JÄSENLEHTI 2009 TEEMA Maa- ja ympäristöpolitiikka
Oletko ostamassa tai myymässä metsää tai peltoa? Etelä-Suomen Metsätilat LKV on maa- ja metsäkiinteistöjen välitykseen erikoistunut yritys. Metsä- ja maatalouden osaajina tarjoamme käyttöösi ammattitaitoisen, kokeneen ja luotettavan välityspalvelun. Olemme myös osa valtakunnallista metsätilojen välitykseen erikoistunutta metsatilat.fi -ketjua. Mikäli olet myymässä maa- tai metsäkiinteistöä, on asiakasrekisterissämme suuri joukko kiinnostuneita ostajia. Ajankohtaiset tiedot myytävistä kohteista karttoineen, valokuvineen ja taustatietoineen löydät verkkosivuiltamme Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen sekä MTK Uudenmaan ja MTK Hämeen omistama, vuonna 1993 perustettu Family Timber Oy tarjoaa Sinulle turvallisen tavan ostaa ja myydä metsää tai peltoa. Turvallinen metsän ammattilainen välittää www.metsatilat.fi www.mhy.fi/familytimber Ota yhteyttä luottamuksella! Family Timber Finland Oy Mariankatu 8 A 10, 15110 Lahti Puh. 020 413 3720 Sähköp. etela-suomi@mhy.fi
Lukijalle Tämän lehden teema on maa- ja ympäristöpolitiikka. Maa- ja ympäristöpolitiikan sektorilla on tapahtunut viime aikoina paljon ja vauhti jatkuu. Erilaiset maan omistamiseen ja käyttöön liittyvät kysymykset koskettavat läheisesti koko jäsenkuntaamme. Aihepiiri on korostunut liiton työssä parin viime vuoden aikana. Kuntaliitosten myötä myös yhdistyksille tulee uusia haasteita, kun oman kunnan tuttu, maanläheinen toimintatapa menee uusiksi esimerkiksi kaavoituksessa. Tämän lehden liitteenä jaetaan Kasvua-lehti niille jäsenille, jotka asuvat Hämeen TE-keskuksen alueella. Lehdessä 3 paneudutaan maatalouden kehittämiseen alueellamme. Lehti on tehty osana Kasvua Hämeessä -teemaohjelmaa. Toivomme, että viljelijät hyödyntäisivät ahkerasti hankkeen tarjoamat kehittämismahdollisuudet. LEHDEN TOIMITUS Puheenjohtajan tervehdys Maa on meille maaseudun eläjille äärimmäisen tärkeä - ja elinehtomme. Siksi järjestömme edunvalvonnassa oleellisimpien asioiden joukkoon kuuluvat maanomistus ja ympäristöasiat. Maankäyttö on talonpojille taloudellinen mutta myös tunnepohjainen asia. Parhaillaan on menossa useita lakiuudistuksia. Lunastuslain edellytämme muuttuvan siten, että kaikki lunastukset pitää tapahtua käypään hintaan. Sähkölinjakorvauksien osalta olemmekin yksipuolisesti sanoneet irti kohtuuttoman sopimuksen, ja uutta neuvotellaan: johtoalueet pitäisi vain vuokrata määräajaksi eikä tehdä lunastussopimuksia. Myös kaivoslaki on uudistumassa. Meidän pitää järjestönä tässä valmistelussa muistaa, että se on eri laki kuin maa-aineslaki. Maastoliikennelain uudistamiseen meillä ei näytä olevan tarvetta maassamme, vaikka joillakin alueilla liikenne on lisääntymässä. Tämäkin meillä on nyt sopimusvarainen asia, jonka voimme varmasti hoitaa kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. EU:n vesipuitedirektiivin eli vpd: n mukaisia vesienhoitosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia on valmisteltu viimeksi kuluneen puolentoista vuoden ajan yhteistyöryhmissä, ja nyt työ on reilusti yli puolen välin. MT- ja MOliittojen kommentteja ja kritiikkiä on otettu huomioon, kun ympäristökeskukset ovat valmistelleet lopullisia ohjelmia ja suunnitelmia. Parantamisen varaa kuitenkin sisällössä vielä on. Nämä toimenpideohjelmat muuttuvat eläväksi elämäksi metsänomistajan ja viljelijän arjessa. Erityisen huolestuttavaa on se, mistä toimenpiteille aiotaan saada rahoitus. Metsätalouden toimenpiteet ja rahoitus ovat pitkälti kestävän metsätalouden toimintaperiaatteiden mukaisia. Maataloudelle oltiin alkuvaiheessa sysäämässä jos jonkinlaista työtä ja tehtävää, alkaen muun muassa lannanlevityksen luvanvaraisuudesta tai jopa täydellisestä kieltämisestä. Kiitos kaikille edunvalvojille aktiivisuudesta ja valppaudesta sekä sinnikkäästä ja pitkäjänteisestä työstä vpd-työn eri vaiheissa. Valtioneuvosto hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat kuluvan vuoden joulukuussa. Ilmastonmuutos on megaluokan kysymys, johon etsitään vastausta kaikkialla maailmassa. Voimme kuitenkin huokaista helpotuksesta siinä, että tällä kertaa kaikki katseet eivät suuntaudu maatalouteen, jonka osuudeksi kasvihuonekaasupäästöistä on arvioitu vain noin 13 prosenttia. Vähennystä meidän olisi saatava aikaan noin kymmenys, mikä on mahdollista esimerkiksi edistyneellä lannankäsittelyllä, turvemaiden kasvipeitteisyyden lisäämisellä ja kotieläinten ruokinnan muutoksilla. On syytä muistaa, että maatalous, kuten metsätkin, ei ole vain hiilenlähde vaan biomassojen tuotannon kautta etupäässä hiilinielu. Muistuttaisin meitä hämäläisiä, että Itämeren alueen viljelijöiden ympäristöpalkinnon yhteistyökumppaneita Suomessa ovat WWF ja MTK. Tätä kirjoitettaessa kilpailuun ilmoittautuminen on juuri päättynyt, ja monia hyviä palkintoehdokkaita on listalla. Pääpalkintona on 10 000 euroa ja matka palkintojenjakotilaisuuteen Tukholmaan. Kansallinen voittaja saa MTK:lta perheelleen kylpyläviikonlopun ja lomittajan. Toivottavasti meistä moni on ollut mukana. Paras voittakoon! MARKKU LÄNNINKI MTK HÄMEEN PUHEENJOHTAJA
4 MTK Hämeen johtokunta pohdiskeli liiton strategiaa apunaan alkuvuonna 2009 tehty luottamushenkilökysely. Kuvassa etualalla vasemmalta lukien Ilpo Markkola, Jyrki Näsi, Kirsi Parikka ja Aki Kaivola. Taustalla konsultti Kari Ventola, Markku Länninki ja Risto Anttila. KUVA: KARI AIKIO Liitto uudisti STRATEGIANSA Strategia on yleisesti sodankäyntiin liittyvä käsite. MTK-järjestön toiminta on samoin eräänlaista taistelua, jossa taistellaan jäsenkunnan parempien elämän edellytysten puolesta. Selkeiden voittojen ja läpimurtojen saaminen vaatii hyvää suunnittelua ja paljon työtä. MTK Hämeen strategian tarkistus liittyi keskusliitossa aloitettuun työhön keskusliiton strategian ja toimintatapojen uudistamiseksi. Liitossa koettiin tarpeelliseksi päivittää omat toimintamuodot yhtä aikaa keskusliiton kanssa. Tavoitteena oli, että liiton ja keskusliiton toimenpiteet tukevat toisiaan. Luottamushenkilökysely pohjana Liitossa toimintalinjausten tarkistustyö käynnistyi yhdistysten ja liiton luottamushenkilöille suunnatulla internetkyselyllä. Kyselyyn vastasi noin kaksi kolmasosaa yhdistysten luottamushenkilöistä, mikä oli erittäin hyvä tulos. Kyselyssä arvioitiin ensiksi liiton nykyistä toimintaa ja sen onnistumista, sitten kysyttiin, miten liiton toimintaa tulee suunnata jatkossa ja lopuksi käsiteltiin liiton ja MTK-yhdistysten tulevaa rakennetta sekä yhdistysten toimintaa. Liiton toiminnassa parhaiten oli onnistunut