TEEMA Maa- ja ympäristöpolitiikka

JÄSENLEHTI 2009 TEEMA Maa- ja ympäristöpolitiikka

Oletko ostamassa tai myymässä metsää tai peltoa? Etelä-Suomen Metsätilat LKV on maa- ja metsäkiinteistöjen välitykseen erikoistunut yritys. Metsä- ja maatalouden osaajina tarjoamme käyttöösi ammattitaitoisen, kokeneen ja luotettavan välityspalvelun. Olemme myös osa valtakunnallista metsätilojen välitykseen erikoistunutta metsatilat.fi -ketjua. Mikäli olet myymässä maa- tai metsäkiinteistöä, on asiakasrekisterissämme suuri joukko kiinnostuneita ostajia. Ajankohtaiset tiedot myytävistä kohteista karttoineen, valokuvineen ja taustatietoineen löydät verkkosivuiltamme Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen sekä MTK Uudenmaan ja MTK Hämeen omistama, vuonna 1993 perustettu Family Timber Oy tarjoaa Sinulle turvallisen tavan ostaa ja myydä metsää tai peltoa. Turvallinen metsän ammattilainen välittää www.metsatilat.fi www.mhy.fi/familytimber Ota yhteyttä luottamuksella! Family Timber Finland Oy Mariankatu 8 A 10, 15110 Lahti Puh. 020 413 3720 Sähköp. etela-suomi@mhy.fi

Lukijalle Tämän lehden teema on maa- ja ympäristöpolitiikka. Maa- ja ympäristöpolitiikan sektorilla on tapahtunut viime aikoina paljon ja vauhti jatkuu. Erilaiset maan omistamiseen ja käyttöön liittyvät kysymykset koskettavat läheisesti koko jäsenkuntaamme. Aihepiiri on korostunut liiton työssä parin viime vuoden aikana. Kuntaliitosten myötä myös yhdistyksille tulee uusia haasteita, kun oman kunnan tuttu, maanläheinen toimintatapa menee uusiksi esimerkiksi kaavoituksessa. Tämän lehden liitteenä jaetaan Kasvua-lehti niille jäsenille, jotka asuvat Hämeen TE-keskuksen alueella. Lehdessä 3 paneudutaan maatalouden kehittämiseen alueellamme. Lehti on tehty osana Kasvua Hämeessä -teemaohjelmaa. Toivomme, että viljelijät hyödyntäisivät ahkerasti hankkeen tarjoamat kehittämismahdollisuudet. LEHDEN TOIMITUS Puheenjohtajan tervehdys Maa on meille maaseudun eläjille äärimmäisen tärkeä - ja elinehtomme. Siksi järjestömme edunvalvonnassa oleellisimpien asioiden joukkoon kuuluvat maanomistus ja ympäristöasiat. Maankäyttö on talonpojille taloudellinen mutta myös tunnepohjainen asia. Parhaillaan on menossa useita lakiuudistuksia. Lunastuslain edellytämme muuttuvan siten, että kaikki lunastukset pitää tapahtua käypään hintaan. Sähkölinjakorvauksien osalta olemmekin yksipuolisesti sanoneet irti kohtuuttoman sopimuksen, ja uutta neuvotellaan: johtoalueet pitäisi vain vuokrata määräajaksi eikä tehdä lunastussopimuksia. Myös kaivoslaki on uudistumassa. Meidän pitää järjestönä tässä valmistelussa muistaa, että se on eri laki kuin maa-aineslaki. Maastoliikennelain uudistamiseen meillä ei näytä olevan tarvetta maassamme, vaikka joillakin alueilla liikenne on lisääntymässä. Tämäkin meillä on nyt sopimusvarainen asia, jonka voimme varmasti hoitaa kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. EU:n vesipuitedirektiivin eli vpd: n mukaisia vesienhoitosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia on valmisteltu viimeksi kuluneen puolentoista vuoden ajan yhteistyöryhmissä, ja nyt työ on reilusti yli puolen välin. MT- ja MOliittojen kommentteja ja kritiikkiä on otettu huomioon, kun ympäristökeskukset ovat valmistelleet lopullisia ohjelmia ja suunnitelmia. Parantamisen varaa kuitenkin sisällössä vielä on. Nämä toimenpideohjelmat muuttuvat eläväksi elämäksi metsänomistajan ja viljelijän arjessa. Erityisen huolestuttavaa on se, mistä toimenpiteille aiotaan saada rahoitus. Metsätalouden toimenpiteet ja rahoitus ovat pitkälti kestävän metsätalouden toimintaperiaatteiden mukaisia. Maataloudelle oltiin alkuvaiheessa sysäämässä jos jonkinlaista työtä ja tehtävää, alkaen muun muassa lannanlevityksen luvanvaraisuudesta tai jopa täydellisestä kieltämisestä. Kiitos kaikille edunvalvojille aktiivisuudesta ja valppaudesta sekä sinnikkäästä ja pitkäjänteisestä työstä vpd-työn eri vaiheissa. Valtioneuvosto hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat kuluvan vuoden joulukuussa. Ilmastonmuutos on megaluokan kysymys, johon etsitään vastausta kaikkialla maailmassa. Voimme kuitenkin huokaista helpotuksesta siinä, että tällä kertaa kaikki katseet eivät suuntaudu maatalouteen, jonka osuudeksi kasvihuonekaasupäästöistä on arvioitu vain noin 13 prosenttia. Vähennystä meidän olisi saatava aikaan noin kymmenys, mikä on mahdollista esimerkiksi edistyneellä lannankäsittelyllä, turvemaiden kasvipeitteisyyden lisäämisellä ja kotieläinten ruokinnan muutoksilla. On syytä muistaa, että maatalous, kuten metsätkin, ei ole vain hiilenlähde vaan biomassojen tuotannon kautta etupäässä hiilinielu. Muistuttaisin meitä hämäläisiä, että Itämeren alueen viljelijöiden ympäristöpalkinnon yhteistyökumppaneita Suomessa ovat WWF ja MTK. Tätä kirjoitettaessa kilpailuun ilmoittautuminen on juuri päättynyt, ja monia hyviä palkintoehdokkaita on listalla. Pääpalkintona on 10 000 euroa ja matka palkintojenjakotilaisuuteen Tukholmaan. Kansallinen voittaja saa MTK:lta perheelleen kylpyläviikonlopun ja lomittajan. Toivottavasti meistä moni on ollut mukana. Paras voittakoon! MARKKU LÄNNINKI MTK HÄMEEN PUHEENJOHTAJA

4 MTK Hämeen johtokunta pohdiskeli liiton strategiaa apunaan alkuvuonna 2009 tehty luottamushenkilökysely. Kuvassa etualalla vasemmalta lukien Ilpo Markkola, Jyrki Näsi, Kirsi Parikka ja Aki Kaivola. Taustalla konsultti Kari Ventola, Markku Länninki ja Risto Anttila. KUVA: KARI AIKIO Liitto uudisti STRATEGIANSA Strategia on yleisesti sodankäyntiin liittyvä käsite. MTK-järjestön toiminta on samoin eräänlaista taistelua, jossa taistellaan jäsenkunnan parempien elämän edellytysten puolesta. Selkeiden voittojen ja läpimurtojen saaminen vaatii hyvää suunnittelua ja paljon työtä. MTK Hämeen strategian tarkistus liittyi keskusliitossa aloitettuun työhön keskusliiton strategian ja toimintatapojen uudistamiseksi. Liitossa koettiin tarpeelliseksi päivittää omat toimintamuodot yhtä aikaa keskusliiton kanssa. Tavoitteena oli, että liiton ja keskusliiton toimenpiteet tukevat toisiaan. Luottamushenkilökysely pohjana Liitossa toimintalinjausten tarkistustyö käynnistyi yhdistysten ja liiton luottamushenkilöille suunnatulla internetkyselyllä. Kyselyyn vastasi noin kaksi kolmasosaa yhdistysten luottamushenkilöistä, mikä oli erittäin hyvä tulos. Kyselyssä arvioitiin ensiksi liiton nykyistä toimintaa ja sen onnistumista, sitten kysyttiin, miten liiton toimintaa tulee suunnata jatkossa ja lopuksi käsiteltiin liiton ja MTK-yhdistysten tulevaa rakennetta sekä yhdistysten toimintaa. Liiton toiminnassa parhaiten oli onnistunut tiedotus, erityisesti sähköpostitiedotus sai kiitosta. Myös liiton oma tai liiton järjestämä koulutustoiminta, muun muassa vero- ja tukikoulutus, koettiin onnistuneeksi. Heikoiten liitto oli menestynyt maatalouden tukiin ja markkinoihin liittyvässä edunvalvonnassa. Nämä asiat nousivat myös tulevan toiminnan tärkeimmiksi toiminta-alueiksi. Muiksi keskeisiksi toimintasektoreiksi luottamushenkilöt näkivät tiedotuksen, edunvalvonnan ympäristöasioissa ja yksityisen omistusoikeuden turvaamisen. Liiton ja yhdistysten rakenne tarkastelussa Kyselyyn vastanneet totesivat, että liiton toimialue on nykyisin sopiva. Yhteistyötä tulee kehittää naapurimaakuntien MTK-liittojen sekä Metsänomistajaliiton kanssa. Yhdistysrakenteen osalta vastauksissa oli hajontaa; todettiin, että nykyrakenne on suhteellisen toimiva, mutta toisaalta toivottiin myös yhdistysten yhdistymisiä. Liiton toivottiin olevan mukana voimakkaammin yhdistysten yhteistyön kehittämisessä. Yhteistyötä yrittäjäjärjestön kanssa tulee tiivistää. Vastaajat katsoivat, että metsänomistajat tulee saada nykyistä paremmin MTK yhdistysten jäseniksi. Kyselyn perusteella jatkettiin strategian valmistelua liiton toimistossa ja johtokunnassa. Valmistelutyön vetäjänä toimi agronomi, konsultti Kari Ventola Hattulasta. Työssä sovitettiin liiton strategia samaan aikaan valmisteltuun MTK:n strategiaan. MTK Hämeelle muotoiltiin uusi visio, toiminta-ajatus sekä päämäärät ja keinot päämäärien saavuttamiseksi. Uutta toiminnassa on, että nyt toimitaan entistä selkeämmin osana MTK-järjestöä yhteistyössä keskusliiton kanssa. Esimerkiksi kyselyssäkin kaivattu, maataloustukiin ja markkinoihin liittyvä vaikuttaminen, tapahtuu pääosin keskusliiton toimesta ja liitto tukee tätä työtä mahdollisimman tehokkaasti. Visio Elinkeinomme ovat kannattavia ja arvostettuja. Liitto, yhdistykset ja jäsenet ovat yhdessä merkittävä ja osaava markkina- ja yhteiskuntavaikuttaja alueella. Toiminta-ajatus Etujärjestö MTK:n osana liitto huolehtii jäsentensä taloudellisesta ja sosiaalisesta hyvinvoinnista ja yksityisomaisuuden suojasta sekä edistää maaseutuvarallisuuden kestävää käyttöä ja hoitoa.

5 MTK Hämeen strategian päämäärät 1. Markkinaedunvalvonta Liitto tukee aktiivisesti markkinaedunvalvonnasta vastaavaa keskusliittoa. Keinot: Välitämme keskusliittoon tietoa maakunnan markkina- ja hintatilanteesta Välitämme jäsenistölle ajantasaista informaatiota markkina- ja hintatilanteesta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä ja muutoksista. Pidämme yhteyttä tuotteita jalostavaan teollisuuteen ja kauppaan. Tuemme yhdistysten ja jäsenten tekemää kuluttajatyötä 2. Ympäristö- ja maapolitiikka Liitto turvaa jäsentensä maa- ja metsäomaisuuden yksityisen käyttö- ja omistusoikeuden kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Maaseutu pysyy viihtyisänä asuinympäristönä. Keinot: Teemme yhteistyötä eri viranomaisten ja organisaatioiden kanssa ympäristö- ja maankäyttöasioissa maakunnallisella ja paikallisella tasolla. Vaikutamme yhdessä MTK- ja MO-liittojen kanssa aluetason kysymyksissä. Koulutamme yhdistyksiä ja jäseniä maa- ja ympäristöpolitiikan kysymyksissä. 3. Muu edunvalvonta Liitto parantaa jäsenistön taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia sekä edistää yrittäjyyttä. Keinot: Toimimme yhteistyössä eri viranomaisten ja organisaatioiden kanssa maaseudun elinkeinojen turvaamiseksi, sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseksi ja yrittäjyyden lisäämiseksi maaseudulla. 4. Viestintä Liitolla on tehokas ja luottamusta nauttiva viestintä, josta tiedotusvälineet ovat kiinnostuneita. Viestintä edistää järjestön tavoitteiden saavuttamista ja vahvistaa järjestötyötä. Keinot: Teemme aktiivista ulkoista viestintää eri välineissä. Järjestön ajantasaisella sisäisellä viestinnällä tuemme järjestötyötä. Edistämme järjestön tavoitteiden saavuttamista tehokkaalla, luotettavalla ja ennakoivalla viestinnällä, josta tiedotusvälineet ja jäsenistö ovat kiinnostuneita. 5. Yhdistystoiminnan kehittäminen Liitto toimii siten, että yhdistykset ovat alueellaan vahvoja vaikuttajia, joita kuunnellaan, ja jotka ajavat jäsentensä taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Keinot: Yhdistykset pitävät paikallisiin päättäjiin ja yhteistyökumppaneihin jatkuvasti tiiviisti yhteyttä. Yhdistysten toimintaa ohjaa jämäkkä johtokuntatyöskentely asettamalla selkeät, mitattavat tavoitteet, joiden toteutumista yhdistykset ja liitto seuraavat. Yhdistykset lisäävät yhteistyötään, esim. yhteiset ympäristövastaavat. Yhdistykset oppivat hyviä käytäntöjä toisiltaan. 6. Jäsenyys ja sen hoito Kaikki jäsenet tuotantosuunnasta, toimialasta tai yrityskoosta riippumatta saavat konkreettista hyötyä jäsenyydestä ja haluavat olla järjestön jäseniä. Keinot: Järjestön toiminnan tulokset paikallisella ja valtakunnallisella tasolla hyödyttävät jäsenistöä. Hoidamme jäsenyyttä kuuntelemalla jäsenten toiveita ja vuorovaikutteisesti eri tavoin viestimällä. Aktiivinen uusien jäsenten hankinta on olennainen osa yhdistysten toimintaa. Järjestö kasvattaa myös jäsentensä sosiaalista pääomaa. 7. Nuorten aktivointi Nuoret haluavat olla tiiviisti mukana järjestön toiminnassa ja heistä kasvaa aktiivisia, järjestötyöstä kiinnostuneita jäseniä. Keinot: Toimintamme on nuorten odotusten ja tarpeiden mukaista. Esittelemme järjestön toimintaa alan oppilaitoksissa. Aktivoimme nuoria heitä kiinnostavin tapahtumin ja aktiviteetein. Liittojen yhteinen nuorten asiamies talouden sallimissa rajoissa kokoaikaiseksi 8. Organisaatio ja johtamisjärjestelmä Liitto ja liiton jäsenyhdistykset ovat kiinnostava ja motivoiva yhteisö nykyisille ja uusille jäsenille sekä luottamus- ja toimihenkilöille. Keinot: Tuloksellinen toimintamme paikallisella, maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla tekee järjestöstä kiinnostavan organisaation. Vaikutusvaltaisen organisaatiomme halutut luottamustehtävät tarjoavat kouluttautumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Järjestössämme on kannustava ja avoin työilmapiiri, jossa henkilöillä on mahdollisuus osaamisensa ja uransa kehittämiseen. JUKKA-PEKKA KATAJA KIRJOITTAJA ON MTK HÄMEEN TOIMINNANJOHTAJA

www.vaaksynmylly.fi Myllytuoreet kotimaiset viljatuotteet Vääksyn Mylly Oy Myllytie 3 17200 Vääksy Puh. 03-766 1224

