun toiminnan osalta sekä valtionavustuksen myöntämisessä tulee kouluhallituksen ja ammattikasvatushallituksen olla yhteistyössä keskenään.
1988 vp. - HE n:o 168 5 7 Oppilaan kurinpidosta on soveltuvin osin voimassa mitä peruskoulusta on säädetty kuitenkin niin, että johtokunta voi painavista syistä erottaa oppilaan pysyvästi. Erottamispäätös on alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi. 8 Milloin opettaja opettaa sekä peruskoulun että ammatillisen oppilaitoksen opetussuunnitelman aineita, sovelletaan tarvittaessa häneen mitä yhteisistä opettajista annetussa laissa (539/80) on säädetty. 9 Koulun palveluksessa olleelle henkilölle, joka on kouluhallituksen päätöksen mukaisesti sijoitettu hoitamaan peruskouluun kuuluvia tehtäviä, suoritetaan valtion varoista eläkettä ja hänen jälkeensä perhe-eläkettä sen mukaan kuin peruskoululaissa (476/83) on peruskoulua vastaavan yksityisen koulun palveluksessa olleesta henkilöstä erikseen säädetty. Koulun palveluksessa olevan henkilön, joka ammattikasvatushallituksen päätöksen mukai- sesti on sijoitettu hoitamaan ammatilliseen koulutukseen ja siihen liittyvään yleissivistävään opetukseen kuuluvia tehtäviä ja jonka palkkaukseen oppilaitos saa ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain (494/83) 8 :n mukaan valtionavustusta, oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe-eläkkeestä on voimassa mitä ammatillista peruskoulutusta antavan yksityisen oppilaitoksen rehtorin, opettajan ja muun tarpeellisen henkilöstön osalta on erikseen säädetty. 10 Muutoksenhausta on soveltuvin osin voimassa mitä peruskoulua korvaavasta koulusta ja yksityisestä lukiosta on säädetty. 11 Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. 12 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1989. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1988 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Opetusministeri Christoffer Taxell