tiedotus, erityisesti sähköpostitiedotus sai kiitosta. Myös liiton oma tai liiton järjestämä koulutustoiminta, muun muassa vero- ja tukikoulutus, koettiin onnistuneeksi. Heikoiten liitto oli menestynyt maatalouden tukiin ja markkinoihin liittyvässä edunvalvonnassa. Nämä asiat nousivat myös tulevan toiminnan tärkeimmiksi toiminta-alueiksi. Muiksi keskeisiksi toimintasektoreiksi luottamushenkilöt näkivät tiedotuksen, edunvalvonnan ympäristöasioissa ja yksityisen omistusoikeuden turvaamisen. Liiton ja yhdistysten rakenne tarkastelussa Kyselyyn vastanneet totesivat, että liiton toimialue on nykyisin sopiva. Yhteistyötä tulee kehittää naapurimaakuntien MTK-liittojen sekä Metsänomistajaliiton kanssa. Yhdistysrakenteen osalta vastauksissa oli hajontaa; todettiin, että nykyrakenne on suhteellisen toimiva, mutta toisaalta toivottiin myös yhdistysten yhdistymisiä. Liiton toivottiin olevan mukana voimakkaammin yhdistysten yhteistyön kehittämisessä. Yhteistyötä yrittäjäjärjestön kanssa tulee tiivistää. Vastaajat katsoivat, että metsänomistajat tulee saada nykyistä paremmin MTK yhdistysten jäseniksi. Kyselyn perusteella jatkettiin strategian valmistelua liiton toimistossa ja johtokunnassa. Valmistelutyön vetäjänä toimi agronomi, konsultti Kari Ventola Hattulasta. Työssä sovitettiin liiton strategia samaan aikaan valmisteltuun MTK:n strategiaan. MTK Hämeelle muotoiltiin uusi visio, toiminta-ajatus sekä päämäärät ja keinot päämäärien saavuttamiseksi. Uutta toiminnassa on, että nyt toimitaan entistä selkeämmin osana MTK-järjestöä yhteistyössä keskusliiton kanssa. Esimerkiksi kyselyssäkin kaivattu, maataloustukiin ja markkinoihin liittyvä vaikuttaminen, tapahtuu pääosin keskusliiton toimesta ja liitto tukee tätä työtä mahdollisimman tehokkaasti. Visio Elinkeinomme ovat kannattavia ja arvostettuja. Liitto, yhdistykset ja jäsenet ovat yhdessä merkittävä ja osaava markkina- ja yhteiskuntavaikuttaja alueella. Toiminta-ajatus Etujärjestö MTK:n osana liitto huolehtii jäsentensä taloudellisesta ja sosiaalisesta hyvinvoinnista ja yksityisomaisuuden suojasta sekä edistää maaseutuvarallisuuden kestävää käyttöä ja hoitoa.
5 MTK Hämeen strategian päämäärät 1. Markkinaedunvalvonta Liitto tukee aktiivisesti markkinaedunvalvonnasta vastaavaa keskusliittoa. Keinot: Välitämme keskusliittoon tietoa maakunnan markkina- ja hintatilanteesta Välitämme jäsenistölle ajantasaista informaatiota markkina- ja hintatilanteesta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä ja muutoksista. Pidämme yhteyttä tuotteita jalostavaan teollisuuteen ja kauppaan. Tuemme yhdistysten ja jäsenten tekemää kuluttajatyötä 2. Ympäristö- ja maapolitiikka Liitto turvaa jäsentensä maa- ja metsäomaisuuden yksityisen käyttö- ja omistusoikeuden kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Maaseutu pysyy viihtyisänä asuinympäristönä. Keinot: Teemme yhteistyötä eri viranomaisten ja organisaatioiden kanssa ympäristö- ja maankäyttöasioissa maakunnallisella ja paikallisella tasolla. Vaikutamme yhdessä MTK- ja MO-liittojen kanssa aluetason kysymyksissä. Koulutamme yhdistyksiä ja jäseniä maa- ja ympäristöpolitiikan kysymyksissä. 3. Muu edunvalvonta Liitto parantaa jäsenistön taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia sekä edistää yrittäjyyttä. Keinot: Toimimme yhteistyössä eri viranomaisten ja organisaatioiden kanssa maaseudun elinkeinojen turvaamiseksi, sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseksi ja yrittäjyyden lisäämiseksi maaseudulla. 4. Viestintä Liitolla on tehokas ja luottamusta nauttiva viestintä, josta tiedotusvälineet ovat kiinnostuneita. Viestintä edistää järjestön tavoitteiden saavuttamista ja vahvistaa järjestötyötä. Keinot: Teemme aktiivista ulkoista viestintää eri välineissä. Järjestön ajantasaisella sisäisellä viestinnällä tuemme järjestötyötä. Edistämme järjestön tavoitteiden saavuttamista tehokkaalla, luotettavalla ja ennakoivalla viestinnällä, josta tiedotusvälineet ja jäsenistö ovat kiinnostuneita. 5. Yhdistystoiminnan kehittäminen Liitto toimii siten, että yhdistykset ovat alueellaan vahvoja vaikuttajia, joita kuunnellaan, ja jotka ajavat jäsentensä taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Keinot: Yhdistykset pitävät paikallisiin päättäjiin ja yhteistyökumppaneihin jatkuvasti tiiviisti yhteyttä. Yhdistysten toimintaa ohjaa jämäkkä johtokuntatyöskentely asettamalla selkeät, mitattavat tavoitteet, joiden toteutumista yhdistykset ja liitto seuraavat. Yhdistykset lisäävät yhteistyötään, esim. yhteiset ympäristövastaavat. Yhdistykset oppivat hyviä käytäntöjä toisiltaan. 6. Jäsenyys ja sen hoito Kaikki jäsenet tuotantosuunnasta, toimialasta tai yrityskoosta riippumatta saavat konkreettista hyötyä jäsenyydestä ja haluavat olla järjestön jäseniä. Keinot: Järjestön toiminnan tulokset paikallisella ja valtakunnallisella tasolla hyödyttävät jäsenistöä. Hoidamme jäsenyyttä kuuntelemalla jäsenten toiveita ja vuorovaikutteisesti eri tavoin viestimällä. Aktiivinen uusien jäsenten hankinta on olennainen osa yhdistysten toimintaa. Järjestö kasvattaa myös jäsentensä sosiaalista pääomaa. 7. Nuorten aktivointi Nuoret haluavat olla tiiviisti mukana järjestön toiminnassa ja heistä kasvaa aktiivisia, järjestötyöstä kiinnostuneita jäseniä. Keinot: Toimintamme on nuorten odotusten ja tarpeiden mukaista. Esittelemme järjestön toimintaa alan oppilaitoksissa. Aktivoimme nuoria heitä kiinnostavin tapahtumin ja aktiviteetein. Liittojen yhteinen nuorten asiamies talouden sallimissa rajoissa kokoaikaiseksi 8. Organisaatio ja johtamisjärjestelmä Liitto ja liiton jäsenyhdistykset ovat kiinnostava ja motivoiva yhteisö nykyisille ja uusille jäsenille sekä luottamus- ja toimihenkilöille. Keinot: Tuloksellinen toimintamme paikallisella, maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla tekee järjestöstä kiinnostavan organisaation. Vaikutusvaltaisen organisaatiomme halutut luottamustehtävät tarjoavat kouluttautumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Järjestössämme on kannustava ja avoin työilmapiiri, jossa henkilöillä on mahdollisuus osaamisensa ja uransa kehittämiseen. JUKKA-PEKKA KATAJA KIRJOITTAJA ON MTK HÄMEEN TOIMINNANJOHTAJA
www.vaaksynmylly.fi Myllytuoreet kotimaiset viljatuotteet Vääksyn Mylly Oy Myllytie 3 17200 Vääksy Puh. 03-766 1224
