Lions Club Tikkurila-Dickursby. vuotta. 9 6 i- 2 on

Lions Club Tikkurila-Dickursby vuotta 9 6 i- 2 on

Lions Club Tikkurila-Dickursby 50 v

Paatoimittaja Toimituskunta Kuvat Ulkoasu ja taitto Harry Jaaskelainen Harri Westermarck pj., Tarmo Jantunen, Vesa Kotilainen, Seppo Mahlman Kare Bonsdorff ja klubilaisten arkistot Seppo Mahlman Kirjapaino Oy Fram Ab, Vaasa 2012

Sisalto Lions Club Tikkurila-Dickursby 50 vuotta 5 Tama on sinun vuotesi Timo Pirinen 6 Tama on sinun vuotesi Krister Kumlin 8 Tama on sinun vuotesi Pekka Vasankari 10 Tama on sinun vuotesi Kare Bonsdorff 12 Tama on sinun vuotesi Juha Halminen 14 Tapahtumia viiden vuosikymmenen ajalta 16 Mita Lions-toiminta on? 22 Siirtyminen sahkoiseen tiedonvalitykseen 24 Klubin toimihenkiloita 27 Kevattempaukset ja maalaismarkkinat 28 LC Tikkurila-Dickursbyn urheilu-ja liikuntatoiminta 32 Tarton lionsklubi - aika ruplasta euroon 34 Kummipuisto 39 Elakelaisleijonat 40 Leijonan ryosto 41 Ladytoiminta kautta aikojen 42 Lionit yhteiskuvassa 44 Ladyt yhteiskuvassa 46 Poisnukkunutta jasenta kunnioittaen 48 Lions Club Tikki - :. ckursby 50 YMott

Heikki Vainikka paistaa muurinpohjalettuja ja Tom Henricsson (vas.) ja Esa Jarvelainen tarkkailevat tilannetta. Lions Club Tikk'.rii > Oickursby 50 vuotta

LIONS CLUB TIKKURILA-DICKURSBY 5O VUOTTA Hyvat leijonat, veljet, ladyt ja lionit! Klubimme tayttaessa 50 vuotta tana vuonna, olemme siina onnellisessa asemassa, etta emme kirjoita klubimme historiaa kokonaan uudestaan. Uutterien veljien ansiosta on jo 25-vuotishistoriikista alkaen julkaistu joka viides vuosi toimintamme historiikki. Viimeisin on 45-vuotisjulkaisu.Tama julkaisu sisaltaa lyhyesti viiden viimeisen vuoden toiminnan ko. kausien presidenttien kannalta tarkasteltuna. Tama'n historiikin muina juttuina ovat erilaiset kohokohdat 50 vuoden aikana ja eri artikkelit liittyen toimintaamme. Harry Jaaskelainen LC Tikkurila-Dickursby Presidentti Kun tarkastelemme kulunutta 50 vuotta, on maailma muuttunut tassa ajassa erittain paljon. Uusia valtioita on syntynyt, eri sotia on kayty paikallisesti ja laajemmilla alueilla useita. Avuntarve on lisaantynyt eri puolilla maailmaa ja Suomessakin on tullut lisaa avustettavia eri tasoilla. Auttamisen tarve ei ole vahentynyt samassa suhteessa hyvinvoinnin kasvun myota. Joten 50 vuoden jalkeenkin on leijonille tarvetta toimia. Toimintamme Vantaalla ja erityisesti Tikkurilan alueella tulee jatkumaan. 50-vuotishistoriikin tekemiseen ovat osallistuneet useat veljet unohtamatta ladyjen osuutta. Varsinaiseen historiikin tekemiseen ovat antaneet panoksensa lionveljet Harri Westermack, Vesa Kotilainen ja Seppo Mahlman. llman veli Sepon osaamista julkaisujen teossa olisimme pulassa. Toivon, etta tama historiikki herattaa mukavia ja mieleen painuneita muistoja kuluneilta vuosilta. Mielestani tama on oiva lisa klubimme historiikkien joukkoon. Toivon, etta tulevat lionsvuodet herattavat yhta runsaasti muistoja kuin kuluneet 50 vuotta ovat tehneet. Harry Jaaskelainen Presidentti Lions Ci i-oickursby 50 vuotta

TAMA ON SINUN VUOTESI Klubipresidentti Timo Pirinen 2006-2007 Harrastusten parissa on tarkoitus saada sisaltoa vapaa-aikaan. Viihtyminen on tarkeaa, mutta yhteiset tavoitteet antavat sisallon Lions-toiminnalle. Kausi 2006-2007 toi hyvin esiin sen, etta olemme osa maailman suurinta palvelujarjestoa. Samalle toimintakaudelle osuivat seka 5-10 vuoden va'lein jarjestetty valtakunnallinen Punainen Sulka -kerays ja Lions -jarjeston kansainvalinen Sight First II -kampanja. Vaikka keraykset veivat leijonanosan ajasta, varainkeruun lisaksi ennatimme tekemaan myos muuta. Punainen Sulka kampanja on jarjestetty ensimmaisen kerran vuonna 1972. Kampanja tunnetaan hyvin ja siihen suhtaudutaan myonteisesti. Punainen Sulka 2006 -kerayksen kohteena olivat lapset ja nuoret. Valtakunnallisesti kerayksen tuotto oli 3 800 000,00 euroa, josta 20 % oli kerayskulujen osuus. Kolme miljoonaa euroa jaettiin osaksi valtakunnallisiin kohteisiin, osaksi paikallisten klubien valitsemiin paikkoihin.kampanjatuotteina myimmeesimerkiksi Punainen Sulka pinsseja, heijastimia, poytakoristeita ja tauluja. Vaikka myynti oli valilla tyolasta, onneksi ihmiset ostavat hyvantekevaisyystuotteita tinkimatta ja iloisin ilmein. Naonsuojelu kuuluu kansainvalisesti Lions-jarjeston ohjelmaan. Suomessa tama teema ei ehka ole kovin tunnettu. Teema on valittu Maailman terveysjarjeston (WHO) aloitteesta vuonna 1989 ja ensimmainen Sight First-kampanja on jarjestetty vuosien 1990-1994 aikana. Vuoden 2006 lopulla kaynnistyi Sight First II kerays, joka jatkui aina vuoteen 2008 saakka. Kerayksen tarve perustuu siihen, etta maailmassa on 37 miljoonaa sokeaa ja 124 miljoonaa huonosti nakevaa. Asiantuntijat ovat arvioineet lukujen kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessa, jos mita'a'n ei tehda. Kansainvalisen kerayksen tavoitteena oli mm. kahden miljoonan kaihileikkauksen rahoittaminen, hoidon antaminen 12-15 miljoonalle ihmiselle jokisokeuteen, seka lisaksi terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen ja hoitolaitosten perustaminen. Kansainvalinen ja valtakunnallinen jarjesto klubin taustalla tarjoavat mahdollisuuden isoihin projekteihin. Lions -toiminnan ajatuksena on myos paikallisen hyvinvoinnin edistaminen. Tama on koettu tarkeaksi osaksi klubin toiminnassa. Vuonna 2006 solmimme Vantaan kaupungin kanssa kummipuistosopimuksen Keravanjoen varressa sijaitsevasta Muinaispuistosta, jossa on sijainnut asutusta sielta loydettyjen esineiden perusteella noin 7000 vuotta sitten. Kummipuistoasian vireille panijoina toimivat Helmer Forsstrom, Vesa Kotilainen ja kauden 2005-2006 klubipresidentti Sakari Yli- Rahko. Klubimmeonjarjestanytpuistossarisujenkeruu-jasiivoustalkoita. Palveluaktiviteettina olemme myos osallistuneet veteraanien ja reservilaisten Vetres -jarjeston koordinoimaan veteraaniapuun mm. pihanhoitotoita tekemalla. Kaudella 2006-2007 klubimme taytti 45 vuotta. Kun kyse ei ollut tasakymmenista, merkkipaivaa juhlistettiin pienimuotoisesti Charter -illassammeja kauden aikana toimitimme45 -vuotisjulkaisun, johon oli koottu keskeisimpia tapahtumia viimeisen viiden vuoden ajalta. Perinteiseen tapaan klubimme edustajatkavivattoukokuussa kum- Lions Club Tikkurila-Dickursby ;:i.liotta

miklubimme Lions ClubTarton vuosijuhlassa. Uutena klubiaktiviteettina klubimme joulupukit vierailivat useissa perheissa jouluaattona keraten nain varoja lahjoitettavaksi yhteisesti valittuihin kohteisiin. Kauden tapahtumia lapi kaydessa tulevatesiin aktiviteetit, merkkipaivatjamuutvirallisestidokumentoidutasiat. Klubikokouksiimme kuuluvat perinteisesti kokousesitelmat. Valitettavasti tasta tarkeasta osasta jouduttiin kaudella 2006-2007 tinkimaan liian usein kampanjoihin liittyvien asioiden vuoksi. Toisaalta vapaamuotoiseen kanssakaymiseen oli mahdollisuus aktiviteeteissamme, kuten Tikkurilan maalaismarkkinoilla, Backaksen joulutapahtumassa tai Muinaispuiston talkoissa. Pikkujoulu ja helmikuun klubikokous pidettiin yhdessa Lions Club Vantaa Vernissan kanssa. Lisaksi ka'vimme kevaan aikana keilaamassa, katsomassa paikallista jaakiekkoa, seka kauden paatteeksi saimme viela pienen ryhman kokoon Suomenlinnaan alkukesan auringosta ja hyvasta ruoasta nauttimaan. Timoa tuskin tuntee. Tyovuoro alkamassa. ' Ciiib iri! : vuotta

TAMA ON SINUN VUOTESI Teema kaudellani Vain mukana olemalla voimme vaikuttaa ja kaynnistaa uudenlaisen, aktiivisemman Lions toiminnan koko maailmanlaajuisen Lionsjarjeston yhteydessa. Vuoden kotimainen teema - yhdessa nuorten kanssa - voimme suunnata toimintaamme nuorten ja lasten palvelemiseen. Palvelujemme ykkoskohde olkoon kuitenkin Tikkurila- Dickursby lahialueineen, klubimme nimen mukaisesti. Tavoitteet Hankkia kaksi uutta aktiivista veljea klubiimme. Sight First-aktiviteetissa mukana olemalla ja hankkimalla nain klubiimme ainakin yhden uuden Melvin Jonesin. Hallituksen ja toimikuntien aktiivisella ja tehokkaalla tyolla takaamme viihtyisammat klubikokoukset, jotta aikaa ja'isi myos vapaaseen seurusteluun hyva'n illallisen lomassa. Klubipresidentti Krister Kumiin 2007-2008 Kokousesitelmat ja vierailut Syyskuun klubikokouksessa vierailimmepertti llmosen kotimuseossa, Viertolassa. Museossa tutustuimme Riihimaen uuteen ja vanhaan lasiin. Pertti llmoselle annoimme klubin viirin. Kokouksen jalkeen oli esitelma "Pressa pahkinankuoressa." Marraskuun klubikokouksessa tutustuimmetikkurila Oy:ssa maalarimuseoon. Museon esitteli maalarimestari Aslak Sarre. Aslak Sarrelle annoimme myos klubin viirin. Klubikokouksen pidimme Tikkurila Oy:n koulutuskeskus Paletissa. Toiminta 23.8.2007 Tulevaisuustoimikunta aloitti luonani veljien Vasankari, Bonsdorff, Pirinen, Luostarinen ja Westermarck kanssa valmistella muutosta ja tulevaisuutta. Mietittavana oli: klubin saantomuutos, raha-avustusten jakokriteerit, kokousten tehokas ajankaytto, jotta mukavan yhdessaolon, hyva'n illallisen ja vapaan keskustelun merkeissa tulisi mahdolliseksi seka miehen ikaan tulevan klubimme 50-vuotisjuhlan suunnittelun kaynnistaminen. Tassa olen tulossa lion Vesa Kotilaisen kanssa avustuskaynnilta eraan suurperheen luota. Helmikuun klubikokouksessa Aktia Saastopankin Tikkurilan konttorissa ojensimme pankinjohtaja Liisa Kiltilalle klubin viirin. Uci: ikj 'ija-di :kursby 50 vuotta 8