Liiton luottamushenkilöt Valtuuskunnan edustajat Sisko Kivelä Kylätie 137 19740 Liikola 0400 492 948 sisko.kivela@phnet.fi Pekka Lokinperä Umpistentie 23 12100 Oitti 050 336 1342 pekka.lokinpera@elisanet.fi Markku Länninki Raitoontie 409 31110 Matku 040 512 1053 markku.lanninki@mtk.fi Ilkka Säynätjoki Ruolahdentie 347 17800 Kuhmoinen 0500 234 230 ilkka.saynatjoki@pp.inet.fi 7 Valtuuskunnan varaedustajat Timo Aalto Kokintie 85 14700 Hauho 0500 545 928 timo.aalto@armas.fi Petri Lauttia Lauttiantie 94 14300 Renko 050-520 4059 petri.lauttia@suomi24.fi Tauno Leivuori Leivuorentie 27 37600 Valkeakoski 0400 548 554 tauno.leivuori@gmail.com Annamari Torttila Vilkkilänkuja 22 16900 Lammi 0400 661 965 torttila8@hotmail.com Liiton johtokunta Markku Länninki (pj) Raitoontie 409 31110 Matku 040 512 1053 markku.lanninki@mtk.fi Aki Kaivola (varapj) Perinkääntie 594 16900 Lammi 050 543 8588 aki.kaivola@virpi.net Risto Anttila Vanha Härkätie 947 13500 Hämeenlinna 0500 652 411 risto.anttila@virpi.net Mari Klemelä Saartenkuja 220 31630 Minkiö 050 917 3244 mari.klemela@surffi.net Eero Kolila Raittinsaarentie 21 17410 Viitaila 0400 847 834 eero.kolila@pp.inet.fi Mirva Lanssila Rajakalliontie 9 12700 Loppi 0400 225 774 mirva.lanssila@pp.inet.fi Petri Lauttia Lauttiantie 94 14300 Renko 050 520 4059 petri.lauttia@suomi24.fi Ilpo Markkola Suonsaarentie 389 16800 Hämeenkoski 040 526 3919 ilpo.markkola@phnet.fi Heikki Mäkelä Orimattilankatu 77 15680 Lahti 0400 432 880 yli.makela@pp.inet.fi Markku Nieminen Suojärventie 270 19700 Sysmä 0400 131 083 markun@phnet.fi Kirsi Parikka Kurisjärventie 233 37800 Toijala 0400 910 237 kirsi.parikka@geopiste.fi Eero Teppola Viitalantie 145 12100 Oitti 0500 745 439 eero.teppola@elisanet.fi Yhdistysten luottamushenkilöt Yhdistys Puheenjohtaja Puhelin Sähköposti Sihteeri Puhelin Sähköposti Akaa Vesa Liehu 040 500 7281 vesaliehu@gmail.com Kirsi Parikka 0400 910 237 kirsi.parikka@geopiste.fi Asikkala Eero Kolila 0400 847 834 eero.kolila@pp.inet.fi Mikko Metsäkangas 044 545 4269 mikko.metsakangas@phnet.fi Hartola Markku Ihanajärvi 0400 611 786 markku.ihanajarvi@hotmail.com Ismo Palm 0400 902 978 ismo.palm@phnet.fi Hattula-Kalvola Eero Kovero 0400 918 609 eero.kovero@proagria.fi Sari Kujanpää 040 759 0509 sari.kujanpaa@armas.fi Hauho Antti Heinonen 0400 603 345 antti.heinonen@ppf.inet.fi Juha Saloranta 0500 911 405 juha.saloranta@aina.net Hausjärvi Petri Arovuori 0400 870 690 petri.arovuori@kolumbus.fi Olli Pihlflyckt 050 553 9404 op@nic.fi Heinola Matti Marjokorpi 0400 340 228 matti.marjokorpi@phnet.fi Jaana Mattila 050 348 8481 jaana.mattila@luukku.com Hollola Paavo Takala 040 501 0597 paavo.takala@phnet.fi Pirjo Hertsi 050 341 3169 hertsi.pirjo@phnet.fi Hämeenkoski Laura Hämäläinen 0400 978 665 laura.hamalainen@phnet.fi Mikko Roppo 040 522 4908 roppomi@suomi24.fi Hämeenlinna Pertti Toivio 050 569 6008 pertti.toivio@aina.net Mika Kämäri 050 561 3399 kamari@armas.fi Janakkala Juha Jauhiainen 0400 536 378 juha.jauhiainen@armas.fi Janne Pirilä 050 588 0175 janne.pirila@elisanet.fi Kuhmoinen Ilkka Säynätjoki 0500 234 230 ilkka.saynatjoki@pp.inet.fi Jouni Joutsimatka 0500 931 469 jouni.joutsimatka@mbnet.fi Kylmäkoski Juha Vaittinen 0400 834 655 juha.vaittinen@pp2.inet.fi Simo Toivonen 040 562 4197 simo.toivonen@pp.inet.fi Kärkölä Heikki Mörttinen 040 732 7778 heikki.morttinen@saunalahti.fi Jari Vesa 050 330 5639 jarivesa@luukku.com Lahti Erkki Keskitalo 0400 329606 erkki.keskitalo@phnet.fi Vesa Jaakkola 0400 712 618 vesa.jaakkola@luukku.com Lammi Aki Kaivola 050 543 8588 aki.kaivola@virpi.net Hannu Mäkelä 040 594 2924 h.makela@armas.fi Loppi Maria Leino 040 754 2905 maria.leino@phnet.fi Tiina Torniainen 040 352 0950 tiina.torniainen@gmail.com Lounais-Häme Mervi Yrjänä 050 529 8827 mervi.yrjana@surffi.net Mika Hannu 050 347 8380 mikahannu@luukku.com Nastola Merja Suppi 0400 358 015 merja.suppi@phnet.fi Pirjo Hertsi 050 341 3169 hertsi.pirjo@phnet.fi Padasjoki Timo Lempinen 050 303 5798 timo.lempinen@pp.inet.fi Aila Heinäjoki 040 720 5148 aila.heinajoki@pp1.inet.fi Renko Anne Laulajainen 0500 321 689 laulajainen@villisikatarha.fi Kaisa Valaja 040 589 2623 kaisa.valaja@armas.fi Riihimäki Jukka-Pekka Partanen 0400 851 737 jukka-pekka.partanen@kolumbus.fi Tiina Tukiainen 040 591 4278 tiina.tukiainen@kolumbus.fi Sysmä Markku Nieminen 0400 131 083 markun@phnet.fi Helena Mehtälä 044 268 1113 mtksysmasihteeri@gmail.com Sääksmäki Tauno Leivuori 0400 548 554 tauno.leivuori@gmail.com Juha Kalistaja 040 527 5460 juha.kalistaja@luukku.com Tammela Seppo Ali-Lekkala 050 567 5808 seppo.ali-lekkala@suomi24.fi Mika Hannu 050 347 8380 mikahannu@luukku.com Tuulos Janne Näsi 050 561 3557 janne.nasi@armas.fi Marja Pulkki 050 494 7485 marja.pulkki@saunalahti.fi Urjala Pertteli Niemistö 0400 835 880 pertteli.niemisto@pp.inet.fi Simo Toivonen 040 562 4197 simo.toivonen@pp.inet.fi

8 Lomituspalvelujen Sysmän paikallisyksikön puhelinnumerot ovat muuttuneet Uudet numerot: lomituspalvelujohtaja Blomqvist Taina 044 713 4514 lomasihteeri Leppänen Irina 044 713 4515 lomituspalveluohjaaja Pulkkinen Päivi 044 713 4516 lomituspalveluohjaaja Kauppi Piia 044 713 4517 lomituspalveluohjaaja Pesonen Salme 044 713 4518 lomituspalveluohjaaja Rolig Sirkka 044 713 4519 Sysmän kunnan keskuksen numero ja faksinumero säilyvät ennallaan: keskus 03 84 310 fax 03 717 2831

9 MTK Hämeen johtokunta liiton toimitalon terassilla tammikuussa 2009. Henkilöt vasemmalta Kirsi Parikka (Akaa), Eero Teppola (Hausjärvi), Mirva Lanssila (Loppi), Risto Anttila (Hattula-Kalvola), Petri Lauttia (Renko), Mari Klemelä (Lounais-Häme), Eero Kolila (Asikkala), pj. Markku Länninki (Lounais-Häme), varapj. Aki Kaivola (Lammi), Ilpo Markkola (Hämeenkoski), Markku Nieminen (Sysmä) ja Heikki Mäkelä (Lahti). MTK Häme Vanajantie 10 B 13110 Hämeenlinna puh. 020 413 3300 fax. 020 413 3309 www.mtk.fi/hame Henkilökunnan sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@mtk.fi Toimituksen osoite Vanajantie 10 B, 13110 Hämeenlinna Puh. 020 413 3300 etunimi.sukunimi@mtk.fi Toiminnanjohtaja Jukka Pekka Kataja Puh. 020 413 3301 040 557 3681 Aluepäällikkö Kari Aikio Puh. 020 413 3303 040 570 7270 Aluepäällikkö Jyrki Näsi Puh. 020 413 3304 040 574 8742 Päätoimittaja Jukka-Pekka Kataja Toimittaja Kari Aikio Painos 6000 kpl Taitto ja sivunvalmistus BestPress Ay Painatus Forssan Kirjapaino Oy, Forssa, lokakuu 2009 Kannen kuva: Kari Aikio Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Puh. 020 413 3306 040 563 4074 Toimistosihteeri Riitta Kuivasaari Puh. 020 413 3302 040 827 0843 Nuorten asiamies Sanna-Helena Rantala (Häme, Uusimaa) Puh. 040 568 4888

10 Uudistaminen_90 x 130.FH11 Mon Sep 21 08:55:32 2009 Page 1

11 Yhdistysten syyskokoukset 2009 Yhdistys Aika Paikka Akaa 02.12.2009 klo 19:00 Karllundin kivinavetta Asikkala 04.11.2009 klo 19:00, kahvi 18:30 Etelä-Päijänteen OP Hartola 24.11.2009 klo 19:00, kahvi 18:30 Gasthaus Koskenniemi Hattula-Kalvola Hauho 10.11.2009 klo 18:30 Hauhon OP, kerhohuone Hausjärvi 18.11.2009 klo 19:00, kahvi 18:30 Kunnanvirasto Heinola 03.11.2009 klo 10:00 Itä-Häme -talo Hollola 19.11.2009 klo 18:30 Hollolan Hirvi Hämeenkoski 18.11.2009 klo 19:00 Seurakuntatupa Hämeenlinna 09.11.2009 klo 18:30 Hämeenlinnan OP Janakkala 24.11.2009 klo 18:00 Janakkalan OP, Turenki (2. krs) Kuhmoinen 20.11.2009 klo 13:00 Paloasema Kylmäkoski 11.11.2009 klo 19:00 Metsälinnan kartano, Kampparintie 348 Kärkölä 18.11.2009 klo 19:00 Kahvila Tähkä Lahti 25.11.2009 klo 10:00 Ravintola Vanha Herra, Salpaus-kabinetti Lammi 17.11.2009 klo 10:00, kahvi 09:30 Lammin biologinen asema Loppi 02.11.2009 klo 19:00, kahvi 18:30 Puotinkulman Timjami Lounais-Häme 23.11.2009 klo 19:00 Humppilan Kyläpelimanni, Porintie 753 Nastola 27.10.2009 klo 18:30, kahvi 18:00 Kaivolan perinnetila Padasjoki 05.11.2009 klo 18:30 Etelä-Päijänteen OP Renko 02.11.2009 klo 18:30 Kantasäästöpankki, Rengonraitti 18 Riihimäki 19.11.2009 klo 19:00, kahvi 18:30 Rmk OP, 5. krs (Hämeenkadun puolelta) Sysmä 05.11.2009 klo 19:00, kahvi 18:30 Sysmän säästöpankki Sääksmäki 29.10.2009 klo 19:00 Valkeakosken osuuspankki Tammela 19.11.2009 klo 19:00 Susikkaan kylätalo Tuulos 09.11.2009 klo 19:00 Kauppakeskus Tuulosen takkahuone Urjala 11.11.2009 klo 18:00 Metsälinnan kartano, Kampparintie 348 Arviointikeskus maanomistajan edunvalvojana Jo lähes 50 vuotta sitten MTK:ssa nähtiin, että maanomistajat tarvitsevat osaavaa apua kiinteistöasioissa. Perustettiin Arviointikeskus Oy, joka antaa asiantuntijapalveluita oikeudellisissa ja kiinteistöjen arvonmäärityksiin liittyvissä kysymyksissä. Arviointikeskus on MTK:n edunvalvonnan täsmäase, kun maanomistajalla on konkreettinen oikeusjuttu tai kiinteistöarvioinnin tarve. Sen asiakkaina on viljelijöiden ja metsänomistajien lisäksi myös muita yksityisiä maanomistajia, yhtiöitä ja yhteisöjä. Arviointikeskus avustaa maanomistajia koko maan alueella. Sen palveluksessa on auktorisoituja kiinteistöarvioijia ja lakimiehiä. Kiinteistöarvioijat hoitavat tie- ja lunastustoimituksiin, suojelualueiden korvausneuvotteluihin sekä kiinteistöjen arviointiin liittyviä toimeksiantoja. Lakimiehiltä saa apua esimerkiksi lupa-asioihin ja oikeusriitoihin, jotka liittyvät maa- ja vesialueiden omistamiseen ja käyttämiseen tai maatalouden harjoittamiseen. Arviointikeskuksen lakimiehet ja arvioitsijat ovat perehtyneet muun muassa maatilojen arvon arviointiin sekä oikeudellisten asioiden hoitamiseen. He ottavat huomioon erityispiirteet, joita on maatilan arvioinnissa, perinnönjaossa tai osituksessa. Maatalouden sopimusasiat, ympäristöluvat, maa-ainesja kaava-asiat ovat asiakokonaisuuksia, joissa yhtiön lakimiehillä on pitkäaikainen kokemus ja viimeisin tieto. Jäsenalennus MTK:n jäsenille MTK:n jäsen saa 10 prosentin alennuksen tietyistä Arviointikeskuksen palveluista. Alennusta saa ympäristölupa- ja kaava-asioista sekä arviointilausunnoista, kuitenkin alennus on rajattu 500 euroon toimeksiantoa kohti. Sen sijaan käräjäoikeuteen menevissä asioissa tai tie- ja lunastustoimitusten korvausasioissa ei ole katsottu tarvittavan jäsenalennusta. Niissä maanomistaja voi käyttää hyväkseen vakuutusta, joka maksaa kulut omavastuun ylittävältä osin ja lunastaja maksaa edunvalvontakuluina ainakin osan Arviointikeskuksen palkkiosta. Lisää tietoa Arviointikeskuksen palveluista ja yhteystiedot löytyvät internetistä yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.arviointikeskus.fi Aulikki Kiviranta toimitusjohtaja, Maanomistajien arviointikeskus

12 Juha Marttila äänestettiin MTK:n johtokunnan puheenjohtajaksi keväällä 2009. Hän luonnehtii puheenjohtajan olevan järjestön äänitorvi ja keskeinen julkisuuskuvan muodostaja. Moninainen julkisivun takainen työ on vähintään yhtä tärkeä osa puheenjohtajan toimintaa. Puheenjohtaja Juha Marttila painottaa talonpoikaista rehellisyyttä MTK:n toiminnassa. Simolaisena maanviljelijänä hän on itse juurtunut toimintatapaan, jossa sanat ja teot kulkevat yhtä jalkaa. Järjestön rehellisyys niin omille jäsenille kuin muulle yhteiskunnalle on kivijalka, jota Marttila ei salli horjuttaa. - Haluamme antaa maaseudun yrittäjyydestä suoraselkäisen ja reilun kuvan suomalaisille, Juha Marttila tiivistää. Marttilan mukaan tämä koskee niin markkinakysymyksiä, tukipolitiikkaa kuin viestintää kuluttajille. MTK:n pitää olla luotettava. Mutta mitä johtokunnan puheenjohtaja oikeastaan tekee? Nimensä mukaisesti hän johtaa MTK:n keskusliiton johtokuntaa, mutta jäähän siihen kokousten väliin kai jotakin tekemistä osaavalle miehelle, vai mitä Juha Marttila? - MTK:n sidosryhmät ovat laajat ja moninaiset, kirkosta puolustusvoimiin. Puheenjohtajan tärkeä tehtävä on olla sidosryhmätyön nokkamies. Siihen kuuluu suhdetoimintaa, markkinaedunvalvontaa ja kovaa maatalouspoliittista vaikuttamista, Marttila kuvaa. - Luonteeltani olen asiajohtaja. Perehdyn asioihin ja vien niitä eteenpäin sisältöpohjalta. Kun järjestön jäsenillä on erityisiä tarpeita, meillä edunvalvojilla pitää olla kestävät argumentit, joilla perustelemme jäsenten vaatimukset. MTK ei ole lähtökohdiltaan mikään populistinen, kansansuosiota kosiskeleva liike. Sillä on ikää pian sata vuotta ja nyt pitää jo suunnata seuraavalle sataselle. Tämä on pitkäjänteistä hommaa, Juha Marttila selvittää. Mitä tehdä ylijäämäviljalle? Muutama vuosi sitten hämäläisviljelijöiden mitta alkoi täyttyä, kun viljan hinta Puheenjohtaja antaa järjestölle kasvot KUVA: JAANA KANKAANPÄÄ oli pohjalukemissa. Viljan vaihtoehtoisia käyttötapoja selvitettiin ja laadittiin suunnitelmat bioetanolitehtaan rakentamiseksi Hämeeseen. Samalla olisi syntynyt merkittävä määrä rehua alueen kotieläintilojen käytettäväksi. Mutta sitten tuli vuosi 2007, jolloin viljan hinta tuplautui ja maailmanlaajuinen kysyntä suorastaan räjähti. Bioetanolitehtaan tarve näytti väistyvän. Sen jälkeen maailmanlaajuinen talouskriisi romahdutti viljan hinnan parissa vuodessa. Nyt syksyllä 2009 viljamarkkinat kyntävät vielä alamaissa, vaikka maailmantalous osoittaa toipumisen merkkejä ainakin pörssikursseilla mitattuna. MTK:lta odotetaan aktiivisuutta tällaisessa tilanteessa. Yksittäisen viljelijän keinot ovat vähissä, jos varastotilaa ei ole ja viljasadon ostajaa ei löydy. Monella on vielä viimevuotisiakin varastoja. Juha Marttila, mitä nyt voitaisiin tehdä? - Aivan ensiksi on syytä muistaa realiteetit. Maailman kasvava ruuantarve ei ole hävinnyt mihinkään. Tulevaisuuden hintataso on selvästi nykyistä parempi. Rohkaisen myös selvittämään, voisiko Hämeen bioetanolitehtaan rakentaa. Päätuote voi olla kumpi tahansa, joko etanoli tai prosessissa syntyvä rehu, Marttila esittää. MTK on selvittänyt syksyn aikana viljan energiakäytön mahdollisuuksia. Tilanne on jonkin verran ristiriitainen, sillä osa maailmaa kärsii ruokapulasta. Kuitenkaan ei ole löytynyt toimivaa tapaa, kuinka ylijäämäviljalla voitaisiin ruokkia vaikkapa afrikkalaisia. Tilanne on sama kuin puulla, jolle ei tunnu juuri nyt löytyvän ostajaa. Energiakäyttö voi olla fiksu mahdollisuus, jos toinen vaihtoehto tarkoittaa raaka-aineen mädäntymistä metsiin ja pelloille. - Uskon että maastamme löytyy poliittista tahtoa viljatilojen ongelmien ratkaisemiseen. Esimerkiksi investointitukien tyyppisillä toimilla voidaan reagoida hyvinkin nopeasti ja edistää viljan vaihtoehtoisia käyttötapoja. Ja entäpä armeija, sehän voisi parantaa huoltovarmuutta ajamalla kotimaisella biopolttoaineella, Juha Marttila visioi. - Tilojen välinen rehuviljan kauppa on nyt erityisen kannatettavaa. Mielestäni valkuaiskasvien kuten rypsin viljelyä on