Liiton luottamushenkilöt Valtuuskunnan edustajat Sisko Kivelä Kylätie 137 19740 Liikola 0400 492 948 sisko.kivela@phnet.fi Pekka Lokinperä Umpistentie 23 12100 Oitti 050 336 1342 pekka.lokinpera@elisanet.fi Markku Länninki Raitoontie 409 31110 Matku 040 512 1053 markku.lanninki@mtk.fi Ilkka Säynätjoki Ruolahdentie 347 17800 Kuhmoinen 0500 234 230 ilkka.saynatjoki@pp.inet.fi 7 Valtuuskunnan varaedustajat Timo Aalto Kokintie 85 14700 Hauho 0500 545 928 timo.aalto@armas.fi Petri Lauttia Lauttiantie 94 14300 Renko 050-520 4059 petri.lauttia@suomi24.fi Tauno Leivuori Leivuorentie 27 37600 Valkeakoski 0400 548 554 tauno.leivuori@gmail.com Annamari Torttila Vilkkilänkuja 22 16900 Lammi 0400 661 965 torttila8@hotmail.com Liiton johtokunta Markku Länninki (pj) Raitoontie 409 31110 Matku 040 512 1053 markku.lanninki@mtk.fi Aki Kaivola (varapj) Perinkääntie 594 16900 Lammi 050 543 8588 aki.kaivola@virpi.net Risto Anttila Vanha Härkätie 947 13500 Hämeenlinna 0500 652 411 risto.anttila@virpi.net Mari Klemelä Saartenkuja 220 31630 Minkiö 050 917 3244 mari.klemela@surffi.net Eero Kolila Raittinsaarentie 21 17410 Viitaila 0400 847 834 eero.kolila@pp.inet.fi Mirva Lanssila Rajakalliontie 9 12700 Loppi 0400 225 774 mirva.lanssila@pp.inet.fi Petri Lauttia Lauttiantie 94 14300 Renko 050 520 4059 petri.lauttia@suomi24.fi Ilpo Markkola Suonsaarentie 389 16800 Hämeenkoski 040 526 3919 ilpo.markkola@phnet.fi Heikki Mäkelä Orimattilankatu 77 15680 Lahti 0400 432 880 yli.makela@pp.inet.fi Markku Nieminen Suojärventie 270 19700 Sysmä 0400 131 083 markun@phnet.fi Kirsi Parikka Kurisjärventie 233 37800 Toijala 0400 910 237 kirsi.parikka@geopiste.fi Eero Teppola Viitalantie 145 12100 Oitti 0500 745 439 eero.teppola@elisanet.fi Yhdistysten luottamushenkilöt Yhdistys Puheenjohtaja Puhelin Sähköposti Sihteeri Puhelin Sähköposti Akaa Vesa Liehu 040 500 7281 vesaliehu@gmail.com Kirsi Parikka 0400 910 237 kirsi.parikka@geopiste.fi Asikkala Eero Kolila 0400 847 834 eero.kolila@pp.inet.fi Mikko Metsäkangas 044 545 4269 mikko.metsakangas@phnet.fi Hartola Markku Ihanajärvi 0400 611 786 markku.ihanajarvi@hotmail.com Ismo Palm 0400 902 978 ismo.palm@phnet.fi Hattula-Kalvola Eero Kovero 0400 918 609 eero.kovero@proagria.fi Sari Kujanpää 040 759 0509 sari.kujanpaa@armas.fi Hauho Antti Heinonen 0400 603 345 antti.heinonen@ppf.inet.fi Juha Saloranta 0500 911 405 juha.saloranta@aina.net Hausjärvi Petri Arovuori 0400 870 690 petri.arovuori@kolumbus.fi Olli Pihlflyckt 050 553 9404 op@nic.fi Heinola Matti Marjokorpi 0400 340 228 matti.marjokorpi@phnet.fi Jaana Mattila 050 348 8481 jaana.mattila@luukku.com Hollola Paavo Takala 040 501 0597 paavo.takala@phnet.fi Pirjo Hertsi 050 341 3169 hertsi.pirjo@phnet.fi Hämeenkoski Laura Hämäläinen 0400 978 665 laura.hamalainen@phnet.fi Mikko Roppo 040 522 4908 roppomi@suomi24.fi Hämeenlinna Pertti Toivio 050 569 6008 pertti.toivio@aina.net Mika Kämäri 050 561 3399 kamari@armas.fi Janakkala Juha Jauhiainen 0400 536 378 juha.jauhiainen@armas.fi Janne Pirilä 050 588 0175 janne.pirila@elisanet.fi Kuhmoinen Ilkka Säynätjoki 0500 234 230 ilkka.saynatjoki@pp.inet.fi Jouni Joutsimatka 0500 931 469 jouni.joutsimatka@mbnet.fi Kylmäkoski Juha Vaittinen 0400 834 655 juha.vaittinen@pp2.inet.fi Simo Toivonen 040 562 4197 simo.toivonen@pp.inet.fi Kärkölä Heikki Mörttinen 040 732 7778 heikki.morttinen@saunalahti.fi Jari Vesa 050 330 5639 jarivesa@luukku.com Lahti Erkki Keskitalo 0400 329606 erkki.keskitalo@phnet.fi Vesa Jaakkola 0400 712 618 vesa.jaakkola@luukku.com Lammi Aki Kaivola 050 543 8588 aki.kaivola@virpi.net Hannu Mäkelä 040 594 2924 h.makela@armas.fi Loppi Maria Leino 040 754 2905 maria.leino@phnet.fi Tiina Torniainen 040 352 0950 tiina.torniainen@gmail.com Lounais-Häme Mervi Yrjänä 050 529 8827 mervi.yrjana@surffi.net Mika Hannu 050 347 8380 mikahannu@luukku.com Nastola Merja Suppi 0400 358 015 merja.suppi@phnet.fi Pirjo Hertsi 050 341 3169 hertsi.pirjo@phnet.fi Padasjoki Timo Lempinen 050 303 5798 timo.lempinen@pp.inet.fi Aila Heinäjoki 040 720 5148 aila.heinajoki@pp1.inet.fi Renko Anne Laulajainen 0500 321 689 laulajainen@villisikatarha.fi Kaisa Valaja 040 589 2623 kaisa.valaja@armas.fi Riihimäki Jukka-Pekka Partanen 0400 851 737 jukka-pekka.partanen@kolumbus.fi Tiina Tukiainen 040 591 4278 tiina.tukiainen@kolumbus.fi Sysmä Markku Nieminen 0400 131 083 markun@phnet.fi Helena Mehtälä 044 268 1113 mtksysmasihteeri@gmail.com Sääksmäki Tauno Leivuori 0400 548 554 tauno.leivuori@gmail.com Juha Kalistaja 040 527 5460 juha.kalistaja@luukku.com Tammela Seppo Ali-Lekkala 050 567 5808 seppo.ali-lekkala@suomi24.fi Mika Hannu 050 347 8380 mikahannu@luukku.com Tuulos Janne Näsi 050 561 3557 janne.nasi@armas.fi Marja Pulkki 050 494 7485 marja.pulkki@saunalahti.fi Urjala Pertteli Niemistö 0400 835 880 pertteli.niemisto@pp.inet.fi Simo Toivonen 040 562 4197 simo.toivonen@pp.inet.fi
8 Lomituspalvelujen Sysmän paikallisyksikön puhelinnumerot ovat muuttuneet Uudet numerot: lomituspalvelujohtaja Blomqvist Taina 044 713 4514 lomasihteeri Leppänen Irina 044 713 4515 lomituspalveluohjaaja Pulkkinen Päivi 044 713 4516 lomituspalveluohjaaja Kauppi Piia 044 713 4517 lomituspalveluohjaaja Pesonen Salme 044 713 4518 lomituspalveluohjaaja Rolig Sirkka 044 713 4519 Sysmän kunnan keskuksen numero ja faksinumero säilyvät ennallaan: keskus 03 84 310 fax 03 717 2831
9 MTK Hämeen johtokunta liiton toimitalon terassilla tammikuussa 2009. Henkilöt vasemmalta Kirsi Parikka (Akaa), Eero Teppola (Hausjärvi), Mirva Lanssila (Loppi), Risto Anttila (Hattula-Kalvola), Petri Lauttia (Renko), Mari Klemelä (Lounais-Häme), Eero Kolila (Asikkala), pj. Markku Länninki (Lounais-Häme), varapj. Aki Kaivola (Lammi), Ilpo Markkola (Hämeenkoski), Markku Nieminen (Sysmä) ja Heikki Mäkelä (Lahti). MTK Häme Vanajantie 10 B 13110 Hämeenlinna puh. 020 413 3300 fax. 020 413 3309 www.mtk.fi/hame Henkilökunnan sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@mtk.fi Toimituksen osoite Vanajantie 10 B, 13110 Hämeenlinna Puh. 020 413 3300 etunimi.sukunimi@mtk.fi Toiminnanjohtaja Jukka Pekka Kataja Puh. 020 413 3301 040 557 3681 Aluepäällikkö Kari Aikio Puh. 020 413 3303 040 570 7270 Aluepäällikkö Jyrki Näsi Puh. 020 413 3304 040 574 8742 Päätoimittaja Jukka-Pekka Kataja Toimittaja Kari Aikio Painos 6000 kpl Taitto ja sivunvalmistus BestPress Ay Painatus Forssan Kirjapaino Oy, Forssa, lokakuu 2009 Kannen kuva: Kari Aikio Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Puh. 020 413 3306 040 563 4074 Toimistosihteeri Riitta Kuivasaari Puh. 020 413 3302 040 827 0843 Nuorten asiamies Sanna-Helena Rantala (Häme, Uusimaa) Puh. 040 568 4888
10 Uudistaminen_90 x 130.FH11 Mon Sep 21 08:55:32 2009 Page 1