» mm \n vierailu Tikkurila Oy:n maalarimuseossa A Kuvassa rnyos lion Sakari Hautanen. Lions Club Dusit Bangkokin klubin veljia. Lion; CiubTikkuriia-Dickur iby. : -

TAMA ON SINUN VUOTESI Heinakuu Kausi alkoi 500,00 euron raha-avustuksella seka muullakin avulla tarpeessa olevalle yksityishenkilolle. Syyskuu Klubikokous pidettiin Handelsbanken Aviapoliksen tiloissa. Kokouksen jalkeen kuultiin esitelma aiheesta 'mihin sijoittaa tana paivana'. Osallistuttiin SuurPNATiin. Lokakuu Osallistuttiin Tikkurilan maalaismarkkinoille. lima oli hyva ja tulos mainio, 1352,45 euroa. Tarmo Jantunen vei klubimme tervehdyksen KU-58:n syntymapaivajuhlaan. Klubipresidentti Pekka Vasankari 2008-2009 Marraskuu Hallituksen kokous pidettiin Seurakunnan saunatiloissa. Klubikokous pidettiin Ravintola Rodolfossa Helsingissa, sita edelsi tutustuminen Rahamuseoon. Maksettiin Riikka Ikaheimolle 70 euron avustus na'yttelynjarjestamiseksi Tikkurilan kirjastossa.tapiojuutilainenjavesa Kotilainen tekivat 10 tuntia haravointia veteraaniapuna. Klubin viime kaudella uusitut saannot hyva'ksyttiin virallisesti.tapio Juutilainen osallistui LC Simonkylan kokoukseen. Pekka Vasankari ladyineen seka Tapio Juutilainen osallistuivat LC Vantaa-Avian ensimmaiseen Charterjuhlaan. Joulukuu Jarjestettiin Backaksen jouluaktiviteetti, tilaisuus oli mukava ja rahallinen tulos oli hyva 370,03 euroa. Timo Pirinen piti klubikokouksen paatteeksi esitelman aiheesta 'pestava raha ja muita vilppeja'. Joulupukkiaktiviteetti toteutettiin, tuotto 400 euroa. Joulukortteja myytiin, tuotto 534 euroa. Tammikuu Kaytiin Hietaniemen sankarihaudoilla, lippua kantoi Pekka Vasankari. Seppo Mahlman piti klubikokouksen paatteeksi esitelman aiheesta 'Printtimedia'. Tapio Juutilainen ja Eero Savolainen osallistuivat lohkon kokoukseen. Helmikuu Jarjestettiin yhteistyossa Cityconin ja MLLn kanssa lelukerays KauppakeskusTikkurissa, KareBonsdorfforganisoitapahtuman.Tuettiin omaishoitajien bussimatkaa Porvooseen 370 eurolla. Rare Bonsdorff piti klubikokouksen paatteeksi esitelman aiheesta 'Ovatko valokuvat ikuisia?'. Maaliskuu Charterjuhla Ravintola Huvituvassa. Lasna veljien lisaksi Piirikuvernoori Jorma Laurilaja Lady Kaarina seka LCTartonPresidentti Peeter Veske ja Lady Marina. SuurPNATiin Osallistuttiin. Lions CiubTikkuriia-Di ;ursby Dvuotta

Huhtikuu Jokileijonan ka'vely aktiviteetti toteutettiin, klubimme oli aktiivisesti mukana jarjestelyissa. Paavastuullisena tapahtumassa oli klubistammetapio Juutilainen. Jokileijonan tuotto kokonaisuudessaan 1395 euroa, joka jaettiin Vantaa Aluenuoret Ry:lle. 107-N piirin vuosikokoukseen osallistuttiin. Harri Westermarck osallistui 107-1 piirin vuosikokoukseen puhujana. LC Vantaa-Vernissa ryosti klubikokouksessa hallussamme olleen N-piirin kuution. Tuettiin LC Pakilan aloitetta kotimaisen na'kovammaistyon tukemiseksi 135 eurolla. Toukokuu Jaettiin stipendeja edellisvuoden kouluille samoilla summilla, yhteensa 1200 euroa. Osallistuttiin LC Tarton Charterjuhlaan, Suomipojalle lahjoitettiin 250 euroa. Klubikokous pidettiin Seurakunnan saunatiloissa Tikkurilassa. Harri Westermarck osallistui Viron Leijonien 20-vuotisjuhlaan Tallinnassa. Presidentti jakoiseuraavat tunnustukset: Vuoden leijona -kiertopalkintoja pinssi: Timo Pirinen Toimikunnan puheenjohtajan palkinto: Juha Halminen Presidents Appreciation Award: Kristian Pelo DC Jorma Laurilan lahjoittama presidentintunnustuspalkinto:tapio Juutilainen Vuoden lady -kiertopalkinto: Anneli Westermarck. Palkinto luovutetaan tulevalla kaudella sopivassa avec -tilaisuudessa. Kesakuu Kare Bonsdorff ja Lippo Rantanen osallistuivat vuosikokoukseen Haminassa. Sunnuntaina 17.4.2005 jarjestettiin muutamien vantaalaisten klubien toimesta ensimmainen Jokitempaus. Klubimme hoiteli tapahtumassa mm. herkullisten muurinpohjalettujen paistoa ja myyntia. Paalettumestarina toimi asiantuntevasti totuttuuntapaan Kristian Pelo. Markkinointitehtavissa Pekka Vasankari. Kare Bonsdorff hoiti ammattimaisesti tapahtuman valokuvausta. 11 Lions Club TikkunJa-Dickursby 50

TAMA ON SINUN VUOTESI Elokuu Veteraaniapu on toiminut, Timo ja Tapsa ovat olleet tekemassa pihatoita Viertolassa asuvalle veteraanilie. Syyskuu Suur-PNAT kokous 24.09.2009. Klubillemme loydettiin uusi varastotila. Valmistauduimme Tikkurilan maalaismarkkinat tapahtuman toteutukseen, vetovastuussa oli tana vuonna veil Jari Paski. Lokakuu Saasta huolimatta, maalaismarkkinat eiva't yltanyt viimevuotiseen tasoon. Sateinen saa ei ollut myynnille suosiollinen. Myymatta jaaneet makkarat toimitettiin kirkon diakoniatyolle, jossa ne kaytettiin syrjaytyneiden ruokailuun. Varastomme fyysinen siirto tapahtui Edupolin tiloista Tikkurilan silkin tiloihin. Marraskuu ZC Olli Rannisto vieraili klubikokouksessamme. Veli Leif Blomqvist ilmoitti, etta Jan-Erik Ja'ske olisi halukas nuorisovaihtoon Japaniin. Klubipresidentti Kare Bonsdorff 2009-2010 Joulukuu 6.12. laskin klubimme seppeleen sankarivainajien muistomerkille Pyhan Laurin kirkolla. paikalla olivat veljet Bonsdorff, Paski ja Ja'rvelainen. Perustettiin klubimme 50-vuotisjuhlatoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii veli Harry Jaaskelainen ja jasenina ovat: Leif Blomqvist, Timo Pirinen, Juha Halminenja Harri Westermarck. Elakkeelle siirtynytta yhteistyokumppaniamme seurakuntayhtyman johtajaapaavovirtasta muistettiin seuraavasti: Leif tarjosivirtaselle lounaan ja veli Harry oli mukana. Klubin viiri vietiin lahjana. Joulupukki-projekti: Veli Timo Pirinen ahkeroi joulupukkina, ilahduttaen yhdeksaa lapsiperhetta jouluaattoiltana. Tammikuu Klubimme poytakirjat, kokouskutsut ja muu kirjallinen materiaali saatiin verkkopalvelimelle salasanan ja tunnuksen taakse. Sihteerimme lion Lippo Rantanen valmisteli ja tyosti asian. Klubimme oli edustettuna kunniakaynnilla Hietaniemensankarihaudoilla 9.1.2010 jarjestetyssa tilaisuudessa. Presidentti Kare Bonsdorff kantoi klubimme lippua ja mukana olivat veljet Juutilainen ja Pirinen. Viertolassa avustamamme sotaveteraanin pihassa on riittanyt lumitoita tehtavaksi. Klubimme myonsi 600 euroa Vantaan jarjestoringille, vahavaraisten nuorten kitaransoiton opetukseen. Helmikuu 1VDG Tuomo Holopainen vieraili klubikokouksessamme ja toi piirihallituksen terveiset. Paatettiin lahettaa Quest-koulutukseen kaksi opettajaa Hiekkaharjusta. Lion Vesa Kotilaisen ehdotuksesta aloitimme uuden toiminnan kuukausikokoustemme yhteyteen: kokouksessa lasna olevien veljien joukosta arvotaan sattumanva- LJons Club Tikkurila-Dickursb 5 uotta 12

raisesti aina yksi tai mahdollisesti useampikin veli, joka/jotka saavat kertoa 3-5 min pituisen "muistelon" itsestaan, lapsuudestaan tai jostakin mieleenja'a'neesta'tapahtumastajne. Ensimmaisella kerralla "hatusta" nousi veli Lippo Rantasen nimi, joka piti nelja'n minuutin mittaisen muistelon: "sahko-ja radiotekniikan opiskelu ja kokeiluja 12-15 vuotiaana". Maaliskuu Klubimme Charter-juhla pidettiin Hiekkaharjussa Ravintola Huvituvassa 20.3.2010. Lasna olivat myos ZC Olli Rannisto lady Tarjan kanssa, seka LC Tartu presidentti Anders Tarkja lady Vaike seka kolme muuta LC Tartun jasenta ladyineen. Hallitus kokoontui Vantaan Liikenneturvallisuuskeskuksessajossaliikenneturvallisuuspaallikko Markus Nieminen Tapiola-Ryhmasta esitteli keskuksen toimintaa. Esityksen jalkeen oli mahdollisuus tutustua mielenkiintoiseen, ajatuksia ja keskustelua herattavaan kolaritilanteista kertovaan nayttelyn. PDG Harri Westermarckille on kansainvalinen presidentti myontanyt Leadership awardin Harrin ansioista Eurooppa Forumissa. Kesakuu Tuettiin 500 eurolla nuorisovaihtoon lahtijaamme joka lahtee Osakaan, Japaniin. Juha Halminen ja Jari Paski osallistuivat vuosikokoukseen Hameenlinnassa. Huhtikuu Jokileijonan kavely aktiviteetti toteutettiin 18.4.2009, klubimme oli aktiivisestimukanajarjestelyissa.paavastuullisenatapahtumassaoli klubistamme Pekka Vasankari. Jokileijonan nettotuotto kokonaisuudessaan oli 857,05 euroa, josta klubimme osuus oli 279,75 euroa. Klubikokouksen muistelo-osan kertojaksi arpa valitsi veli presidentin. Kokouksen paatteeksi kuulimme esitelman: "Kuusisen klubin murhat" jonka piti meille evl evp Anssi Vuorenmaa. Veljet Jarvelainen ja Pirinen ottivat osaa N-piirin vuosikokoukseen samoin PDG Westermarck. Toukokuu Muinaispuistossa jarjestettiin talkoot viiden veljen voimin. Piirin vuosikokouksessa kevaalla 2009 klubien edustajat hyvaksyivat paatoksen, etta piirimme jarjestaa kansainvalisen nuorisoleirin. Leirin kaytannonjarjestelytilmoitti LCHelsinki/Vuosaarihoitavansa.Hanke tarvitsi kultakin klubilta 150 euron lahjoituksen aktiviteettivaroista nuorisotyohon. Klubimme suoritti pyydetyn summan. LC Tartu 20v Charter: vietiin jokaiseile jasenelle (39 kpl) lahjaksi "Suomen sodat DVD:ta"seka'kirjanenSuomentalvi-jajatkosodista.Suomipoikamme ta'ytta'a' marraskuussa 2010 pyoreat90-vuotta. LC Tartu Chartermatkanyhteydessahanelle pidettiin pienikahvihetkijaluovutettiin 250 euron avustus seka em. DVD ja kirjanen. Veli Paavo Ruotsalainen lauloi hanelle Soome poissin kunniamarssin, vironkilelella. Lohkon presidenttienkokouksessaolijaettueriklubeilleomatvastuukoulut. Paatimme jakaa stipendit vastuukouluillemme seuraavasti: Kuusikon koulu 200 euroa, Jokiniemi 350 euroa, Dickursby skola 100 euroa, Helsinge gymnasium 350 euroa. Lisaksi myonsimme Peltolan koulun musiikkiluokalle 100 euroa esiintymispalkkiona (Charternight). Ylimaaraisena stipendina myonsimme Viertolan koululle myos 200 euroa. Presidentti jakoi seuraavat tunnustukset: Vuoden leijona -kiertopalkinto: Harry Jaaskelainen Sihteeripalkinto: Lippo Rantanen Kare Bonsdorff ja Punainen Sulka Maalaismarkkinoilla. Lions «!lu i i