lisättävä. Se olisi tärkeää myös valkuaisrehun omavaraisuuden kannalta. Mutta laatuviljan tuottajia tarvitaan jatkossakin, sillä eivät ihmiset syömistä lopeta, Marttila korostaa. Kotieläinsektorin rakennekehitys jatkuu Tukialueraja vaikuttaa varsinkin nautakarjatalouden keskittymiseen maamme pohjoisempiin osiin. MTK:n yhtenäisyyden kannalta hankalimmat kysymykset ovat liittyneet tähän rajaan, kun jäsenten edut ovat olleet ristiriitaisia ja jaettavaa on ollut niukasti. Myös tukialueiden sisällä rakennekehitys on johtamassa alueelliseen keskittymiseen. Sekä etelässä että pohjoisessa pääsuunta on idästä länteen. - Kotieläintuotannon keskittymiskehitys on rajua ja kehitys näyttää jatkuvan. Kehitysmalli on nyt tämä, mutta jossakin vaiheessa tulevat vastaan muun muassa ympäristöön liittyvät haasteet, Marttila ennustaa. Toisaalta olemme kymmeniä vuosia jäljessä Ruotsin kehitystä. Siellä tilakoon kasvu alkoi toden teolla jo 1950-luvulla. Viime vuosien kansainvälistyminen on pakottanut Suomen maatalouden ennätyksellisen nopeaan rakennemuutokseen. Tärkeä kysymys on, jaksetaanko tiloilla, vaikka muutos muutoin onnistuisi. Hajautettu, pienten yksiköiden tuotantomalli on osoittanut vahvuutensa aikojen saatossa. Tuotannon riskit kasvavat samassa tahdissa tilakoon kanssa. Kuitenkin esimerkiksi nautakarjatilojen kehityssuunta luotiin jo 1970-luvulla, voivuorten aikana. Houkutukset tuotannon lopettamiseen ovat olleet ajoittain suuret, joten on syntynyt isoja alueita, joilta nautoja ei juuri löydy. Marttila sanookin, että on luotu negatiivisen kehityksen kierre, joka jatkuu yhä. MTK on vaatinut tukineuvotteluissa kannustimia eteläisen Suomen kotieläintuotantoon. CAP-terveystarkastuksessa saatiinkin parannuksia Etelä-Suomen tukitasoihin ja lähivuosina pystytään kaventamaan pohjoisen ja etelän tukieroa maidon ja naudanlihan tuotannossa. Kansallisen tuen neuvotteluissa isoille sika- ja siipikarjatiloille sovittiin maksettavan vain eteläisen AB-tukialueen mukainen tuki koko maassa, myös pohjoisella C-alueella. Lääkkeitä maidon hintakriisiin Suomen maitomarkkinat ovat laahanneet muun Euroopan jäljessä noin vuoden viiveellä. Kun manner-euroopassa hinnat nousivat, Suomi tuli perässä vuoden verran, mutta silloin muiden maiden hinnat alkoivat jo laskea. - Euroopan maitokriisi on syvä. Kriisin aallonpohja osui kevääseen 2009. Kysymys kuuluu, tuleeko kriisi jälleen vuoden viiveellä myös tänne. Talven mittaan etsimme tukipoliittisia ja rahoitusta tukevia keinoja, joilla haluamme estää kriisin rantautumisen, Juha Marttila sanoo. Maitomarkkinoiden toimijoille Marttilan viesti on, että kiivain markkinaosuustaistelu kannattaa jättää myöhempään aikaan. Maitoalalla on riittävästi haasteita muutenkin. Odotettavissa pitkäjänteisempää tukipolitiikkaa Etelä-Suomen pinta-alatuet ovat muuttuneet paljon suhteessa kotieläintukiin viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämä on tarkoittanut vaikeuksia tiloille, joilla on paljon eläimiä, mutta vähän peltoa. Toisaalta kasvinviljelytilojen maanhankinta on vaikeutunut, koska tuet pyrkivät pääomittumaan pellon hintaan. - Uusimmalla tukipolitiikalla on saatu Juha Marttila liiton kokouksessa 2008. KUVA: KARI AIKIO Juha Marttila MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilalla on maitotila Simossa, Perämeren pohjukassa sijaitsevassa lounaisen Lapin kunnassa. Perheeseen kuuluu Tornion talousjohtajana työskentelevä Vivi-vaimo ja lapset Juho (13) ja Aino (12). Marttila kertoo tilalla olevan 80 lypsylehmää, peltoa 80 hehtaaria ja kasvullista metsää runsaat 100 hehtaaria. Lisäksi hyvää hillasuota. Nyt 42-vuotias Juha Marttila lähti kotikonnuiltaan vuonna 1986, kun maa- ja metsätieteen opinnot veivät Helsinkiin. Samalla reissulla mies teki muun muassa tutkimustyötä EUjäsenyyden vaikutuksista maatalouteen. Paluukuormaan 14 vuoden kuluttua pakattiin vaimo, pari lasta ja maa- ja metsätieteen tohtorin paperit. Ennen MTK:n puheenjohtajuutta Marttila on ansioitunut myös kunnallispolitiikassa ja neuvontajärjestö ProAgria Lapin hallituksessa. 13 hieman loivennettua maatilojen haasteita. EU-maiden yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksessa luotiin jonkin verran kannustimia Etelä-Suomeen, Juha Marttila kertoo. - Käydyt tukineuvottelut ovat olleet erittäin vaikeita. MTK on pannut neuvotteluihin paljon paukkuja. Etelä-Suomen 141-tuen neuvottelut olivat haastavat, mutta tukikauden päättyessä vuonna 2013 on odotettavissa erityisen haastavia tukineuvotteluita, Marttila arvelee. Puheenjohtajan mukaan Suomen vaikeaa tilannetta on alettu ymmärtää EUkomissiossa. Sekin halua, että tukipolitiikassa päästäisiin pysyvämpään tulokseen. Muutaman vuoden välein toistuvat työläät selvitykset eivät ole edes komission edun mukaisia. Kuntarakenne ja aluehallinto uusiksi Suomessa oli noin 450 kuntaa vielä muutama vuosi sitten. Nyt luku on pudonnut sadalla ja määrä karsiutuu yhä. Myös valtio on pannut aluehallintoaan uusiksi; parhaillaan ovat yhdistymässä elinkeinoviranomaisten ja ympäristöviranomaisten alueelliset toiminnot. - Kuntarakenneuudistus vaikuttaa järjestössä eniten paikallisyhdistyksiin, mutta aluehallinnon uudistus eniten liittoihin. Kummassakin vastinparit menevät osittain uusiksi. On tärkeää olla mukana nyt, kun uudet kunnat ja alueviranomaiset paaluttavat toimintojaan, puheenjohtaja Marttila sanoo. Esimerkkinä Marttila mainitsee MTK-yhdistyksen yhteistyön kunnan viranhaltijoiden kanssa. Mikäli yhden suurkunnan alueella on monta tuottajayhdistystä, mistä kunta tietää, minkä tai kenen kanssa pitää asioida? Ei mistään, jolleivät yhdistykset sitä itse sovi ja myös tiedota kunnalle. - Mutta yhdistysten yhdistymistä en kiirehdi. MTK on usein hyvin tärkeä lähiyhteisö. Jos yhdistys on voimissaan, sitä ei kannata rikkoa. Mikäli alueen kunnat yhdistyvät, niin yhteistyötä kyllä tarvitaan aivan korostetusti, Juha Marttila muotoilee. Valtion aluehallinto saa jatkossa näkyvämmän roolin alueiden kehittämisessä. MTK-liittoja Marttila neuvoo olemaan tarkkana, vaikkei uudistus sisälläkään erityisiä uhkia. Neuvottelukuntien ja ohjausryhmien paikat jaetaan nyt ja mikäli mukaan ei pyydetä, kannattaa oma-aloitteisesti tarjoutua. KARI AIKIO KIRJOITTAJA ON MTK HÄMEEN ALUEPÄÄLLIKKÖ

14 Meijerikatu 4, PL 148 13101 HÄMEENLINNA Puh. (03) 65 751 osuuskunta@hmlosuusmeijeri.fi www.hmlosuusmeijeri.fi

15

16 vuoden varrelta tapahtumia vuoden varrelta tapahtum KUVAAJA: PÄIVI MERONEN Lounais-Hämeen MTK-yhdistyksen helmikuisilla Peltotreffeillä kävi noin 600 vierasta. Kuvassa Heikki Levomäki ProAgria Hämeestä ja MTK Hämeen aluepäällikkö Kari Aikio. Liiton kevätkokouksen yhteydessä pidettiin Kasvua Hämeessä -seminaari Lahden Sibelius-talolla. Etummaisina kahvia ottamassa Marja Pulkki ja Janne Näsi Tuuloksesta. Järjestön peruskurssit järjestetään nykyisin maakunnissa. Tälle kurssille osallistui nuoria tuottajia MTK Hämeen alueelta. Seisomassa Tapani Laukkanen MTK-järjestökoulutuksesta. KUVAAJA: KARI AIKIO KUVAAJA: KARI AIKIO KUVAAJA: KARI AIKIO KUVAAJA: SANNA-HELENA RANTALA Kasvua Hämeessä -teemaohjelma ja liitto kutsuivat kuntavaaliehdokkaita kertomaan, millä tavoin he aikovat vaikuttaa suomalaisen ruuan ja maaseudun hyväksi. Tilaisuuden juonsi MTK:n ruokakulttuuriasiamies Jaakko Nuutila (toinen oik.). Hämäläisten ja pirkanmaalaisten yhteinen laskettelutapahtuma Sappeessa keräsi kaikenikäisiä reippaita osallistujia. Samantyyppistä toimintaa järjestetään jatkossakin. vuoden varrelta tapahtumia vuoden varrelta tapahtum

ia vuoden varrelta tapahtumia vuoden varrelta tapaht 17 Aina oppii uutta kun on poissa kotoa. Liiton johtokunta vieraili K-ryhmän koetilalla Hauholla kokoustamassa. Samalla tutustuttiin muun muassa viljaerien analysointimenetelmiin. Vasemmalta Mirva Lanssila, Eero Teppola ja Ilpo Markkola. KUVAAJA: KARI AIKIO Eteläisten MTK-liittojen nuoret suuntasivat keväällä opintomatkalle Irlantiin. Tässä ollaan Locken viskitislaamolla. KUVAAJA: SANNA-HELENA RANTALA KUVAAJA: KARI AIKIO Olimme mukana järjestämässä Härkätien Juhla -lähiruokatapahtumaa Hämeenlinnan keskustassa. Hattulalainen Ullan Luomutila toi paikalle hittituotteensa, aamullavarhaisella kerätyt marjat ja vihannekset. Kolme kesäkurpitsaa sai mukaansa parilla eurolla. KUVAAJA: KARI AIKIO Ympäristöpäivät Lammin biologisella asemalla. Jorma Pelto-Huikko, Tuija Nummela ja Jukka-Pekka Kataja seuraavat Markku Tornbergin maa- ja ympäristöpoliittista ajankohtaiskatsausta. Yhdistysten välinen sählyturnaus pelattiin Hämeenkoskella. Kuvassa oleva Forssan joukkue FC Toosa sijoittui toiseksi. ia vuoden varrelta tapahtumia vuoden varrelta tapaht

Maa- ja ympäristöpolitiikka on ensisijaisen tärkeä vaikut- tamiskohde. Maaseutunuori Mikko Roppo pyrkii MTK:n johtokuntaan Maaseutunuorten syysparlamentti valitsee maaseutunuorten edustajan MTK:n johtokuntaan marraskuussa. Eteläisten MTK-liittojen nuorten valitsema yhteinen ehdokas on Mikko Roppo Hämeenkoskelta. 29-vuotias agrologi Mikko Roppo on viljellyt kasvinviljelytilaa Hämeenkoskella kaksi vuotta. Tila on vanha sukutila ja se on erikoistunut tuottamaan kylvösiementä. Lisäksi metsätalous on tärkeä tuotannonhaara. Mikolla on myös laaja työkokemus niin myyntitehtävistä maatalouskaupan alalta, maatalouslomittajan töistä sekä metsä- ja koneurakoinnista. Järjestön kautta voi vaikuttaa Suomalainen maaseutu pysyy elävänä vain, jos siellä on toimivaa maata- loutta. MTK:ssa ja maaseutunuorissa toimiminen on kuulunut Mikon vapaa-aikaan viime vuosina. Hän on ollut MTK Hämeenkosken johtokunnassa vuodesta 2008 ja nyt hän toimii yhdistyksen sihteerinä ja jäsensihteerinä. Mikko edustaa Hämettä eteläisten MTK-liittojen yhteisessä nuorten valiokunnassa. Suomalaisen perusmaatalouden, yksityisen omistusoikeuden ja niiden pysyvyyden puolustaminen on Mikko Ropolle tärkeää. Hänen mukaansa pysyvyys voidaan turvata vain niin, että suomalainen maatalouselinkeino on kannattavaa. - Suomalaisen maatalouden ongelmia ei ratkaista liiallisella erikoistumisella ja pikkupuuhastelulla. Suomalainen maaseutu pysyy elävänä vain, jos siellä on toimivaa maataloutta, Mikko toteaa. Mikko Ropon mielestä MTK:lla on paljon työnsarkaa monessa asiassa. Esimerkiksi ympäristö- ja maapolitiikka on ensisijaisen tärkeä vaikuttamisen kohde. Asioihin on puututtava jo valmisteluvaiheessa, sillä silloin voidaan vaikuttaa paljon lopputulokseen. Ympäröivä yhteiskunta ja sen kasvu asettavat paljon haasteita ja voivat vaikeuttaa maatalousyrittämistä. MTK muuttuu, perustehtävä pysyy MTK on järjestönä käynyt läpi melkoisen muutoksen samalla, kun maatalouden rakennekehitys on edennyt. Prosessi jatkuu edelleen siitä huolimatta, haluaako suomalainen viljelijä sitä vai ei. Haasteita ovat myös jäsenistön ikääntyminen ja väheneminen sekä suurten tilojen jättäytyminen järjestön ulkopuolelle. - Kymmenen vuoden kuluttua MTK on edelleen voimissaan, vaikka senkin rakenne muuttuu pikkuhiljaa, Mikko Roppo toteaa. - Jäsenmäärä ehkä laskee nykyisestä, mutta aktiivisella kampanjoinnilla ja hyvillä jäseneduilla saadaan mukaan suuri määrä metsänomistajajäseniä, hän jatkaa. Mikon mukaan kymmenen vuoden kuluttua MTK:ssa on myös liittoja ja yhdistyksiä nykyistä vähemmän, mutta yhdistysten toiminta on vireää, sillä osallistuvaa väkeä on enemmän suurelta alueelta. Hänen mukaansa nuorten toiminta on silloin edelleen aktiivista. - MTK:n perustehtävä, maaseudun yrittäjien valtakunnallinen edunvalvonta, on kuitenkin edelleen tärkeintä, Mikko Roppo linjaa lopuksi. SANNA HELENA-RANTALA KIRJOITTAJA ON MAASEUTUNUORTEN ASIAMIES

21 Kierrättämällä vähennät merkittävästi jätteen syntyä, säästät luontoa ja energiaa. Ota selvää: www.kuusakoski.fi tai kysy lisää 0800 30880 Onko jälkee vai ei? Kierrätämme metalliromut, akut, autot, renkaat, kuluttajien sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä rakennusjätteet. Lisäksi tarjoamme rakennusten purkupalvelut. Kierrätä! Kuusakosken jäljiltä maailma on vihreämpi!