11 Yhdistysten syyskokoukset 2009 Yhdistys Aika Paikka Akaa 02.12.2009 klo 19:00 Karllundin kivinavetta Asikkala 04.11.2009 klo 19:00, kahvi 18:30 Etelä-Päijänteen OP Hartola 24.11.2009 klo 19:00, kahvi 18:30 Gasthaus Koskenniemi Hattula-Kalvola Hauho 10.11.2009 klo 18:30 Hauhon OP, kerhohuone Hausjärvi 18.11.2009 klo 19:00, kahvi 18:30 Kunnanvirasto Heinola 03.11.2009 klo 10:00 Itä-Häme -talo Hollola 19.11.2009 klo 18:30 Hollolan Hirvi Hämeenkoski 18.11.2009 klo 19:00 Seurakuntatupa Hämeenlinna 09.11.2009 klo 18:30 Hämeenlinnan OP Janakkala 24.11.2009 klo 18:00 Janakkalan OP, Turenki (2. krs) Kuhmoinen 20.11.2009 klo 13:00 Paloasema Kylmäkoski 11.11.2009 klo 19:00 Metsälinnan kartano, Kampparintie 348 Kärkölä 18.11.2009 klo 19:00 Kahvila Tähkä Lahti 25.11.2009 klo 10:00 Ravintola Vanha Herra, Salpaus-kabinetti Lammi 17.11.2009 klo 10:00, kahvi 09:30 Lammin biologinen asema Loppi 02.11.2009 klo 19:00, kahvi 18:30 Puotinkulman Timjami Lounais-Häme 23.11.2009 klo 19:00 Humppilan Kyläpelimanni, Porintie 753 Nastola 27.10.2009 klo 18:30, kahvi 18:00 Kaivolan perinnetila Padasjoki 05.11.2009 klo 18:30 Etelä-Päijänteen OP Renko 02.11.2009 klo 18:30 Kantasäästöpankki, Rengonraitti 18 Riihimäki 19.11.2009 klo 19:00, kahvi 18:30 Rmk OP, 5. krs (Hämeenkadun puolelta) Sysmä 05.11.2009 klo 19:00, kahvi 18:30 Sysmän säästöpankki Sääksmäki 29.10.2009 klo 19:00 Valkeakosken osuuspankki Tammela 19.11.2009 klo 19:00 Susikkaan kylätalo Tuulos 09.11.2009 klo 19:00 Kauppakeskus Tuulosen takkahuone Urjala 11.11.2009 klo 18:00 Metsälinnan kartano, Kampparintie 348 Arviointikeskus maanomistajan edunvalvojana Jo lähes 50 vuotta sitten MTK:ssa nähtiin, että maanomistajat tarvitsevat osaavaa apua kiinteistöasioissa. Perustettiin Arviointikeskus Oy, joka antaa asiantuntijapalveluita oikeudellisissa ja kiinteistöjen arvonmäärityksiin liittyvissä kysymyksissä. Arviointikeskus on MTK:n edunvalvonnan täsmäase, kun maanomistajalla on konkreettinen oikeusjuttu tai kiinteistöarvioinnin tarve. Sen asiakkaina on viljelijöiden ja metsänomistajien lisäksi myös muita yksityisiä maanomistajia, yhtiöitä ja yhteisöjä. Arviointikeskus avustaa maanomistajia koko maan alueella. Sen palveluksessa on auktorisoituja kiinteistöarvioijia ja lakimiehiä. Kiinteistöarvioijat hoitavat tie- ja lunastustoimituksiin, suojelualueiden korvausneuvotteluihin sekä kiinteistöjen arviointiin liittyviä toimeksiantoja. Lakimiehiltä saa apua esimerkiksi lupa-asioihin ja oikeusriitoihin, jotka liittyvät maa- ja vesialueiden omistamiseen ja käyttämiseen tai maatalouden harjoittamiseen. Arviointikeskuksen lakimiehet ja arvioitsijat ovat perehtyneet muun muassa maatilojen arvon arviointiin sekä oikeudellisten asioiden hoitamiseen. He ottavat huomioon erityispiirteet, joita on maatilan arvioinnissa, perinnönjaossa tai osituksessa. Maatalouden sopimusasiat, ympäristöluvat, maa-ainesja kaava-asiat ovat asiakokonaisuuksia, joissa yhtiön lakimiehillä on pitkäaikainen kokemus ja viimeisin tieto. Jäsenalennus MTK:n jäsenille MTK:n jäsen saa 10 prosentin alennuksen tietyistä Arviointikeskuksen palveluista. Alennusta saa ympäristölupa- ja kaava-asioista sekä arviointilausunnoista, kuitenkin alennus on rajattu 500 euroon toimeksiantoa kohti. Sen sijaan käräjäoikeuteen menevissä asioissa tai tie- ja lunastustoimitusten korvausasioissa ei ole katsottu tarvittavan jäsenalennusta. Niissä maanomistaja voi käyttää hyväkseen vakuutusta, joka maksaa kulut omavastuun ylittävältä osin ja lunastaja maksaa edunvalvontakuluina ainakin osan Arviointikeskuksen palkkiosta. Lisää tietoa Arviointikeskuksen palveluista ja yhteystiedot löytyvät internetistä yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.arviointikeskus.fi Aulikki Kiviranta toimitusjohtaja, Maanomistajien arviointikeskus
12 Juha Marttila äänestettiin MTK:n johtokunnan puheenjohtajaksi keväällä 2009. Hän luonnehtii puheenjohtajan olevan järjestön äänitorvi ja keskeinen julkisuuskuvan muodostaja. Moninainen julkisivun takainen työ on vähintään yhtä tärkeä osa puheenjohtajan toimintaa. Puheenjohtaja Juha Marttila painottaa talonpoikaista rehellisyyttä MTK:n toiminnassa. Simolaisena maanviljelijänä hän on itse juurtunut toimintatapaan, jossa sanat ja teot kulkevat yhtä jalkaa. Järjestön rehellisyys niin omille jäsenille kuin muulle yhteiskunnalle on kivijalka, jota Marttila ei salli horjuttaa. - Haluamme antaa maaseudun yrittäjyydestä suoraselkäisen ja reilun kuvan suomalaisille, Juha Marttila tiivistää. Marttilan mukaan tämä koskee niin markkinakysymyksiä, tukipolitiikkaa kuin viestintää kuluttajille. MTK:n pitää olla luotettava. Mutta mitä johtokunnan puheenjohtaja oikeastaan tekee? Nimensä mukaisesti hän johtaa MTK:n keskusliiton johtokuntaa, mutta jäähän siihen kokousten väliin kai jotakin tekemistä osaavalle miehelle, vai mitä Juha Marttila? - MTK:n sidosryhmät ovat laajat ja moninaiset, kirkosta puolustusvoimiin. Puheenjohtajan tärkeä tehtävä on olla sidosryhmätyön nokkamies. Siihen kuuluu suhdetoimintaa, markkinaedunvalvontaa ja kovaa maatalouspoliittista vaikuttamista, Marttila kuvaa. - Luonteeltani olen asiajohtaja. Perehdyn asioihin ja vien niitä eteenpäin sisältöpohjalta. Kun järjestön jäsenillä on erityisiä tarpeita, meillä edunvalvojilla pitää olla kestävät argumentit, joilla perustelemme jäsenten vaatimukset. MTK ei ole lähtökohdiltaan mikään populistinen, kansansuosiota kosiskeleva liike. Sillä on ikää pian sata vuotta ja nyt pitää jo suunnata seuraavalle sataselle. Tämä on pitkäjänteistä hommaa, Juha Marttila selvittää. Mitä tehdä ylijäämäviljalle? Muutama vuosi sitten hämäläisviljelijöiden mitta alkoi täyttyä, kun viljan hinta Puheenjohtaja antaa järjestölle kasvot KUVA: JAANA KANKAANPÄÄ oli pohjalukemissa. Viljan vaihtoehtoisia käyttötapoja selvitettiin ja laadittiin suunnitelmat bioetanolitehtaan rakentamiseksi Hämeeseen. Samalla olisi syntynyt merkittävä määrä rehua alueen kotieläintilojen käytettäväksi. Mutta sitten tuli vuosi 2007, jolloin viljan hinta tuplautui ja maailmanlaajuinen kysyntä suorastaan räjähti. Bioetanolitehtaan tarve näytti väistyvän. Sen jälkeen maailmanlaajuinen talouskriisi romahdutti viljan hinnan parissa vuodessa. Nyt syksyllä 2009 viljamarkkinat kyntävät vielä alamaissa, vaikka maailmantalous osoittaa toipumisen merkkejä ainakin pörssikursseilla mitattuna. MTK:lta odotetaan aktiivisuutta tällaisessa tilanteessa. Yksittäisen viljelijän keinot ovat vähissä, jos varastotilaa ei ole ja viljasadon ostajaa ei löydy. Monella on vielä viimevuotisiakin varastoja. Juha Marttila, mitä nyt voitaisiin tehdä? - Aivan ensiksi on syytä muistaa realiteetit. Maailman kasvava