Geologinen tutkimuslaito s

S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I TVL :n Oulun piirin länsiosass a Geologinen tutkimuslaito s 1974 Esko Iisalo

Sisällysluettel o Osa I I Sivu 115 Karttalahti 3324 Salahmi " 119 Karttalehti 3413 Pyhdnt d " 131 Karttalehti 3414 Kestil ä " 137 Karttalehti 3423 Utajärvi " 148 Karttalehti 34211 Sanginkyl a " 163 KarttnIehti 3513 Kipin d 138 Karttalehti 3 514 Pudas järvi " 200 Karttalehti 3523 Kuukasjärv i " 205 Karttalehti 34"1-2 Puolank a " 212 Karttalehti 3531 Jonku " 221 Karttalehti 3532 Iinattijdrvi " 228 Karttalehti 3541 Rytinki 240 Karttalehti 3542 SimojKrvi Liite Yhteenveto massamddrjstd

-115 - SALAN1I 3324 Karttalehti 3324 02 Pilpanperä Muodostuma 1, Häntämäk i Lajittunut lievemuodostuma, joka on kerrostunut huuhtoutunee n moreenimuodostuman eteläpuolelle. Aines on hiekkaa. Kerros - paksuus on 1,5-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 90 000 n 3. Moreenimuodostuman pinnalla on 1-2 m :n vahvuine n kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Karttalehti 3324 03 Maaralanpe_rä Muodostuma 1, Pienimäk i Muodostuma käsittää hajallaan olevia rantakerr.ostumia, jotk a sijaitsevat huuhtoutuneen kallio - moreenimäen juurella. Aines on pääosaltaan hksr :a. Soravaltaista ja A--luokan ainest a esiintyy ylärinteillä ; uloin lieveosa on hiekkavaltaista aines - ta. Kerrospaksuus on 2-4 m. Mu.odostum_an pohjatasona ovat kal - lio, moreeni ja pohjavesi. Pinta-ala on 47 ha. Aines on pää-- luokkaa C. Aineksen käyttöä haittaavat paikoin ylisuuret lohka - reet. Kokonaismassamäärä on 940 000 m3, josta arvioitu A 40 00 0 m3, B 390 000 m 3, c 510 000 m3. Mor_eenimuodostuman pinnalla on 1-2 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Muodostuma 2, Kivimäenkanga s Rantakerrostuma, joka sijaitsee huuhtoutuneen moreeni- kallio - mäen juurella. Aines on pääosaltaan srlik : a. Kerrospaksuus o n 1,5-4 m. Muodostunnan pohjatasona moreeni ja pohjavesi. Pinta - ala on 16 ha. Aines on pääluekkaa C. Aineksen käyttöä haittaa - vat ylisuuret lohkareet vähäisessä määrin. Kokonaismassamäär ä on 360 000 m 3, josta arvioitu B 130 000 m 3, c 230 000 m 3. Viereisten moreenikohoumien pinnalla on 1-2 m :n vahvuinen kerro s huuhtoutunutta kisrmr :a.

116 - Muodostama 3, Suksikanga s Huu.btoutuneen moreenimäen laella sijaitseva, lajittunut muodos - tama, jonka kaakkoisosa on selännemäinen lievemuodostuma ja luoteisosa rantakerrostumaa. Aines on pääasiassa srhk :a. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 36 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 690 000 m3, josta arvioitu B 320 000 m 3, C 370 000 m 3. Muodostama 4, Housukaart o Matala rantavalli, jonka aines hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on I ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 15 000.m3. Muodostuma 5, Pitkäkanga s Kalliomäen pinnalla oleva moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-2 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Karttalehti 332406Ahokyl ä Muodostama I, Kotakanga s Peräkkäisiä selänteitä käsittä moreenimuodostuma, jonka pinnall a on 1-2 m vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Muodostama 2, Kuivikkomäenkanga s Moreenimuodostuma ja siihen liittyvä rantakerrostuma. Moreenin pintaosa käsittää 1-2 m :n vahvuisen kerroksen huuhtoutunutt a kisrmr :a. Rantakerrostuman aines on hiekkaa. Sen kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai smas aniäärä on 480 000 m3. Muodostama 3, Virkkusenleht o hieveruodosturna, jonka pinnalla on rantakerrostumaa. Aines on s_rhk :a. Muodostu an pohjatasona ovat kallio, moreeni ja pohjavese. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 116 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 540 000 m3 'josta arvioitu B 20 000 m3, c 520 000 m 3.

- 1117 - Muodostuma 4, Honkamäk i Rantakerrostuna, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5 - " 3 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 80 000 m3. Muodostuma 5, Viitamäk i Lievemuodostuma, jonka pinnalla on rantakerrostumaa. Aines on pääasiassa srhk :a, jossa on paikoin kisr-välikerroksia. Kerros - paksuus on 1,5-4 m. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa C o Kokonaismassamäärä on 300 000' m3, josta arvioitu B 40 000 m 3, C 260 000 m3. 1-3 m :n vahvui- Muodostuma 6, Lassinahonkanga s Selännenäinen moreenimuodostuma, jonka pinnalla on nen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Muodostuma 7, Salmensilta Moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-2 m :n vahvuinen kerro s huuhtoutunutta kisrmr :a. Muodostuma 8, Selkäma a Vallimainen rantakerr.ostuna, jonka aines käsittää hiekkaa j a vähäisessä määrin soraa. Kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 70 000 m, josta arvioitu B 15 000 m 3, C 55 000 m3. Muodostuma 9, Lampisuonkaart o Vallimainen rantakerrostuna, jonka aines käsittää hiekkaa j a vähäisessä määrin soraa. Kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 90 000 m 3, josta arvioitu B 20 000 m3, c 70 000 m2.

-1118 - Karttalehti 3324 09 Rokula Karttalehden pobjoisreunalla esiintyy Valkeiskankaan harju n lievealueeseen kuuluvia matalia hiekkakerrostumia ja dyynejä, joiden massamääriä ei ole arvioitu.

- 119 - PYHÄNTÄ 341 3 Karttalehti 3411 01 Iso Lamu 1järvi Muodostuma 1, Soidinkanga s Muodostuma käsittää kolme erillistä osaa, jotka ovat kallioko - houmien itä- ja kåakkoisrinteille syntyneitä lievemuodostumi a ja rantakerrostumaa. Niiden aines on jonkinverran suhteistunutta soraa ja hiekkaa, jossa esiintyy 5-10 % A-luokan ainesta. Keskiosassa on laaj a1,hiekkaa käsittävä alue. Muodostuman pohja - tasona ovat kallio, moreeni ja pohjavesi.. Kerrospaksuus o n yleensä 1-2 m, keski- ja kaakkoisosan vallimaisissa osissa 2-4 m. Muodostuma on suurelta osin käytetty. Pinta-ala on 47 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä haittaa paikoin vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on 570 000 m 3, josta arvioitu A 30 000 m 3, B 180 000 m3, c 360 000 m 3. Muodostumast a on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 2, Leppikanga s Huuhtoutunut inor_eenimuodostuma, jonka pinnalla on lajittunutrval - li.mainen rantakerrostuma. Moreenimuodostuman pinnalla on 1-2 m : n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Lajittunut rantakerrostuma on ainekseltaan srhk :a. Sen kerrospaksuus on 2-3 m j a pinta-ala 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 90 000 m 3, josta arvioitu B 30 000 m3, C 60 000 m3. Muodostuma 3, Tölpänkanga s Lievemuodostuma, jonka pinnalla on rantakerrostumaa. Aines on kiviä sisältävää srbk :a. Kerrospaksuus on 1,5-3 m. Pinta-al a on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 60 000 m 3, josta arvioitu B 20 000 m 3, c 40 000 m 3. Muodostuma 4, Pitkäkanga s Matala rantakerrostuma, jonka aines on hiekkaa. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Mu.odostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 50 000 m3.

- 120 - Muodosturna 5, Huhmarkanga s Moreenimuodostuma, jonka pinnalla on lujittunut rantakerrostuma. Moreenin 1-2 m :n paksuinen pintakerros on huuhtoutunutta kisrmr :a. Lajittuneen rantakerrostuman aines on srhk :a. Sen kerrospaksuu s on 1-3 m ja pinta-ala 7,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 110 000 m3, josta arvioitu B 20 000 m3, c 90 000 m3. Muodosturna 6, Lusikkakangas Selännemäinen moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-2 man vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Karttalehti 341302 Pyhänt ä Muodosturna I, Kivij ärvenkanga s Alueellisesti merkittävä harju, jonka lakikorkeus on lähes 30 m. Harjun ydinselänne on verrattain karkearakeinen käsittäen kisr : a sekä A-luokan ainesta, jonka määrä on 10-20 %. Lievealue on pääosaltaan hiekkaa. Pinta-ala on 130 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittavat maisemansuojelunäkohdat. Kokonaismassamäärä on 11,0 milj. m3, josta arvioitu A 1,8 milj. m3, B 5,6 milj. m 3, c 3,6 milj. m3. Muodosturna 2, Leiviskänkangas Harjulaajentuma, jonka keskellä on selännemäinen ydinalue. Ydinselänne on soravaltainen käsittäen pääasiassa kisr :a. Muodostuman lievealue on pääosaltaan hiekkaa. Sen ydinosaan rajoittuvassa vyöhykkeessä esiintyy paikoin soraa välikerroksina. Kerrospaksuus on 3-6 m ydinosassa ja 2-4 m lieveosassa. Pinta-ala on 174 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 3,6 milj. m3,josta arvioitu A 60 000 m 3, B 640 000 m3, c 2,9 milj. m3. Muodosturna 3, Kirkkoniemi Matala, harjujaksoon kuuluva muodostuma, jonka aines on pääosaltaan h I.-kkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodosturnan käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on 260 000 m3.