22 Ympäristö on maaseudun sydän - maanomistaja sen asiantuntevin hoitaja MTK:n jäsenten elinkeinot nojaavat luonnonvarojen hyödyntämiseen. Taloustieteen mukaan hyödykkeiden tuottamiseen tarvitaan kolmea tuotannontekijää, jotka ovat työ, luonnonvarat ja pääoma. Juuri tuottajalle luonnonvarojen kestävä käyttö onkin tärkeämpää kuin muille. Ympäristötietoisuus on maailmanlaajuisesti nouseva trendi. Samalla kun ympäristön huomioon ottaminen lisää maaseudun yrityksen velvoitteita, se luo myös mahdollisuuksia. Hyvänä esimerkkinä on maaseutumatkailu, jonka valttikortti on puhdas ja rauhallinen maalaismaisema. Samassa ympäristössä viihtyvät viljelykasvit ja kotieläimet. Ympäristön säästäminen rinnastetaan usein kestävään kehitykseen. Mutta määritelmän mukaan kestävään kehitykseen kuuluu paljon muutakin. Kestävä kehitys on myös sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Toisin sanoen ihmisten on voitava harjoittaa elinkeinojaan, harrastaa ja hieman nauttiakin elämästään. Kestävä kehitys ei siis ole sitä, että pannaan stoppi luonnonvarojen käytölle, sillä silloin kestävän kehityksen kolmijalka kaatuisi kahden jalan katketessa. Ei ole tarkoituksenmukaista mennä äärilaidasta toiseen. Kuvaannollisesti voidaan sanoa, että moottoritien ja neulaspolun väliin jää vaihtoehtoja. Omistaa saa, mutta saako käyttää? MTK on kautta aikojen puolustanut yksityisen omistusoikeuden vapautta. Takavuosikymmeninä omistamisen oikeutta uhkasi sosialisointi esimerkiksi suojeluperusteilla. Nykyään omistusoikeus ei niinkään ole vaakalaudalla, mutta uhat ovat samantasoisia: mitä hyötyä on maan omistamisesta, jollei omaisuut- Hämeenkoskelainen Ilpo Markkola luotsaa eteläisten MTK-liittojen ympäristövaliokuntaa ja on jäsen MTK-keskusliiton ympäristövaliokunnassa. Markkola muistuttaa, kuinka koko hämäläinen maisema on maanviljelyksen muovaama. Ilman maanviljelijöiden työtä maisema kasvaisi umpeen rantamaisemista alkaen. KUVA: KARI AIKIO taan voi käyttää? Kunnissa mennään helposti siitä, missä aita on matalin. Esimerkiksi voidaan nostaa erilaiset maataloustoiminnan rajoitukset pohjavesialueilla. Ylempi viranomainen, kuten alueellinen ympäristökeskus, saattaa ohjeistuksessaan sanoa vaikka näin: pääsääntöisesti lietelantaa ei tulisi levittää pohjavesialueelle. Ympäristökeskuksen ajatuksena on tällöin jättää kunnalle tilanteen mukainen harkintavara. Esimerkiksi heikosti vettä läpäisevällä paikalla lietteen levitys voitaisiin sallia. Mutta kunnan virkamiehen näkökulmasta on selkeintä ja helpointa, kun lannan levitys pohjavesialueelle kielletään kokonaan. Ympäristökeskuksen ei tulisi muuttuukin ehkä kunnan ympäristömääräyksissä ehdottomaan kieltomuotoon ei saa. Maanomistajalla paras paikallistuntemus Maanomistaja tuntee tiluksensa paremmin kuin kukaan muu. Siksi mahdolliset viljelyn tai muun toiminnan suunnitellut rajoitukset tai suojelutoimet kannattaa käydä läpi maanomistajan kanssa. Maanomistaja tuntee maalajien vaihdokset, veden keväisen seisomisen pelloilla tai minkä tahansa muun paikallisen olosuhteen. Hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä on suojavyöhykkeiden ja monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen. Ensin tehdään selvitystyötä yhteistyössä tuottajajärjestön ja ympäristökeskuksen välillä. Sitten maasto kartoitetaan yhdessä maanomistajien kanssa. Näin ravinteita pidättävät suojavyöhykkeet ja kosteikot saadaan perustettua sekä ympäristön että maanomistajan kannalta parhaisiin paikkoihin. Viranomaistavoitteet onnistuvat ja Maa- ja ympäristöpolitiikka maanomistajat ovat tyytyväisiä. Utopiaako? Ei, vaan toteutunutta hämäläistä yhteistyötä, josta kerrotaan Auli Hirvosen ja Paula Salomäen artikkelissa viereisellä sivulla. Jokamiehenoikeudet ja maanomistajan oikeudet Suomessa on ainutlaatuiset jokamiehenoikeudet. Hyvin harvassa maassa saa vapaasti liikkua, leiriytyä tai kalastaa yksityisen mailla. Jokamiehenoikeudet ovat hyvä asia, jos ne mahdollistavat edes jonkinlaisen luontoyhteyden luonnosta muutoin vieraantuneille. Yleistä on myös jokamiehenoikeuksien väärinkäyttö, joten maanomistajan on syytä tuntea jokamiehenoikeudet ja omat oikeutensa. MTK:n maankäyttöjohtaja Markku Tornberg käsittelee jokamiehenoikeuksia lehden sivulla 35. Vesiensuojelun vuosi 2009 MTK Häme on tehnyt hartiavoimin töitä koko muun järjestön kanssa antaessaan lausuntoja vesienhoitosuunnitelmista. Nämä vesiensuojelua ohjaavat asiakirjat ovat tulosta vesipuitedirektiivin toimeenpanosta. Vaikuttaminen on hyvin tärkeää kahdesta syystä. Ensinnä käytännön vesiensuojelutoimet maa- ja metsätaloudessa on saatava toimiviksi ja kohdistettava oikein, sinne missä vaikutuksia voidaan odottaa. Toiseksi suojeluun on löydyttävä rahoitus. Liitto on ollut vahvasti mukana Vesijärven suojeluhankkeessa Päijät-Hämeessä. Nyt syksyllä 2009 vastaavantyyppinen toiminta on käynnistymässä Kanta-Hämeen puolella Vanajaveden tilan parantamiseksi. KARI AIKIO KIRJOITTAJA ON MTK HÄMEEN ALUEPÄÄLLIKKÖ

23 Perusta kosteikko! Häränsilmänojaston ongelma on paha uomaeroosio. Se johtuu pääosin hienoa hietaa ja hiesua olevasta maaperästä, joka lähtee herkästi liikkeelle veden vaikutuksesta, kertoo Tommolan tilan isäntä Timo Suomela. Kosteikkoon kertynyt liete on poistettava, kun se uhkaa lähteä liikkeelle tulvavesien myötä tai kosteikon syvä osa on niin mataloitunut, ettei veden virtaama enää hidastu. Kosteikon kunnostaminen tehdään vähäisen virtaaman aikana talvella tai muuna kuivana aikana. Avoimuus lisää riistalintujen viihtyvyyttä, joten kannattaa poistaa yksittäisiä korkeita puita sekä liiallista kasvillisuutta. Paras kasvillisuuden hoitoaika on loppukesä, raivausta voidaan tehdä myös jäätyneen maan aikaan. Kaikki raivaus- ja niittojätteet viedään alueelta pois, jotta ravinteita poistuu myös sitä kautta. Monivaikutteinen kosteikko edistää vesiensuojelua, mutta tuottaa muitakin ympäristöhyötyjä. Kosteikko myös ehkäisee tulvia, varastoi kasteluvettä ja voipa sellaisella edistää riista- ja kalatalouttakin. Lisäksi kosteikot parantavat maisemaa. Maatalouden monivaikutteinen kosteikko on maatalousalueille perustettu tai syntynyt vesistön tai muun vesialueen osa, joka on lähes aina osittain veden peitossa ja jatkuvasti jonkin verran kostea. Patoamalla tai kaivamalla perustettuun kosteikkoon kuuluu allasosan lisäksi kasvillisuuden peittämää matalan veden aluetta. Se voi myös olla tulvaniitty tai -metsä tai mutkaiseksi ennallistettu uoma tulvatasanteineen. Kosteikon hoidossa on tärkeää, että ylläpidetään monipuolisuutta. Ravinteita vähentävät prosessit toimivat parhaiten kosteikossa, jossa on eri syvyisiä vesialueita, monilajista, vaihtelevan kokoista kasvillisuutta, paljon reuna-aluetta, penkereitä ja harjanteita sekä saaria. Tärkeää on, että vesi viipyy tarpeeksi kauan kosteikossa ja leviää mahdollisimman tasaisesti kasvillisuuden joukkoon. Myös kosteikon syvä osa on tärkeä, sillä se hidastaa veden virtaamaa ja kerää kiintoainetta. Talkoohenkeä ja säätiön apua Asikkalan Hillilän kylän yhteiset pellavanliotuspalstat toimivat nykyisin kos- teikkona ravinteiden ja kiintoaineksen pidättäjinä. Kosteikko perustettiin vuonna 2002. Häränsilmän ojan kunnostushanke on osa Vesijärven valuma-alueen kunnostusta, joka alkoi paikallisen kylätoimikunnan aloitteesta vuonna 1997. Suunnitelman laati tuolloin Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen asiantuntija. Häränsilmän ojan varrelle on rakennettu kolme kosteikkoa ja muutama laskeutusallas. Tällainen ketjumalli vähentää parhaiten ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumista. Paikalliset maanviljelijät käyttivät omia koneitaan ja työvoimaansa siinä määrin tehokkaasti, että kosteikkojen rakentamiskustannukset jäivät murtoosaan siitä, mitä ne olisivat rahtityönä kustantaneet. Myös parin vuoden takaiset kunnostustyöt; maa-aineksen ja kasvimassan poistaminen sekä padon korjaaminen on toteutettu pääosin talkoilla. Nykyisessä Vesijärvisäätiön Vesijärvi-ohjelmassa on kartoitettu muun muassa vanhojen laskeutusaltaiden ja kosteikkojen kuntoa sekä luonnon monimuotoisuutta. Järven osavaluma-alueita tullaan kunnostamaan ohjelmallisesti. Lähinnä seuraavia kunnostuskohteita ovat Häränsilmänojan lisäksi Virojoki ja Myllyojan suu. Vesijärvi-ohjelmassa ovat mukana muun muassa Hämeen TE-keskus, ProAgria Häme ry, MTK Häme ry ja Hämeen ympäristökeskus. Hoidon rahoitus ja oleellisimmat tukiehdot Monivaikutteisten kosteikkojen hoitoa rahoitetaan ympäristötuen erityistuella. Tukea voivat hakea ympäristötukeen sitoutuneet viljelijät. Myös rekisteröidyt yhdistykset voivat hakea tukea kosteikkojen hoitoon sekä perustamiseen. Tukimuotoja - Monivaikutteisten kosteikon hoito - Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen - Ei-tuotannollinen investointituki kosteikon perustamiseen - Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito (kosteikon reunoille) AULI HIRVONEN JA PAULA SALOMÄKI KIRJOITTAJAT OVAT MAISEMA- SUUNNITTELIJOITA PROAGRIA HÄMEESSÄ Tukiehtoja - sopimusala vähintään 0,3 ha, voi koostua osista, joiden vähimmäiskoko 0,05 ha - yläpuolisen valuma-alueen maankäytöstä 20 % peltoa ja pinta-ala 0,5-1 % valuma-alueen pinta-alasta Maa- ja ympäristöpolitiikka

24 Hattulan-Kalvolan MTK-yhdistyksen ympäristöasiamies Risto Anttila pitää erityisen tärkeänä kaavoitukseen vaikuttamista. Kaavoituksella mahdollistetaan maanomistajan oikeus hyödyntää omistamaansa maata. Kun maanomistajalla on ympäristöasioihin liittyvä pulma, lähin ja usein paras apu löytyy omasta MTK-yhdistyksestä. Yhdistyksen oma ympäristöasiamies tuntee paikalliset päättäjät ja olosuhteet. Lisäksi päättäjien joukossa on paljon MTK-laisia, joiden kautta voi vaikuttaa myös suoraan. Ympäristöasiamies on paikallinen asiantuntija Mikäli ympäristönsuojelun ja kaavoituksen käytännöistä päätettäisiin vain pääkaupungissa tai Brysselissä, se olisi kuin yhden koon vaate: mahtuu jokaisen päälle, muttei istu kunnolla kenellekään. MTK:n ympäristöasiamiehen tärkeä rooli on seurata, mitä kunnan maa- ja ympäristöpolitiikassa on tapahtumassa ja sopiiko se paikallisiin olosuhteisiin. Useimmiten ympäristöpolitiikan muutospaineet tulevat ylempää ympäristöhallinnosta. Jotkut asiat ovat toimeenpantavia suoria määräyksiä, jotkut vain ohjeita ja suosituksia. Hereillä oleva ympäristöasiamies huomaa, mikäli kunta tekeekin suosituksesta ehdottoman määräyksen. Esimerkiksi voidaan ottaa nitraattidirektiivistä löytyvä määräys, että syksyllä levitetty lanta on mullattava vuorokauden kuluessa. Lisäksi nitraattidirektiivi suosittelee, että multaus voitaisiin mieluusti tehdä neljän tunnin sisällä. Käytännön työssä näin nopea multaus on miltei mahdotonta ja ympäristön hyödytkin olisivat vähäisiä. Siksi kunnan ei pidä muuttaa suositusta määräykseksi ja vaatia multausta neljässä tunnissa. Käytännön miehiä tarvitaan Maa- ja ympäristöpolitiikka Hattulalainen Risto Anttila on toiminut ympäristöasiamiehenä yli 10 vuotta. Yhdistyksen johtokuntakokemusta alkaa olla neljännesvuosisata täynnä ja liiton johtokunnassa Anttila on vaikuttanut vuodesta 2006 alkaen. Kunnassa hän on mieltänyt kaavoitukseen vaikuttamisen erityisen tärkeäksi. - Kaavoituksen seuranta kannattaa. Kaavoilla vaikutetaan ratkaisevasti maaja metsätalouteen, sillä kaavassa määrätään mihin maa-aluetta yleensä voi käyttää, Risto Anttila valottaa. Anttilan kotikunta Hattula tekee paljon hallinnollista yhteistyötä suuren naapurinsa Hämeenlinnan kanssa. Muun muassa alueellinen ympäristölautakunta on yhteinen, mutta käytännössä Hämeenlinna-vetoinen. - Kaupunkipainotteisiin ympäristölautakuntiin ei välttämättä saada riittävää maalaisedustusta. Lautakunnista voi putkahtaa erikoisia määräyksiä, jollei asioihin vaikuteta etukäteen. Päätösten toteaminen jälkikäteen ei riitä, Anttila painottaa. Pienehköissä maaseutukunnissa maa- ja metsätalouden merkitys kuntataloudelle on merkittävä. Lähtökohtaisesti niissä ymmärretään maaseudun tarpeet melko hyvin, onhan päättävissä elimissä mukana myös tuottajia enemmän kuin kaupunkikunnissa. Maanviljelijä ja Urjalan MTK-yhdistyksen johtokuntalainen Simo Vehmaa allekirjoittaa tämän. - Pääsin ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettuna suoraan rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtajaksi. Täällä ajateltiin, että lautakunnassa tarvitaan ymmärrystä etenkin maa- ja metsätaloudesta, Simo Vehmaa kertoo.

Intoa ja taitoa Sekä Risto Anttila että Simo Vehmaa näkevät valtuustokäsittelyn olevan viimeinen vaihe päätöksentekoketjussa. Päätettäviin asioihin ei valtuustosalissa enää juuri vaikuteta. Keskeistä on olla mukana valmisteluvaiheessa, eli osallistua lautakuntatyöhön tai muutoin pitää yhteyttä valmisteleviin virkamiehiin. - Varsinkin maa- ja ympäristöpolitiikka on sen verran mutkikasta, että valmistelevalla lautakunnalla ja virkamiehillä on käytännössä kaikki valta. Valtuuston rooli on usein vain hyväksyä valmiit kokonaisuudet, Simo Vehmaa kuvaa. Nykyään kunnilla on kaavoitusmonopoli alueellaan. Risto Anttila rohkaisee ennakkoluulottomiin kaavoitusratkaisuihin. - Ei kannata etukäteen vesittää hyvää kaavaa miettimällä, saattaisiko jokin kunnan ulkopuolinen viranomaistaho valittaa siitä. Kannattaa rohkeasti kaavoittaa kunnan ja sen asukkaiden intressien mukaan, Anttila neuvoo. - Aina kannattaa paneutua asioihin hyvin. Valtaosa päättäjistä ei tee niin. Siksi pienelläkin porukalla on vaikutusmahdollisuuksia, jos se on perehtynyt ajamaansa asiaan ja perustelee sen hyvin, Risto Anttila jatkaa. Ympäristöasiamiehen arki Jäsenkunnalta tulee monenlaisia kysymyksiä MTK-yhdistyksen ympäristöasiamiehelle. Risto Anttilan mukaan eniten kysytään pohjavesialueista ja niillä viljelemisestä, jätehuollosta sekä jäteveden käsittelystä. Ympäristöasiamiehen tärkeä henkilökohtainen ominaisuus on valmius auttaa toisia ja tarvittaessa hieman selvitellä asioita. Se taas ei luonnistu, jollei ole positiivisesti kiinnostunut ympäristöstä ja sen hoitamisesta. Omaksuttavaa asiaa on paljon ja innostusta tarvitaan. - Ja lopputuloksen kannalta asenne on kaikkein tärkeintä. Sillä voidaan eniten vaikuttaa ympäristön parhaaksi sekä virkamiehen työhuoneessa, jossa ohjeita laaditaan, että pellolla, jossa viljelijä niitä toteuttaa. Kun asenne on arvostava ja ymmärtävä molemmin puolin, saadaan käytännönläheisiä ratkaisuja, Anttila tietää. - Liiton työtä on tehdä maakuntatasolla parhaansa, että ympäristöasioiden ohjeistus olisi lähtökohdiltaan yksiselitteistä ja toteuttamiskelpoista. MTK Hämeen johtokuntalaisena pidän tärkeänä, että liitto pitää aktiivisesti yhteyttä ympäristökeskuksen kanssa, Risto Anttila jatkaa. Vaikea jätevesikysymys 25 Muutaman vuoden päästä voimaan tuleva jätevesiasetus työllistää ympäristöasiamiehiä lisääntyvässä määrin. Vuoden 2014 alusta pitää jokaisen vesivessallisen kiinteistön jätevedet joko puhdistaa määräysten vaatimalla tasolla tai johtaa jätevesi kunnalliseen viemäriverkkoon. Markkinoille on ilmaantunut lukuisia puhdistamokauppiaita. Tiedetään, etteivät kaikki toimi asiallisesti edes yrityksenä, saati että kaikki myydyt puhdistamot toimisivat kuten pitää. Merkittävä osa kiinteistöistä ei ole vielä ryhtynyt mihinkään toimiin, mikä saattaa olla monessa tapauksessa viisasta. Kunnat laajentavat viemäriverkkojaan, mutta asukkaat eivät saa aina tietoa ajoissa. Huonoin vaihtoehto olisi maksaa kallis panospuhdistamo tontilleen ja sen jälkeen huomata, kuinka kunta vetää uutta viemäriputkea kulmakunnalle. Nyt jos koskaan kunnilta kaivattaisiin pitkäjänteistä vesi- ja viemäriverkoston suunnittelua ja siitä tiedottamista kuntalaisille. Ympäristöasiamiesten tuntosarvia tarvitaan. Simo Vehmaan mukaan myös Urjalassa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien rakentaminen on ollut toistaiseksi vähäistä. - Luulen, etteivät kaikki kiinteistöt ehdi saada jätevesiasioita kuntoon määrävuoteen 2014 mennessä. Oman puhdistamon hankinnan sijasta olisi suositeltavaa liittyä kunnan viemäriverkkoon, jos se vain on mahdollista. Se on huoleton ratkaisu ja myös kunnan edun mukaista, sillä jätevesipuhdistamon puhdistusteho paranee, kun käyttöaste nousee, Vehmaa perustelee. KARI AIKIO KIRJOITTAJA ON MTK HÄMEEN ALUEPÄÄLLIKKÖ Simo Vehmaa johtaa Urjalan rakennus- ja ympäristölautakuntaa. Merkittävää on myös hänen päivätyönsä Airanteen Energian toimitusjohtajana. Bioenergian tuotanto on konkreettista työtä ympäristön hyväksi. Tämä polttovalmis hake lämmittää pian lähiseudun taloja kaukolämpöverkon kautta. Maa- ja ympäristöpolitiikka