ruuantarve ei ole hävinnyt mihinkään. Tulevaisuuden hintataso on selvästi nykyistä parempi. Rohkaisen myös selvittämään, voisiko Hämeen bioetanolitehtaan rakentaa. Päätuote voi olla kumpi tahansa, joko etanoli tai prosessissa syntyvä rehu, Marttila esittää. MTK on selvittänyt syksyn aikana viljan energiakäytön mahdollisuuksia. Tilanne on jonkin verran ristiriitainen, sillä osa maailmaa kärsii ruokapulasta. Kuitenkaan ei ole löytynyt toimivaa tapaa, kuinka ylijäämäviljalla voitaisiin ruokkia vaikkapa afrikkalaisia. Tilanne on sama kuin puulla, jolle ei tunnu juuri nyt löytyvän ostajaa. Energiakäyttö voi olla fiksu mahdollisuus, jos toinen vaihtoehto tarkoittaa raaka-aineen mädäntymistä metsiin ja pelloille. - Uskon että maastamme löytyy poliittista tahtoa viljatilojen ongelmien ratkaisemiseen. Esimerkiksi investointitukien tyyppisillä toimilla voidaan reagoida hyvinkin nopeasti ja edistää viljan vaihtoehtoisia käyttötapoja. Ja entäpä armeija, sehän voisi parantaa huoltovarmuutta ajamalla kotimaisella biopolttoaineella, Juha Marttila visioi. - Tilojen välinen rehuviljan kauppa on nyt erityisen kannatettavaa. Mielestäni valkuaiskasvien kuten rypsin viljelyä on
lisättävä. Se olisi tärkeää myös valkuaisrehun omavaraisuuden kannalta. Mutta laatuviljan tuottajia tarvitaan jatkossakin, sillä eivät ihmiset syömistä lopeta, Marttila korostaa. Kotieläinsektorin rakennekehitys jatkuu Tukialueraja vaikuttaa varsinkin nautakarjatalouden keskittymiseen maamme pohjoisempiin osiin. MTK:n yhtenäisyyden kannalta hankalimmat kysymykset ovat liittyneet tähän rajaan, kun jäsenten edut ovat olleet ristiriitaisia ja jaettavaa on ollut niukasti. Myös tukialueiden sisällä rakennekehitys on johtamassa alueelliseen keskittymiseen. Sekä etelässä että pohjoisessa pääsuunta on idästä länteen. - Kotieläintuotannon keskittymiskehitys on rajua ja kehitys näyttää jatkuvan. Kehitysmalli on nyt tämä, mutta jossakin vaiheessa tulevat vastaan muun muassa ympäristöön liittyvät haasteet, Marttila ennustaa. Toisaalta olemme kymmeniä vuosia jäljessä Ruotsin kehitystä. Siellä tilakoon kasvu alkoi toden teolla jo 1950-luvulla. Viime vuosien kansainvälistyminen on pakottanut Suomen maatalouden ennätyksellisen nopeaan rakennemuutokseen. Tärkeä kysymys on, jaksetaanko tiloilla, vaikka muutos muutoin onnistuisi. Hajautettu, pienten yksiköiden tuotantomalli on osoittanut vahvuutensa aikojen saatossa. Tuotannon riskit kasvavat samassa tahdissa tilakoon kanssa. Kuitenkin esimerkiksi nautakarjatilojen kehityssuunta luotiin jo 1970-luvulla, voivuorten aikana. Houkutukset tuotannon lopettamiseen ovat olleet ajoittain suuret, joten on syntynyt isoja alueita, joilta nautoja ei juuri löydy. Marttila sanookin, että on luotu negatiivisen kehityksen kierre, joka jatkuu yhä. MTK on vaatinut tukineuvotteluissa kannustimia eteläisen Suomen kotieläintuotantoon. CAP-terveystarkastuksessa saatiinkin parannuksia Etelä-Suomen tukitasoihin ja lähivuosina pystytään kaventamaan pohjoisen ja etelän tukieroa maidon ja naudanlihan tuotannossa. Kansallisen tuen neuvotteluissa isoille sika- ja siipikarjatiloille sovittiin maksettavan vain eteläisen AB-tukialueen mukainen tuki koko maassa, myös pohjoisella C-alueella. Lääkkeitä maidon hintakriisiin Suomen maitomarkkinat ovat laahanneet muun Euroopan jäljessä noin vuoden viiveellä. Kun manner-euroopassa hinnat nousivat, Suomi tuli perässä vuoden verran, mutta silloin muiden maiden hinnat alkoivat jo laskea. - Euroopan maitokriisi on syvä. Kriisin aallonpohja osui kevääseen 2009. Kysymys kuuluu, tuleeko kriisi jälleen vuoden viiveellä myös tänne. Talven mittaan etsimme tukipoliittisia ja rahoitusta tukevia keinoja, joilla haluamme estää kriisin rantautumisen, Juha Marttila sanoo. Maitomarkkinoiden toimijoille Marttilan viesti on, että kiivain markkinaosuustaistelu kannattaa jättää myöhempään aikaan. Maitoalalla on riittävästi haasteita muutenkin. Odotettavissa pitkäjänteisempää tukipolitiikkaa Etelä-Suomen pinta-alatuet ovat muuttuneet paljon suhteessa kotieläintukiin viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämä on tarkoittanut vaikeuksia tiloille, joilla on paljon eläimiä, mutta vähän peltoa. Toisaalta kasvinviljelytilojen maanhankinta on vaikeutunut, koska tuet pyrkivät pääomittumaan pellon hintaan. - Uusimmalla tukipolitiikalla on saatu Juha Marttila liiton kokouksessa 2008. KUVA: KARI AIKIO Juha Marttila MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilalla on maitotila Simossa, Perämeren pohjukassa sijaitsevassa lounaisen Lapin kunnassa. Perheeseen kuuluu Tornion talousjohtajana työskentelevä Vivi-vaimo ja lapset Juho (13) ja Aino (12). Marttila kertoo tilalla olevan 80 lypsylehmää, peltoa 80 hehtaaria ja kasvullista metsää runsaat 100 hehtaaria. Lisäksi hyvää hillasuota. Nyt 42-vuotias Juha Marttila lähti kotikonnuiltaan vuonna 1986, kun maa- ja metsätieteen opinnot veivät Helsinkiin. Samalla reissulla mies teki muun muassa tutkimustyötä EUjäsenyyden vaikutuksista maatalouteen. Paluukuormaan 14 vuoden kuluttua pakattiin vaimo, pari lasta ja maa- ja metsätieteen tohtorin paperit. Ennen MTK:n puheenjohtajuutta Marttila on ansioitunut myös kunnallispolitiikassa ja neuvontajärjestö ProAgria Lapin hallituksessa. 13 hieman loivennettua maatilojen haasteita. EU-maiden yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksessa luotiin jonkin verran kannustimia Etelä-Suomeen, Juha Marttila kertoo. - Käydyt tukineuvottelut ovat olleet erittäin vaikeita. MTK on pannut neuvotteluihin paljon paukkuja. Etelä-Suomen 141-tuen neuvottelut olivat haastavat, mutta tukikauden päättyessä vuonna 2013 on odotettavissa erityisen haastavia tukineuvotteluita, Marttila arvelee. Puheenjohtajan mukaan Suomen vaikeaa tilannetta on alettu ymmärtää EUkomissiossa. Sekin halua, että tukipolitiikassa päästäisiin pysyvämpään tulokseen. Muutaman vuoden välein toistuvat työläät selvitykset eivät ole edes komission edun mukaisia. Kuntarakenne ja aluehallinto uusiksi Suomessa oli noin 450 kuntaa vielä muutama vuosi sitten. Nyt luku on pudonnut sadalla ja määrä karsiutuu yhä. Myös valtio on pannut aluehallintoaan uusiksi; parhaillaan ovat yhdistymässä elinkeinoviranomaisten ja ympäristöviranomaisten alueelliset toiminnot. - Kuntarakenneuudistus vaikuttaa järjestössä eniten paikallisyhdistyksiin, mutta aluehallinnon uudistus eniten liittoihin. Kummassakin vastinparit menevät osittain uusiksi. On tärkeää olla mukana nyt, kun uudet kunnat ja alueviranomaiset paaluttavat toimintojaan, puheenjohtaja Marttila sanoo. Esimerkkinä Marttila mainitsee MTK-yhdistyksen yhteistyön kunnan viranhaltijoiden kanssa. Mikäli yhden suurkunnan alueella on monta tuottajayhdistystä, mistä kunta tietää, minkä tai kenen kanssa pitää asioida? Ei mistään, jolleivät yhdistykset sitä itse sovi ja myös tiedota kunnalle. - Mutta yhdistysten yhdistymistä en kiirehdi. MTK on usein hyvin tärkeä lähiyhteisö. Jos yhdistys on voimissaan, sitä ei kannata rikkoa. Mikäli alueen kunnat yhdistyvät, niin yhteistyötä kyllä tarvitaan aivan korostetusti, Juha Marttila muotoilee. Valtion aluehallinto saa jatkossa näkyvämmän roolin alueiden kehittämisessä. MTK-liittoja Marttila neuvoo olemaan tarkkana, vaikkei uudistus sisälläkään erityisiä uhkia. Neuvottelukuntien ja ohjausryhmien paikat jaetaan nyt ja mikäli mukaan ei pyydetä, kannattaa oma-aloitteisesti tarjoutua. KARI AIKIO KIRJOITTAJA ON MTK HÄMEEN ALUEPÄÄLLIKKÖ