- 121 - Muodostuva 4, Viitanev a Vallimainen rantakerrostuma,. joka kuuluu harjun lievealueeseen. Muodostuman aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pää - luokkaa C. Kokonaismassamäärä on 37 000 m 3. Muodostuma 5, Kivimäk i Moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-2 m vahvuinen kerro s huuhtoutunutta ja runsaskivistä SrMr :a. Muodostuma 6, Manninkanga s Moreenimuod.ostuma, jonka pinnalla on 1-2,5 m :n vahvuinen kerro s huuhtoutunutta kisrmr :a. Karttalehti 341L03Hyvölänrant a Muodostuma 1, Koulukanga s Ranta- ja jokikerrostumia käsittävä ; lajittunut muodostuma, joka on syntynyt huuhtoutuneiden moreenikohoumien juurelle. Aines on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 5, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 120 000 m 3. Moreenimuodostumat käsittävät 1-4 m :n vahvuisen kerroksen huuhtoutunutta srhkmr :a. Muodostuma 2, Koskenkanga s Joki- ja rantakerrostumaa käsittävä,lajittunut muodostuma, jok a sijaitsee huuhtoutuneen moreenikohouman juurella. Aines on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-3 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 50 000 m 3. Moreenimuodostuman pintaosa käsittää 2-4 m :n vahvuisen kerroksen huuh - toutunutta srillmr : a. Muodostumat 3 Lautakankaat, 8 Rytineva, 9 Hautakangas ja 10 Lie - vosenjärvi. Moreenikohoumien laella sijaitsevia,selännemäisiä moreeni_muodos - tumia, jotka yleensä käsittävät 1-2,5 m :n vahvuisen kerrokse n kisrmr :a.

- 122 - Muodostumat 4 Mastokangas, 5 Makkosensuo, 6 Saarijärvi j a 7 Uljuansalm i Reunamoreenimuodostumia, joiden laella ja kaakkoisreunall a esiintyy 1-3 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisr.mr :a. Karttalehti 341304 Huhmarpuro, Muodostama 1, Siitankaart o Harjujaksoon kuuluva selännemäinen muodostuma, jonka aines o n soravaltaista. Kerrospaksuus on 1,5-2,5 m Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 15 000 m3. Muodostuma 2, Pitkäkanga s N. 5 km pitkä, selkämäinen harju, jonka soravaltainen ydin käsittää kisr :a ja välikerroksena Hk :aa-luokan ainesta esiinty y 5-15 %. Lieveosa on hiekkaa. Sen itäpäässä esiintyy kerroksittain soraa, jonka osuus on 50%. Kerrospaksuus on 3-6 m. Ydin - osassa ja 2-3 m lieveosassa. Pinta-ala on 140 ha. Kokonaismassamäärä on 3,2 milj. m3, josta arvioitu A 150 000 m 3, B 950 000 m3, c 2,1 milj. m3. Muodostama 3, Kokkomäki Hyvin kehittynyt, paikoin 20 m korkea harju, jonka luoteisosas - sa on selkämäinen harjanne ja kaakkoisosassa deltamainen harjulaajentuma, jossa esiintyy runsaasti kuoppa- ja kumpumaastoa. Ydin- - selänne on soravaltainen. Aines on karkeinta luoteisosassa. Lievealue on pääosaltaan hiekkaa, jossa esiintyy soraa välikerroksina runsaimmin ydinselänteesee n - rajoittuvassa vyöhykkeessä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 118 ha. Muodostuman käyttöa rajoittavat maisemansuojelunäkökohdat. Kokonai,mas - samäärä on 8,3 milj. m3, josta arvioitu A 140 000 m 3, B 760 000 m3, c 7,4 milj. m3.

- 123 - Muodostuma 4, Patramonkanga s Hajallaan olevia rantavalleja ja dyynejä, jotka sijaitseva t harjujaksoon kuuluvan matalan hiekka-alueen pinnalla. Muodostuman aines on HHk :a ja hkht :a. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta - ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa - osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on 330 000 m3. Muodostumat 5 Lapinsalonkangas, 6 Kerosenkangas, 7 Hangaskangas, 8 Pihlajaneva ja 9 Lassinahonkanga s Kallio- ja moreenikohoumien lakiosassa ja rinteillä sijaitsevi a moreenimuodostumia, joiden kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostum :ie n aines on huuht outunutta k :isrmr : a. Karttalehti341305 Tavastkenkä Muodostuva 1, Kontiokangas Komea harju, joka kohoaa 45 m ympäristöstään. Muodostuman ydi n- selänne on karkearakeista kisr :a, jossa on 10-20 % A-luokan ainesta sekä välikerroksina hiekkaa. Harjun matala, rantavalleja käsittävä lieveosa on ainekseltaan hiekkaa, ulkoreunall a hthk :a. Pinta-ala on 345 ha. Muodostuman käyttöä rajoittava t maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäär_ä on 20,0 milj. m3, josta arvioitu A 1,2 milj. m3, B 7,0 milj. m3, c 11,8 milj. m3. Muodostuma 2, Palokanga s Matala, heikosti selännemäinen harju ja siihen kuuluva laaja - alainen lieveosa. Ydinosa on soravaltainen käsittäen kerroksittain soraa ja hiekkaa. Lieveosa on pääosaltaan hiekkaa. Soraa esiintyy pohjoisosassa kapeassa vyöhykk_eessä, joka sijaitse e pohjaveden pinnan tasolla ja sen alapuolella. Kerrospaksuus on ydinosassa 3-8 m ja lieveosassa 2-4 m. Pinta-ala on 167 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassarnäärä on 4,4 milj. m 3, jost a arvioitu A 40 000 m3, B 460 000 m3, c 3,9 milj. m3.

- 124 - Muodostama 3, Kallionperä Tasoittunut, heikosti selännemäinen harju. Muodostuman keski - osassa arvioidaan esiintyvän jonkinverran soraa pohjakerroksin a kapeana vyöhykkeenä. Muodostama on pääosaltaan hiekkaa. Kerros - paksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 42 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj. m3, josta arvioitu B 300 000 m 3, C 900 000 m 3. Muodostuma 4, Hirsikanga s Moreenimuodostuma, jonka 2-3 m :n vahvuinen selännemäinen pinta - osa sisältää huuhtoutunutta kisrmr :a. Karttalehti 341306Törmäsenrimp i Muodostuma 1, Palokangas I Lakiosastaan tasoittunut, selännemäinen harju. Sen keskiosass a esiintyy sora- ja hiekkakerroksia. Lieveosa on pääasiassa hiek - kaa. Soraa arvioidaan esiintyvän ydinosan pohjoiseen ja etelää n suuntautuvissa jatkeissa. Kerrospaksuus on 2-13 m. Pinta-al a on 130 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 4, 4 milj. m3, josta arvioitu B 900 000 m3, c 3,5 milj. m3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostama 2, Palokangas I I Kumpumainen harjulaajentuma, jonka ydinselänne käsittää kisr :a, A-luokan ainesta sekä välikerroksina hiekkaa. Lieveosa on hiek - kaa. Sen keskiosassa esiintyy soraa pinta- ja välikerroksina. Kerrospaksuus on 2-16 m. Pinta-ala on 115 ha. Kokonaismassa - määrä on 5,50 milj. m3, josta arvioitu A 150 000 m3, B 1,3 milj. m3, C 4,05 milj. m3. Muodostuma 3, Palokangas II I Laakea, keskiosastaan selännemäinen Larju,jonka ydinosa käsittä ä sora- ja hiekkakerroksia. Lieveosa on hiekkaa. Kerrospaksuus on 4-6 m ydinosassa ja 2-3 m lieveosassa. Pinta-ala on 209 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 6,0 milj. m3, jost a arvioitu A 90 000 m 3, B 910 000 m3, c 5,0 milj. m 3.

- 125 - Muodostuma 4, Pyöriänev a Tasoittunut, harjujaksoon kuuluva lajittunut muodostuma, jonk a pinnalla on rantavalle j a ja dyyne j ä. Aines on pääosaltaan hiek - kaa. Muodostuman pohjatasona ovat kallioperä, moreeni ja pohja - vesi. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauk - sia. Pinta-ala on 107 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismas - samäärä on 2,4 milj. m3. Muodostuma 5, Kokkoharj u Lajittunut muodostuma, joka sijaitsee moreeniselänteen lakiosas - sa. Muodostuman pohjatasona on pohjavesi. Aines on jossain määrin suhteistunutta kisr :a, joka sisältää runsaasti kiviä j a lohkareita. Kerrospaksuus on 1-3 m. Pinta-ala on 7 ha. Aine s on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 270 000 m3, josta arvi - oitu A 30 000 m3, B 150 000 m3, c 90 000 m3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 6, Pahalamminharj u Harjun osa, jonka aines on soravaltainen. Muodostuman länsios a on verrattain heikosti lajittunutta ainesta. Kerrospaksuus on 3-6 m. Muodostumass a ' ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä haittaavat pintaloh - kareet vähäisessä määrin. Kokonaismassamäärä on 190 000 m 3, josta arvioitu B 110 000 m 3, c 80 000 m3. Muodostuma 7, Vorninharj u Selkämäinen harju, joka käsittää jossain määrin suhteistunutta, soravaltaista ainesta. Muodostuman pinnalla on kiviä ja lohka - reita.pohjatasona ovat kallio ja pohjavesi. Kerrospaksuus on 3-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 350 000 m3, jost a arvioitu A 30 000 m 3, B 250 000 m3, c 70 000 m3.