26 John Deere taloudellinen kumppani Taloudellisuus Koneviestin testissä (5/2009) viiden traktorin polttoaineen kulutusta verrattiin maantiellä perävaunun vedossa. John Deere 6930 Premium oli vertailun taloudellisin. Myynti: Hämeenlinna: Ilari Mikkola 010 76 83173 Samassa testissä verrattiin myös huoltokustannusta per ajotunti. John Deeren huoltokustannus oli pienin. Käytettävyyden ja ajo-ominaisuuksien osalta kyseisessä testissä John Deere 6930 Premiumista todettiin: Kuljettajien suosikki. Lahti: Markus-Mikko Salo 010 76 83414 Lahti: Juha Utela 010 76 84233 www.agrimarket.fi www.deere.fi Ota itsellesi täysi hyöty viljakaupasta yhteistyössä Avenan kanssa Bror Staffas Kenneth Ahlqvist Andrea Ehrström Leif Udd Seija Uuskoski Matti Hämäläinen Maarit Tammelin Johan Andberg Hanna Ikävalko Matti Koskela Jos arvostat viljakaupan sujuvaa kokonaispalvelua, ota yhteys Avenaan. Keskustelemme mielellämme viljakaupasta kanssasi. Soita meille 010 402 2530 tai vaihde 010 402 02. Viljakaupan ykköspaikka Katso kilpailukykyiset hintamme! www.avenakauppa.þ Avena_Proagria_mtk_90x125.indd 1 9/3/09 11:30:48 AM

Maatalouden vesiensuojelun toimenpiteet Rehevöitymisen estämisessä tehokkain tapa on toimia ennakoivasti, jo ennen haittojen syntymistä järvissä ja jokivesissä. Ennaltaehkäisevässä työssä maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet ovat usein avainasemassa. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä on laaja valikoima. Useat niistä sisältyvät ympäristötukijärjestelmiin, mutta viljelijä voi tehdä vesistöjen kannalta parempia valintoja myös tukijärjestelmien ulkopuolisilla toimilla. Vesiensuojelullisia ympäristötuen toimenpiteitä ovat esimerkiksi ojien suojakaistat, luonnonhoitopeltojen perustaminen, lannoituksen tarkentaminen tai vähentäminen, maan muokkauksen keventäminen ja peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseiden laskenta tai kerääjäkasvien viljely. Erityisympäristötukien kautta pyritään tukemaan muun muassa leveämpien suojavyöhykkeiden ja kosteikoiden perustamista ja hoitoa. Lisäksi viljelijä tekee vesiensuojelutyötä, kun hän huolehtii maaperän hyvästä kasvukunnosta ja valitsee mahdollisimman luonnonmukaisia peruskuivatusmenetelmiä. Yhteistä kaikille toimenpiteille on, että ne pyrkivät estämään ja vähentämään Keskeinen maatalouden vesiensuojelua edistävä tukimuoto on maatalouden ympäristötuki. Tuen toimenpiteet voidaan jakaa perustoimenpiteisiin, lisätoimenpiteisiin sekä erityisympäristötuen sopimuksiin. Tuella pyritään pitkävaikutteisuuteen; sitoumukset ovat viisivuotisia ja sopimukset viisi- tai kymmenvuotisia. Ympäristötuen perustoimenpiteen tuki riippuu tilatyypistä; kasvinviljelytiloilla peltokasvien tuki on 93 /ha/v ja kotieläintiloilla 107 /ha/v. Perustoimenpiteen vesiensuojelua edistävät ehdot liittyvät mm. viljavuustutkimuksiin perustuviin typen ja fosforin käyttöä sääteleviin lannoitusmääräyksiin. Myös puutarhakasveille on asetettu lannoitusta sääteleviä ehtoja. Toinen merkittävä toimenpide on pientareiden ja suojakaistojen jättäminen valtaojien ja tätä suurempien vesiuomien varrelle. Ympäristötuessa on myös vesiensuojelua edistäviä valinnaisia lisätoimenpiteitä: vähennetty lannoitus (10 /ha), maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutumista peltomaasta vesistöihin. Kosteikoilla ja laskeutusaltailla puolestaan pyritään pysäyttämään jo liikkeelle lähteneet ravinteet ennen niiden kulkeutumista vesistöihin. Suojavyöhykkeiden ja kosteikoiden perustamista helpottamaan ja tehostamaan on viime vuosina laadittu runsaasti yleissuunnitelmia, joissa on kartoitettu kohteita joissa nämä toimenpiteet olisivat erityisen tarpeellisia. Yleissuunnitelmissa ehdotettuja kohteita on kuitenkin vielä paljon toteuttamatta. Vesiensuojelua edistäviä toimenpiteitä ja sopivia kohteita löytyy melko helposti lähes jokaiselta tilalta. Vesiensuojelunäkökulman korostaminen toimintojen ja rakenteiden sijoittamisessa sekä viljelykäytännöissä on usein hyvin Maatalouden vesiensuojelun tuet Sopimus typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla (23 /ha), ravinnetaseet (18 / ha), lannan levityskasvukaudella (27 / ha), kolme kasvipeitteisyystoimenpidettä (11, 30 tai 45 /ha), kerääjäkasvien viljely (13 /ha), typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla (90 /ha) sekä katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla (256 /ha). Erityisympäristötuet on tarkoitettu pienehköille herkille alueille, joilta ravinnepäästöt vesistöihin ovat merkittävät. Taulukossa sopimukset, joiden keskeisenä tarkoituksena on vesiensuojelu. Erityisympäristötukien hakuaika on ajoittunut huhtikuun loppuun. Nyt onkin oikea aika alkaa suunnitella ensi vuoden sopimuskohteita. Tukitaso Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito... max 450 /ha Monivaikutteisen kosteikon hoito... max 450 /ha Pohjavesialueen peltoviljely... 156 /ha Valumavesien käsittelymenetelmät säätösalaojitus... max 54 /ha Valumavesien käsittelymenetelmät säätökastelu... max 108 /ha Valumavesien käsittelymenetelmät kuivatusvesien kierrätys... max 140 /ha Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen... 347 /ha Lietelannan sijoittaminen peltoon... 56 /ha levitetty ha Maa- ja ympäristöpolitiikka KUVA: KARI AIKIO tiedostettu tiloilla, jotka sijaitsevat järvien ja jokien rannoilla. Vaikka tila sijaitsisi kuivalla maalla olisi sen sijainti valuma-alueella hyvä hahmottaa, sillä pienempienkin purojen ja valtaojien kautta kulkee vuodessa huomattavia vesimääriä kohti alapuolisia vesistöjä. Vesiensuojelutoimenpiteitä kannattaisikin tehostaa erityisesti tiloilla, jotka sijaitsevat vesistöjen välittömässä läheisyydessä, mutta vesiensuojelutoimet ovat suureksi hyödyksi myös muualla. Lisäksi ne edistävät maiseman- ja riistanhoitoa sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistavoitteita. SUVI MÄKELÄ KIRJOITTAJA ON HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN SUUNNITTELIJA JUHA POUTIAINEN KIRJOITTAJA ON HÄMEEN TE-KESKUKSEN RYHMÄPÄÄLLIKKÖ

Jätevesijärjestelmän suunnittelu ja rakentaminen on perusteltua jättää ammattilaiselle. Oleellista on muun muassa järjestelmän oikea mitoitus ja sijoitus huollettavuuden kannalta. Puhdistetun jäteveden voi johtaa esimerkiksi ojaan. Jäteveden käsittely muutoksen kourissa Haja-asutusalueiden kiinteistöjen on selvitettävä jätevesijärjestelmänsä tilanne ja tarvittaessa nykyaikaistettava se. Aikaa on vuoden 2013 loppuun, mutta monet ovat jo panneet toimeksi. Mistä oikein on kysymys? Jätevesistä on määräyksiä monissa eri laeissa ja asetuksissa. Näistä on laadittu melko seikkaperäinen yhteenveto, nimeltään Haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostamisen toimeenpano. MTK on ollut mukana tämän kirjasen laatimisessa ja se on vastikään ilmestynyt Ympäristöministeriön julkaisemana. Asiat on kuitenkin mahdollista ja tarpeellistakin esittää tiiviimmin, joten tämä artikkeli tekee sen. Tärkeimmät asiat ensin Määräaika on siis vuoden 2013 loppu. Sen jälkeen haja-asutusalueiden jätevedet on pääsääntöisesti puhdistettava. Käytännössä kiinteistö voi selvitä tekemättä yhtään mitään, tekemällä vain selvityksen, tai sitten sen täytyy tehostaa jätevesijärjestelmäänsä tai hankkia uusi jäteveden puhdistamo. Toimeen kannattaa ryhtyä riittävän ajoissa, jotta ei ole muiden mattimyöhäisten kanssa ruuhkauttamassa kuntien neuvontaa ja puhdistamokauppiaiden puhelimia. Toisaalta vanhan viisauden mukaisesti uuteen junaan kannattaa nousta vasta, kun sen on todettu pysyvän kiskoilla. Ensimmäiset ottavat riskin ja näin on ollut myös jätevesijärjestelmien osalta. Nyt voitaneen uskoa junan kulkevan jo tukevasti. Monet ensimmäisistä puhdistamoista eivät täyttäneet tehtäväänsä. Nykyäänkin kannattaa kysellä EN-standardin mukaisten testitulosten perään. Mutta muita yllätyksiä voi yhä tulla. Yllättäen kunta voi laajentaa viemäriverkostoaan, jolloin jo hankittu puhdistamo menee käytännössä hukkaan. Kunnan suunnitelmat on syytä selvittää etukäteen. Mikäli kiinteistö on liittynyt yhteiseen viemäriverkkoon, mitään toimenpiteitä ei edellytetä. Muussa tapauksessa kaikki alkaa kiinteistön jätevesiselvityksen laadinnasta. Selvityksellä voi selvitä Kiinteistön jätevesiselvitys on pykälien mukaan pitänyt laatia viimeistään vuonna 2008. Selvityksen voi tehdä mainiosti itse. Tarkoitusta varten saa lomakkeen joko kunnasta tai netistä osoitteesta www.ymparisto.fi/hajajatevesi. Selvitys pidetään tallessa kiinteistöllä ja on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Selvityslomakkeen avulla voidaan arvioida, riittääkö kiinteistön jätevesijärjestelmä sellaisenaan vai tarvitaanko muutoksia. Pääsäännön mukaan jäteveden käsittelyvaatimukset eivät koske kiinteistöä, jos sen talousjätevesien määrä on vähäinen. Milloin määrä sitten on vähäinen tai ei ole? Jos kiinteistössä asutaan ympäri vuoden ja siellä on vesikäymälä, suihku tai pyykinpesukone, jäteveden määrää ei silloin pidetä vähäisenä ja jätevedenpuhdistus on järjestettävä. Mikäli kyseessä on vesikäymälätön kesämökki, jäteveden määrä on yleensä vähäinen eikä uusia järjestelyitä tarvita. Kannattaa huomata, että osa kiinteistön rakennuksista voi olla sellaisia, et- Maa- ja ympäristöpolitiikka

tä niissä syntyvä vähäinen jätevesimäärä voidaan johtaa käsittelemättä maahan. Puhdistamoon tarvitsee kytkeä vain ne rakennukset, joissa jätevettä syntyy suuremmassa määrin. Kiinteistön on mahdollista saada lykkäystä jäteveden puhdistamiseen. Lykkäystä haetaan perustellulla syyllä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta viideksi vuodeksi kerrallaan. Syy voi olla esimerkiksi asukkaiden korkea ikä ja siten lyhyt jäljellä oleva asuinaika kiinteistöllä, jolloin olisi kohtuutonta edellyttää kalliin puhdistusjärjestelmän hankintaa. Lykkäystä kannattaa hakea aikaisintaan vuoden 2012 loppupuolella. Sitten suunnittelemaan Mikäli selvityksen mukaan on rakennettava jätevesijärjestelmä tai tehostettava vanhan toimintaa, on järjestelmän suunnitelma järkevää teettää ammattilaisella. Tietoja pätevistä suunnittelijoista saa omasta kunnasta tai osoitteesta www.fise.fi. Suunnittelija voi löytyä myös puhdistamokauppiaan välityksellä. Suunnitelmassa on muun muassa osoitettava luotettavasti, että järjestelmä täyttää lakisääteiset puhdistustason vaateet. Kiinteistön näkökulmasta on tärkeää, että suunnitelmassa huomioidaan käsiteltyjen jätevesien purkupaikan sopivuus, järjestelmän oikea mitoitus ja sijoitus huollettavuuden kannalta. Suomen ympäristökeskus (SYKE) ylläpitää puhdistamosivustoa, josta voi itsekin käydä katsomassa puolueetonta tietoa jätevesijärjestelmistä. Sivusto löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi/ hajajatevesi. Eri laitemerkeistä löytyy testituloksia ja muutakin tietoa Asiantuntijoille-kohdan alta. Hyvässä suunnitelmassa selvitetään aina tekniset ja aikataululliset mahdollisuudet liittyä yhteiseen viemäriin, kuten kunnalliseen tai vesiosuuskunnan viemäriin. Mikäli liittyminen tulisi ajankohtaiseksi vasta vuosien kuluttua, niin tämäkin mahdollisuus pitää huomioida suunnittelussa. Jätevesijärjestelmän rakentaminen vaatii kunnan toimenpideluvan. Kunta voi kuitenkin helpottaa prosessia edellyttämällä vain rakentamista koskevaa ilmoitusta. Oli sitten kyseessä lupahakemus tai ilmoitus, niin laadittu suunnitelma on liitettävä siihen. Työt käyntiin Työ on tehtävä jätevesijärjestelmän suunnitelman mukaan. Varsinaisen rakentamistyön voi mainiosti tehdä myös itse, jos kokee osaamisensa riittävän. Kunta saattaa esittää, että työmaalla on oltava virallisesti pätevä vastaava työnjohtaja. Mutta rakentamismääräyskokoelman mukaan työnjohtajaa ei tarvita esimerkiksi silloin, kun kaivaminen on vähäistä ja rakennelma muutenkin vähäinen. Tavanomaisen omakotitalon jätevesijärjestelmä mahtunee aina tähän raamiin. Jätevesiasioiden byrokraattisuuden vuoksi saattaa olla perusteltua käyttää samaa ammattilaista suunnittelun lisäksi myös rakentamisessa. Saattaapa työ onnistuakin paremmin. On ainakin selvää, kenen vastuulla mikäkin lupa ja työvaihe on. Kotitalousvähennyksen mahdollisuus kannattaa muistaa. Ja kovaa käyttöä Yleensä asuinkiinteistön jätevedenpuhdistamo pärjää omillaan pari viikkoa tyypistä riippuen. Tälläkin välillä sen toimintaa on hyvä tarkkailla, kuten muunkin talotekniikan toimintaa tarkkaillaan. Saatujen kokemusten mukaan huoltoon on hyvä varata noin varttitunti viikossa. Järjestelmän huoltotoimiin kuuluu yleensä säätämistä aika ajoin, puhdistusta, kemikaalien lisäämistä, kulutustarvikkeiden uusimista ja lietteen poistamista. Kiinteistön omistajan pitää saada käyttö- ja huolto-ohje järjestelmän myyjältä. Sekään ei voi olla mikä tahansa paperi, vaan käyttö- ja huolto-ohjeen on myös täytettävä erityiset lakisääteiset vaatimukset. Ammattitaitoinen suunnittelija varmistaa ennen jätevesijärjestelmän valintaa, millaiset ovat asiakkaan valmiudet hoitaa ja huoltaa sitä. Järjestelmissä on eroja myös hoidon helppoudessa. Kaikki eivät sovi kaikille eivätkä kaikkiin kohteisiin. Järjestelmän huollon saa tehdä itse, mutta laitteistojen yleistyessä huoltopalvelut lisääntyvät, jolloin kilpailu pitänee hinnat siedettävinä. Huoltotoimet on syytä kirjata käyttöpäiväkirjaan. Kunnan velvollisuus on osoittaa paikka, johon puhdistamon ylijäämälietteen voi kuljettaa. Vastaanotto on yleensä vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamolla ja palvelu on maksullista. Kuljetuspalveluita saattaa löytyä sekä kunnalta että urakoitsijoilta. Tietyin edellytyksin lietteen saa myös kompostoida ja levittää pellolle. KARI AIKIO KIRJOITTAJA ON MTK HÄMEEN ALUEPÄÄLLIKKÖ Jäsenetua jätevedenpuhdistamosta 29 Jäteveden käsittelyn muuttuneet vaatimukset koskevat merkittävää osaa MTK:n jäsenistä. Siksi on ollut perusteltua etsiä yhteistyökumppani, joka tarjoaisi jäsenillemme selkeitä etuja jätevesijärjestelmistä. Kotimainen Green Rock Oy tutkii, suunnittelee ja valmistaa tuotteet Suomessa, mutta on merkittävä toimija myös kansainvälisesti. Green Rock tarjoaa jäsenetuhintaan kaikenkokoisia puhdistamoita, mökkikokoluokasta ylöspäin. Tuotevalikoimasta löytyy myös maitohuonevesien puhdistamiseen soveltuvia laitteita. Paketin saa täydellisenä sisältäen suunnitelman ja asennustyön, tai vaihtoehtoisesti kaupan voi tehdä pelkistä osista. Sysmäläinen maa- ja metsätilan osakas Mari Toivonen hankki Green Rockin Iisi Sako 6 -puhdistamon 180-neliöiseen taloon, jossa asuu neljä henkeä. Alueella olisi ollut mahdollista liittyä myös vesiosuuskuntaan, mutta koska oma lähdekaivo tuottaa hyvälaatuista juomavettä, ajatus kallistui jätevedenpuhdistamoon viemäriin liittymisen sijasta. Edullisempi hinta oli ratkaiseva tekijä. Green Rockin suunnittelija on tulossa nyt käymään ja lupahakemus kuntaan on tarkoitus laatia yhdessä. Hankintaa edelsi oma perehtyminen asiaan ja lukuisien esitteiden tilaaminen eri valmistajilta. - Green Rockin myyntimies otti meihin yhteyttä ja tarjoutui tulemaan paikan päälle kertomaan tarkemmin. Hän kertoi hinnat heti alussa selkeästi ja koko homma vaikutti vaivattomalta. Itse ei tarvitse huolehtia lupa-asioista tai muustakaan. Koko juttu on hyvin mietitty loppuun asti. Järjestelmä on myös käytössä edullinen ja vaikuttaa varmatoimiselta, Mari Toivonen perustelee valintaansa. - Huolto vaikuttaa hyvin helpolta, sen pitäisi kokolailla hoitua itsekseen. Kemikaalien lisääminen on ainut homma mikä pitää itse aina muistaa tehdä. Huollot aiommekin tehdä omatoimisesti, Mari Toivonen kertoo. Maa- ja ympäristöpolitiikka