14 Meijerikatu 4, PL 148 13101 HÄMEENLINNA Puh. (03) 65 751 osuuskunta@hmlosuusmeijeri.fi www.hmlosuusmeijeri.fi
15
16 vuoden varrelta tapahtumia vuoden varrelta tapahtum KUVAAJA: PÄIVI MERONEN Lounais-Hämeen MTK-yhdistyksen helmikuisilla Peltotreffeillä kävi noin 600 vierasta. Kuvassa Heikki Levomäki ProAgria Hämeestä ja MTK Hämeen aluepäällikkö Kari Aikio. Liiton kevätkokouksen yhteydessä pidettiin Kasvua Hämeessä -seminaari Lahden Sibelius-talolla. Etummaisina kahvia ottamassa Marja Pulkki ja Janne Näsi Tuuloksesta. Järjestön peruskurssit järjestetään nykyisin maakunnissa. Tälle kurssille osallistui nuoria tuottajia MTK Hämeen alueelta. Seisomassa Tapani Laukkanen MTK-järjestökoulutuksesta. KUVAAJA: KARI AIKIO KUVAAJA: KARI AIKIO KUVAAJA: KARI AIKIO KUVAAJA: SANNA-HELENA RANTALA Kasvua Hämeessä -teemaohjelma ja liitto kutsuivat kuntavaaliehdokkaita kertomaan, millä tavoin he aikovat vaikuttaa suomalaisen ruuan ja maaseudun hyväksi. Tilaisuuden juonsi MTK:n ruokakulttuuriasiamies Jaakko Nuutila (toinen oik.). Hämäläisten ja pirkanmaalaisten yhteinen laskettelutapahtuma Sappeessa keräsi kaikenikäisiä reippaita osallistujia. Samantyyppistä toimintaa järjestetään jatkossakin. vuoden varrelta tapahtumia vuoden varrelta tapahtum
ia vuoden varrelta tapahtumia vuoden varrelta tapaht 17 Aina oppii uutta kun on poissa kotoa. Liiton johtokunta vieraili K-ryhmän koetilalla Hauholla kokoustamassa. Samalla tutustuttiin muun muassa viljaerien analysointimenetelmiin. Vasemmalta Mirva Lanssila, Eero Teppola ja Ilpo Markkola. KUVAAJA: KARI AIKIO Eteläisten MTK-liittojen nuoret suuntasivat keväällä opintomatkalle Irlantiin. Tässä ollaan Locken viskitislaamolla. KUVAAJA: SANNA-HELENA RANTALA KUVAAJA: KARI AIKIO Olimme mukana järjestämässä Härkätien Juhla -lähiruokatapahtumaa Hämeenlinnan keskustassa. Hattulalainen Ullan Luomutila toi paikalle hittituotteensa, aamullavarhaisella kerätyt marjat ja vihannekset. Kolme kesäkurpitsaa sai mukaansa parilla eurolla. KUVAAJA: KARI AIKIO Ympäristöpäivät Lammin biologisella asemalla. Jorma Pelto-Huikko, Tuija Nummela ja Jukka-Pekka Kataja seuraavat Markku Tornbergin maa- ja ympäristöpoliittista ajankohtaiskatsausta. Yhdistysten välinen sählyturnaus pelattiin Hämeenkoskella. Kuvassa oleva Forssan joukkue FC Toosa sijoittui toiseksi. ia vuoden varrelta tapahtumia vuoden varrelta tapaht
Maa- ja ympäristöpolitiikka on ensisijaisen tärkeä vaikut- tamiskohde. Maaseutunuori Mikko Roppo pyrkii MTK:n johtokuntaan Maaseutunuorten syysparlamentti valitsee maaseutunuorten edustajan MTK:n johtokuntaan marraskuussa. Eteläisten MTK-liittojen nuorten valitsema yhteinen ehdokas on Mikko Roppo Hämeenkoskelta. 29-vuotias agrologi Mikko Roppo on viljellyt kasvinviljelytilaa Hämeenkoskella kaksi vuotta. Tila on vanha sukutila ja se on erikoistunut tuottamaan kylvösiementä. Lisäksi metsätalous on tärkeä tuotannonhaara. Mikolla on myös laaja työkokemus niin myyntitehtävistä maatalouskaupan alalta, maatalouslomittajan töistä sekä metsä- ja koneurakoinnista. Järjestön kautta voi vaikuttaa Suomalainen maaseutu pysyy elävänä vain, jos siellä on toimivaa maata- loutta. MTK:ssa ja maaseutunuorissa toimiminen on kuulunut Mikon vapaa-aikaan viime vuosina. Hän on ollut MTK Hämeenkosken johtokunnassa vuodesta 2008 ja nyt hän toimii yhdistyksen sihteerinä ja jäsensihteerinä. Mikko edustaa Hämettä eteläisten MTK-liittojen yhteisessä nuorten valiokunnassa. Suomalaisen perusmaatalouden, yksityisen omistusoikeuden ja niiden pysyvyyden puolustaminen on Mikko Ropolle tärkeää. Hänen mukaansa pysyvyys voidaan turvata vain niin, että suomalainen maatalouselinkeino on kannattavaa. - Suomalaisen maatalouden ongelmia ei ratkaista liiallisella erikoistumisella ja pikkupuuhastelulla. Suomalainen maaseutu pysyy elävänä vain, jos siellä on toimivaa maataloutta, Mikko toteaa. Mikko Ropon mielestä MTK:lla on paljon työnsarkaa monessa asiassa. Esimerkiksi ympäristö- ja maapolitiikka on ensisijaisen tärkeä vaikuttamisen kohde. Asioihin on puututtava jo valmisteluvaiheessa, sillä silloin voidaan vaikuttaa paljon lopputulokseen. Ympäröivä yhteiskunta ja sen kasvu asettavat paljon haasteita ja voivat vaikeuttaa maatalousyrittämistä. MTK muuttuu, perustehtävä pysyy MTK on järjestönä käynyt läpi melkoisen muutoksen samalla, kun maatalouden rakennekehitys on edennyt. Prosessi jatkuu edelleen siitä huolimatta, haluaako suomalainen viljelijä sitä vai ei. Haasteita ovat myös jäsenistön ikääntyminen ja väheneminen sekä suurten tilojen jättäytyminen järjestön ulkopuolelle. - Kymmenen vuoden kuluttua MTK on edelleen voimissaan, vaikka senkin rakenne muuttuu pikkuhiljaa, Mikko Roppo toteaa. - Jäsenmäärä ehkä laskee nykyisestä, mutta aktiivisella kampanjoinnilla ja hyvillä jäseneduilla saadaan mukaan suuri määrä metsänomistajajäseniä, hän jatkaa. Mikon mukaan kymmenen vuoden kuluttua MTK:ssa on myös liittoja ja yhdistyksiä nykyistä vähemmän, mutta yhdistysten toiminta on vireää, sillä osallistuvaa väkeä on enemmän suurelta alueelta. Hänen mukaansa nuorten toiminta on silloin edelleen aktiivista. - MTK:n perustehtävä, maaseudun yrittäjien valtakunnallinen edunvalvonta, on kuitenkin edelleen tärkeintä, Mikko Roppo linjaa lopuksi. SANNA HELENA-RANTALA KIRJOITTAJA ON MAASEUTUNUORTEN ASIAMIES
21 Kierrättämällä vähennät merkittävästi jätteen syntyä, säästät luontoa ja energiaa. Ota selvää: www.kuusakoski.fi tai kysy lisää 0800 30880 Onko jälkee vai ei? Kierrätämme metalliromut, akut, autot, renkaat, kuluttajien sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä rakennusjätteet. Lisäksi tarjoamme rakennusten purkupalvelut. Kierrätä! Kuusakosken jäljiltä maailma on vihreämpi!