TAMA ON SINUN VUOTESI Hallituksen ensimmaiseen kokoukseen ravintola Mummolaan saapui mukavasti vakea paikalle. Paikalle saapuneet veljet kiersivat kabinetin hamyisessa valossa poyta'a tervehtien iloisesti toisiaan kesatauonjalkeen. Presidentti Halminen istui poyda'n paassa hiljaa papereitaan selaillen. Sihteeri veli Paski viritteli tietokonettaan kayttokuntoon tottunein ottein. Akkia puheen sorinan katkaisi nuijan kopautus pdytaan! Ja uusi kausi oli avattu. Klubipresidentti Juha Halminen 2010-2011. Sponsoroimamme, maailmankisoissa menestynyt kehitysvammainen keilaaja Timo Avernajov, 17 v, harjoituksissa Tikkurilan keilahallissa. Miten kaikki sitten menikaan! Kausi men! puhtaasti palvelujarjestomme normaalin toiminnan puitteissa... todella puhtaasti, silla kylla me pojat saunottiin kaiken muun toiminnan ohessa. Korkeakulttuuriakin tuli kauden aikana harrastettua. Enka tarkoita saunomista Tornin saunassa, vaikka siitakin oli puhetta. Korkeakulttuurin osalta tutustuimme Kansallisoopperan toimintaan oikein perinpohjaisesti. Ensin meille esitelmoi aiheesta klubikokouksessa oopperalaulaja Jukka Romu, joka oli yksi paaosan esittajista Donitzettin Lemmenjuoma oopperassa. Sitten seurasi varsinainen oopperailta. Aluksi teimme opastetun tutustumiskierroksen Kansallisoopperan, joka todettiin sokkeloiseksi ja tavaraa taynna olevaksi paikaksi. Lopuksi oli vuorossa itse esitys Lemmenjuoma ooppera, joka oli musiikiltaan sopivan kevyt ja muutoinkin mukavaa katseltavaa myos bopperaa vahemman harrastaneiden mielesta.poikkeuksellisesti emmesaunoneet oopperassa. Korkeakulttuuriksi voitaneen laskea myos viinintuntemusilta, jonka meille toteutti Tauno Auer. Mukaan oli houkuteltu myos Hakunilan klubi. Viinit olivat erinomaisia ja monia asioita avautui la'snaolijoille, jos ei muuta, niin useita pulloja. Saunominen paatettiin jattaa oluentuntemusillan lisaohjelmaksi. Josvarainhankinta kangertelikin, niin rahaajaoimmekuitenkin entiseen tapaan mm. stipendeina koululaisille ja muina perinteisina muotoina. Poikkeuksellisen positiivinen tapaus sponsoroinneissamme oli 17-vuotias kehitysvammainen keilaajapoika Timo Avernajov, jolle lahjoituksemme mahdollisti mm. kisamatkan vammaisten maailmankisoihin Kreikkaan. Eika turhaan, silla Timolla oli tuomisina kisoista runsaasti kultaa ja kunniaa. Ha'nen saavutuksensa ylittijopa valtakunnallisen uutiskynnyksen. Palkintoja Timo on sittemmin ka'ynyt meille esittelemassa. Harjoittelun hanon hoitanut Tikkurilan keilahallissa Tikkurilan klubin sponsoripaidassa. Lisaksi joukkoomme liittyivat uudestaan entiset klubimmejasenet Juha ja Nina Mattila,joten jasenmaarassa paastiin jopa plussan puolelle. Nina osoitti myos heti kyntensa ja alkoi organisoimaan aktiivisesti ladytoimintaa, joka oli viime vuosina ollut kovin vahaista. Maaliskuun Charter juhlassa Ravintola Huvituvassa luonamme vieraili tartolaisten veljiemme lisaksi lohkon puheenjohtaja Maila Hongisto. Lions CJubTikkuriJa-Dkkursby

Charter oli tana vuonna jopa poikkeuksellisen lamminhenkinen ja kotoisa tilaisuus, jossa arvokkaan ja virallisen ohjelma-n lisaksi muisteltiin hauskoja sattumuksia kunkin leijonauran vaiheilta. Lisaksi Charterissa tarjottiin esiintymistilaisuus alueen nuorille, mika mielestani on Leijonatoimintaa parhaimmillaan. Kevatkaudella osallistuimme tietysti perinteiseen Jokileijonan kavely-tapahtumaan yhdessa lohkon muiden klubien kanssa.tuotto lahjoitettiin Jokivarren koululle. Kauden aikana muutkin perinteiset klubiaktiviteetit, kuten Maalaismarkkinat, sankarihaudoilla kaynnit ja osallistumiset erilaisiin kokouksiiin tuli hoidettua asianmukaisestija tyylikkaasti. Kavipa ryhma veljia jopa rybstoretkella Porvoossa. Tosin saalis (hieno kuutio) ei ollutpaikallajoten ryostettavat postittivat sen meillemyohemmin. Vuoden leijonaksi nimettiin Kristian Pelo ja moni muukin sai ansaitsemansa palkinnon. Heista mainittakoon kolme veljea: Lippo Rantanen, Kaj Bjondahl ja Juha Halminen, jotka saivat erilaisista ansioista Kansainvalisen presidentin Scruggsin sertifikaatti kunniakirjat. Valaa luetaan uudelle jasenelle ja kummille. Presidentti vastaanottaa uuden jasenen valan Tom Sergeliukselta perinteisen juhlallisesti, mukana myos kummi ja suosittelija Per-Erik Aura. Li ins Cl jb fij ':: rila -' :

TAPAHTUMIA VIIDEN VUOSIKYMMENEN AJALTA Tarmo Jantusen esitelma 16.3.2002 klubin 40 vuotisjuhlassa. Toimikunta on taydentanyt juttua viimeisen vuosikymmenen osalta. 1961 Helsingin maalaiskunnassa asukkaita 23 000 henkea. Suur-Tikkurilassa asukkaita n. 12 000 henkea. Munkkiniemen klubin Erkki Ainamo otti piirikuvernoori Risto Braxin pyynnosta yhteytta rehtori Eero Tolamoon Lions Clubin perustamiseksi Tikkurilaan. Komentajakapteeni ja sotainvalidi Ainamo ja tikkurilalainen Sven- Erik Jarvinen istuivat Sotainvalidien Veljesliiton Uudenmaan piirin hallituksessa ja olivat hyvia tuttuja. Ainamo pyysi Jarvista selvittamaan Tolamolle lahettamansa kirjeen kohtaloa. Talloin Tolamo ja Jarvinen sopivat, etta Jarvinen ryhtyisi miettimaan mielestaan sopivia henkiloita mahdollisesti perustettavaan klubiin. 12.10.1961 Naiden toimenpiteiden tuloksena pidettiin Lions Club Tikkurila- Dickursbyn perustamiskokous Tikkurilan seurakunnan tyokeskuksessa. Paikalla olivat piirikuvernoori Ahti Vallinheimo, kummiklubi Helsinki/Munkkiniemen Erkki Ainamo henkilokohtaisena kummina, seka tikkurilalaiset Per-Erik Ekbom, Erkki Heikkila, Veikko Jussila, Veikko Kanervo, Johannes Kortesmaa, Ingmar Krokfors, Petter Lahti, Lauri Lairala, Kauko Makela, Urpo Osanen, Maunu Rautonen, Arvi Siren, Eero Tolamo ja Osmo Valkama. Jasenistosta Perustajajasenia klubiin etsittaessa pyrittiin loytamaan ehdokkaita mahdollisimman monipuolisesti eri ammattialoilta. Tama on ollut tavoite myohemminkin, joskin tassa suhteessa on valilla ollut vaikeuksia. Esim. talla hetkella puuttuu kirkon ja kaupungin edustus. Ingmar Krokfors ta'ytti 1.7.2003 75 vuotta. Kuvassa vas. Vesa Kotilainen, Harri Westermarck, Raija ja Tarmo Jantunen, Liisa Kotilainen, Helmer Forsstrom, Ton Henricson, Eric Lonnqvist ja Alii Krokfors. Edessa paivansankari Ingmar. Kuvan otti Anneli Westermarck. s Club Tikkuriia-Dickursby 50 vuotta 16