- 126 - Muodostuma 8, Kiviharj u Rantavalleja käsittävä rantakerrostuma, jonka pohjatasona o n moreeni. Rantavallien aines käsittää soraa, kiviä ja lohka - reita._ Kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonais - massamäärä on 90 000 m3, josta arvioitu A 40 000 m3, B 50 00 0 m3. Muodostuva 9, Melaräme Reunamoreenimuodostuma, jonka aines on huuhtoutunutta ja mah - dollisesti jossain määrin lajittunutta kisrmr :a. Kerrospak - suus on 2-5 m. Muodostuma 10, Pahalamp i Moreenimuodostuma, jonka pinnalla on huuhtoutunutta ja mandol - lisesti jossain määrin lajittunutta kisrmr :a 3-4 m :n vahvui - nen kerros. Karttalehti 3413 07 Juutinen Muodostuma 1, Kokkosuo Matala, harjuun kuuluva muodostuma, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus 1,5-3 m. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 180 000 m3. Muodostuva 2, Iso Ahvenjärvi Hyvin kehittynyt, n 20 m ympäristöstään kohoava harju, jok a käsittää jyrkkärinteisen ydinharjanteen ja siihen liittyvi ä harjukumpuja. Harjun laaja-alaiseen ja hajanaiseen lievealueeeseen kuuluu kuoppa- ja kumpumaastoa, jossa kumpujen korkeu s on paikoin yli 15 m sekä suppajärviä. Karkein soravaltainen ai - nes sijaitsee ydinselänteessä ja siihen läheisesti liittyviss ä kummuissa. Lievealue on pääosaltaan hiekkavaltainen ; hksr : a ja srhk :a esiintyy suurimpien kumpujen keskiosissa. Pinta-al a on 240 ha. Muodostuvan käyttöä rajoittavat maisemansuojelunä - kökohdat. Kokonaismassamäärä on 16,0 milj. m 3, josta arvioitu

- 127 - A 0,5 milj. m3, B 5,5 milj. m3, c 10,0 milj. m3. Muodostuman itäpuolella esiintyy laajalla alueella hyvinkehittyneitä dyy - nejä. Muodostuma on geologisesti arvokas ja alueellisest i edustava, minkä vuoksi se olisi pyrittävä ensisijaisesti suo - jaamaan aineksen otolta. Muodostuma 3, Vörssinvaara-Järrienkanga s N. 8 km pitkä, selkämäinen harju, jossa on useita harjulaajentumia. Jyrkkärinteisessä ydinharjanteessa sijaitsee karkei n soravaltainen aines, jonka on arvioitu sisältävän 50 % soraa ja 10 % A-luokan ainesta. Lievealue on pääosaltaan hiekkaa. Soraa esiintyy ydinosaan rajoittuvissa kummuissa ja kaakkois - päässä sijaitsevan lievealueen keskiosassa arviolta 20-40 %. Pinta-ala on 352 ha. Muodostuman käyttöä rajoittavat maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 18,0 milj. m3, josta arvioitu A 400 000 m3, B 5,6 milj. m3, c 12,0 milj. m3. Muodostuma 4, Korp i Kapea, teräväharjainen harju, jonka aines on soravaltaista. Muodostuman käyttöarvo on vähäinen. Kerrospaksuus on 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines o n pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 40 000 m 3. Muodostuma 5, Hein älamminkanga s Harjualueen lieveosassa sijaitseva selännemäinen 7 lajittunut muodostuma, joka mandollisesti on harjun sivuhaaraan kuuluva osa. Aineksen arvioidaan olevan srhk :a. Kerrospaksuus on 3-5 m. Muodostumas :ja ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 75 000 m3, josta arvioitu B 15 000 m3, C 60 000 m3. Karttalehti341.308 Itämäki ' Muodostuma 1, Teerimäk i Selännemäinen harjun osa, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja

-'128 - kallio. Muodostuman ydinselänne on soravaltainen sisältäe n kisr :a, hiekkaa ja 10 % A-luokan ainesta. Kerrospaksuus o n 2-5 m. Pinta-ala on 16 ha. Kokonaismassamäärä on 380 000 m3, josta arvioitu A 17 000 m 3, B 123 000 m 3, c 240 000 m3. Muodostuma 2, Teeriar o Matalia, harjuun kuuluvia kumpuja, joiden aines on soravaltaista. Kerrospaksuus on 1,5-2 m. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 100 000 m3, josta arvioi tu A 10 000 m3, B 50 000 m 3, c 40 000 m3. Muodostuma 3, Kontiolampi Harjun osa, jonka ydinosa on kisr :a ja hiekkaa. Lieveosa on hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-6 m ydiuosassa ja 2 m lieveosassa. Pinta-ala on 21 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Koko - naismassamäärä on 880 000 m3, josta arvioitu A 30 000 m3, B 340 000 m3, c 510 000 m3. Muodostuma 4, Viisseinäsenkanga s Kapea, selännemäinen harju, jonka aines on soravaltaista. A- luokan ainesta esiintyy 10-20 %. Muodostuman pinnalla on jos - sain määrin lohkareita. Kerrospaksuus on 3-5 m. Pinta-ala o n 9 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 150 000 m3, josta arvioitu A 20 000 m 3, B 80 000 m 3, c 50 000 m3. Muodostuma 5, Ruoholammenharj u Selännemäinen harju, jonka aines on soravaltaista ja sisältä ä A-luokan ainesta arviolta 10 %. Muodostuvan pohjatasona ova t kallio ja pohjavesi, joiden pinta viettää länteen useita metre - jä. Kerrospaksuus on 3-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 160 000 m3, josta arvioitu A 15 000 m3, B 100 000 m3, C 45 000 m3.

- 129 - Muodostuma 6, Kurkikaart o Selännemäinen harju,joka käsittää soravaltaista ainesta.a-luokan määräksi on arvioitu 10 %. Kerrospaksuus 3-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5,5 ha. Aines on pääluokka a B. Kokonaismassamäärä on 75 000 m 3, josta arvioitu A 7 000 m3, B 48 000 m 3, c 20 000 m3. Muodostuma 7, Tauskangas ja 8, Matinkukkul a Selännemäisiä moreenimuodostuxnia, joiden pinnalla on 1-3 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Tyypiltään samanlaisi a pienehköjä muodostumia esiintyy edellämainittujen moreenimuodostiunien ympäristössä. Karttalehti 3413 09 Kuura rjärvi Muodostuma I, Pahanlamm.inharj u Selkämäinen harju. Aines on kisr :a ja A-luokkaa, jonka määr ä on 10-20 %. Kerrospaksuus on * 2-8 m. Pinta-ala on 7,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 360 000 m3, jost a arvioitu A 60 000 m3, B 220 000 m3, c 80 000 m3. Muodostuma 2, Kolkankanga s Kapea, selkämäinen harju,joka käsittää soravaltaista ainesta.aine s on jonkinverran suhteistunutta kisr :a, srhk :a sekä tasarakeista Hk :a. Kerrospaksuus 2-5 m. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 410 000 m 3, josta arvioitu A 20 000 m 3, B 210 000 m3, C 180 000 m 3. Muodostuma 3, Tihiänahonkangas Matala rantakerrostuma, jonka aines on hiekkaa. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 30 000 m3. Muodostuman länsipuolella on vallimainen moreeniselänne, jok a käsittää 1-3 m :n vahvuisen kerroksen huuhtoutunutta kisrm_r :a.

-1 30 - Muodostiuna 4, Etelänk.angas Ranta- ja jokikerrostumaa käsittävä lajittunut muodostuma, jonka aines on Kh'k :a ja hthk :a. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta - ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 270 000 m3. Muodostuma 5, Pölj ä Matala, rantakerrostuma, jonka pohjatasona on kallioperä. Aines on szhk : a. Kerrospaksuus on 1-3 in. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pä.äl.uokkaa C. Kokonaismassamäärä on 150 000 m 3, jost a arvioitu B 20 000 m3, c 130 000 m3. Muodostumat 6 Kettulankangas, 7 Pyörätienkangas, 8 PiiparinmKk i ja 9 Torninev a Valleja ja selänteitä käsittäviä moreenimuodostu_tnia, joiden pinnalla on 1-3 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a.