22 Ympäristö on maaseudun sydän - maanomistaja sen asiantuntevin hoitaja MTK:n jäsenten elinkeinot nojaavat luonnonvarojen hyödyntämiseen. Taloustieteen mukaan hyödykkeiden tuottamiseen tarvitaan kolmea tuotannontekijää, jotka ovat työ, luonnonvarat ja pääoma. Juuri tuottajalle luonnonvarojen kestävä käyttö onkin tärkeämpää kuin muille. Ympäristötietoisuus on maailmanlaajuisesti nouseva trendi. Samalla kun ympäristön huomioon ottaminen lisää maaseudun yrityksen velvoitteita, se luo myös mahdollisuuksia. Hyvänä esimerkkinä on maaseutumatkailu, jonka valttikortti on puhdas ja rauhallinen maalaismaisema. Samassa ympäristössä viihtyvät viljelykasvit ja kotieläimet. Ympäristön säästäminen rinnastetaan usein kestävään kehitykseen. Mutta määritelmän mukaan kestävään kehitykseen kuuluu paljon muutakin. Kestävä kehitys on myös sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Toisin sanoen ihmisten on voitava harjoittaa elinkeinojaan, harrastaa ja hieman nauttiakin elämästään. Kestävä kehitys ei siis ole sitä, että pannaan stoppi luonnonvarojen käytölle, sillä silloin kestävän kehityksen kolmijalka kaatuisi kahden jalan katketessa. Ei ole tarkoituksenmukaista mennä äärilaidasta toiseen. Kuvaannollisesti voidaan sanoa, että moottoritien ja neulaspolun väliin jää vaihtoehtoja. Omistaa saa, mutta saako käyttää? MTK on kautta aikojen puolustanut yksityisen omistusoikeuden vapautta. Takavuosikymmeninä omistamisen oikeutta uhkasi sosialisointi esimerkiksi suojeluperusteilla. Nykyään omistusoikeus ei niinkään ole vaakalaudalla, mutta uhat ovat samantasoisia: mitä hyötyä on maan omistamisesta, jollei omaisuut- Hämeenkoskelainen Ilpo Markkola luotsaa eteläisten MTK-liittojen ympäristövaliokuntaa ja on jäsen MTK-keskusliiton ympäristövaliokunnassa. Markkola muistuttaa, kuinka koko hämäläinen maisema on maanviljelyksen muovaama. Ilman maanviljelijöiden työtä maisema kasvaisi umpeen rantamaisemista alkaen. KUVA: KARI AIKIO taan voi käyttää? Kunnissa mennään helposti siitä, missä aita on matalin. Esimerkiksi voidaan nostaa erilaiset maataloustoiminnan rajoitukset pohjavesialueilla. Ylempi viranomainen, kuten alueellinen ympäristökeskus, saattaa ohjeistuksessaan sanoa vaikka näin: pääsääntöisesti lietelantaa ei tulisi levittää pohjavesialueelle. Ympäristökeskuksen ajatuksena on tällöin jättää kunnalle tilanteen mukainen harkintavara. Esimerkiksi heikosti vettä läpäisevällä paikalla lietteen levitys voitaisiin sallia. Mutta kunnan virkamiehen näkökulmasta on selkeintä ja helpointa, kun lannan levitys pohjavesialueelle kielletään kokonaan. Ympäristökeskuksen ei tulisi muuttuukin ehkä kunnan ympäristömääräyksissä ehdottomaan kieltomuotoon ei saa. Maanomistajalla paras paikallistuntemus Maanomistaja tuntee tiluksensa paremmin kuin kukaan muu. Siksi mahdolliset viljelyn tai muun toiminnan suunnitellut rajoitukset tai suojelutoimet kannattaa käydä läpi maanomistajan kanssa. Maanomistaja tuntee maalajien vaihdokset, veden keväisen seisomisen pelloilla tai minkä tahansa muun paikallisen olosuhteen. Hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä on suojavyöhykkeiden ja monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen. Ensin tehdään selvitystyötä yhteistyössä tuottajajärjestön ja ympäristökeskuksen välillä. Sitten maasto kartoitetaan yhdessä maanomistajien kanssa. Näin ravinteita pidättävät suojavyöhykkeet ja kosteikot saadaan perustettua sekä ympäristön että maanomistajan kannalta parhaisiin paikkoihin. Viranomaistavoitteet onnistuvat ja Maa- ja ympäristöpolitiikka maanomistajat ovat tyytyväisiä. Utopiaako? Ei, vaan toteutunutta hämäläistä yhteistyötä, josta kerrotaan Auli Hirvosen ja Paula Salomäen artikkelissa viereisellä sivulla. Jokamiehenoikeudet ja maanomistajan oikeudet Suomessa on ainutlaatuiset jokamiehenoikeudet. Hyvin harvassa maassa saa vapaasti liikkua, leiriytyä tai kalastaa yksityisen mailla. Jokamiehenoikeudet ovat hyvä asia, jos ne mahdollistavat edes jonkinlaisen luontoyhteyden luonnosta muutoin vieraantuneille. Yleistä on myös jokamiehenoikeuksien väärinkäyttö, joten maanomistajan on syytä tuntea jokamiehenoikeudet ja omat oikeutensa. MTK:n maankäyttöjohtaja Markku Tornberg käsittelee jokamiehenoikeuksia lehden sivulla 35. Vesiensuojelun vuosi 2009 MTK Häme on tehnyt hartiavoimin töitä koko muun järjestön kanssa antaessaan lausuntoja vesienhoitosuunnitelmista. Nämä vesiensuojelua ohjaavat asiakirjat ovat tulosta vesipuitedirektiivin toimeenpanosta. Vaikuttaminen on hyvin tärkeää kahdesta syystä. Ensinnä käytännön vesiensuojelutoimet maa- ja metsätaloudessa on saatava toimiviksi ja kohdistettava oikein, sinne missä vaikutuksia voidaan odottaa. Toiseksi suojeluun on löydyttävä rahoitus. Liitto on ollut vahvasti mukana Vesijärven suojeluhankkeessa Päijät-Hämeessä. Nyt syksyllä 2009 vastaavantyyppinen toiminta on käynnistymässä Kanta-Hämeen puolella Vanajaveden tilan parantamiseksi. KARI AIKIO KIRJOITTAJA ON MTK HÄMEEN ALUEPÄÄLLIKKÖ
23 Perusta kosteikko! Häränsilmänojaston ongelma on paha uomaeroosio. Se johtuu pääosin hienoa hietaa ja hiesua olevasta maaperästä, joka lähtee herkästi liikkeelle veden vaikutuksesta, kertoo Tommolan tilan isäntä Timo Suomela. Kosteikkoon kertynyt liete on poistettava, kun se uhkaa lähteä liikkeelle tulvavesien myötä tai kosteikon syvä osa on niin mataloitunut, ettei veden virtaama enää hidastu. Kosteikon kunnostaminen tehdään vähäisen virtaaman aikana talvella tai muuna kuivana aikana. Avoimuus lisää riistalintujen viihtyvyyttä, joten kannattaa poistaa yksittäisiä korkeita puita sekä liiallista kasvillisuutta. Paras kasvillisuuden hoitoaika on loppukesä, raivausta voidaan tehdä myös jäätyneen maan aikaan. Kaikki raivaus- ja niittojätteet viedään alueelta pois, jotta ravinteita poistuu myös sitä kautta. Monivaikutteinen kosteikko edistää vesiensuojelua, mutta tuottaa muitakin ympäristöhyötyjä. Kosteikko myös ehkäisee tulvia, varastoi kasteluvettä ja voipa sellaisella edistää riista- ja kalatalouttakin. Lisäksi kosteikot parantavat maisemaa. Maatalouden monivaikutteinen kosteikko on maatalousalueille perustettu tai syntynyt vesistön tai muun vesialueen osa, joka on lähes aina