Alkuaioina saattoi klubissa olla yhta aikaa viisikin kaupungin palveluksessa olevaa kaupunginjohtaja Lauri Lairalasta alkaen. Seurakunnan tyontekijoita on klubiin kuulunut mm. kaksi kirkkoherraa. Arvo Liesmaa ja Erkki Sovijarvi. Haku naista ammattiryhmista on ollut paalla useita vuosia, mutta tuloksetta - etsintaa jatketaan herkeamatta. Vaihtuvuusjasenistossa on ollut varsinkinviime vuosina luvattoman suuri. Jasenhankinnassa ei ole pystytty pitamaan kiinni asettamastamme periaatteesta: laatu ratkaisee - ei maara. Tassa kohden voitnme syyttaa vain itseamme, ei veljiajotka ovat viihtyneetjoukossamme vain lyhyen ajan. Lionsjarjestossa varsinainen toiminta tapahtuu ja tuloksia tehdaan perusyksikossa eli klubeissa. Maailman suurimman palvelujarjeston pyorittaminen vaatii ta'sma'llisen selkean organisaation. 30.6.2011 lionstoimintaa oli 206 maassa, klubeja 46 075 kpl ja jasenia 1 341 508henkea.Suomessaoli953 klubiajajasenia'25698 henkea. Klubimme jasenista monet ovat edenneet piiritasolle. Tallakin hetkella veli Eero Salminen istuu piirihallituksessa lohkon puheenjohtajan ominaisuudessa. Liiton hallitukseen ehti ensimmaisena veli IngmarKrokforstultuaanvalituksipiirikuvernooriksikaudeksi 80-81. Han kuului tamankin jalkeen usean vuoden ajan liiton hallitukseen mm. varapuheenjohtajana. Veli Harri Westermarcktoimi piirikuvernoorina kauden 94-95 seka toimialajohtajana liiton hallituksessa usean vuoden ajan. Toivomme ja uskommekin veli Harrin yltavan tulevina vuosina kansainvalisiinkinjohtotehtaviin. Aktiviteeteista Klubilla on ollut sen alkuajoista lahtien yksi toiminnallinen paaaktiviteetti vuodessa. 1964 pidettiin ensimmaisen kerran Tikkurilan Messut VPK:n paviljongilla. Heti seuraavana vuonna siirryttiin valjempiin tiloihin Keskuspuiston koululle,jossa myytiin nayttelypaikkoja seka sisatiloihin etta koulun asfalttipihalle.talloin teemana "Tikkurilassa tehdaan -Tikkurilasta saa" kulkeva tapahtumaa muutettiin kaksipaivaiseksi. Seuraavassa vaiheessa messut siirrettiin Salomaan Autotaloon, Kielotie 4-6, minka talon kellarin autopaikat myytiin nayttelypaikoiksi. Molemmilla paikkakunnilla toimivat yritykset kuin myos kauempaa tulleet yrittajat esittelivat ja myivat tuotteitaan. Naytteillepanijoita oli useita kymmenia ja tavaroiden kirjo mita melkoisin. Klubin oma panos jarjestelytehtavien lisaksi oli ladyjen toimesta jarjestetyt arpajaiset ja buffetin pito seka ka'sin tehtyjen leivonnaisten myynti. Messuille kerattiin joinakin vuosina paasymaksu - useimmiten messualueelle oli kuitenkin vapaa pa'a'sy. Kavijamaara lienee ollut suurin v. 1968, yhteensa 5 500 kavijaa. Silloin saavutettiin myos messujen tuottoennatys: yli 62 000 markkaa. 1975 keva'ttempauksen pitopaikaksivalittiin Peltolantori.Talloin tapahtuman luonnekin muuttui klubin puolelta enemma'n omatoimiseksi. Jarjestettiin ammunta-ja tikanheittokilpailuja, ongintaa lapsille, kirpputoria, kirjatoria, onnenpyoraa, mitattiin verenpainetta, "kasvitohtorit" kertoivat ja antoivat neuvoja, Jarjestettiin koydenve- Klubimme leijonat N-piirin ja Suomen lionsliiton tehtavissa Ingmar Krokfrors Vara-piirikuvernoori 1979-1980 Piirikuvernoori 1980-1981 Lions-Niton varapuheenjohtaja 1981-1982 Lionsliiton tiedotus ja PR-johtaja 1982-1984 Harri Westermarck Piirin koulutusjohtaja 1990-1992 Vara-piirikuvernoori 1993-1994 Piirikuvernoori 1994-1995 Lions-liiton tiedotus-ja PR-johtaja 1998-2000 Liiton kansainvalisten asioiden johtaja 2005-2008 Tarmo Jantunen Piirin rahastonhoitaja 1980-1981 Piirin rahastonhoitaja 1994-1996 Vesa Kotilainen Piirin lohkon puheenjohtaja 1983-1984 Piirin aluepuheenjohtaja 1984-1985 Per-Erik Ekblom piirin lohkon puheenjohtaja 1967-1968 Erkki Hanninen 1982-1983 Antti Ylikojola 1987-1988 Heikki Vainikka 1993-1994 Eero Salminen 2000-2001 Tapio Juutilainen 2008-2009 17 Li ms C ub fikkuriia-dickursby io?uot1

Tallainen poltetusta savesta tehty ihmista kuvaava pienoisveistos, Human Figure, loytyi v. 1990 kivikautiselta asuinpaikalta Vantaan kaupungin Jokiniemesta. to-otteluja naapuriklubien kesken, poniajelua lapsille, polkupyorien merkitsemista poliisin toimesta, yleisolennatyksia helikopterilla. Toisinaan tivolikin kutsuttiin paikalle... Muutamana talvena kunnostettiin Bjondahlien autotallissa vanhoja polkupyoria, jotka sitten torilla myytiin. Monena vuonna rakennettiin samaisessa autotallissa linnunponttoja, jotka tekivat hyvin kauppansa kevattempauksessa. Makkaranpaisto ja ladyjen pitama buffetti kuuluivat luonnollisesti ohjelmaan. Kun Tikkurilassa alettiin jarjestaa syksyisin Maalaismarkkinoita lopetti klubi kevattempauksen jarjestamisen ja alkoi pitaa markkoilla omaa osastoaan makkaranpaistoineen, muurinpohjalettuineen, arpajaisineen ja buffetteineen. Paaaktiviteetin lisaksionjarjestettypienempiatapahtumia. Klubin 1. aktiviteetti oli v. -62 aloitettu ja -70 luvulle jatkunut syksyinen vaatekerays seurakunnan diakoniatyon hyvaksi: vaatteita otettiin vastaan seurakuntakeskuksessa maarailtoina tai ne haettiin kotoa veljien toimesta. 1963-74 valittiin vuodeksi kerrallaan lehtiasiamies, joka hoiti klubi-ja na'iden tuttuvaperheiden lehtitilaukset-tuotto klubille. 1963 aloitettiintikkurilanja Hiekkaharjun kiinteistoissa kuukausittain / sunnuntaiaamuisin suoritettu paperinkerays aluksi Tikkurilan Puu-ja Raudan, mybhemmin Teo Oy:n kuorma-autolla. 1970-luvun alussa paperinkeraysoikeudet siirrettiin paikkakunnan urheiluseuralle/ku-58. 1966 harkittiin yhdistystalon perustamista muiden paikallisten yleishyodyllisten yhdistysten kanssa Kusti Helinin Saation yllapitaman Manniston lastenkodin paikalle Ratatien varteen Tikkurilan rautatieaseman kohdalle. Hanke todettiin kokonaisuutena liian raskaaksi ja niinpa klubi ryhtyi suunnittelemaan leikkipuistoa lapsille Orvokkitien koulun viereiselle tontille Kielotien varteen nykyista Oikeustaloa vastapaata. Alue kunnostettiin ja kalustettiin ripeasti niin, etta leijonaveli Niilo Tarvajarvi oli -60 luvun lopulla juhlallisesti vihkimassa puiston "Leijonapuistoksi", mika toimi pitkaan Tikkurilan lasten suosimana leikkipaikkana. Nyt puiston paikalla on koulun pallokentta. 1970-luvulla jarjestettiin musiikki-ja teatterivierailuja seka kirkkokonsertteja. 1980-luvulla kokeiltiin yhteisia ulkoilulenkkeja ja osallistuttiin klubien valisiin viestihiihtoihin. "Tunne kotikaupunkisi" -autokisa seka melottiin Keravanjoen puhtauden puolesta. 1983 klubi jarjesti liiton kilpailut keilailussa. Perinteisiksi ovat tulleet joulukuulla Viherpajalla jarjestetyt tapahtumat, joilla on pyritty luomaan joulumielta ja saamaan valitonta kontaktia paikkakunnan ja kauempaakin tulleisiin ihmisiin. Merkittavana aktiviteettina tulkoon mainituksi 2001 syksyna kehitettyjoulukalenteri ja sen markkinointi, josta saatiin usean vuoden ajan hyvia tuloksia. Omaan arvoonsa nousee Human Fiqure, jonka numeroitu kappale on luovutettu Tasavallan presidentille ja jota markkinoidaan kotipaikkaamme liittyvana arvokkaana liikelahjana. Omien aktiviteettien lisaksi klubi on osallistunut kaikkiin liiton Lions ClubTikkuriia-Dicku 18

jarjestamiin valtakunnallisiin aktiviteetteihin vahintaankin keskitason yltaviin tuloksin. Mihin klubi on kayttanyt hankkimansa aktiviteettirahat? Paapaino varojen kohdentamisessa on suunnattu paikkakunnan nuorison hyvaksi; vuosittaiset stipendit oppilaitosten oppilaille, osallistuminen liiton taholta jarjestettyyn nuorisovaihtoon, osallistuttu alusta pitaen aktiivisesti Quest-koulutukseen ja tuettu eri tavoin huumeenkayton vastaista toimintaa. Toisena tarkeana kohderyhmana on ollut sotainvalidien rahallinen, materiaalinen seka talkoovoimin tapahtunut invalidiperheiden asuinolosuhteiden parantaminen. Klubilla on nyt jo toinen Suomi-poika Tartossa, joita on tuettu seka taloudellisesti etta materiaalin suhteen. Klubimme aloitteesta on perustettu Hiekkaharjun klubi 1966, Korson klubi 1979, LC Tartto 1990. Kanssakayminen Tarton klubin kanssa on ollut koko ajan aktiivista, monipuolista ja hedelmallista. Ulkoisista tunnuksista Klubin viirin suunnitteli 1963 taiteilija Saara Hirvisalo Tikkurilan Silkista. Klubi sai oman lipun 1979. Lipun suunnitteli veli Pauli Sulonen ja se naulattiin vuosijuhlassa PK Leo Lindblomin johdolla Pauli Sulosen ollessa presidenttina. Lipun vihki veli Erkki Sovijarvi saman vuoden joulukuussa Karjalatalolla jarjestetyssa juhlakokouksessa itseni ollessa presidenttina. Ladytoiminnasta Ladyt ovat kaikkina naina vuosina kiitettavasti myotaelaneet ja tukeneet veljia klubitoiminnassa ja varsinkin aktiviteeteissa. Viime vuosina on ladyjen toimesta ilmestynyterityisen kiitettavaa omatoimista aktiviteettia jarjestaa niin ruumiillisen kuin henkisen kulttuurin alueella erilaisia tilaisuuksia. Lions Club Tikkurila-Dickursb) 5*

Human Figure -replika luovutetaan tasavallan presidentti Martti Ahtisaarelle. Vas. lion Petri Ahonen, Ango ry:n edustaja ja Vantaan kaupunginjohtaja Pirjo Ala-Kapee. Protokollan viimeinen silaus ennen klubin Charter Night -juhlaa Haikon kartanossa vuonna 1987. ' ; i.: : i 'sby 50 vu 3tla 20

Lippo Rantanen luovuttaa kaksi NMT-puhelinta apulaisnimismies, lion Jorma Pulkkiselle poliisin kayttoon huumeiden vastaista toimintaa varten. Klubin oman toritapahtuman rakentaminen kaynnissa. Tassa tarvittiin jokaisen jaksamista ja osaamista. Tyonjohto oli vankasti klubilaisten hallussa. 21 : i; ;: : y 50

MITA LIONS-TOIMINTA ON? Harry Jaaskelainen LC Tikkurila-Dickursby Nykyinen klubipresidentti Lionsjarjeston toiminta perustuu vapaaehtoiseen tyohon. Lionien palvelutoiminta kohdistuu nuorisoon, vanhusvaestoon, sotien veteraaneihin ja muihin avun tarpeessa oleviin. Lionsjarjesto ei pyri korvaamaan yhteiskunnan peruspalveluja, vaan vapaaehtoistyolla annetaan apua kohteisiin, jotka jaavat hoitamatta julkisin varoin. Kaikki Lions-toiminta tapahtuu "Me palvelemme" -hengessa. Lions-klubin tarkein kiinnostuksen kohde on oma lahialue ja asuinyhteiso, jossa heikompiosaisia on paljon. Lions-klubien aktiviteetteja ovat mm. paikallisten fasten-ja vanhuskotien auttaminen, stipendien jako kouluissa, sotaveteraanien auttaminen, vanhusten kotien kunnostaminen. Suomessa jarjestetaan aika ajoin valtakunnallisia kampanjoita. Tutuiksi yleisolle ovat jo tulleet Punainen Sulka -kampanjat, joita on toteutettu vuodesta 1972 noin 5-10 vuoden valein. Varoja on keratty mm. syopatyohon, sotaveteraanien ja -invalidien, vammaisjarjestojen ja vanhusten hyvaksi. Viimeisin Punainen Sulka -kampanja toteutettiin vuonna 2006, jolloin kerattiin varoja Suomen fasten ja nuorten paremman elaman puolesta. Jasenyys maailman suurimmassa palvelujarjestossa laajentaa vastuutamme myos maailmanlaajuisesti. Jarjeston suuri palvelutehtava on sokeiden ja na'kovammaisten auttaminen (kaihileikkauksia, rokotusohjelmia jokisokeutta vastaan, silmaklinikkatoimintaa ja suuria naontarkastusoperaatioita). Myos suomalaiset lionit ovat tukemassa naita kansainvalisia ohjelmia. Suomalaisen Lions-toiminnan 50-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2000julkaistiin FTMarja Kokonja dosentti Heikki Rantatuvan kirjoittama kirja suomalaisesta Lions-toiminnasta viiden vuosikymmenen ajalta. Kirjassa on paljon kuvia lionien ja Lions-klubien toiminnasta ja jokaisesta luvusta loytyy lyhennelma seka ruotsiksi etta englanniksi. Historiatietoja lyhyesti Lions Clubs International -jarjeston perusti amerikkalainen liikemies Melvin Jones 7.6.1917. Suomeen Lions-aatteen toi kanadansuomalainen Arne Ritari, Suomen Lions-toiminnan kummi. Lions-toiminta juurtui Suomeen lopullisesti, kun ensimma'inen Lions-klubi LC Helsinki-Helsingfors perustettiin 14.8.1950. Vuonna 2011 lionsjarjestossa oli n. 1,34 miljoonaa jasenta, jotka toimivat yli 46 000 Lions-klubissa 206 maassa tai itsehallintoalueella. Jasenina on myos naisia (n. 22 %), jotka ovat voineet liittya Lionsklubeihin vuodesta 1987 alkaen. Suomessa toimivia Lions-klubeja on 953 ja jasenia niissa n. 26000. Yhteisklubeja (seka mies- etta naisjasenia) on 71, naisklubeja 148 ja loput ovat miesklubeja. Jarjeston tunnuslause We serve - Me palvelemme - Vi tja'na Lions ClubTikkuriia-Dickursby lotta 22