31

32 Korvaukset kaavasta johtuvista maankäyttörajoituksista Asemakaava tai yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Maanomistaja voi valvoa etujaan kaavan valmisteluvaiheen aikana ja tarvittaessa valittamalla hyväksymispäätöksestä. Yleiskaavan tapaan asemakaavalla ei saa asettaa maanomistajalle kohtuutonta rajoitusta. Lisäksi asemakaavalla ei saa tuottaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Toisin sanoen asemakaavalla voidaan maanomistajalle asettaa kohtuuttomiakin rajoituksia, jos niitä ei voida mitenkään välttää. Mikäli kunnanvaltuuston hyväksymä yleis- tai asemakaava aiheuttaa kohtuutonta haittaa, voi maanomistaja valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Hallinto-oikeuden tai KHO:n päätöksellä kaava voidaan valittajan alueiden osalta kumota. Ennen kuin maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen korvausvelvollisuus tulee voimaan, on maanomistajan haettava lupaa poiketa rajoituksesta. Vasta kun tämä hakemus on lainvoimaisesti hylätty, voi hän hakea maanmittaustoimistosta lunastustoimitusta, jossa mahdollinen lunastus tai korvaus tulee harkittavaksi. Säännös koskee vain rakentamista koskevaa poikkeamista, ei toimenpiderajoitusta. Lupaa rakentamiseen ei saa myöntää, jos vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa tulee kuitenkin myöntää, jos luvan epäämisestä johtuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai valtio lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Kysymyksessä on ehdollinen rakentamisrajoitus. Yhteiskunnalla on siis mahdollisuus vielä harkita, pitääkö se kiinni kaavan mukaisesta tarkoituksesta ja onko se huomattavan haitan ylittyessä valmis lunastukseen tai korvaukseen. Kiel- teinen lupapäätös johtaa siihen, että maanomistaja voi hakea lunastustoimitusta maanmittaustoimistosta lunastuslain nojalla. Maanottoluvat ja niiden rajoittaminen on yksi kiistellyimmistä maa- ja ympäristöpolitiikan kysymyksistä. KUVA: KARI AIKIO Korvaus maisematyöluvan epäämisestä Maisematyöluvan epäämisestä johtuva korvaussäännös on MRL:ssa. Näin ollen luvan epäämisestä johtuvaa korvausvelvollisuutta arvioitaessa ei oteta huomioon saman lain mukaista, kaavasta metsänomistajalle johtuvaa muuta hyötyä tai sitä, onko kyseessä maa- ja metsätalousaluetta koskeva erityinen rajoitus. Siten korvausvelvollisuutta arvioitaessa maisematyöluvan epäämisen seurauksena on otettava huomioon vain, voiko metsänomistaja käyttää rajoituksenalaista maataan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. Maisematyölupavelvoite koskee koko asemakaava-aluetta. Sen sijaan yleiskaavassa toimenpiderajoitus samoin kuin rakentamisrajoitus koskevat vain erikseen osoitettua aluetta. Yleiskaavan rajoituksista johtuva korvausjärjestelmä on hieman epäselvä. Saattaa olla, että maisematyön lupavelvoite ulotetaan koskemaan yleiskaavassa esimerkiksi kaikkia kaavamerkinnällä MU merkittyjä alueita tai vain joitakin niistä. Osalla MU-alueista saattaa olla esimerkiksi kaavamääräys, jonka mukaan metsässä vain harvennushakkuu on sallittua. Jos toiselle osalle MU-alueita on asetettu lisäksi maisematyöluvan velvoite, ovat alueet rajoitusten ja korvausten suhteen eri asemassa. Maisematyölupaan saatetaan liittää vielä lisäehtoja, esimerkiksi kielto lainkaan käsitellä metsää ulkoilureitin molemmin puolin 20 metrin alueelta, kielto rakentaa metsätietä tai velvollisuus kerätä hakkuutähteet jne. Ensin mainituilla MU-alueilla kaavamääräys ei enää aiheuta korvausvelvollisuutta. Kaavan hyväksymisen jälkeen olisi maanomistajan pitänyt valittaa siitä sillä perusteella, että kaava aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Sen sijaan maisematyöluvan epääminen metsänkäsittelyn osalta voi johtaa korvauksiin. Korvauksen edellytyksenä on, ettei maanomistaja voi käyttää Maa- ja ympäristöpolitiikka

33 maataan hyväkseen kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. Maisemalupa maanrakennustöissä Jos taas maisematyölupa maanrakennustöihin evätään, ratkeaa korvaus maaaineslain korvaussäännösten mukaisesti. Jos lupa on lainvoimaisesti evätty eikä maanomistaja voi käyttää maataan maa- ja metsätalouteen, rakentamiseen tai muuhun kohtuullista hyötyä tuottavaan tarkoitukseen, on yhteiskunta velvollinen omistajan niin vaatiessa lunastamaan alueen (maa-aineslaki, MAL). Maanrakennustöiden estyminen voi periaatteessa johtaa siis alueen lunastamisen. Käytännössä lunastaminen tulee tuskin koskaan kysymykseen, koska maanomistaja yleensä voi käyttää esimerkiksi metsätien aluetta maa- ja metsätalouteen. MAL:n lunastussäännös on käytännössä osoittautunut lähes merkityksettömäksi. Maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Myös luonto muuttaa maisemakuvaa Mutta mikä turmelee maisemakuvan? Lähdetäänkö siitä, että maisemakuva on kuin valokuva, joka tulee säilyttää ennallaan, vai onko maisemakuva ajan myötä muuttuva ilmiö? Sekä luonto että ihminen voivat muuttaa maisemakuvaa. Jos metsälle ei mitään tehdä, se joskus kenties salamaniskusta palaa tai myrskyn seurauksena tuhoutuu tai lahoaa. Sallitaanko vain luonnon aiheuttaa muutos, vai saako ihminen hyödyntää puuston kasvun hakkaamalla metsän pari kertaa vuosisadassa? Myönnetty maisematyölupa voidaan katsoa kuitenkin tosiasiallisesti evätyk- Kaava saattaa rajoittaa rakennusoikeutta. Mikäli rakennusoikeutta maanomistajan maalla rajataan, on syytä vaatia lisärakennusoikeutta vastaavaan paikkaan toisaalla. KUVA: KARI AIKIO si, jos siinä hakijalle on asetettu niin ankaria lupaehtoja, ettei omistaja voi käyttää metsäänsä enää kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. KHO on esimerkiksi katsonut maa-ainesluvan tulleen osittain evätyksi, kun luvassa on vähennetty määrä alle 30 prosenttiin haetusta määrästä. Vastaavasti, jos maisematyöluvalla metsänkäsittely sallitaan vain vähäisenä harvennushakkuuna, saattaa se merkitä, että kyseessä tosiasiassa onkin maisematyöluvan epääminen. Korvausvelvollisuuteen voivat vaikuttaa myös kaavamääräykset, jolloin hyväksyttykin maisema- työlupa voidaan katsoa osittain tulleen evätyksi. Tällaisesta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Jos se toteaa, että kyseessä tosiasiassa oli luvan epääminen, voi maanomistaja tämän jälkeen hakea maanmittaustoimistosta lunastustoimitusta, jossa arvioidaan korvauksen suuruus. Maisematyöluvan epäämisestä yleistai asemakaavan laatimis- tai muuttamisalueilla ei voi saada korvausta, koska kyseessä on määräaikainen rajoitus. Maanomistajan pitää olla tarkkana, ettei kaavoitus estä maatalouden kehittämistä. KUVA: KARI AIKIO Korvaukset rakennusoikeuksista Rakennusoikeuksia ja niiden rajoituksia voidaan tarkastella maanomistajan mailla kokonaisuuksina. Näinhän on jo menetelty rantayleiskaavojen, rantakaavojen ja nykyisten ranta-asemakaavojen puitteissa. Kaavoissa on voitu siis siirtää rakennusoikeuksia paikasta toiseen saman maanomistajan mailla, jolloin tiettyjä rantaosuuksia on puolestaan voitu säästää rakentamiselta. On myös voitu menetellä niin, että suuremman alueen rakentaminen on keskitetty johonkin tiettyyn paikkaan antamalla siihen suuri määrä rakennusoikeutta, jolloin muut alueet on voitu jättää rakentamatta. Jos siirtämistä ei ole voitu suorittaa, tulee kaavaan merkitä ko. rakennuspaikka niin sanottuna. korvattavana rakennuspaikkana. Siirtämisessä on keskeistä arvojen siirtäminen, ei määrän siirtäminen. On kohtuutonta siirtää maisemallisesti hienosta kovapohjaisesta niemestä rakennusoikeus johonkin pehmeäpohjaiseen kaislikkorantaan. Erotus täytyisi korvata rahalla tai lisärakentamisella. Toinen kysymys on, onko kaikki rakennusoikeudet voitu siirtää. Muun muassa näissä tapauksissa tulee arvioitavaksi, jääkö maanomistajalle vielä kohtuullista hyötyä tuottava käyttö. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lain perustuslainmukaisuutta arvioidessaan katsonut, että jos omistusoikeuteen aiemmin kuuluvia oikeuksia vähennetään, on samalla puututtu omaisuuteen, vaikka omistusoikeuden kohteena oleva esine sinänsä säilyisikin koskemattomana. Käyttörajoitus on katsottu sallituksi, jos se ei loukkaa oikeuden normaalia, kohtuullista ja järkevää hyväksikäyttöä. Eli tässä tapauksessa pitäisi arvioida, voiko maanomistaja rajoituksesta huolimatta käyttää kaava-alueella olevaa rakennusoikeuttaan normaalilla, kohtuullisella ja järkevällä tavalla. MARKKU TORNBERG KIRJOITTAJA ON MTK:N MAANKÄYTTÖJOHTAJA Maa- ja ympäristöpolitiikka

Vuokralaisen tulee hoitaa vuokraaluetta sopimuksen mukaisesti. Tukioikeuksien siirtyminen on syytä huomioida vuokrasopimuksessa erikseen. KUVA: KARI AIKIO Pellonvuokrauksen ongelmakohtia Vuokrasopimuksen on syytä olla kirjallinen. Tietyin edellytyksen sopimuksen voi irtisanoa. Tukioikeudet ovatkin sitten oma lukunsa, mutta riskejä voi välttää käyttämällä MTK:n sopimuspohjaa. Vuokrasopimus voidaan tehdä suullisesti enintään kahdeksi vuodeksi ja kirjallisesti enintään kymmeneksi vuodeksi. Vuokrasopimuksen voi omistajien puolesta allekirjoittaa joku muukin henkilö omistajan valtuuttamana. Laissa ei ole asetettu määrämuotoa valtuutuksen muodolle, ja se voi olla vaikka suullinenkin. Epäselvyyksien ja vastaisten riitojen välttämiseksi sopimus ja mahdolliset valtuutukset on parempi tehdä kirjallisesti. Joskus vuokrattavan pellon omistaa kuolinpesä, jossa leski tekee pelloista vuokrasopimuksen. Leskellä on lain mukaan oikeus hallita jäämistöä jakamattomana. Lakia tulkitaan yleensä niin, että leski voi myös vuokrata tämän käyttöoikeutensa kohteena olevaa omaisuutta kolmannelle. Joskus omaisuuden luonne suorastaan edellyttää vuokraamista. Jos kuolinpesä ei enää viljele peltoja, ne on hyvä saattaa ulkopuoliseen viljelyyn, jotta pellot säilyisivät kunnossa ja tukioikeudet säilyisivät. Vuokraoikeuden pysyvyys ja sopimuksen irtisanominen Lain mukaan vuokraoikeus sitoo kiinteistön myöhempää luovutuksensaajaa, jos vuokramies on saanut kiinteistön hallintaansa ennen luovutusta. Eli esimerkiksi kauppa ei automaattisesti pura vuokraa. Lain mukaan pellon vuokrasopimusta ei voi irtisanoa muulla perusteella kuin mistä maanvuokralaissa säädetään. Muu sopimusehto on lain mukaan mitätön. Sopimusvapautta ei tältä osin siis ole. Irtisanoa voi, jos vuokralainen maanvuokralain tai vuokrasopimuksen vastaisesti on siirtänyt vuokraoikeuden tai luovuttanut vuokra-alueen tai sen osan hallinnan toiselle. Toisena syynä irtisanomiselle voi olla se, että vuokralainen on laiminlyönyt vuokramaksun määräaikaisen suorittamisen, mutta ei täytä maksuvelvollisuuttaan viimeistään kuukauden kuluessa kehotuksesta tai samassa ajassa aseta hyväksyttävää vakuutta. Lisäksi sopimus voidaan irtisanoa, jos vuokralainen on olennaisesti laiminlyönyt vuokra-alueen ja siihen kuuluvan omaisuuden kunnossapitovelvollisuuden. Irtisanoa voidaan myös, kun vuokralainen on lain tai vuokrasopimuksen vastaisesti käyttänyt vuokra-aluetta, mutta ei ole kehotuksesta huolimatta korjannut laiminlyöntiään tai menettelyään hänelle asetetussa kohtuullisessa määräajassa. Tukioikeudet ja vuokrapellot Vuokrapeltojen tukioikeusasian sääntely on vähintäänkin epäselvää. Tilatukilaki tuli voimaan 1.8.2005 ja sen mukaan ennen lain voimaantuloa tehtyjen vuokrasopimusten päättyessä tukioikeudet palautetaan maanomistajalle, ellei vuokrasuhdetta jatketa tai muuta sovita (lain 20 :n 4 momentti). Uusi lakimuutos tuli voimaan 1.1.2009. Edellä mainittu momentti kumottiin, mutta ei takautuvasti. Ennen lain voimaatulo eli 31.12.2008 mennessä päättyneisiin vuokrasopimuksiin sovelletaan siis aiempaa momenttia. Vuoden 2009 alussa voimaan tulleessa muutoksessa lakiin lisättiin määräys, jonka mukaan sopimusta voidaan sovitella maanvuokralaissa säädetyllä tavalla. Edellytyksenä on, että tukioikeuksien siirtymisestä ei ole sovittu ja tilanne johtaisi kohtuuttomuuteen, kun sopijapuolten perustellut odotukset otetaan huomioon. Jotkut katsovat mainitun vanhemman lain säännöksen oleva EU-säädösten vastainen eikä sitä tulisi soveltaa lainkaan. Yhtään lainvoimaista tuomioistuinratkaisua asiassa pellon omistajan ja vuokralaisen riidassa ei ole, mutta juuri on saatu yksi vielä lainvoimaa vailla oleva käräjäoikeuden ratkaisu, joka tosin ei juuri asiaa selvennä. Jatkossa on tärkeää sopia vuokrasopimuksessa mitä tukioikeuksille tapahtuu vuokrasopimuksen päätyttyä. Järkevä vaihtoehto on käyttää pellonvuokrasopimusta tehtäessä MTK:n valmiita malleja ja täyttää ne ohjeen mukaan. MATTI KESS KIRJOITTAJA ON VARATUOMARI, ASIANAJAJA BÜTZOW OY:SSÄ ASIANAJOTOIMISTO BÜTZOW ON MTK HÄMEEN JÄSENETUKUMPPANI Maa- ja ympäristöpolitiikka