osittain veden peitossa ja jatkuvasti jonkin verran kostea. Patoamalla tai kaivamalla perustettuun kosteikkoon kuuluu allasosan lisäksi kasvillisuuden peittämää matalan veden aluetta. Se voi myös olla tulvaniitty tai -metsä tai mutkaiseksi ennallistettu uoma tulvatasanteineen. Kosteikon hoidossa on tärkeää, että ylläpidetään monipuolisuutta. Ravinteita vähentävät prosessit toimivat parhaiten kosteikossa, jossa on eri syvyisiä vesialueita, monilajista, vaihtelevan kokoista kasvillisuutta, paljon reuna-aluetta, penkereitä ja harjanteita sekä saaria. Tärkeää on, että vesi viipyy tarpeeksi kauan kosteikossa ja leviää mahdollisimman tasaisesti kasvillisuuden joukkoon. Myös kosteikon syvä osa on tärkeä, sillä se hidastaa veden virtaamaa ja kerää kiintoainetta. Talkoohenkeä ja säätiön apua Asikkalan Hillilän kylän yhteiset pellavanliotuspalstat toimivat nykyisin kos- teikkona ravinteiden ja kiintoaineksen pidättäjinä. Kosteikko perustettiin vuonna 2002. Häränsilmän ojan kunnostushanke on osa Vesijärven valuma-alueen kunnostusta, joka alkoi paikallisen kylätoimikunnan aloitteesta vuonna 1997. Suunnitelman laati tuolloin Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen asiantuntija. Häränsilmän ojan varrelle on rakennettu kolme kosteikkoa ja muutama laskeutusallas. Tällainen ketjumalli vähentää parhaiten ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumista. Paikalliset maanviljelijät käyttivät omia koneitaan ja työvoimaansa siinä määrin tehokkaasti, että kosteikkojen rakentamiskustannukset jäivät murtoosaan siitä, mitä ne olisivat rahtityönä kustantaneet. Myös parin vuoden takaiset kunnostustyöt; maa-aineksen ja kasvimassan poistaminen sekä padon korjaaminen on toteutettu pääosin talkoilla. Nykyisessä Vesijärvisäätiön Vesijärvi-ohjelmassa on kartoitettu muun muassa vanhojen laskeutusaltaiden ja kosteikkojen kuntoa sekä luonnon monimuotoisuutta. Järven osavaluma-alueita tullaan kunnostamaan ohjelmallisesti. Lähinnä seuraavia kunnostuskohteita ovat Häränsilmänojan lisäksi Virojoki ja Myllyojan suu. Vesijärvi-ohjelmassa ovat mukana muun muassa Hämeen TE-keskus, ProAgria Häme ry, MTK Häme ry ja Hämeen ympäristökeskus. Hoidon rahoitus ja oleellisimmat tukiehdot Monivaikutteisten kosteikkojen hoitoa rahoitetaan ympäristötuen erityistuella. Tukea voivat hakea ympäristötukeen sitoutuneet viljelijät. Myös rekisteröidyt yhdistykset voivat hakea tukea kosteikkojen hoitoon sekä perustamiseen. Tukimuotoja - Monivaikutteisten kosteikon hoito - Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen - Ei-tuotannollinen investointituki kosteikon perustamiseen - Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito (kosteikon reunoille) AULI HIRVONEN JA PAULA SALOMÄKI KIRJOITTAJAT OVAT MAISEMA- SUUNNITTELIJOITA PROAGRIA HÄMEESSÄ Tukiehtoja - sopimusala vähintään 0,3 ha, voi koostua osista, joiden vähimmäiskoko 0,05 ha - yläpuolisen valuma-alueen maankäytöstä 20 % peltoa ja pinta-ala 0,5-1 % valuma-alueen pinta-alasta Maa- ja ympäristöpolitiikka
24 Hattulan-Kalvolan MTK-yhdistyksen ympäristöasiamies Risto Anttila pitää erityisen tärkeänä kaavoitukseen vaikuttamista. Kaavoituksella mahdollistetaan maanomistajan oikeus hyödyntää omistamaansa maata. Kun maanomistajalla on ympäristöasioihin liittyvä pulma, lähin ja usein paras apu löytyy omasta MTK-yhdistyksestä. Yhdistyksen oma ympäristöasiamies tuntee paikalliset päättäjät ja olosuhteet. Lisäksi päättäjien joukossa on paljon MTK-laisia, joiden kautta voi vaikuttaa myös suoraan. Ympäristöasiamies on paikallinen asiantuntija Mikäli ympäristönsuojelun ja kaavoituksen käytännöistä päätettäisiin vain pääkaupungissa tai Brysselissä, se olisi kuin yhden koon vaate: mahtuu jokaisen päälle, muttei istu kunnolla kenellekään. MTK:n ympäristöasiamiehen tärkeä rooli on seurata, mitä kunnan maa- ja ympäristöpolitiikassa on tapahtumassa ja sopiiko se paikallisiin olosuhteisiin. Useimmiten ympäristöpolitiikan muutospaineet tulevat ylempää ympäristöhallinnosta. Jotkut asiat ovat toimeenpantavia suoria määräyksiä, jotkut vain ohjeita ja suosituksia. Hereillä oleva ympäristöasiamies huomaa, mikäli kunta tekeekin suosituksesta ehdottoman määräyksen. Esimerkiksi voidaan ottaa nitraattidirektiivistä löytyvä määräys, että syksyllä levitetty lanta on mullattava vuorokauden kuluessa. Lisäksi nitraattidirektiivi suosittelee, että multaus voitaisiin mieluusti tehdä neljän tunnin sisällä. Käytännön työssä näin nopea multaus on miltei mahdotonta ja ympäristön hyödytkin olisivat vähäisiä. Siksi kunnan ei pidä muuttaa suositusta määräykseksi ja vaatia multausta neljässä tunnissa. Käytännön miehiä tarvitaan Maa- ja ympäristöpolitiikka Hattulalainen Risto Anttila on toiminut ympäristöasiamiehenä yli 10 vuotta. Yhdistyksen johtokuntakokemusta alkaa olla neljännesvuosisata täynnä ja liiton johtokunnassa Anttila on vaikuttanut vuodesta 2006 alkaen. Kunnassa hän on mieltänyt kaavoitukseen vaikuttamisen erityisen tärkeäksi. - Kaavoituksen seuranta kannattaa. Kaavoilla vaikutetaan ratkaisevasti maaja metsätalouteen, sillä kaavassa määrätään mihin maa-aluetta yleensä voi käyttää, Risto Anttila valottaa. Anttilan kotikunta Hattula tekee paljon hallinnollista yhteistyötä suuren naapurinsa Hämeenlinnan kanssa. Muun muassa alueellinen ympäristölautakunta on yhteinen, mutta käytännössä Hämeenlinna-vetoinen. - Kaupunkipainotteisiin ympäristölautakuntiin ei välttämättä saada riittävää maalaisedustusta. Lautakunnista voi putkahtaa erikoisia määräyksiä, jollei asioihin vaikuteta etukäteen. Päätösten toteaminen jälkikäteen ei riitä, Anttila painottaa. Pienehköissä maaseutukunnissa maa- ja metsätalouden merkitys kuntataloudelle on merkittävä. Lähtökohtaisesti niissä ymmärretään maaseudun tarpeet melko hyvin, onhan päättävissä elimissä mukana myös tuottajia enemmän kuin kaupunkikunnissa. Maanviljelijä ja Urjalan MTK-yhdistyksen johtokuntalainen Simo Vehmaa allekirjoittaa tämän. - Pääsin ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettuna suoraan rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtajaksi. Täällä ajateltiin, että lautakunnassa tarvitaan ymmärrystä etenkin maa- ja metsätaloudesta, Simo Vehmaa kertoo.