Lions-toiminnan toiminta-ajatus Suomalaisen Lions-toiminnan toiminta-ajatus on seuraava: Teemme yhdessa tyota paikallisella, kansallisella ja kansainvalisella tasolla lasten ja nuorten terveen elaman ja kehityksen turvaamiseksi seka ikaantyneiden, perheiden, vammaisten ja muiden apua tarvitsevien tukemiseksi.toiminta tarjoaa jasenelle mahdollisuuden toimia sosiaalisessa yhteisossa, kehittya ihmisena ja kehittaa johtamistaitoja seka solmia kontakteja kotimaassa ja ulkomailla. Minustako leijona? Etsitko uusia kokemuksia, uutta sisaltoa elamaasi, uusia tilaisuuksia? Haluatko sinakin olla mukana auttamassa avun tarpeessa olevia kanssaihmisia? Lions-liitto on tehnyt esitteen, josta voit lukea lisaa tietoa leijonatoiminnasta. Etsitko uutta sisaltoa elamaasi? Kiireisen tyopaivan jalkeen voisi olla mukava istahtaa silloin talloin kavereiden kanssa ja miettia samalla, mita voisimme tehda asuinseutumme hyvaksi tai toimia vaikkapa globaalisti muiden, maailman parhaaksi palvelujarjestoksi valitun Lions-liikkeen 45.000 klubin, 1,3 miljoonan jasenen kanssa. Jos olet palvelunhaluinen, aktiivinen, oikeudenmukainen, auttamishaluinen, iloinen... Olet LION! Klubiin voi liittya kutsun ja suositusten kautta eli suosittele rohkeasti itseasi tai ota yhteytta Lions-tuttavaasi. YhteydetLCTikkurila-Dickursbypresidentti Harry Jaaskelainen, puh. 0400 465 619 tai fransericharry(at)gmail.com Klubin kotisivu: www.lions.fi/district107-n/tikkurila/ Tikkurilan alueella toimii useita klubeja seka miehilleetta naisille. NAKEMISEN PUOLESTA LION*" CAMPAIGN S i o H r F i r( 4 i II U " "!i: : i'i!!,':!.. -U! kui'j

SIIRTYMINEN SAHKOISEEN TIEDONVALITYKSEEN Lippo Rantanen Miten ennen, kun ei ollut sahkopostia Kun toimin klubimme sihteerina vuonna 1994, mietin miten saisin lahetettya kokouskutsut ja poytakirjat jasenille ilman kopiokonetta ja kirjekuoria. ON melkoinen tyo kopioida ja postittaa 38 kirjetta kaksi kertaa kuukaudessa. Kokouskutsut ja poytakirjat olivat sahkoisessa muodossa, mutta miten valittaa ne jasenille, kun vain muutamilla oli sahkopostiosoite. Silloisella PostiTelella oli sahkoinen palvelu, jota yritykset ka'yttivat mainoskirjeiden jakeluun. Palvelu soveltui kuitenkin lahinna tekstimuotoisen materiaalin postitukseen ja oli kaytoltaan hankala ja kustannuksiltaan kallisjoten jouduin hylkaamaan tamankin ensin hyvalta vaikuttaneen sahkoisen jakelutien. Yrityksille 80-luvulla telefax oli hyvintarkea.tilaukset, tarjoukset ja tilausvahvistukset hoidettiin yleensa telefaxilla. Kun fax oli "pop", PostiTele kehitti matkustavaisille mainion palvelun "fax-box". Jos en ollut toimistossa, pyysin asiakasta lahettamaan telefaxin omaan fax- boxiini. Telefax- sanoman pystyin tulostamaan boxista mille tahansa telefax-koneelle soittamalla na'ppa'inpuhelimella boxiin. Oma henkilokohtainenfax-boxini oli numerosarjalla ("salasanalla") suojattu. Fax-box helpotti s^ateeritoimeni hoitoa melkoisesti. Pyysin presidenttia lahettamaan hanelle tulleen postin boxiini. Matkoilla ollessani kannettava tietokoneeni oli kytketty fax- modeemiin. Tulostin fax-boxiin tulleen materiaalin tietokoneeseen. Fax-box toimi skannerina ja telefax-sanomat olivat sahkoisessa muodossa omalla tietokoneellani. Presidentille lahtevan sanoman kirjoitin tietokoneellajostafax-modeemilla lahetin kirjoitelman presidentin fax-koneelle. Olin tyomatkalla Sveitsissa. Presidentti soitti ja kertoi lahettaneensa fax-boxiin sanoman, johon han toivoi kommenttini mahdollisimman pian. Kavelin hotellin vastaanottoon ja kysyin, mika on siella nakyvan telefax-koneen numero. GSM-verkkoa ei viela ollut, mutta NMT-verkko toimi pohjoismaissa, Sveitsissa, Hollannissa ja Virossa. Kaivoin taskustani uusimman Nokian NMT-kannykan ja sanoin vastaanottovirkailijalle, etta tuohon telefax- koneelle tulee kohta minulle osoitettu sanoma. Kohta kone porahti kayntiin ja sylki suomenkielista tekstia. Virkailija toi paperit ja katsoi minua ihmeissaan. Siirtyminen net-aikaan Presidenttikauteni tavoite oli muodostaa kotisivu LC Tikkurila- Dickursby. Sivu www.lions.fi/district107-n/tikkurila/ aukesi Lion- Netissa 19.8.1998. Olimme ensimma'isia piirimme klubeja, joilla oli kotisivu. Suomalaisen lionin aloitteesta ja toimesta oli perustettu maailmanlaajuinen LionNet-organisaatio www.lionnet.com vuonna 1995. Kymmenen vuotta sitten klubimme tayttaessa 40 vuotta kritisoin voimakkaasti "KotikaupunkimmeTikkurila"- lehdessa Lionsorganisaation hitautta toteamalla "liian paljon paperiliikennetta kulkee viela mannerten valillajohtuneekojarjestonikarakenteesta Lions ClubTikkurila-Dickursby 50 vn Jtta 24

vai kankeasta organisaatiosta, kun niin hitaasti sahkoinen tiedonvalitys yleistyy?" Klubimme tayttaessa 50 vuotta "mannertenvalisesta paperiliikenteesta"on paastyeroon. Raportointi Lions-paamajaantapahtuu sahkoisesti. Klubimme kokouskutsut ja poytakirjat liikkuvat sahkoisesti. Kansallinen raportointitehdaan piirin kotisivulle. Kansainvalinenja kansallinen tiedotustapahtuu sahkoisesti jatiedotteet on luettavissa myos Lions-yhteisojen kotisivuilta. Vaikuttaa, etta "leijonat" ovat saavuttaneet paperittoman "toimiston", josta 90- luvulla paljon puhuttiin, vai onko? Tulostaako ja mapittaako joku viela sahkopostiviestejaan, kuten eras esimieheni 90- luvun alussa? Sahkopostiosoite salaisena? Klubimme on saanut paljon kiitosta avoimuudesta. Klubissa vierailleet piirikuvernoorit ovat kiitelleet nakyvyyttamme kotisivullamme. Jasenluettelo, toimihenkilot ja toimikuntien jasenet loytyva't kotisivultamme. Jokaisen henkilokohtainen paatos on, ilmoittaako puhelinnumeronsa, kotiosoitteensa ja sahkopostiosoitteensa avoimelle nettisivulle. Kun netti on taskussa ja paperien lahettelysta on pa'a'sty eroon, tuntuu aika erikoiselta, etta sahkopostiosoitetta ei saisi julkaista avoimella sivulla. Sanotaan, etta hakukoneet lahettelevat "spammia" Lion-sihteerin toimisto hotellihuoneessa Genevessa vuonna 1994. 25 :. )!'.'; ;: :!. ; u '-, ;,..

eli roskapostia. Minusta pahimpia "spammaajia" ovat kannykkaan soittelevat puhelinmyyjat. Montako ostosta olet tehnyt puhelinmyyjalta ja montako roskapostina tulleelta nettimyyjalta? En vaheksy tietoturvaa, mutta suuri uutinen oli" sahkopostiosoitteita varastettu". Uutinen tarkentui, joidenkin holtittomasti hoidettujen verkkokauppojen asiakastietoihin oli murtauduttu. En ymmarra miten sahkopostiosoitteen voi "varastaa". Sahkopostiosoite on tunnisteeni, jolla minuun saa yhteyden. Media "massaa" ihmisten pelottelulla ja negatiivisilla uutisilla. Kun ihmiset on saatu kayttamaan sahkopostia, luodaan kuva turvattomasta yhteiskunnasta. Tahallaan tai tahattomasti sekoitetaan sahkopostin kaytto ja sosiaalinen media, jossa ihmiset kertovat liikaa itsestaan. Loytyy tahoja, jotka eiva't itse kayta sosiaalista mediaa tai sahkopostia, muttatoroittelevattietoyhteiskunnan vaaroista. Pankkitunnukset ja salasanat on syyta pitaa visusti tallessa, mutta nailla ei ole mita'a'n tekemista sahkopostiosoitteiden kanssa. Suomalaisten lionsklubien nakyvyys kiitettava Testailin klubien nakyvyytta ja linkkien toimivuutta LionNet sivulta www.lionnet.com. Sivulla on nakyvissa, maanosat, maat ja niiden lionsklubit. Hammastyttavan vahan oli klubeja, joilla oli kotisivut, paitsi Suomella. Luvattoman paljon oli linkkeja, jotka eiva't toimineet, paitsi linkit Suomen klubeihin. Mukavaa on huomata, etta Suomen Lions-organisaatio on siirtynyt tietoyhteiskuntaan. Surullista on todeta, ettei Lion-paamaja patista eri maakohtaisia Lion-jarjestoja paivittamaan ja pitamaan sahkoisia kanavia kunnossa. On todettava, etta paperiliikennetta vielakin kulkee tarpeettoman paljon muualle, paitsi Suomeen. Luotan ja toivon, etta Leot, tulevat lionit, siirtavat myos lion-paamajan tietoyhteiskuntaan. Lippo Rantanen.ions ClubTikkurUa-Dickursby 50 vuotta 26