- 131 - KESTILÄ 341 4 Karttalehti 3414 01 Kestil ä Muodostuma 1, Maksinharj u Selännemäinen, kaakkoisosastaan kapeneva harju, jonka ydin o n soravaltainen. Ydinselänteen aines on kisr :a ja hiekkaa. A- luokan ainesta esiintyy 10-20 %. Karkein aines sijaitsee usei n hiekan päällä pintakerroksena. Harjun lievealue on hiekkaa, jossa on paikoin Sr-väliker_r.oksia. Kerrospaksuus on 3-15 m. Pinta - ala on 60 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa kaakkoisosassa asu - tus. Kokonaismassamdarä on 2,3 milj. m3, josta arvioitu A 200 000 m 3, B 900 000 m3, c 1,2 milj. m3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 2, Hovin se lk ä Kapea, harjujaksoon kuuluva selännemäinen muodostuma, jonka aines on osaksi hiekka-, osaksi soravaltaista. Kerrospaksuus o n 2-3 m. Pinta-ala on 3 ha. Aineksen käyttöä haittaa välikerroksena oleva lustosavi, jonka paksuus on 0,5-1 m. Kokonaismassamäärä on 70 000 m 3, josta arvioitu B 30 000 m3, c 40 000 m3. Muodostuma 3, Isokanga s Kanden harjujakson yhtymäkohtaan syntynyt muodostuma. Muodostu - ma on muodoltaan laakea ja pääosaltaan hiekkavalt Unen. Keski - osan kapeat ydinselänteet sisältävät karkearakeista kisr :a j a A-luokan ainesta, jonka määrä on 5-15 %. Pinta-ala on 207 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaavat jossain määrin ylisuuret lohkareet muodostuman länsiosassa. Kokonaismassamäärä on 4,70 milj. m3, josta arvioitu A 70 000 m3, B 370 000 m3, c 4,26 milj. m3. Muodostuma 4, Sorvonkanga s Laakea harju, joka on pääosaltaan hiekkavaltainen. Karkein aines sijaitsee ydinosassa, joka sisältää kerroksittain hiekkaa j a soraa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 87 ha. Aines on

- 132 - pääluokkaa C. Kokonaismassamdarä on 1,9 milj. m3, josta arvioi - tu B 300 000 m 3, C 1,6 milj. m3. Muodostuma 5, Teerikanga s Harjujaksoon kuuluva matala muodostama, jonka aines on srllk :a. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 100 000 m 3, josta arvioitu B 45 000 m 3, c 55 000 m3. Muodostuma 6, Haapaniem i Matala, harjujaksoon kuuluva muodostuma, jonka aines on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on n. 2 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala ön 5,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamadrä on 82 000 m 3. Muodostuma 7, Kuivaskorp i Harjujaksoon kuuluva matala muodostuma, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5-2,5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamadrä on 35 000 m3. Muodostuma 8, Korkeakanga s Muodostuman sisältämän aineksen laatu on epävarma. Muodostuma 9, Pieniharj u Harjun lieveosassa.sijaitseva, hiekkaa sisältävä kumpumaine n muodostuma, jonka pinnalla on 0,5-1,5 m :n vahvuinen kerros HkMr :a. Kerrospaksuus on 3-4 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassoa.äärä on 111 000 m 3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 10, Isoharj u Harjun li_eveosassa sijaitseva, hiekkaa sisältävä kumpumaine n muodostuma, jonka pinnalla on n. 1 m :n vahvuinen kerros HkMr :a.

- 133 - Aines on pääluok- Kerrospaksuus on 3-4 m. Pinta-ala on 7 ha. kaa C. Kokonaismassamäärä on 210 000 m 3. Karttalehti 3414 02 Mäläsk ä Muodostuma I, Mäläskänkanga s Selännemäinen, matala harju, jonka aines on soravaltaista. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pääluokka a B. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 720 000 m3, josta arvioitu A 30 000 m 3, B 330 000 m 3, c 360 000 m3. Muodostuma 2, Maksinharj u Selkämäinen harju, joka on pääosaltaan soravaltainen käsittäe n kisr- ja Hk-kerroksia. A-luokan ainesta esiintyy 5-10 %. Uloin lieveosa on hiekkaa. Muodostuma on suurelta osin käytetty. Kerrospaksuus on 2-10 m. Pinta-ala on 61 ha. Aines on pääluokka a B. Muodostuman käyttöä rajoittavat tie ja leirintäalue., Koko - nai.smassamäärä on 1,9 milj. m 3, josta arvioitu A 80 000 m fl, B 1,12 milj. m3, c 700 000 m3. Muodostamassa on valokuvia gt : n arkistossa. Muodostuma 3, Kallioselk ä Rantavalleja käsittävä rantakerrostuma, jonka pohjatasona ova t kallio ja moreeni. Aines on runsaasti kiviä ja lohkareita sisältävää soraa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 19 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 380 000 m3, jost a arvioitu A 114 000 m3, B 228 000 m 3, c 38 000 m3. Muodostuma 4, Tinakengänkankaa t Erillisiä harjuselänteitä käsittävä muodostuma, jonka aines o n soravaltaista ja osittain suhtei_stunutta. Muodostaman pinnall a on runsaasti lohkareita. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostamass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 240 000 m,, josta arvioitu A 30 000 m3, B 130 000 m3, c 80 000 m3.

- 134 - Muodostuma 5, Kokkomaa Harjujaksoon kuuluva muodostuma, jonka pinnalla on rantavalleja. Muodostuman pohjarasona ovat pohjavesi ja mandollisest i länsiosassa moreeni. Aines on pääosaltaan hiekkaa. Soraa esiintyy muodostu:man keski- ja länsiosassa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostunassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 35 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamaarä on 700 000 m 3, josta arvioitu A 50 000 m3, B 200 000 m3, C 450 000 m3. Muodostuma 6, Mu_rtoselk ä Selännemäinen harju, jonka aines on soravaltaista. Kerrospak - suus on 2-4 m. Muodosturiassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamdarä on 70 000 m 3, josta arvioitu A 4 000 m 3, B 35 000 m3, c 31 000 m 3. Muodostuma 7, Kokkokaart o Kapea-alainen harjuselänne, jonka aines on soravaltaista. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 8 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n 80 000 m 3, josta arvioitu A 4 000 m3, B 40 000 m 3, c 36 000 m3. Muodostuma 8, Karinrooppikanga s Kapea-alainen harjuselänne, jonka aines on hksr :a. Kerrospaksuus on 1,5-4 m. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 90 000 m 3, josta arvioitu A 3 000 m 3, B 37 000 m 3, C 50 000 m3. Muodostuma 9, Taninselk ä Natala, harjuun kuuluva hiekkavaltainen muodostuma, jonka aine s on KHk :a ja hthk :a. Kerrospaksuus on 1,5-3 m. Pinta-ala o n 30 ha. Aines on pääluokkaa C. ' Aineksen käyttöä haittaa paikoi n välikerroksena oleva ohut savikerros. Kokonaismassamaarä on 580 000 m 3.

135 Muodostuma 10, Korkalansolk ä Se lännemäinen harju, jonka aines käsittää kerroksittain kisr : a ja hiekkaa. A-luokan ainesta esiintyy n. 10 %. Muodostuman pohjoisreuna on hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5-4 m. Pinta-al a on 18 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 400 000 m 3, josta arvioitu A 20 000 m3, B 180 000 m3, c 200 000 m3. Muodostuma 11, Härkäkaart o Matala, harjuun kuuluva muodostuma, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5-2,5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 120 000 m3. Muodostuma 12, Pikkumyllykanga s Moreenia sekä lajittunutta hiekkaa ja soraa käsittävä muodostu - ma. Moreeni esiintyy paikoin hiekan päällä pintakerroksena. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 8 ha. Kokonaismassamäärä on 320 000 m 3, josta arvioitu B 100 000 m 3, c 220 000 m3. Muodostuma 13, Iso Myllykanga s Ainekseltaan epävarma muodostuma, joka saattaa sisältää moree - nin lisäksi lajittunutta ainesta. Karttalehti 3414 03 Tuulijärv i Muodostuma 1, Hukankankaa t Pienialaisia harjuselänteitä käsittävä muodostuma. Lounaisin osa-alue on mandollisesti rantavalli, jonka pohjatasona on mo - reeni. Aines on hksr :a. Kerrospaksuus on 1,5-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 200 000 m 3, josta arvioit u B 50 000 m3, c 150 000 m 3.

- 136 - Karttalehti 3414 04 Rivinper ä Muodostuma 1, Sorvonkanga s Laakea, harjujaksoon kuuluva muodostuma, jonka aines on hiekkaval.taista, osaksi hthk :a ja Ht :a sisältävää. Luoteispääss ä esiintyy soraa vähäisessä määrin. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 34 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttö ä haittaavat välikerroksena oleva savi, jonka paksuus on n. 0,5 m sekä hietakerrokset. Kokonaismassamäärä on 700 000 m 3. Muodostuma 2, Kirnuvaar a Matala, pienialainen rantakerrostuma, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 40 000 m 3. Muodostuma 3, Kokkoharj u Rantavalleja, jotka sijaitsevat huuhtoutuneen moreenimuodostuman laella. Rantavallien aines on srhk :a. Moreenimuodostuman pinnalla on 1-1,5 m ':n vahvuinen kerros kisrmr_ :a. Rantaker - rostuman ker_rospaksuus on n. 2 m. Pinta-ala on 1,5 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 30 000 m3, josta arvioitu B 10 000 m3, c 20 000 m3. Muodostuma 4, Kössärinharj u Reunamoreenimuodostuma, jonka lakiosassa ja kaakkoisreunall a on arviolta 1-4 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr : a ja srhknr : a. Muodostuu an pinnalla on runsaasti lohkareita. Muita,tyypiltään samanlaisia pienehköjä reunamoreeneita esiin - tyy melko laajalla alueella karttalehden eteläosassa. Karttalehti 3414 05 Veneheitt o Karttalehden alueella ei ole muodostumia. Karttalehti 3414 07 Enonkyl ä Karttalehden alueella ei ole muodostumia.