Jokamiehenoikeus väistyy suhteessa maanomistukseen Suomessa käytössä oleva jokamiehenoikeus on vanha maan tapaan perustuva mahdollisuus käyttää toisen maata. Jokamiehenoikeuden perusteella on perinteisesti voinut liikkua kesällä jalkaisin ja talvella hiihtäen toisenkin maalla, sekä poimia metsässä kasvavia luonnonmarjoja ja sieniä. Jokamiehenoikeus on aina ollut väistyvä oikeus suhteessa maanomistukseen. Jos maanomistaja ottaa alueen erityiseen käyttöön, jokamiehen oikeus väistyy. Maatilamatkailun ja maaseutuyrittäjyyden laajetessa ja monipuolistuessa on kysymys jokamiehenoikeuksien hyödyntämisestä noussut vahvasti esiin. Saako toisen maa-alueelle viedä ohjattuja ryhmiä retkeilemään, ohjatusti marjoja poimimaan tai vaikkapa ratsastamaan? Jokamiehenoikeuksien käyttämisessä on oltava tarkkana. Lähtökohta tulee olla, että jos toisen mailla liikutaan vähänkin enemmän, tulee asiasta sopia maanomistajan kanssa. Näin toimii vastuullinen jokamiehen oikeuksien käyttäjä. Ei vahinkoa toisen omaisuudelle Ratsutilojen määrä on Suomessa voimakkaassa nousussa. Hyvin usein ratsutila perustetaan niin, että ostetaan entinen maatalouskiinteistö muutaman hehtaarin tontilla ja aletaan pitää ratsuhevosia. Varsinainen ratsastustoiminta tapahtuu naapureiden metsissä ja yksityisteillä. Ratsastusta toisen maalla perustellaan jokamiehenoikeudella. On heti tehtävä selväksi, että perinteiseen jokamiehenoikeuteen on ratsastuksen osalta liittynyt ainoastaan yksittäisen ratsastajan satunnainen ratsastaminen toisen alueella. Tällöinkin edellytyksenä on, että ratsastus ei saa aiheuttaa vahinkoa toisen omaisuudelle. Toistuva ratsastustoiminta toisen alueella vaatii aina maanomistajan luvan. MTK:n suositus onkin ratsutilan pitäjille, että he sopivat naapureiden kanssa näiden maiden käytöstä ja vasta sen jälkeen ryhtyvät ohjaamaan ratsastajia toisen maille. Sopimalla asiat useimmiten hienosti järjestyvätkin. Järjestettyihin retkitapahtumiin tai muihin järjestettyihin yleisötilaisuuksiin tarvitaan aina maanomistajan lupa. Myös tulen tekeminen toisen maalla edellyttää aina maanomistajan lupaa. Tulen teko on sallittua ainoastaan sitä varten erikseen osoitetuissa paikoissa. Liikkuminen ajoneuvoilla ja ratsastaen Vesialueella liikkuminen on vesilain mukaan sallittua. Tällöin kuitenkin tulee välttää menemästä liian lähelle toisen asuttamaa kesämökkiä ja sen laituria. Vesialueella talvella jäällä liikkuminen on myös vapaata ja jäällä on sallittua ajaa myös moottoriajoneuvolla, esimerkiksi moottorikelkalla. Sen sijaan maaalueilla kaikenlaisella moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajaminen toisen maalla vaatii aina maanomistajan luvan. Suomessa maastomönkijöiden määrä on nyt Kun maanomistaja ottaa alueen erityiseen käyttöön, jokamiehenoikeus väistyy. KUVA: KARI AIKIO Maa- ja ympäristöpolitiikka 35 voimakkaasti lisääntymässä. Mönkijöiden osalta toisen mailla ajaminen on sallittua ainoastaan maanomistajan luvalla. Omilla mailla luonnollisesti saa järjestää erilaisia tapahtumia ja moottoriajoneuvolla ajamistakin. Jos tällainen toiminta tapahtuu kuitenkin kovin lähellä toisen asuttua rakennusta, saattavat naapurussuhdelain melusäännökset tulla vastaan ja tällöin saatetaan joutua pyytämään naapurilta lupa moottorikäyttöisten ajoneuvojen maastokäyttöön. Yksityisteiden käyttö esimerkiksi ratsastustoimintaan, ravivalmennukseen ja niin edelleen on myös ollut jonkin verran kiistojen kohteena. Yksityisteistä on todettava, että myös ne ovat toisten omaisuutta. Yksityistie on tien osakastilojen yhteistä omaisuutta, ja sen käyttöön tarvitaan osakkaiden lupa. Myös yksityisteillä voidaan jokamiehen oikeuden perusteella liikkua jalkaisin ja hiihtäen. Samoin voi myös yksittäinen ratsukko yksityistietä satunnaisesti käyttää jokamiehenoikeuden perusteella. MARKKU TORNBERG KIRJOITTAJA ON MTK:N MAANKÄYTTÖJOHTAJA

36

37 Työkoneiden polttoainekuluissa piilee merkittävä säästömahdollisuus. KUVA: KARI AIKIO Energiakustannukset kuriin Keskimääräisellä maatilalla kuluu tutkimusten mukaan energiaa noin 150 000 kwh vuosittain. Tämä energia tuotetaan tällä hetkellä pääasiassa sähköllä ja polttoöljyllä. Ostoenergian nykyhinnoin maatilan energialasku on yleensä 10 000-15 000 euroa vuodessa. Maatilojen energiankäytöstä 25 % on sähkön kulutusta, 45 % kuluu lämmöntuotantoon ja 30 % koneiden polttoaineisiin. Viljan kuivaukseen kuluu noin 20 % maatilojen energiankäytöstä. Maatilojen väliset erot ostoenergian kulutuksen osalta ovat huomattavia. Tuotantosuunta ja tuotannon laajuus vaikuttavat energiankulutukseen, mutta tuotantorakenteeltaan samanlaisten tilojen välillä on energian kulutuksessa huomattavia eroja. Asiantuntijoiden mukaan maatalouden on mahdollista lyhyellä aikajänteellä alentaa lähes 20 % nykyistä energiankulutusta. Merkittävin säästöpotentiaali löytyy työkoneiden polttoaineista. Muita huomattavia säästökohteita löytyy karjasuojista, asuinrakennuksista ja viljan käsittelystä. Biopolttoaineiden ja uusiutuvan energian hyödyntäminen on keino lisätä maatilan energiaomavaraisuutta. Puun ja muiden biopolttoaineiden käyttö maatilojen lämmöntuotannossa on jo nyt yleistä. Monilla tiloilla on kuitenkin edelleen mahdollista lisätä bioenergian käyttöä. Energiateknologian kehitys tarjoaa monille mahdollisuuden säästää erityisesti lämmöntuotannon energiakustannuksessa. Muun muassa lämpöpumput ja aurinkolämpöjärjestelmät tuovat uusia mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Tilakohtaiset energiasuunnitelmat Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee maatilojen energiaohjelmaa, jonka tavoitteena on energiankäytön tehostaminen maatiloilla. Ohjelman puitteissa maatiloille tarjotaan mahdollisuus yrityskohtaisten energiasuunnitelmien tekemiseen. Suunnitelmassa tarkastellaan laaja-alaisesti maatilayrityksen nykyistä energiankäyttöä, energiansäästömahdollisuuksia sekä bioenergian hyödyntämistä. Tilakohtaisia energiasuunnitelmia tulevat tekemään koulutuksen saaneet energianeuvojat. Suurimmilla tiloilla energiakatselmus toteutetaan usean asiantuntijan voimin. Suunnittelukustannuksia korvataan valtion tuella. Tarkempaa tietoa ohjelmasta saadaan loppuvuonna 2009. Tilakohtaisten suunnitelmien teko käynnistynee keväällä 2010. ARTO LAINE KIRJOITTAJA ON HÄMEEN BIOENERGIAHANKKEEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Edullisempaa sähkönhankintaa Sähkön pörssihinnan vaihtelua on mahdollista hyödyntää ja säästää selvää rahaa. Yleensä kalleinta sähköä ostetaan toistaiseksi voimassa olevalla sähkösopimuksella. Sen sijaan määräaikaissopimuksen hinta perustuu sähköyhtiön arvioon sähkön hintakehityksestä sopimuskauden aikana. Viime aikoina toistaiseksi voimassaoleva hinta on laskenut vanhojen määräaikaissopimusten alle. Tämä on seurausta odottamattomista pörssihinnan muutoksista. Hintojen heilahtelu on todennäköistä jatkossakin. Suuri maatila käyttää yli 100 000 kwh sähköä vuodessa, suuri ja monipuolinen maaseutumatkailuyritys paljon enemmänkin. Virheet tai huono tuuri sähkönhankinnassa voivat maksaa tuhansia euroja vuosittain. MTK onkin lähtenyt hakemaan jäsenilleen uutta ratkaisua, joka elää sähkömarkkinoiden muutosten mukana. MTK on solminut jäsenetusopimuksen hämeenlinnalaisen Skapat Energia Oy:n kanssa. Valtakunnallinen yritys hankkii jo yli 11 000 yrityksen sähkön. Sillä ei ole omaa sähköntuotantoa, vaan toiminnan idea perustuu oikean ostoajankohdan hyödyntämiseen ja sähkön kilpailuttamiseen isolle ostajajoukolle. MTK:n jäsenetuna maatilakokoluokan yritys pääsee hyödyntämään tätä isojen yhtiöiden mallia ja saa lisäksi 10% alennuksen palvelumaksusta. Siten nettosäästö sähkömenoissa 100 000 kwh vuosikulutuksella on nyt syksyllä 2009 noin 900 euroa, kun hintaa verrataan toistaiseksi voimassaolevaan sähköyhtiöhintaan. Tuotantojohtaja Pia Vekka Skapat Energiasta, millaisille MTK:n jäsenille uusi jäsenetu sopii? - Mukaan pääsevät kaikki MTK:n jäsenet, eli ala- tai ylärajaa sähkönkulutukselle ei ole. Skapat on palveluyritys, neuvottelemme asiakkaalle yksilöllisen ratkaisun ja huolehdimme kaikista yksityiskohdista, Pia Vekka kertoo. - Tästä alkaa Skapatin varsinainen asiantuntijan rooli eli markkinoiden analysointi ja suositusten tekeminen, mille jaksolle ja milloin hintakiinnitykset tulisi tehdä. Ja tietenkin itse hintojen kiinnittäminen, eli asiakkaan sähkön ostaminen edulliseen hintaan, Pia Vekka kuvaa. KARI AIKIO

38 PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUTUSÄÄTIÖ

39 Liitto lausui: Ei biosfäärille, kyllä Päijänne-yhteistyölle Päijänteen aluetta on suunniteltu esitettävän UNESCO:n biosfäärialueeksi. Näitä alueita on Suomessa nykyisin kaksi: Saaristomeren kansallispuisto Turun ja Ahvenanmaan välissä sekä Pohjois-Karjalan biosfäärialue Ilomantsi-Lieksan alueella. Biosfäärialueella tulee olla selkeä suojelualue ja sitten siihen liittyvä yhteistoiminta-alue, jossa tavallinen elinkeinotoiminta on mahdollista. Päijänteellä suojelualueen muodostaisi nykyinen Päijänteen kansallispuisto Asikkalan, Padasjoen ja Sysmän alueella. Yhteistoiminta-aluetta olisi mahdollisesti koko Päijänteen-Vesijärven alue kattaen kaikki ranta-alueen kunnat. Asiaa ovat valmistelleet Keski-Suomen ja Hämeen ympäristökeskukset. Hankkeesta on julkaistu selvitys, josta MTK Häme antoi lausunnon viime keväällä. Lausunnossaan liitto vastusti esitetyn Päijänteen biosfäärialueen perustamista. Biosfääriin on suunniteltu liitettävän Päijänteen kansallispuisto Asikkalan, Padasjoen ja Sysmän alueella, mutta yhteistoiminta-alueesta tulisi huomattavasti laajempi. Päijänteen alueen eteläosan elinkeinotoiminta nojautuu vahvasti maa- ja metsätalouteen. KUVA: IRMA PELTOLA Maa- ja metsätalous vahvoja Liitto totesi, että Päijänteen alueen eteläosan elinkeinotoiminta nojautuu vahvasti maa- ja metsätalouteen. Alue on erityisen vahvaa metsätalousaluetta ja myös metsän kasvuedellytykset alueella ovat maan parhaat. Päijänteen alueella on myös runsaasti metsäteollisuutta. Teollisuuden raaka-ainehuollolle tehtaiden lähialueilta saatava puu on kilpailukyvyn kannalta erityisen tärkeää. Alueen maatalous on myös hyvin vahvaa, mm. Sysmä on koko Etelä-Suomen alueen suurin maidontuottaja. Näin maa- ja metsätaloudella on hyvin vahva merkitys paikallistaloudelle ja ihmisten taloudelliselle hyvinvoinnille. Näillä perustein liitto katsoi, että valmistelutyössä olisi tullut selvittää paremmin kaikki ne biosfäärialueesta seuraavat vaikeudet, jotka voivat haitata alueen maa- ja metsätalouden harjoittamista. Vaikka selvitys toteaa, että biosfääri-status ei syrjäytä olemassa olevaa lainsäädäntöä, olisi tullut arvioida, miten biosfäärialue vaikuttaa erilaisten maa- ja metsätalouden tarvitsemien lupien myöntämiseen. Liitto arvioi, että biosfääristatus lisäisi selvästi valituksia maa- ja metsätalouden harjoittamisesta ja niihin liittyvistä toimenpide-, rakennus-, ympäristö- ym. luvista ja vaikeuttaisi siten maa- ja metsätalouden harjoittamista alueella. Yhteistyötä kehitettävä - ei uutta byrokratiaa Selvityksessä todetaan biosfäärialueen vaativan paikallisten asukkaiden, yritysten, järjestöjen, viranomaisten ja tutkijoiden yhteistyö. Samoin todetaan, että kehittämishalun tulee tulla paikalliselta tasolta. MTK Häme totesi, että Päijänteen alueen toimijatahojen, kuntien ja maakuntien liittojen yhteistyö on tällä hetkellä täysin riittämätöntä, jotta alue voisi lähteä valmistelemaan biosfääristatuksen hakemista. Biosfääristatuksen merkityksen todetaan olevan lähinnä markkinoinnillinen. Liiton mielestä Päijänteen brändi ei synny kuitenkaan millään ulkopuolisella statuksella, vaan alueelta lähtevällä omaehtoisella toiminnalla. Asiassa ollaan etenemässä nyt väärin päin. Ensiksi alueella tulee olla tiivistä yhteistyötä ja alueelle on luotava yhteinen Päijännestrategia, johon alueen maa- ja vesialueiden omistajat, matkailualan yrittäjät sekä alueen kunnat voivat sitoutua. Tätä strategiaa voidaan ryhtyä toteuttamaan aivan hyvin ilman biosfäärin hakemiseen ja hallinnointiin liittyvää byrokratiaa. Päijänne ei tarvitse lisää erilaisia hallinnointi- ja säätelyportaita, vaan aluetta kehittävää toimintaa. JUKKA-PEKKA KATAJA KIRJOITTAJA ON MTK HÄMEEN TOIMINNANJOHTAJA