KLUBIN TOIMIHENKILOITA LC-Tikkurilan Melvin Jones jasenet: Ingmar Krokfors 1981 Per-Erik Ekblom 1989 Tarmo Jantunen 1990 Vesa Kotilainen 1991 Harri Westermarck 1993 Erkki Hanninen 1993 Vantaa-Korson jasenena Kaj Bjondahl 1994 Antti Ylikojola 1995 Esa Jarvelainen 1996 Harry Jaaskelainen 1998 Helmer Forsstrom 2005 Lippo Rantanen 2008 LC-Tikkurilan Lions-ritarit: Paavo Ruotsalainen 2001 Seppo Mahlman 2002 Eero Salminen 2003 LC-Tikkurila-Dickursbyn keskeisimmat virkailijat 2002- Toimikausi Vuodet Presidentti 41. 42. 43. 44. 45. 46. 47. 48. 49. 50. 2002-2003 2003-2004 2004-2005 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 Leif Blomqvist Tom Henricson TapioJuutilainen Sakari Yli-Rahko Timo Pirinen Krister Kumlin Pekka Vasankari Kare Bonsdorff Juha Halminen Harry Jaaskelainen Lion-; Club rikkurila-dickursby 50 i;;.iotta

KEVATTEMPAUKSET JA MAALAISMARKKINAT Esa Jarvelainen VI* LCTikkurila-Dickursby, joka on osa maailman suurinta hyva'ntekevaisyysjarjestoa, perustettiin viisikymmenta vuotta sitten Helsingin maalaiskuntaan Tikkurilaan syksylla 1961. Samalla se on ensimmainen Lions Klubi nykyisessa kaupungissamme Vantaalla. Klubeja on talla hetkella Vantaan kaupungin alueella parikymmenta. Tikkurila oli siihen aikaan Helsingin maalaiskunnan keskus, jossa asui 12.000 asukasta. Itapuolella ei ollut viela Myyrmaen ja Martinlaakson keskuksia ja koko maalaiskunnan vakiluku viisikymmenta vuotta sitten oli 23.000 asukasta. Nykyaan Vantaan asukasmaara on jo yli 200.000 asukasta. Varojen hankkimiseksi hyvantekevaisyystoimintaa varten leijonat ovat jarjestaneet monenlaisia tapahtumia ja tempauksia Tikkurilassa ja lahinna Peltolan torilla. Arpajaisista se alkoi vuonna 1962 ja sitten oli paperinkerays vuonna 1963 ja vuodesta 1964 oltiin mukana Tikkurilan messuilla kymmenen kertaa kunnes vuonna 1977 aitienpaivana pidettiin ensimmainen Keva'ttempaus Peltolan torilla, josta tuli paaaktiviteettimme vuosiksi eteenpain. Peltolan torille rakennettiin erilaisia rakennelmia ammuntaa ja tikanheittoa varten, johon lainattiin tarvikkeet mukana olleen leijonan rakennusliikkeesta. Samalla rakennettiin myyntipoydat ja se oli aina melkoinen urakka ja vaati kaikki veljet talkoisiin. Kevattempauksesta tulikin pitkaaikainen perinnejotajatkuiyli kaksikymmenta vuotta aina vuoteen 1994 saakka ja se pidettiin aina aitienpaivana. Koko tori oli kokonaan leijonien kaytossa ja sielta loytyi erilaisia aktiviteetteja seka aikuisille etta lapsille. Oli kirpputoria ja kirjatoria. Ammunta kuului tempauksen vetonauloihin samoin onnenpyora seka muurinpohjalettujen paistaminen. Kunnostettiin myyntiin LIONS CLUB Lions Club Tikkuriia-Dkkursby 5( v.jotta 28

Tunnelmakuvia vuotuisilta Maalaismarkkinoilta. ;k;b Yikk'.i i : ; TV r.j <*., ;i

vanhoja polkupyoria ja rakennettiin linnunponttoja ja tuulimyllyja. Vuonna 1988 jouduttiin evakkoon Peltolan torilta, joka oli korjauksen alla.torin alle rakennettiin parkkitilat. Kevattempaus pidettiin silloin poikkeuksellisesti SOKOS-aukealla. Vuonna 1989 uusitulla Peltolan torilla Kevattempauksen ohjelmassa oli erikoisuutena rullalautailukilpailu ja nuorisoa oli tori aivan taynna. Vuonna 1992 oli ohjelmassa mm. lettuja, makkaraa, ilmapalloja, kirpputori, ongintaa, verenpaineen mittaus, Honda-autonayttely, tikanheittoa, ammuntaa, poniajelua ja paloauton esittelya. Vuonna 1994 oli laajennettu toritapahtuma aitienpaivana, jolloin torilla oli muitakin myyjia kuin Tikkurilan leijonat. Tama tapahtuma jai viimeiseksi klubin Keva'ttempaukseksi Peltolan torilla. Nelja vuotta aikaisemmin Vantaan kaupunki ja torikauppiasyhdistys alkoivat jarjestaa vuosittain kaksi paivaisia Maalaismarkkinoita Tikkurilan keskustan alueella ja Peltolan torilla syys/lokakuun vaihteessa. Siita on tullut suosittu tapahtuma. Parhaimmillaan yleisoa Tikkurilan keskustan alueella on ollut yli 100.000 kahden paivan aikana. Kun kevattempaukset loppuivat, siirtyi LC Tikkurila-Dickursby syksyn Maalaismarkkinoilleollen mukana alusta saakka ja myyntipaikkamme on ollut perinteisesti edelleen Peltolan torilla kauppiastalon vierustalla. Olemme paistaneet muurinpohjalettuja, grillanneet makkaraa ja keittaneet kahvia. Lisaksi on ollut leijona-arpajaiset lahesjoka vuonna.vuodesta 1990 on ollut mukana myos kummiklubi Virosta, LC Tartu, joka on myynyt omia tuotteitaan varojen hankkimiseksi Tarton vanhuksille ja lapsille. Peltolan torilta loytyy tulevaisuudessakin Maalaismarkkinoilta aina Tikkurilan Leijonat myymassa tuotteitaan ja keraamassa varoja Tikkurilan lasten, nuorisonja vanhusten hyvaksi. Leijonat ovat vuosien varrelia jarjestaneet monenlaisia aktiviteetteja pitkin vuotta. Tama tarina keskittyi vain Peltolan toriin, jossa olemme olleet mukana jo la'hes 40 vuotta. Torikahviossa on tilaisuus hetki istahtaa ja nauttia kahvia ja lettuja. Maalaismarkkinoilla on puolen paivan aikoihin jopa ruuhkaa. Lions Club Tikkuriia-Dickursb :otta 30

Myyntitiskin takana toimivat taustajoukot ovat tarkea osa myyntityon onnistumista. Ladyt organisoivat myyntipoydat kuntoon heti aamusta. 3 Lions Club'7;!-,:.,i':i -i i licki : ;b» 5i

LCTIKKURILA-DICKURSBYN URHEILU-JA LIIKUNTATOIMINTA Vuoden 1970 helmikuussa Tikkurilan varsin uudessa uimahallissa jarjestettiin Vantaan Lions-klubien valiset VIESTIUINNIT 4 x 50 m. Muistan, etta vasta klubiin tulleena jouduin Tikkurilan joukkueen aloittajaksi. Muiden joukkueiden aloittajat asettuivat lahtokorokkeilleen, mutta mina arkana sukeltajana asetuin lahtokorokkeeni viereen altaan reunalle. Sita ennen en ollut kertaakaan uinut kilpaa. Yritin kuitenkin parhaani kompelolla rooli- eli vapaauinnillani edeta kohti altaan takapaatya. Viimeisten metrien pahasta vasymisestani huolimatta, olin ensimmaisena vaihdossa. En muista joukkueemme sijoitusta, mutta emme joka tapauksessa voittaneet. LC Hiekkaharju-Sandkulla oli luonnollisesti la'hin kilpakumppanimme mm. LUUTAPALLO-OTTELUSSA jaalla huopikkaatjalassa. LENTOPALLO-OTTELUITA pelasimme useiden vuosien ajan 1970-luvulla Lios-lohkommeja Lions-piirimme valisissa kisoissa. Parhaana saavutuksena oli N-piirin hopealle sijoittuminen. Vesa Kotilainen Lohkommevalisia VIESTINHIIHTOKILPAILUJA jarjestettiin 1970-ja 1980-luvuilla. Kussakin joukkueessa ensimmaisen, kolmannen ja Pelaajat eturivi vas. Per-Ekik Aura, Olli Palkamo, Eero Salminen ja Petri Ahonen seka takarivi vas. Tuomo Linnolahti, Antti Ylikojola ja Tom Sjolund. Kuva vuodelta 1996. Lions Club TikkuriJa-Dickufsb 32

viidennen osuuden hiihti veli ja toisen ja neljannen lady. Joka kisassa meilla oli ainakin yksi joukkue mukana, joskus kaksikin. Sunnuntaisia koko perheen ULKOILULENKKEJA kavellen ja joskus hiihtaenkin jarjestimme 1980-luvun alkuvuosina. LC Simonkylan jarjestamiin jokasyksyisiin "Tunne kotikaupunkisi Vantaa"-autokisaan osallistuimme joka kerta useammalla autokunnalla, usein hyvallakin menestyksella. Kisoja jarjestettiin 1973- n. 1984. Klubimme KEVATTEMPAUSTEN yhteyteen kuului useimmiten klubien valisia koydenvetokilpailuja, myos LCTARTON joukkue oli usein mukana, samoin myos vantaalaiset reservilaisjoukkueet. 3.3.-13.3.1983 klubimme jarjesti LION-KEILAILUN SM-KISATTikkurilan Urheilutalossa. Kilpailun johtajana toimi Lars Gronholm. Kilpailun voitti LC Vantaa-Korso, toinen LC Pori-Karhut ja kolmas LC Nakkila. Mainittakoon, etta klubimme nykyinen jasen Erkki Hanninen, silloin Korson joukkueessa, oli henkilokohtaisessa kilpailussa toinen. 14.4.1984 jarjestimme TAITOLUISTELUNAYTOKSEN Tikkurilan jaahallissa. Klubimme veljet osallistuivat myos joko yhdella tai kahdella kahdenhenkilon kanootilla LC Vantaa-Koivukylanjarjestamaan JOKIMELON- TAAN Keravajoen puhtauden puolesta. Namakin olivat 1980-luvun alkupuolen tapahtumia. OPERAATIO KUNNIAKIERROS 13.6.1983 juostiin Hiekkaharjun urheilukentalla maailmanmestaruusvalmennuksen hyva'ksi. Klubistamme juoksuun osallistuivat TarmoJantunen, KaukoParkkinenja Vesa Kotilainen. Klubimme maksoi tietyn summan/juostu kierros.tulosoli450mk Suomen Urheiluliitolle. Vila olevista vuosista na'kee, etta kaikki klubimme liikunnalliset tapahtumat olivat vuosien 1970-1985 aikana. Sen ja'lkeen tulee mieleeni ainoastaan Eero ja Raila Savolaisen jarjestama LASKIAISRIE- HA 5.3.2000 ja RUSKAKAVELYT12. ja 26. lokakuuta 2003 Kuusijarven maastossa. Innostusta yhteisiin liikuntatilaisuuksiin viime aikoina ei ole ollut. Tikkurilan klubin vanttera joukkue valmistautuu koydenvetokisaan. Li ins Cl jb Tikk ' ' i :>' '>