- 137 - UTAJÄRVI 342 3 Karttalehti 3423 01 Kylmäl ä Muodostuma 1, Kaartol a Vallimainen rantakerrostuma. Aines on tasarakeista hiekkaa, josta pääosa on HHk :a. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassarnäärä on 110 000 m 3. Muodostuma 2, Peltola Matala rantakerrostuma, jonka pinnalla on rantavalleja. Aine s on HHk :a ja hthk :a. Kerrospaksuus on 1,5 m. Muodostumassa e i ole. leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa csittain vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäär_ä on 130 000 m 3. Karttalehti 3423 02Hirsijärvi Muodostuma 1, Lamunkanga s Rantakerrostuma, joka käsittää. 2-5 m :n korkuisia rantavalleja. Aines on tasarakeista hiekkaa, josta pääosa on Tu k :a. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassanäärä on 600 000 m 3. Muodostuma 2, Rovarimutk a Vallimaisia rantakerrostumia ja harjuainesta käsittävä muodon- - tuma, joka kuuluu karttalehden halki kulkevaan harjujaksoon. Aines on pääasiassa HHk :a. Muodostuman pohjoisosassa saatta a esiintyä vähäisessä määrin hksr :a pohjakerroksina. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 20 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamddrä on 500 000 m3, josta arvioitu B 20 000 m3, c 480 000 m 3.

- 138 - Muodostama 3, Järventakakanga s Rantakerrostuma, joka käsittää 1-2 km :n pituisia ja 2-5 m : n korkuisia rantavalleja. Aines on tasarakeista hiekkaa, jok a on pääosaltaan HHk :a. Muodostuman pinnalla on peitemäist ä lentohiekkaa, jonka aines on hkht :a. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäär ä on 900000 m3. Muodostama 4, Hirsi.kanga s Harjujaksoon liittyvä rantakerrostuma, joka käsittää 2-5 km : n pituisia ja 2-5 m :n korkuisia rantavalleja. Muodostuman pin - nalla on peitemäistä lentohiekkaa. Aines on pääosaltaan HHk :a, jonka pinnalla on hkht :a. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 130 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttö ä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on 3, 0 milj. m3. Muodostama 5, Hyrkkäänkanga s Vallimainen rantakerrostuma, jonka aines on pääasiassa HHk :a. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 26 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 520 000 m 3. Muodostuma 6, Torakanga s Selännemäinen harju ja siihen kuuluva' rantavalleja käsittävä lie - vealue. Ydinselänne sisältää kisr- ja Hk-kerroksia sekä A-luokan ainesta, jonka osuus on keskimäärin 5 %. Karkein aines esiin - tyy monin paikoin hiekan päällä pintakerroksena. Lievealue o n pääosaltaan HHk :a. Soraa esiintyy paikoin välikerroksina lieve - alueen pohjoisosassa, ydinalueeseen rajoittuvassa vyöhykkeessä. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 270 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 6,3 milj. m3, josta arvioitu A 80 000 m 3, B 920 000 m3, c 5,3 milj. m3.

-139 - Muodostama 7, Rausanselk ä Kapea, selännemäinen harju, johon kuuluu rantavalleja käsittäv ä lievealue. Ydinselänteen aines käsittää kerroksittain kisr : a ja hiekkaa. Li.evealieen aines on tasarakeista HHk :a. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 66 ha. Kokonaismassamäärä on 1,35 milj. m 3, josta arvioitu A 10 000 m3, B 190 000 m 3, c 1,1 5 7 milj. m3. Muodostama 8, Iso Karpa s Matala rantakerrostuma, jonka pinnalla on rantavalleja. Aine s on pääosaltaan HHk :a. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-. ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 200 000 m3. Muodostama 9, Tunturikangas Rantakerrostuma, jonka pinnalla on rantavalleja. Aines on pääosaltaan HHk : a. Kerrospaksuus on n. 2 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 54 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,0 milj. m3. Muodostuma 10, Ahmaskanga s Laaja-alainen harjulaajentuma, jonka korkeus on paikoin yli 15 m. Muodostama on Rokuanvaaran harjumuodostuman läntinen jatke. Muo - dostuman pinnalla on runsaasti 3-5 m :n korkuisia rantavalleja, joiden laella esiintyy yleisesti lentohiekkaa 0,5--1,5 m :n vahvui - nen kerros. Aines on yleensä verrattain hienorakeista, pääosaltaan hthk :a. Soraa ja kiviä esiintyy pintakerroksina vähäisess ä määrin luoteiskärjestä kaakkoon, muodostuman keskiosaan suuntau - tuvassa vyöhykkeessä. Hietaa esiintyy monin paikoin välikerroksina. Lisäksi esiintyy harjuaineksen ja rantakerrostuman välissä kerrallista savea. Arvioinnin apuna on.käytetty seismista luotausta ja koekuoppia. Pinta-ala on 360 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on 20,0 milj. m3, josta arvioitu B 100 000 m3, C 19,9 milj. m 3.

- 140 - Karttalehti 3423 03Sotk a Muodostuma 1, Kattilanpal o Selännemäinen,lajittunut muodostuma, jonka pinnalla on rantaval - leja. Muodostuman pohjatasona ovat pohjavesi ja 1,5-5 m :n syvyydellä alkava hienorakeinen, kymmenien metrien vahvuinen hie - ta- ja silttikerrostuma. Muodostuman aines on pääasiassa HElk : a ja hthk :a. Muodostumassa ei ole leikkauksia.. Pinta-ala on 42 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain heinorakeisuus. Kokonaismassamäärä on 1,1 milj. m3. Muodostuva 2, Vähäoj a Rantavalleja käsittävä rantakerrostuma, jonka pohjatasona ova t hietaa ja silttiä käsittävä kerrostuma sekä pohjavesi. Aine s on pääasiassa HU :a ja hthk :a. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 46 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on 1,15 milj. m3. Muodostuma 3, Matolammenma a Rantakerrostuma, jonka pinnalla on 2-4 m :n korkuisia rantavalleja. Aines on pääasiassa HHk :a ja hthk :a. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 37 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on 92.5 000 m3. Muodostuma 4, Lamunkangas I I Rantavalleja käsittävä rantakerrostuma, jonka aines on pääasi - assa HEHk :a ja hthk :a. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on 460 000 m 3. Muodostuma 5, Lamunkangas I Rantakerrostuma, joka käsittää 2-5 m :n korkuisia rantavalleja.

-- 141 - Aines on -ik :a ja hthk :a. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttö ä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on 840 00 0 m3. Muodostuva 6, Forrassu o Matala, rantavalleja käsittävä rantakerrostuma, jonka aines o n HHk :a ja hthk :a. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haitta a osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on 200 000 m 3. Karttalehti 3423 04 Rokua Muodostuva 1, Ahmaskanga s Laaja-alaisen harjulaajentuman osa, jonka korkeus on paikoi n yli 10 m. Muodostuman pinnalla esiintyy runsaasti 3-5 m : n korkuisia rantavalleja, joiden pinnalla on 0,5-1,5 m :n vahvuinen kerros peitemäistä lentohiekkaa. Aines on yleensä verrattain hienorakeista, pääosaltaan hti :a. Muodostuvan keski- j a kaakkoisosassa esiintyy pintakerroksen alla paikoin srllk :a. Pinta-ala on 135 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttö ä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on 8, 1 milj. m 3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostu:ma 2, Rokuanvaar a Mittasuhteiltaan alueen huomattavin lajittunut muodostama. Sen primäärinen keskiosa on jäätikköjoen kerrostamaa harjuainesta. Harjukuoppia, sekä niihin syntyneitä soita ja järviä esiinty y runsaasti muodostuman keskiosassa. Merivaiheen aikana muodostuma on rantavoimien vaikutuksesta tasoittunut ja sen lieve - osaan on syntynyt laaja-alainen, kaarevia rantavalleja käsittä - vä rantakerrostuma. Muodostuman länsiosassa on viimein tapahtunut länsi- ja luoteistuulten aiheuttamaa eroosiota ja muodos - tuman keski- ja itäosaan on kehittynyt dyynejä., jotka ovat

- 142 - huomattavan korkeita kohoten jopa 30 m alustastaan. Dyynie n kehittymistä on edistänyt lähtöaineksen hienorakeisuus. Pookivaara, muodostuman korkein huippu, kohoaa n. 60 m pohjaveden - pinnan yläpuolelle. Muodostaman keskikorkeus on n. 15 m. Muodostuman sisältämä aines on verrattain hieno- ja tasarakeista. Kairaamalla harjuaineksesta otetut näytteet sisältävät yli 95 % läpimitaltaan 0,06-0,6 7m :n ainesta, josta KHt-lajitteen osuu s on hiukan suurempi kuin. HHk-lajitteen määrä. Pinnalla aines o n suhteistuneempaa kuin muodostuman sisäosissa, maalaji vaihtele e HHk :sta Klit :an. Dyynien sisältämä aines on hkht :a. Karkearakeista soraa ja hiekkaa muodostumassa ei ole todettu. Muodostu - man keskiosaan tehdyn seismisen luotauksen perusteella on saat u viitteitä siitä, että noin 10 metrin vahvuisen hienoa hiekkaa j a hietaa sisältävän kerrostuman alla esiintyisi paikoin myös sora - kerroksia. Ylisuuria pintalohkareita esiintyy paikoin alueella, joka sijaitsee Pookivaarasta n. I km koilliseen. Pintakerroksen alla esiintyy monin paikoin noin yhden metrin vahvuinen lus - tosavikerros, jonka väri on ruskean punainen. Aineksen yleinen hienorakeisuus selittyy ilmeisesti kallioperän kivilajisuhteiden perusteella. Muhoksen alueella, harjun tulosuunnassa o n verraten pehmeitä ja hienorakeisia kerroskivilajeja, joitte n aines on jäätikköjokikuljetuksen aikana murskautunut hienoks i hiekaksi ja hiedaksi. Muodostuman pinta-ala on 2730 ha. Koko naismassamäärä on n. 430 milj. m3. Koska muodostuman aines o n pääosaltaan hietaa, muodostuman massamäärää ei ole kokonaisarv i - oinnissa otettu huomioon. Muodostuma on geologisesti arvokas, minkä vuoksi se olisi pääosiltaan suojattava aineksen otolta. Karttalehti 3423 05Ahma s Muodostuma 1, Ahmaskangas I Laaja-alainen harjulaajentuma, joka on osittain rantavoimie n tasoittama ja uudelleen kerrostuma. Muodostuman pinnalla o n rantavalleja sekä peitemäistä lentohiekkaa. Muodostuman sisältämä aines on pääosaltaan hthk :a. Monin paikoin esiintyy HHk :a