41 Miten käy suomalaisen metsätalouden Metsäteollisuudessa on menossa yksi historian suurimmista rakennemuutoksista. Rakennemuutoksen taustalla ovat erityisesti kysynnän ja tarjonnan muutokset sekä yhteiskunnan elinkeinorakenteen ja arvojen muutokset. Metsätaloutta on kohdeltava kuten muutakin yritystoimintaa. Moni metsänomistaja haluaisikin kehittää metsätaloudesta pääelinkeinon. KUVA: KARI AIKIO Metsäteollisuuden muutoksessa Suomi ei ole yksin. Vastaava muutos on menossa kaikkialla perinteisillä tuotantoalueilla niin Pohjois-Amerikassa kuin Euroopassakin. Metsäntutkimuslaitos arvioi, että metsäteollisuutemme nykytuotteiden tuotanto ja puunkäyttö laskevat vuoteen 2020 mennessä sille tasolle, missä ne olivat1990-luvun alkupuolella. Vuoteen 2007 verrattuna paperiteollisuus laskisi noin kolmanneksen ja puutuoteteollisuus vajaan viidenneksen. Metsäteollisuus ei kuitenkaan lähde Suomesta mihinkään. Myös tulevaisuudessa metsäteollisuus on maassamme merkittävä toimiala. Vaikka perinteisten metsäteollisuustuotteiden tuotanto laskee huipputasoltaan, uutta tuotantoa tulee tilalle. Hyvinä esimerkkeinä ovat uudet innovatiiviset paperituotteet ja erityisesti puuhun perustuva energia. Myös mekaanisen metsäteollisuuden suhteellinen merkitys korostuu. Euroopan markkinat ovat aivan vieressä ja ilmastonmuutos vauhdittaa puurakentamista. Tarvitaanko puuta, käykö kauppa? Syvä notkahdus metsäsektorilla johtuu niin rakennemuutoksesta kuin talouden taantumastakin. Mainonta ja rakentaminen ovat supistuneet poikkeuksellisen voimakkaasti vientimarkkinoilla. Tämä yhdistettynä suuriin varastoihin on laskenut voimakkaasti puun kysyntää. Nyt käydään syvällä ja siitä noustaan, se on fakta. Mutta metsäteollisuuden tuotannossa ja puun käytössä tuskin palataan huippuvuoden 2007 määrien tasolle. Suuri haaste on, miten saamme uutta metsiin ja puuhun perustuvaa tuotantoa. On todennäköistä, seuraavien vuosikymmenien aikana tulee aivan uusia metsiin perustuvia tuotteita ja palveluita. Metsävarat eivät ole este, sillä seuraavan vuosikymmenen aikana puuston kasvu ylittää reilusti 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Pitää myös muistaa, että metsät ja puutuotteet ovat ratkaisu tämän hetken suurimpiin ympäristöhaasteisiin, nimittäin ilmastomuutokseen ja kestävään kehitykseen: puu sitoo hiiltä ja on uusiutuva luonnonvara. Viimeaikainen korkojen lasku ja inflaation hidastuminen vaikuttavat jokaisen ihmisen päivittäiseen taloustilanteeseen positiivisesti. Myönteiset uutiset taloustilanteen paranemisesta heijastuvat vääjäämättä myös metsäteollisuustuotteiden kysyntään, ja sitä kautta puumarkkinoille. Tukkileimikoiden ostoissa on havaittavissa selkeää piristymistä ja energiapuulla on edelleen hyvä kysyntä. Myös kuitupuukaupan piristymisestä on havaittavissa merkkejä. Metsissä on tulevaisuus, mutta ei vanhoilla eväillä Kannattavuuden takaamiseksi metsänomistajan on voitava kehittää metsätalouttaan elinkeinona, olipa se sitten päätai sivuelinkeino. Nyt metsänomistaja ei ole esimerkiksi sukupolvenvaihdosta tehdessä virallisesti elinkeinonharjoittaja. Metsä on edelleen jokaista suomalaista lähellä. Tästä syystä pienmetsänomistusta ei pidä tuomita, eikä varsinkaan luoda pakkokeinoja tilakoon kasvattamiseksi. Mutta jos metsänomistaja haluaa kehittää metsätaloutta pääelinkeinonaan, tähän on luotava mahdollisuudet ja kannustimet. Metsätaloutta tulee kohdella kuten muutakin yritystoimintaa. Metsätalouden tulee olla entistä kustannustehokkaampaa ja metsänomistajan pitää voida harjoittaa omista tavoitteista lähtevää metsänkasvatusta. Metsänomistaja tarvitsee myös tehokkaan organisaation, joka varmistaa niin puu- kuin palvelumarkkinoidenkin toiminnan. Kun yhteiskunta kehittää metsäsektorin kilpailukykyä, sen tulee koskea koko sektoria kannolta tehtaalle. Pakottamisella ja syyllistämisellä ei metsätalous kehity eikä metsänomistajaa motivoida metsäänsä hoitamaan. Mikäli metsänhoitoon ja hakkuisiin liittyvää byrokratiaa ja valvontaa lisätään, se johtaa hyvin todennäköisesti metsänomistajien vieraantumiseen metsätaloudesta ja puukaupasta sekä koko metsäalan imagon rapautumiseen. Taantuma ravistuttaa myös metsätalouden kannattavuutta ja vaikuttaa varmasti myös metsänomistajien investointihalukkuuteen. Vaikka muutamat seuraavat vuodet ovat kivuliaita, pitkällä aikavälillä laadukkaalla puulla on kysyntää ja kilpailukykyinen hinta. Metsässä päätöksiä ei voi tehdä yhden kvartaalin tai edes yhden vuoden perusteella. JUHA HAKKARAINEN KIRJOITTAJA ON MTK:N METSÄJOHTAJA

42

43 Puukauppa viriää syksyllä Viime ajat ovat olleet ankeita metsätaloudessa. Puukauppa oli keväällä lähes kokonaan pysähdyksissä. Syksyn mittaan se on pikku hiljaa virkistynyt. Kysyimme alueen metsänhoitoyhdistyksiltä, miltä näyttää puukaupan tilanne loppuvuodesta ja mitkä ovat näkymät ensi vuodelle. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen kertoo, että puukauppa on viime viikkoina vilkastunut ja puukauppasyksystä tulee vilkas. Kysyttyjä ovat erityisesti päätehakkuuleimikot ja havutukit. Toisaalta puukauppaa on käyty lähes yksinomaan kelirikko- ja kesäleimikoista. Myös Kanta-Hämeessä havutukki on kysyttyä, sen sijaan koivu- ja mäntykuidun kysyntä on heikkoa, kertoo alueneuvoja Pekka Maula Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksestä. Maula muistuttaa, että tänä vuonna myös verohyöty aktivoi puukauppaa ja se kannattaa käyttää hyväksi. Toiminnanjohtaja Lasse Lahtinen Lounais-Hämeen MHY:stä laskee, että vuoden 2009 loppuun mennessä solmituissa kaupoissa 50 prosentin veroetu vielä nostaa havutukin hintaa 4-5 euroa kuutiometriä kohden, kun tulo vain saadaan näissä kaupoissa vuoden 2010 loppuun mennessä. Energiapuu kysyttyä Energiapuun kauppa on käynyt Hämeessä hyvin ja sen kysyntä tulee edelleen kasvamaan, kertoo. Jari Yli-Talonen. Pekka Maula toteaa, että uudistushakkuiden vähentymisen myötä nuorten kasvatusmetsien kunnostuksen yhteydessä kerättävällä energiapuulla on hyvä kysyntä. Hinta on myös kilpai- lukykyinen kuitupuuhun verrattuna. Energiapuukaupassa on myös muistettava sen metsän kasvulle tuottama hyöty. Lasse Lahtinen huomauttaa, että energiapuukohteetkin kannattaa kilpailuttaa ja kysyä neuvoa energiapuukauppaan ja -korjuuseen metsänhoitoyhdistyksestä. Metsänhoitotöitä riittää Alueen metsänhoitoyhdistykset kehottavat metsänomistajia käymään nyt läpi metsien hoitotarvetta. Nyt on aika laittaa kuntoon nuoret metsät, taimikot kaipaavat Päijät-Hämeen rehevillä pohjilla raivaussahaa, patistaa Yli-Talonen. Lasse Lahtinen Lounais-Hämeestä muistuttaa, että nyt on aika teettää tai tehdä niitä metsänparannusvaroin tuettavia töitä, joiden tuet tulevat laskemaan Puukauppasyksystä odotetaan vilkasta. Kysyttyjä ovat erityisesti päätehakkuuleimikot ja havutukit. KUVAT: KARI AIKIO Metsänomistajan on tärkeää kilpailuttaa puunostajia. Metsänhoitoyhdistys tuntee puumarkkinoiden tilanteen ja on siten hyvä kumppani puukauppaa suunnitellessa. uuden lain voimaan tullessa. Tällaisia työmuotoja ovat esimerkiksi erityisen vaikeiden taimikonhoitokohteiden raivaus ja nuoren metsän hoito 2. kehitysluokan kohteissa. Kilpailuta puukauppa Metsäalan ammattilaiset näkevät tärkeäksi, että metsänomistajat kilpailuttavat myyntiin tarjottavat leimikot. Metsänhoitoyhdistyksellä on paras tieto puumarkkinoiden tilanteesta ja MHY osaa arvioida, mitä eri ostajien käyttämä erilainen tukin katkonta vaikuttaa metsänomistajan saaman hintaan. JUKKA-PEKKA KATAJA KIRJOITTAJA ON MTK HÄMEEN TOIMINNANJOHTAJA

44 Metsätilakauppa käy Metsätilojen kysyntä on pysynyt hyvänä: kysyntää on yhä enemmän kuin tarjontaa. Kysytyimpiä ovat hyväpuustoiset metsätilat, joilla on hakkuumahdollisuuksia. Metsätilan ostomotiivit ovat nykyään monipuolisia ja ostaja voi myös arvostaa pienen metsäpalstan antamia lisuuksia polttopuun ja hyöty- mahdoltaas metsästysmahdollisuus on merkittävä ostopäätökseen vailiikunnan muodossa. Jollekin kuttava tekijä. Metsää pidetään tämän päivän maailmassa edelleen turvallisena sijoituskohteena, sillä sitä ei osteta muutaman vuoden joitukseksi. Metsätilojen välitykseen erikoistunut, MTK Hämeen osittain omistama yritys Etelä-Suomen metsätilat LKV välittää vuosittain kymmeniä metsätiloja eteläisessä si- Suomessa. Etelä-Suomen metsätilat LKV on Family Timber Finlandin aputoiminimi. Muita omistajia MTK Hämeen lisäksi ovat MTK Uusimaa ja Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi. Metsäkiinteistön kauppa vaatii erityisosaamista Metsänomistajien määrä kasvaa jatkuvasti. Perikuntia ja yhtymiä syntyy yhä enemmän. Asutaan kana metsästä eikä aikaa, intoa tai kauyhä pienenevät tilakoot johtavat siihen, että metsätalous ei ole kannat- taitoa metsän hoitoon ole. Myös tavaa. Metsätilan myynti voi olla monessa tapauksessa hyvä vaihtoehto. Myös metsätilan ostajalle hankinnan tulee olla hyvä ja kannattava sijoitus, joten asiantunteva kiinteistönvälittäjä on sekä myyjän että tajan etu. osmonia asioita. Selvitettäviin asioihin kuuluvat metsätilan rahallisen arvon lisäksi oikeudelliset omistajat, erilaiset rasitukset, oikeudet ja mahdolliset metsän käyttörajoitukset samoin kuin veroseuraamukset. Metsäkiinteistöjen Ennen kauppaa on selvitettävä kauppaa säätelee maakaari, joka velvoittaa myyjää kertomaan kaikista ostajan päätökseen vaikuttavista seikoista. Pienehkön metsätilan ostomotiivi voi olla myös monipuolinen virkistyskäyttö, kuten marjastus ja polttopuiden hankinta. KUVA: KARI AIKIO Metsäarvio ohjaa hinnoittelemaan myytävän metsätilan oikein. Hinnoittelussa on otettava huomioon myös olemassa olevat kaavat ja rakennusoikeudet. KUVA: KARI AIKIO Metsän arvon määritys perustuu ajantasaiseen ja asiantuntevaan metsäarvioon, jonka lisäksi huomioidaan muut tilan arvoon vaikuttuvat seikat. Myyjä saa metsäarvion paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä yleensä nopeasti. Hyvin tehty metsäarvio antaa suunnan metsätilan hinnoitteluun ja helpottaa sekä myyjän ja ostajan päätöksentekoa. Myös metsätilan mahdolliset erityisominaisuudet, kuten olemassa kaavat ja rakennusoikeudet, tulee selvittää ja ottaa huomioon hinnoittelussa. Metsänomistajaa palvellaan Viime vuonna Etelä-Suomen metsätilat LKV välitti noin 1600 hehtaaria metsää. Yritys kuuluu valtakunnalliseen metsätilojen välitykseen erikoistuneiden kiinteistönvälitysyritysten Metsätilat.fi -ketjuun. Etelä-Suomen metsätilat LKV:llä on yli 16 vuoden kokemus metsätilakaupoista. Viime vuonna yrityksen kautta tehtiin 73 tilakauppaa ja kuluvana vuonna tilanteen uskotaan paranevan. Esimerkiksi alhainen korkotaso parantaa edelleen metsän sijoitusarvoa ja puun käytölle löytyy tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia, joten puun hintakin kehittynee myönteisesti jatkossa. Family Timber Finland Oy, aputoiminimeltään siis Etelä-Suomen metsätilat LKV, perustettiin vuonna 1993. Sen ydinosaamista on kiinteistönvälitystoiminnan lisäksi ulkomaille suuntautunut puukauppa. Family Timber Finland tekee kiinteästi yhteistyötä myös paikallisten metsänhoitoyhdistysten kanssa. Etelä-Suomen metsätilat LKV:n ja muiden Metsätilat.fi -ketjun välittäjien myyntikohteet löytyvät osoitteesta www.metsatilat.fi. Ketju on ottanut käyttöön myös tilavahtipalvelun, jonka avulla asiakkaat saavat tiedon juuri heitä kiinnostavasta myyntikohteesta nopeasti. TOMMI SEPPÄNEN KIRJOITTAJA ON METSÄTALOUS- INSINÖÖRI JA KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ ETELÄ-SUOMEN METSÄTILAT LKV:SSÄ

45 Luonnontilaiset lähteet ja purot sekä niiden lähiympäristöt ovat haluttuja METSO-kohteita. Lahopuustoisissa kangasmetsissä elää lahosta riippuvaisia uhanalaisia lajeja. Niinpä näitä kohteita halutaan METSOon alueellamme eniten. Varjoiset jyrkänteet luonnontilaisine alusmetsineet soveltuvat yleensä METSOon. Metsänkäsittelyyn uusi vaihtoehto: METSO METSO on metsien monimuotoisuutta turvaava ohjelma, jonka avulla yksityiset metsänomistajat voivat vapaaehtoisesti turvata ja lisätä metsänsä monimuotoisuutta. Aiheutuneet tulonmenetykset korvataan maanomistajalle. Tavoitteena on varmistaa, että Suomessa on jatkossakin sellaisia metsiä, joissa myös uhanalaiset ja taantuneet eliölajit voivat elää. Tarpeen mukaan elinympäristöjen luonnonarvoja on mahdollisuus kehittää hoidon ja kunnostuksen keinoin. Monimuotoisuuden suojelu ja luonnonhoito vapaaehtoista Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008-2016 eli METSOn lähtökohtana on vapaaehtoisuus. Kohteen esittämisestä tai esittämättä jättämisestä päättää maanomistaja. Metsänomistajan on mahdollisuus valita erilaisista suojeluvaihtoehdoista omien tavoitteitten mukaisesti. Metsän monimuotoisuutta voi suojella määräaikaisesti vähintään 10 vuoden ajaksi, jonka jälkeen maanomistaja päättää itse kohteen jatkokäytöstä. Sopimuksen voi tehdä myös yksityisestä pysyvästä suojelualueesta, jolloin alue säilyy omassa omistuksessa. Halutessaan maanomistaja voi myydä metsäkohteen valtiolle pysyvään suojeluun. Kohteen tarjoaminen METSOon Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt on jo koulutettu varsin kattavasti MET- SO-kohteiden tunnistamiseen. Niinpä he osaavat esittää metsänomistajalle hakkuun ja hoidon lisäksi myös haluaako metsänomistaja kenties parantaa metsiensä monimuotoisuutta METSOn keinoin. Päätöksen kohteen esittämisestä METSOon tekee aina maanomistaja. Vielä esityksen jälkeenkin hän voi muuttaa mielipidettään, jos esimerkiksi korvauskäytäntö ei häntä tyydytä. Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt voivat avustaa metsänomistajaa METSO-tarjouksen teossa. Metsä arvioidaan sen perusteella, millaista puustoista elinympäristöä se edustaa sekä millaisia luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä siinä on. Arvio pohjaa luonnontieteellisiin valintaperusteisiin, ja sen tekee asiantuntija paikan päällä. Jos tarjottu metsä hyväksytään METSO-kohteeksi, valtio korvaa metsänomistajalle kustannukset, joita puuntuotannon tulonmenetyksistä ja luonnonhoidosta aiheutuu. Kaikkia kohteita ei välttämättä hyväksytä METSOohjelmaan. Esimerkiksi normaalit, hyvin hoidetut metsät eivät yleensä ole MET- SO-kohteita. Puutelistalla monia metsätyyppejä Etelä-Suomessa METSO-ohjelmaan halutaan eniten runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, puustoisia soita, lehtoja ja pienvesien lähimetsiä. Myös harjujen paisterinteet sekä metsäluhdat ja tulvametsät sopivat METSOon. Sopivan kohteen ilmaantuessa metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja esittää maanomistajalle, että hakkuiden vaihtoehtona olisi kohteen esittäminen METSOon. Hän tunteen myös METSOn eri toteutusvaihtoehdot ja hän osaa laskea karkean korvausmäärän. Valituista vaihtoehdoista metsänomistaja valitsee itselleen parhaiten sopivan. ESKO LAITINEN KIRJOITTAJA ON METSÄNOMISTAJIEN LIITTO ETELÄ-SUOMEN ALUEJOHTAJA

46