TARTON LIONSKLUBI - AIKA RUPLASTA EUROON Perustaminen Klubimmejasen Sten-Olof Westman ehdotti syyskuun klubikokouksessa 18.9.1989, etta auttaisimmetarton ensimmaisen lionsklubin perustamisessa. Perustamiskokous pidettiin Sobrus- nuorisotalossa. Perustamiskokouksen poytakirjan mukaan klubi perustettiin 4.3.1990 klo 11.58 ja klubin nimeksi paatettiin "Lions Klubi Tartu" (LCTartu). Meilta kokouksessa olivat mukana lionpresidentti Raimo Kosunen, varapresidentti Esa Jarvelainen, seka PDG Ingmar Krokfors. Kokouksessa sovittiin,etta LCTikkurila-Dickursbyon perustettavan LCTartun kummiklubi. Poytakirja ei asiaa mainitse, mutta kummiklubi maksoi muutamien vuosien ajan Tarton klubin kansainvalisen jasenmaksun. Kokous paatti myos perustamis-eli "Charter"-juhlan ajankohdan. Charter-juhla pidettiin 12.5.1990, johon klubistamme osallistui 18 jasenta seuralaisineen. Lippo Rantanen Yhteistyota jo ennen Charter-juhlaa Ennen Charter-juhlaa Tarton klubista vieraili muutamia jasenia tutustumassa klubimme kevattapahtumaan Tikkurilan torilla. Tarton klubin jasen Ardo Kubjas tuli keskustelemaan ja sanoi: "olen lukenut, etta japanilaisilla on naita tiedonsiirron laitteita". Vein Ardon kotiimme ja esittelin hanelle kyseisia laitteita ja sanoin: "katso, myos me suomalaiset osaamme tehda naita laitteita". Kun menimme Charter-juhlaan, mukanamme oli paljon lasten vaatteita ja kenkia, seka Ardon tarvitsema laite. Hieman jannitti, kun tulimme Tallinnassa tulliin. Olin valmistautunut selittelemaan humanitaarisesta avusta, mutta miten ta'ma Ardon laite. En tieda kuka oli jarjestanyt, mutta tuli kantaja karryineen ja kysyi voisiko ha'n auttaa. Kantaja Puunistutus on virolaisille mieleinen harrastus, johon tikkurilalaiset ovat osallistuneet useana vuonna. Lions CJubTikkurila-Dicku) ' : "\rnia 34

Vuoden 2011 Charter -juhlapaikka Tammistun kartanon pihapiirissa oleva kesajuhlapaikka "lato". vei meidat laukkuinemme tullin ohitse. Muistan kantajan kiitollisen hymyn, kun ha'n sai valita lapsilleen kenga't meidan tuomisista. Lauantaina iltapaivalla ennen Charter-juhlaa virittelin Ardon kanssa tietoliikenneyhteyksia. Juhla yllatti Charter-juhlassa huomasimme, etta tarttolaiset osaavat jarjestaa juhlia.juhlien puitteetolivatupeatja hammastyimme, kun heillaoli klubilippu valmiina. Klubilipun oli vihkimassa pappi, joka Neuvosto- Eestissa oli melkoisen rohkeaa, mutta elimme muutoksen aikaa.toukokuussa 1990Neuvosto-EestijulistautuiVirontasavallaksi.Berliinin muuri oli murtunut vain puolta vuotta aikaisemmin. Charter-juhlan jalkeen Ardo tuli kysymaan vaimoltani "oletko Raija tyytyvainen tama on Eestin paras" pyha isa" (paras pappi). Humanitaarista toimintaa yli Suomenlahden Virossa oli pulaa kaikesta, joten alkuvuosien yhteistyo tarttolaisen kanssa keskittyi humanitaariseen toimintaan. Monta kleinbussikuormaa kirpputoritavaraa vietiin tarttolaisten varastoon jaettavaksi apua tarvitseville. Tarttolaiset olivat meita Tallinnassa vastassa ja saattelivat kuormamme turvallisesti perille. Syksyisin tarttolaiset olivat myymassa omia kasitoitaan Tikkurilan maalaismarkkinoilla klubimme myyntiteltalla. Klubimme avustustoiminta laajeni myos Tarton Leskien Liittoon ja Suomi-pojalle (Soome-poiss). Viimeisim- 35 Lions Club Tikkurifa-Dickur ;by 50 vuotta

man Soome-poiss- stipendin luovutimme kevaalla 2010. Viimeisin avustamamme Suomi-poika kuoli joulukuussa 2010 ja klubimme teki paatoksen, ettei uutta Soome-poiss- avustettavaa enaa etsita. Klubimme lady't avustivat myos Tarton yliopiston laaketieteellista tiedekuntaa ja Tartu Teoloogia Akadeemiaa. Mieleen tulee eras "tyokomennus". Tarttolaiset viestittivat, etta eraan koulun liitutaulut olivat erittain huonossa kunnossa. Olimme menossa Charter- juhlaan, mutta mukana oli myos Tikkurila Oy:n taulumaalia ja hionta- ja maalausvalineita. Ahkeroimme taulujen kimpussa lauantaipaivan hioen ja maalaten rosoisia pintoja. Maalia oli riittavasti ja oletan, etta Tarton klubi jatkoi taulujen maalausta. Taas olimme menossa Tarttoon ja laivalla Kaj Bjondahl raahasi ruohonleikkuria. Kaj oli huomannut meida'n pihalla leikkurin, jota mina olin viemassa kierratykseen. Kaj kunnosti moottorin, puhdisti ja maalasi koko leikkurin ja uutuuttaan hohtavan leikkurin vastaanotti Ado Somermaa... todellista lion-tyota. Virolainen kaksikerroksinen taytekakku. Lions-toiminta tukee liiketoimintaa LC Tartu on yrittajahenkisten nuorten miesten klubi. Jasenten tavoite oli kehittaa omaa liiketoimintaa, loytaa yhteyksia ja saada liikeideoita keskustelemalla klubin kokouksissa. Tarton klubin perustamisen jalkeen yhteydet myos Suomeen lisaantyivat ja klubimme jasenet toimivat oppaina monissa liikeyhteyksissa. Perheyhteyksia syntyi ja "majoitustoimintaa" hoidettiin Suomen lahden talla puolella, kun tarttolaiset kehittelivat liiketoimintaansa. Kaikkien tavoite liiketoiminnan ohella oli Viron itsenaisyys, joka julistettiin elokuussa 1991. Oma valuutta kruunu otettiin kayttoon kesakuussa 1992. Uuden tasavallan tietoliikenneyhteydet olivat "neitseellisessa" tilassajoka pahasti hairitsi liiketoiminnan kehittymista. Kiitossuomalaistenja ruotsalaistenteleoperaattoreiden, NMT-verkkosaatiin Virossa nopeasti kayttoon. Raahasin Tarton matkoilla mukana parin tiiliskiven kokoista "autopuhelinta". Alkuvuosina klubistamme oli runsas osanotto Tarton klubin vuosittaiseen toukokuun Charterjuhlaan. Matkaa teimme bussilla. Kun lahestyimmetarttoa, kaivoin autopuhelimeni esilleja ilmoitin "tarttolaisten vastaanotto-ja majoituskomitealle" saapumisaikamme. Eraalla matkalla huomasin, etta Ardolla oli kadessaan "Gorba"-mallinen NMT-kannykka. Huomasin, etta ha'n jarjesteli kiivaasti jotain asiaa, soittelemalla kannykalla yhta mittaa. Ardo kertoi, etta Ukrainasta on tulossa rekka, mutta kuljettajan viisumiasiat eiva't ole kunnossa. Ardo tunnusti, etta ilman NMT- verkkoa ja "Gorbaa" ha'nen liiketoimistaan ei tulisi mita'a'n. Tutustumista Tarttoon ja Viroon LC Tartu jasenet ovat perehdyttaneen meita ta'ma'n 21 vuoden aikana Tarton ja Viron nahtavyyksiin ja kulttuuriin. Olemme vierailleet mm. klubilaisten tyopaikoilla, kodeissa, yliopistolla, kaupungintalolla, oluttehtaassa, laivaveistamolla, Lahemaan Kansaliispuistossa, Kuremaen luostarissa,ylenurmen maatalousmuseossa. Monissa kartanoissa ja kesa-ja hoitokodeissa olemmevietta'neet Charter- juhlaa luonnon helmassa. Olemme olleet talkoissa heidan avustuskohteissaan Maarja-kylassa www.maarjakyla.ee ja Tammistu- kartanossa ons ClubT sby 36

O Q Avustuskohde Marjakoti Kahvitauko matkalla Tarttoon Puunistutusten muistokivi O Presidentti Uno Heinola Suomipoika Jan Freidkes ja Lippo Rantanen, Tartto 2003 37 Lions Club Tikkurila-Dickursby 5< otta

Lions Klubi Tartu 20 vuotta Lions Klubi Tartu vietti 20 v juhlaa 15.5.2010. Klubistamme juhlaan osallistui seitseman lionia ja viisi lady'a. Jalleen kerran totesimme, etta LC Tartu osaa jarjestaa juhlia. Kahdenkymmenen vuoden aikana klubi on kasvanut tayteen mittaansa, josta kummiklubina saamme olla ylpeita, jopa hieman kateellisia. Heilla' on mannermaista sulavuutta, jota meilta pohjoisen havumetsavyohykkeen asukkailta joskus puuttuu. Toivotamme parasta menestysta kummiklubillemme Lions Klubi Tartu'lle! http://www.agrenska.ee/?p=61.tikkurila-tartto maaotteluja on kayty monet kerrat petanque7pelissa'. "Lions"-puiden istutustarttoon on myos ollut ohjelmassa useat kerrat. Tarton klubin avustuskohteet Tarton klubin varojen hankinta ja avustuskohteet ovat olleet hyvin samanlaisia, kuin meilla Tikkurilassa. He ovat pitaneet arpajaisia, myyneet makkaraa ja lions-lettuja. Lahjoitimme heille muurinpohjapannun vuonna 1995. Lahjoituksen kylkiaisena saivat meilta myos salaisen "lions-lettureseptin". Hyvin nayttavat letut kayvan kaupaksi myos heida'n lions-tapahtumissaan. Avustuskohteinat LC Tartulla ovat opiskelijat ja apua tarvitsevat nuoret perheet. Pitkaja'nnitteinen avustuskohde heilla on ollut Maarja-kyla www. maarjakyla.ee, joka on kehitysvammaisten melko itsenaisesti toimeentulevien nuorten aikuisten kyla, jossa nuoret asuvat. Asuintalot ovat: Rootsi maja, Pohjala maja, Saksa maja ja Eesti maja. Nimet antavat vihjeen, mista pain rahoitus on tullut. Pohjala majan kustannuksiin on myos osallistunut Suomen lion- organisaatio. Tarton klubi on osallistunut paljon talkoilla myos kyla'n rakennustoihin. Kolme vuotta sitten Charter-juhlaa vietettiin Maarja-kylassa, mutta ennen juhlaa kannettiintiileja ja lapioitiinsoraa.pienen harjoittelun jalkeen Tarton klubistaloytyimyoskuljettaja Belarus- traktoriinjolla tiilikuormat siirrettiin. Uusin avustus-ja talkookohde heilla on Tammistu-kartano http:// www.agrenska.ee/?p=61, josta on muodostettu perhekeskus vammaisille lapsilleja heida'n perheilleen. Charter-juhla 2011 vietettiin Tammistun kartanon pihapiirissa, jossa on kesajuhliin ja konsertteihin soveltuva juhlapaikka. Ennen juhlaa oli reipashenkiset siivoustalkoot. Purettiin ja poltettiin vanha vaja. Moottorisahat surisivat ja sorkkaraudat paukkuivat, kun vajasta kerattiin talteen polttopuiksi soveltuva materiaali. Hedelmatarhassa uurastivat lady't keraten ja polttaen kuivia oksia. Kesakuussa 201OLC Tartu jarjesti Tammistun pihapiirin juhlatilassa hyvantekevaisyyskonsertin http://www.youtube.com/watch?v=khbsyarpuoe. Tartossa letut on paistettu ja onnistuneen myynnin jalkeen tikkurilalaiset ja tarttolaiset kokoontuivat ryhmakuvaan. Lions ClubTikkuriia-Dickursby 50 vuotta 38