- 143 - ja hkht :aa. Vähäisiä hksr-pintakerroksia esiintyy muodostuma n keskiosassa, missä kerrospaksuus on suurin. Kerrospaksuus o n 2-15 m. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia ja seismist ä luotausta. Pinta-ala on 418 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjavedenottamo. Aineksen käyttö ä haittaavat osittain hienorakeisuus sekä pintakerroksen alla pai - koin esiintyvä savi, jonka paksuus on 0,5-1 m. Kökonaismassamäärä on 31,0 milj. m3, josta arvioitu B 500 000 C 30, 5 milj. m3. IvIuodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 2, Ahmaskangas I I Harjulaajentuma, joka on suurelta osin rantavoimien tasoittama ja uudelleen kerrostamana. Muodostuman pinnalla on dyynejä, joiden korkeus on 1-4 m. Aines on pääasiassa hthk :aa sekä monin paikoin HHk :a ja hkht :a. Hiekkaista soraa on todettu esiintyvän vähäisessä määrin pintakerroksena muodostuman lansireun an lakiosassa. Kerrospaksuus on 2-10 m. Pinta-ala on `712 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on 38,0 milj. m3, josta arvioitu B 200 000 m3. Muodostuma 3, Sarvikanga s Pitkänomaisia valleja käsittävä rantakerrostuma, jonka aines o n HHk :a. Muodostuman pinnalla on peitemäistä lentohiekkaa, jok a on hkht :a. Kerrospaksuus on 1-4 m. Pinta-ala on 58 ha. Aine s on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj. m 3. Muodostuma 4, Risukanga s Rantavalleja käsittävä matala rantakerrostuma, jonka aines o n HUk :a, ht1k :a ja hkht :a. Kerrospaksuus on 1-3 m. Pinta-ala o n 34 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonai.smassamaara on 680 000 m3.

- 144 - Muodostuma 5, Kurtinlamp i Muodostuma, jonka aineksen laatu on syvemmältä epävarma. Muodostuma 6, Kivimäk i Moreenimuodostuma, jonka pinnalla on huuhtoutunutta. kisrmr : a 1-3 m :n vahvuinen kerros. Muodostuma on osittain käytetty. Karttalehden itäosassa, Lähtevänojan suulla on laaja hkht-ker - rostuma, jonka paksuus on useita metrejä. Karttalehti 342306 Utajärvi Muodostuma 1, Mustikkakån gas Moreenipeitteinen, harjuainesta käsittävä muodostuma, jonk a aines on länsi- ja luoteisosassa KHk :a ja srhk :a, itäosass a HHk :a. Peittävän moreenin paksuus on 1-2 m. Muodostuman itä - reunalla lajittunut aines on usean metrin paksuisen moreenikerroksen alla. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamää.rä. on 210 000 m 3. Muodo3tumasta_.on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 2, 0ilinginoj a Matala ja pinnanmuodoltaan laake a l lajittunut muodostuma, jonk a aines on hiekkaa ja HHk :a. Lounaisreunalla esiintyy hthk : a ja KHt :a. Muodostuma on suurelta osin käytetty. Kerrospaksuu s on 1,5-3 m. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on 280 000 m 3. Karttalehti 3423 07Nuoju a Muodostuma 1, Murtokanga s Selännemäinen, pinnastaan tasoittunut harju, jonka ydinselänn e käsittää kerroksittain kisr :a, srflk :a ja tasarakeista hiekkaa.

- 145 - B-luokan aineksen määrä on ydinosassa n. 50 %. Lievealue o n pääasiassa hiekkaa. Sen keskiosissa esiintyy KHk :a ja Sr-väli -. kerroksia. Harjun koillisreunalla esiintyy moreenia n. 1 m ; n vahvuisena pintakerroksena. Muodostuman lounaisreunalla on ai - nekseltaan epävarma alue, jonka pinta on moreenia. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 42 ha. Kokonaismassamäärä o n 1,14 milj. m3, josta arvioitu B 360 000 m 3, c 780 000 m 3. Karttalehti 3423 08 Naamajok i Muodostuma 1, Rova Selännemäinen, lakiosastaan tasoittunut, moreenipeitteinen har - ju. Ydinosa käsittää kisr :a, jossa on Hk :a välikerroksina. Lievealue on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala o n 42 ha. Aineksen käyttöä haittaa monin paikoin peittävä moreeni, jonka paksuus on 1-2,5 m. Kokonaismassamäärä on 1,3 milj. m3, josta arvioitu A 90 000 m3, B 560 000 m 3, c 650 000 m3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 2, Isokanga s Matala, vallimainen rantakerrostuma. Muodostuma kuuluu Naama - joen eteläpuolella sijaitsevaan karttalehden halki kulkevaan jaksoon, jossa esiintyy todennäköisesti harjuaineksesta syntyneitä rantake_rrostumia. Muodostuman sisltämä aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on n. 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 200 000 m3. Muodostuma 3, Rekikaart o Rantakerrostuma, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 350 000 m 3. Rantakerrostuma rajoittuu moreenimuodostumaan, jonka pinnalla on 1-2 m : n vahvuinen kerros kisrmr :a.

Muodostuma 4, Koskel a Rantakerrostuma, jonka aines on hiekkaa. Muodostuman pohjois - reuna käsittää jokikerrostumaa, jossa esiintyy v.likerroksina hietaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 325 000 m 3. Rantakerrostuma rajoittuu moreenimuodostumaan, jonka pinnalla on 1-2 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Muodostuma 5, Polvi Matala rantakerrostuma, jonka aines on hiekkaa. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 75 000 m 3. Muodostuma 6, Hautal a Pienehkö rantakerrostuma, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on n. 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 50 000 m3. Muodostuma 7, Lehtol a Rantakerrostumaa ja mandollisesti osittain harjuainesta sisäl - tävä lajittunut muodostuma. Aines on kerroksellista hiekkaa, josta osa on KHk :a. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 500 000 m 3. Muodostuma 8, Varpukangas I Moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-2 m :n vahvuinen kerro s kisrmr :a. Muodostuma 9, Varpukangas I I Moreenimuodostuma, jonka pinnalla on huuhtoutunutta kisrmr :a. 1-3 m :n vahvuinen kerro s 1-3 m :n vah- Muodostuma 10, Koivuleht o Selännem.äi_nen moreenimuodostuma, jonka pinnalla on vuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a.

-'147 - Karttalehti 3423 09 Loiraskanga s Muodostuma 1, Mäntyvaara I Rantakerrostuma, joka sijaitsee huuhtoutuneen moreenimuodostu - man lakiosassa ja rinteellä. Aines on hiekkaa, josta osa o n KIIk :a. Muodostuva on suurelta osin käytetty. Kerrospaksuu s on 2-7 m. Pinta-ala on 5,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamaara on 63 000 m. 3'. Muodostuma 2, Mäntyvaa_ra I I Yli 2.0 m :n korkuinen moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 2-3 m :n korkuisia rantavalleja. Vallien aines on kivikkoa ja huuh - toutunutta SrMr :a. Muodostuvan koillisreunalla pintakerrokse n alla esiintyy primäärisesti huuhtoutunutta SrMr :a, joka sisäl - tää runsaasti lohkareita, joista osa on ylisuuria. Koillisreunan huuhtoutunut aines on suurelta osin käytetty. Muodostuma 3, Selkämaa Vallimainen moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-3 m :n vahvui - nen kerros käyttökelpoista â huuhtoutunutta kis.rmr :a. Karttalehti 3423 11 Naam a Muodostuva 1, Varpukangas I Lievemuodostuman ja rantakerrostuman yhdistelmä, jonka pohjatasona on pohjoisosassa pohjavesi ja kaakkoisosassa moreeni. Pohjoisosassa aines on tasarakeista hiekkaa ja FHk :a. Kaakkois - osassa esiintyy soravaltaista ainesta, joka on hksr :a. Välikerroksina- esiintyy hiekkaa ja kisr :a. Lieveosa on hiekkavaltainen. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 42 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 840 000 m 3, josta arvioitu B 160 000 m3, C 680 000 m3. Muodostuva 2, Varpukangas II Vallimainen moreenimuodostuma, jonka pinnalla on i-2,5m :n vahvuine n kerros huuhtoutunutta k_isrmr :a.

- 148 - Muodostuma 3, Sil.eäkanga s Selännemäinen moreenimuodostuma, jonka lakiosassa ja kaakkoo n suuntautuvassa lieveosassa on,1-3 m :n vahvuinen kerros käyttö - kelpoista kivikkoa ja kisrmr :a. Karttalehti 3423 12 Potku Karttalehden alueella ei ole muodostumia. SANGINKYLÄ 342 4 Karttalehti 3424 01 Päll i Karttalehden alueella ei ole muodostumia. Karttalehti 3424 02 Veps ä Muodostuma 1, Vepsänkanga s Muodostuma käsittää harjulaajentuman eteläisen lieveosan. Aines on pääosaltaan hiekkaa. Pohjoisreunalla esiintyy paikoi n soraa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tie. Kokonaismassamäärä on 770 000 m 3, josta arvioitu B 30 000 m3, c 740 CO C m3. Muodostuma 2, Selänsu o Harjujaksoon kuuluva matala, selännemäinen muodostuma, jonka ai - nes on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 120 000 m 3. Muodostama 3, Kohisevankanga s Harjujaksoon kuuluva laaja-alainen ja pinnastaan tasoittunut muo - dostuma. Muodostuman itäosassa sijaitseva harjuselänne sisältä ä kisr :a. Lievealue on hiekkaa. Muodostuman keskellä on korkeahk o moreenisaareke. Kerrospaksuus on ydinosassa 3-6 m ja lievealueella 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 138 ha. Aines on pääluokkaa C. K_okonaismassamäärä on 3,0 milj. m 3, josta arvioitu B 180 000 m 3, C 2,82 milj. m3.

- 149 - Muodostuma 4, Tervasuo Matala, harjuun kuuluva selännemäinen muodostama, jonka aine s on hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 80 000 m 3. Muodostuma 5, Isokanga s Muodoltaan lankea, keskiosastaan selännemäinen harju. Ydinselänne sisältää kisr :a ja hiekkaa. Lieveosa on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 10 ha. Kokonaismassamäärä on 240 000 m 3, josta arvioi - tu B 48 000 m3, c 192 000 m 3. Muodostuma 6, Honkaselk ä Moreenimuodostuman laella sijaitsevan vallimaisen selänteen osa, joka käsittää 1-3 m :n vahvuisen kerroksen huuhtoutunutta kis_rmr :a. Karttalehti 3424 03 Juopul i Muodostuma 1, Kiviharj u Harjulaajentuma, joka sisältää runsaasti murskauskelpoist a kisr :a. Hiekkaa esiintyy välikerroksina sekä muodostuman reunalla. Kerrospaksuus on 3-11 m. Pinta-ala on 30 ha. Aines o n pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Aineksen käyttöä haittaavat pintakerroksen alla välikerroksera oleva savi, jon - ka paksuus on n. 1 m sekä paikoin pintakerrokseraesiintyvä hei - kosti lajitturiut aines. Kokonaismassamäärä on 1,3 milj. m 3, Jos - ta arvioitu A 80 000 m 3, B 840 000 m3, c 380 000 m 3. Muodostu - masta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 2, Juopulinjärvi I Kapea-alainen, selkämäinen harju, jonka aines on soravaltaista. Kerrospaksuus on luoteisosassa 5-7 m ja kaakkoisosassa 1,5-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aine s on pääluokkaa B. Muodostaman käyttöä rajoittaa maisamansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 480 000 m 3, josta arvioit u B 290000 m 3, C 190 000 m 3.

-1150 - Muodostuma. 3, Juopulin j ärvi I I Mataia. harju.selänne, jonka käyttöarvo on vähäinen. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 40 000 m 3, josta arvioitu B 20 000 m3, c 20 000 m5. Muodostuma 4, Vaini o Selkämäinen harju, jonka ydinselänne käsittää kisr :a ja lohkareita. Harjun luoteisosa on pääosaltaan hiekkaa js srhk :a. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 310 000. m3, josta arvioitu B 90 000 m 3, c 220 000 m3. Muodostuma 5, Mustaoj a Harjujaksoon kuuluva muodostuina, jonka itäosa käsittää suhteis - tunutta sora., hiekkaa ja lohkareita. Muodostuman länsiosa o n hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 7 ha. Kokonaismassamäärä on 150 000 m3, josta arvioitu B 50 000 m3, C 100 000 m3. Muodostuma 6, Härkäsu o Kapea-alainen, matala harjuselänne, joka sisältää soravaltaist a ainesta. Kerrospaksuus on 1,5-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 90 000 m3, josta arvioitu B 45 000 m3, c 45 000 m3. Muodostuma 7, Laita-ah o Vallimainen rantakerrostuma, joka sijaitsee moreeniseläntee n lakiosassa ja itärinteellä. Aines on suhteistunutta kisr :a, joka sisältää 10 % A-luokan ainesta. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 6,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 120 000 m 3, josta arvioitu A 10 000 m 3, B 85 000 m3, C 25 000 m3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa.

- 151 - Muodostuma 8, Vepsankanga s Pinn astaan tasainen harjulaajentuma, jonka eteläosassa on kisr : a ja srhk :a sisältävä ydinselänne. Pääosaltaan muodostuma on hiek - kaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 103 ha. Aines o n paaluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,3 milj. m 3, josta arvioi - tu A 15 000 m 3, B 2.25 000 m 3, C 2,06 milj. m3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 9, Syväojankanga s Selännemäinen harju, jonka keskiharjanne sisältää soravaltais - ta ainesta. Harjun reunosa on hiekkaa. Muodostumaan pinnall a on lohkareita ja mandollisesti moreenia. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha. Kokonaismassamäärä on 360 000 m 3, josta arvioitu B 120 000 m 3, C 240 00 0 m3. Muodostuma 10, Metelinkanga s Moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-2 m :n vahvuinen kerro s huuhtoutunutta kisrmr_ :a. Karttalehti 3424 04 Honkaselkä Muodostuma 1, Karvasjärv i Vallimainen lajittunut muodostuma, jonka aines on suhteistunut - ta kisr :a, kivikkoa ja hiekkaa. Muodostuman pohjatasona ova t moreeni ja pohjavesi. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Kokonaismassamäär ä on 150 000 m 3, josta arvioitu A 15 000 m3, B 45 000 m3, c 90 000 m 3. Muodo sturnat 2 Maase lkä I, 3 Maase lkä II, 4 Kärpän se lkä j a 5 Torvinselkä Moreeniselänteiden laella sijaitsevia vallimaisia moreenimuodos - tumia, joiden pinnalla on 1-3 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a ja lohkareita.

- 1 52 - Karttalehti 3424 05 Yli-Vuott o Muodostuma 1, Isokangas I Muodoltaan laakea harju, jonka keskiosan ydinselänne sisältä ä kerroksittain kisr :a ja hiekkaa. Lieveosa on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 61 ha. Aines on pddluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjavedenottamo. Kokonaismassamäärä on 1,65 milj. m3, josta arvioitu B 210 000 m3, C 1,'I ' milj. m3. Muodostuva 2, Isokangas I I Tasoittunut, laaja-alainen harju, jonka kapea keskiharjanne si - sältää kisr- ja Hk-kerroksia sekä jossain määrin A-luokan aines - ta. Muodostuman pohjoisen lievealueen pinnalla esiintyy ranta - valleja. Lievealue on pääosaltaan hiekkaa. Kerrospaksuus o n 2-6 m. Pinta-ala on 95 ha. Kokonaismassamäärä on 2,50 milj. m3, josta arvioitu A 10 000 m 3, B 220 000 m3, C 2,27 milj. m3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 3, Isokangas II I Kapea, selkämäinen lajittunut muodostuma, joka ulottuu moreeni_ - selänteen laelta sen itärinteen juurelle. Muodostuman länsios a käsittää kivikkoa ja lohkareita. Itäosa on pääosaltaan! hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5,5 ha. Kokonaismassamäärä on 170 000 m3, josta arvi - oitu A 23 000 m3, B 70 000 m3, c 77 000 m3. Muodostuma 4, Marjuharj u Harju, jonka keskiharjanne sisältää kerroksittain kisr :a j a hiekkaa. Harjun reunaosa on hiekkaa, jossa esiintyy paikoi n soraa välikerroksina. Muodostuman pohjoisreunnalla saattaa moreeni esiintyä pohjatasona. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pinta-al a on 32 ha. Kokonaismassamäärä on 1,1 milj. m3, josta arvioit u A 20 000 m 3, B 520 000 m 3, C 560 000 m3.

- 153 - Muodostuma 5, Luikkoharj u Kapeaselkäinen harju, jonka aines käsittää jossain määrin suhteistunutta kisr :a, hiekkaa ja lohkareita. Kerrospaksuus on 3-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 140 000 m3, jost a arvioitu A 14 000 m3, B 84 000 m 3, C 42 000 m3. Muod.ostuma 6, Jauhokanga s Selkämäinen harju, johon kuuluu laaja-alainen, pinnastaan tasoittunut lievealue. Ydinselänteen aines on kisr :a ja hiekkaa. Lievealue on hiekkaa ja uloimmissa osissa hthk :a. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 87 ha. Kokonaismassamäärä on 2,6 0 milj. m3, josta arvioitu A 20 000 m3, B 580 000 m3, C 2,0 milj. z m'. Muodostama 7, Yli-Vuott o Selkämäinen harju, jonka aines sisältää kisr :a. Hiekkaa esiintyy välikerroksina runsaimmin pintaosissa. Harjun reunaosa o n hiekkaa. Muodostuman käyttöarvo on tien ja asutuksen vuoksi vä - häinen. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 710 000 m3, josta arvioitu A 20 000 m 3, B 370 000 m 3, c 320 000 m 3. Muodostama 8, Tervakanga s Laakea, keskiosastaan heikosti selännemäinen harju. Ydinselänne käsittää soraa ja hiekkaa. Lievealue on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 29 ha. Kokonaismassamäärä o n 770 000 m3, josta arvioitu B 90 000 m 3, C 680 000 m3. Muodostama 9, Kivenselk ä Moreenimuodostuma, joka sijaitsee moreeniselänteen itäliepeessä. 1-4 m :n vahvuinen pintakerros käsittää käyttökelpoista,huuh - toutunutta kisrmr :a..