KUMMIPUISTO Vantaan kaupungin puisto-osastonja Lions-ClubTikkurila-Dickursbyn valille solmittiin vuonna 2006 niin sanottu kummipuistosopimus koskien Jokiniemen kaupunginosassa Keravanjoen varrella Kuriiritien rinteessa olevaa aluetta, joka on nimetty muinaispuistoksi. Valtion Museovirasto on rauhoittanut alueen sen perusteella, etta alueelta on kaivauksissa loydetty kivikautisen asuinpaikan jaanteita. Puisto-osasto on laatinut alueesta suunnitelman ja sen pohjalta on puustoa ja pensaikkoa raivattu jo parikin kertaa. Lions-Clubille kuuluu raivausjatteiden keruu kasoihin, jotka puisto-osasto sitten hakettaa. Myos roskien keraaminen kuuluu klubin tehta'viin. Tata uudenlaista aktiviteettia on toteutettu pari kertaa vuodessa sen mukaan, mita kaupungin maararahoissa on varaa raivaus-ja kunnostustoihin. Lions-Club lahti tahan kulttuuritekohankkeeseen paikkakunnalle erittain arvokkaan varhaishistoriallisen alueen sailyttamisen kannalta. Myos tiedon vaaliminen tuleville sukupolville on katsottu tarkeaksi. Hankkeen alkuunpanijana eli primus motorina on toiminut vanha paikkakuntalainen Lions-veli Helmer Forsstrom. Nykyaan Lions- Clubin muinaispuistotoimintoja hoitaa Timo Pirinen. 1 Helmer Forsstrom Vesa Kotilaisen johdolla kartanluku ennen risuhankkeen aloittamista. 39 Lion> Club ^ Ukkuriby oij vu

ELAKELAISLEIJONAT Helmer Forsstrom Tama jo 20-vuotiskauttaan toimiva piiri kokoontuu kerran kuussa lounastapaamisen merkeissa. Osallistujia on ollut ainakin viidesta eri klubista ja monetovat klubinsa aktiivijasenia. Jokaiseen tapaamiseen on pyritty saamaan joku veljista kertomaan jostain mielenkiintoisesta aiheesta lyhyesti ja aina on syntynyt vilkastakin keskustelua.toiminnan aloitti Ingmar Krokfors. Sita jatkoi Eric Lonnqvist ja nyt on vetajana toiminut Helmer Forsstrom. Myos la'hi- ja kaukoretkia on harrastettu. Vuonna 2008 vierailtiin matkalinja-autolla OIkiluodon atomivoimalaitoksilla ja tutustuttiin myosydinjatevarastoon onkalossa. Vuonna 2010oli Ekokem kohteena. Kumpaankin matkaan osallistui noin 30 henkea seuralaisineen. Tutustumiskohteina nailla retkilla olivat myos taiteilija Helja- Liukko-Sundstrbmin galleria seka lasimuseoja metsastysmuseo. La'hiretkina on vierailtu Vantaan Kaupunginmuseossa seka Tuomarinkylan kartanomuseossa. Pari kertaa vuodessa on ratkottu tietovisailuja, myos kaukoretkilla.toiminta on elavoittanytveljeysaatettaja virkistanytelakelaisen arkea. Uusiaelakelaisveljiatoivotaanmukaan.Jatkotoiminnanvetajaksi on lupautunutvesa Kotilainen. Yksi vierailujen kohde on ollut Ekokemin Riihimaen yksikko. L.ion.5 Club Tikkurila-Oickursby 50 vuotta 40

LEIJONAN RYOSTO Kun LC Helsingin Lento 18.4.1983 valmistautui kokouksensa aloittamiseen, oli ta'ysi tyo, etta kaikki leijonat mahtuivat Lentoaseman ravintolan kabinettiin. Tama johtui siita, etta perati kolme Lionsklubia oli tullut paikalle tarkoituksenaan ryostaa Leijonapatsas. Ensiksi LC Helsinki-Helsingforsin Rene Nyman esitti toivomuksenaan saada Leijonapatsas huostaansa, jotta he voisivat esitella Leijonapatsasta sen lahjoittajalle Aarne Ritarille, joka tulee kesakuun alussa Lions Valtakunnan kokousmatkalle Suomeen. LC Helsinki- Helsingforsilla oli 5 leijonaa ryostomatkalla. Seuraavaksi LC Helsinki-Oulunkyla esittaytyi 9 leijonan voimin ja luulivatsaavansa Leijonapatsaan haltuunsa. Mutta kun viimeisena todettiin, etta LC Tikkurila-Dickursby oli saanut liikkeelle 11 leijonaa, eiva't mitkaan 107-B piirin veljien selittelyt auttaneet, vaan presidentti Esko Seppanen totesi saantoihin vedoten Leijonapatsaan kuuluvan LCTikkurila-Dickursbylle. Kokouksen aikana niin isantaklubi kuin vierailijatkin kertoivat paapiirteita toimintatavoistaan ja aktiivitesteistaan. LC Tikkurila-Dickursbyn Leijonanryostajat olivat: Vesa Kotilainen, presidentti, Antti Ylikojola, 1. varapresidentti, Esa Jarvelainen sihteeri, Sakari Hautanen, Per-Erik Ekblom, Helmer Forsstrom, Harry Jaaskelainen, Kauko Parkkinen, Pauli Sulonen, Esa Tervonen ja Harri Westermarck. 41 Lions Club Fikkurila-Oickursby 50 yuotti

LADYTOIMINTA KAUTTA AIKOJEN Eila Jaaskelainen Ladytoiminta ennen tata kautta Ladytoiminta on ollut aina melko kiintea osa klubitoimintaa, suurimmalta osaltaan herrojen leijonien aktiviteettien tukemista, mutta aivan omiakin aktiviteetteja ladyt ovat toteuttaneet. Klubin aktiviteettien tukemiseen ovat ladyt osallistuneet monin eri tavoin, joista mainittakoon seuraavia: Olemme leiponeet pullia, kakkuja, pipareita, munkkeja ja mita milloinkin on tarvittu tarjottavaksi erilaisissa tempauksissa. Piparkakkutaloja on syntynyt seka myytavaksi etta arpajaispalkinnoiksi. Muurinpohjaletut ovat olleet herrojen heinia, mutta olemme kokeilleet mm. sultsinoiden valmistusta Tikkurilan syysmarkkinoilla lady Raija Rantasen aloitteesta herrojen kanssa yhteistyossa. Olemme aina halunneet tuoda oman kortemme kekoon sen kummemmin aanta pitamatta. Olemme neuloneet napparina kasityoihmisinalapsillejaaikuisillevillasukkiaja lapasiaseka kaulaliinoja jaommelleetmeikkipusseja, kankaisia pussukoitaja hartioiden la'mmittimia. Tuossa on lueteltu vain osa kasityotaitojemme tuloksista. Hyva esimerkki taidoistamme oli ta'ma'n kauden joulutempauksen arpajaispalkintojen teko: tiedotus arpajaispalkinnoiksi tarvittavista kasitoista meni ladyille noin kuukausi ennen tempausta klubikirjeen mukana ja saalis oli melkoinen. Ladyilla on pakosti kotonaan varastoja, koska noin lyhyessa ajassa ei kukaan ole ehtinyt sellaista maaraa valmistaa. Klubin ladyt eiva't ole harrastaneet ompeluseuratoimintaa, vaan kaikki kasityot ovat syntyneet kunkin ladyn omana harrastuksena. Aikanaan kevattempauksien aikana kirpputoritoiminta la'hinna myytavien kaytettyjen vaatetavaroiden hankinnan osalta oli suurelta osin ladyjen vastuulla, jotka joka keva't kavivat lapi vaatekaappiensa sisallon.tuo oli oivallinen sysays vaatekaappien keva'tsiivoukseen. Joskus vielakin kevaisin tulee mieleen, kun oli pakko siivota kaapit. Kun ajat muuttuivat, ladyt ryhtyivat herrojen leijonien kanssa keraamaan vaate- ym. tavaraa uudelleen itsenaistyneen Viron avustamiseksi ja omien vaatekaappien siivous jatkui. Viron toiminta oli alusta alkaen leijonien ja ladyjen yhteinen ponnistus, johon osallistui tosin vain muutama pariskunta. Vierailut Tarton klubin Charter Night -juhlissa ovat aina olleet avec-tilaisuuksia. Ladyt ovat myos toteuttaneet omia aktiviteetteja ja ladyilla oli jopa oma pankkitili. Lahjoitimme nuorten turvakotiin "kapioita" itsenaiseen elamaan lahtevien nuorten avustamiseksi. Tama toiminta jatkui muutaman vuoden ajan. Ladyjen aloitteesta alkoi Viron Suomi-poikien avustaminen ja ensimmainen avustus oli juuri ladytililta. Varoja ladytilille hankimme mm. villasukista, lapasista ja leipomuksistaja valmistimme yhdessa kauralyhteita ja joulukoristeita Kaj ja Ingi Bjondahlin autotallissa. Noita tavaroita myimme vaihtelevalla menestyksella Tikkurilan kauppojen edessa joulun alia jokunen vuosi sitten. Lions ClubTikkufi!a-C..';!

Ladytoiminta nyt Ladytoiminta on ollut viime vuosina melko vaisua. Kun Juha Mattila palasi viime kevaana klubiin, lady Nina ilmoitti heti tervetulotilaisuudessa haluavansa, etta ladytoiminta heratetaan uudelleen henkiin. Ja nain tehtiin. Ninan kanssa tapasimme syksylla ja teimme suunnitelman ladytoiminnan rungoksi. Kun tana vuonna on klubin 50-vuotisjuhla, oli luontevaa suunnata ladytoiminta herrojen leijonien toiminnan tukemiseen ilman omia aktiviteetteja. Tuo on ollut oivallinen tapa ladyjen yhteiseen kanssakaymiseen, kun olemme kokoontuneet klubikokousten yhteydessa. Ravintola Mummolassa on mahdollista tarvittaessa pitaa oma kokous. Maanpuolustukseen liittyvat esitykset ovat kiinnostaneet myos ladyja. Taman kauden suurin ladytoiminnan ponnistus on ollut joulutempauksen arpajaispalkintojen hienosti hoidettu junailu, jonka hoiti la'hes yksin lady Anuliisa Salminen ja ta'sta suurkiitos hanelle! Juhlavuonna on juhlatoimikunnan kokoonpanossa useita ladyja. Tama on ihan luonnollista, koska esim. perhejuhlat ovat melkein poikkeuksetta naisten junailemia. Ei tietenkaan pida vahatella miesten osuutta, mutta naisen kaden jalki voi olla ihan erilainen. Olen ehdottanut, etta ne ladyt, joilla on kansallispuku, pukevat sen paalleen juhlaan antaaksemme 50-vuotisjuhlalle sille kuuluvan arvokkuuden leiman. Meida'n ladyjen tulee aina muistaa se perusperiaate, etta emme saa liikaa yrittaa vaikuttaa asioihin, koska klubi on miesten. Leijonat tekevat aina paatokset ilman ladyja ja meida'n on osattava pysytella taustalla. Emme kuitenkaan saa vahatella omaa osuuttamme. Tosiasiahan on, etta rahalliset tulokset noista tempauksista, joissa olemme olleet mukana, oiisivat jaaneet pienemmiksi. Tikkurilan klubin ladyt ovat juuri saaneet ansaitsemansa aitienpaivaruusut Tartossa. ns Club Tikkuriia-Dick rsbysovuotta

Lions Club Tikkurila-Dickursbyn jasenet vas. Kare Bonsdorff, Eero Salminen, Helmer Forsstrom, Sakari Hautanen, Leif Blomqvist, Per-Erik Aura, Seppo Mahlman, Timo Pirinen, Harry Jaaskelainen, Tarmo Jantunen, Jari Paski, Esa Jarvelainen, Juha M Mattila, Tapio Juutilainen, Juha Halminen, Lions Club Tikkurila-Dickursby : >tta

ifc. Vesa Kotilainen, Lippo Rantanen, Heikki Vainikka ja Harri Westermarck. Kuvasta puuttuvat Erkki Hanninen, Raimo Kosunen, Kristian Pelo, Eero Savolainen ja Pekka Vasankari. ns Club Tikk i I - otta

Ladyt vas. Liisa Hautanen, Raija Rantanen, Hilkka Aura, Eila Jaaskelainen, Mirja Jarvelainen, Lions CiubTikkuriJa-Dickursby 50 uotta 46

HflH Raija Jantunen, Nina Mattila, Seija Vainikka ja Anneli Westermarck 47 : ta-1 :