- 154 - Muodostumat 10 Kulperinsuo, Il Torviselkä, 12 Vuoriselkä, 13, Vastasmaa ja 14 Isokangas IV. Moreenikohoumien lakiosissa sijaitsevia vallimaisia moreenimuo - 1-3 m :n vahvuinen kerros huuhtou- dostumia, joiden pinnalla on tunutta kisrm.r :a. Karttalehti 3424 06 Ala-Vuott o Muodostuma I, Uumanselk a Selännemäinen harju. Muodostuman ydinselänne vaikuttaa melko heikosti lajittuneelta ainekselta, joka sisältää soraa, hiekkaa, kiviä ja lohkareita. Harjun lieveosa on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 23 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 600 000 m3, josta arvioitu B 200 000 m 3, c 400 000 m 3. Muodostuma 2, Hirvisu o Selännemäinen harju, jonka aines vaikuttaa heikosti lajittuneelta ainekselta, joka käsittää suhteistunutta soraa, hiekkaa, kiviä ja lohkareita. Muodostuman koillisreunalla on mandollisesti peitemäistä moreenia. 'Kerrospaksuus on 3-10 m. Pinta-- ala on 8,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 340 000 m 3, josta arvioitu B 170 000 m3, c 170 000 m~. Muodostuma 3, Ämmänkanga s Moreenikohouman laella sijaitseva vallimainen moreenimuodostuma, jonka 2-3 m :n vahvuinen pintaosa käsittää huuhtoutunutta kisrmr : ja lohkareita. Karttalehti 3424 07 Sanginkyl ä Muodostama 1, Tervalankanga s Selännemäinen harju, johon kuuluu laaja ja tasoittunut lieve - alue. Ydinselänne on ainekseltaan kisr :a, joka on osittain suh - teistunutta sisältäen hiekkaa ja lohkareita. Lievealue on a

- 155 - pääosaltaan hiekkaa. Sen ydinosaan rajoittuvassa vyöhykkeessä esiintyy välikerroksina pikisr :a ja hksr :a. Lievealueen ulkoreuna on HHk :a ja hthk :a. Kerrospaksuus on ydinosassa 5-7 m ja lieveosassa 2-4 m. Pinta-ala on 61 ha. Kokonaismassamddr_ ä on 2,2 milj. m3, josta arvioitu A 50 000 m 3, B 750 000 m3, C 1,4 milj. m 3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 2, Piltonkanga s Harjulaajentuma, jonka keskiosa on arvioitu pintahavaintoje n perusteella ainekseltaan soravaltaiseksi. Leikkauksissa esiintyy kisr :a, joka on jossain määrin suhteistunu.tta. A-luokan ai - nesta esiintyy paikoin 5-15 %. Lieveosa on hiekkaa. Sen keskiosassa esiintyy pikisr-vdlikerroksi_a, ulkoreuna on HEik : a. Kerrospaksuus on 3-8 m. Pinta-ala on 90 ha. Aineksen käyttö ä haittaa muodostuman eteläosassa välikerroksena oleva savi, jon - ka paksuus on 1-2 m. Kokonaismassamäärä on 4,23 milje.m3, jos - ta arvioitu A 250 000 m 3, B 1,68 milj. m 3, C 2,30 milj. m3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 3, Mäkelä Harjun tyyppinen muodostuma, jonka koillisreuna rajoittuu moreeniselänteeseen. Muodostuman ydinosa sisältää kerroksittai n kisr :a ja sr_hk : a, B-luokan aineksen määrä on n. 55 %. Lieve - osa käsittää hiekkaa ja Sr-välikerroksia. Muodostuman kaakkois - reunan rajaus on epävarma. Kerrospaksuus on 3-8 m. Pinta-al a on 30 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus. Kokonaismassamddrä on 1,25 milj. m2, josta arvioitu B 395 000 m 3, C 855 000 m 3. Muodostuma 4, Keihäskanga s Kapea-alainen, 4-7 m :n korkuisia harjanteita käsittävä lajittu - nut muodostuma, joka sijaitsee luode-kaakko suuntaisen moreeniselänteen lakiosassa. Muodostuman pinnalla on matalia ranta - valleja. Aines käsittää soraa, hiekkaa ja 10-30 % A-luokan

- 15 6 - - ainesta. Muodostuman koillisreuna ja kaakkoisosat ovat pääosal - taan KHt : a. Pinta-ala on 46 ha. Aines on pääluokkaa B. Ainek - sen käyttöä haittaa paikoin huono lajittuneisuus. Kokonaismassamäärä on 1,18 mil j. m3, josta arvioitu A 130 000 m3, B 500 00 0 m 3, C 550 000 m3. Nuodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 5, Sangin j oki Rantakerrostuma, joka sijaitsee moreeniselänteen juurella. Aines on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokon a_i smas sarr.äärä on 100 000 m 3. Muodostuma 6, Hirsikanga s Selännemäinen moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 2-3 m :n vah - vuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr : a ja lohkareita. Käytt5 - kelpoisin aines on muodostuman kaakkoisosassa. Muodostumast a on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 7, Maaselk ä Moreeniselänteen laella sijaitseva vallimainen moreenimucdostu - ma, jonka 2-5 m :n vahvuinen pintaosa käsittää huuhtoutunutt a kisrmr :a ja kivikkoa. Muodostuma 8, Tervolankangas I I Harjun reunaan rajoittuva muodostuma, jonka aineksen laatu o n epävarma. Karttalehti 3424 08 Puolivälinharj u Muodostuma 1, Komminah o Harjun lieveosaan kuuluva muodostuma jonka aines on HHk :a. Kerrospaksuus on 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 80 000 m 3.

- 157 - Muodostuma 2, Lähd e Harjun lieveosaan kuuluva matala, HHk :a käsittävä muodostuma, jonka käytt öarvo on vähäinen. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokon aismassamddrä on 60 000 m3. Muodostuma 3, Keihäskanga s Matalahko, keskiosastaan selä.nnemäinen harju. Ydin osan aine s on soravaltaista. Lieveosa on hiekkaa, uloin reuna HHk :a. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 45 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttö ä rajoittaa tie. Kokonaismassamddrä on 1,1 milj. m3, josta arvioitu B 250 000 m 3, c 850 000 m3. Muodostuma 4, Kylkikanga s Harjun lieveosaan liittyvä rantakerrostuma, jonka aines on hiek - kaa ja osittain hthk :a. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 330 000 m3. Muodostuva 5, Koirakump u Harjun lievealueeseen kuuluva tasoittunut rantakerrostuma, jonk a Aines on hiekkaa ja osittain hthk :a. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 46 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on 1,38 milj. m3. Muodostuvan kaakkoispuolella on pienehkö moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-2 m : n Vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Muodostuma 6, Puolivälinharj u Harju, johon kuuluu verrattain kape a l selkämäinen keskiharjann e ja laaja--alainen 7 tasoittunut lievealue. Keskiharjanne ori ainekseltaan kisr :å, joka on jossain määrin suhteistunutta sisäl - täen KIM- ja HHk-lajitteita. A-luokan ainesta esiintyy 5--10 %.

- 158 - Lieveal.ue on hiekkaa, uloin osa HHk : a. Lieveosan pinnalla on rantavalleja. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 233 ha. Kokonaismassamäärä on 7,43 milj. m 3, josta arvioitu A 150 000 m3, - B 2,0 milj. m 3, c 5,28 milj. m3. Muodostumasta on valokuvi a gt :n arkistossa. Muodostuma 7, Tervol a Harjuun kuuluva muodostuma,-jonka lieveosaan liittyy rantakerrostumia ja rantavalleja. Aines on pääosaltaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 25 ha. Aines on pääluokka a C. Kokonaismassamäärä on 620 000 m3, josta arvioitu B 10 000 m 3, C 610 000 m3. Muodostuman eteläpuolella on selännemäinen muodos - tuma, jonka aineksen laatu on epävarma. Muodostama 8, Hevoskanga s Kapea-alainen, 4-7 m :n korkuisen harjanteen ja rantavallej a käsittävä, lajittunut muodostuma, joka sijaitsee luode-kaakk o suuntaisen moreeniselänteen laella. Aines käsittää kivikkoa, kisr :a ja hiekkaa, josta 10-30 % on A-luokan ainesta. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 21 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä haittaa paikoin huono lajittuneisuus. Kokonaismassamäärä on 630 000 m 3, josta arvioitu A 120 000 m3, B 380 000 m3, c 130 000 m3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 9, Sanginjok i Rantakerrostuma, joka sijaitsee moreeniselänteen juurella. Muo - dostuman aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 160 000 m 3. Muodostuma 10, Sadinharj u Moreeniselänteen laella sijaitseva vallimainen moreenimuodostu - ma, jonka pinnalla on 1-3 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutt a kisrm_r :a ja lohkareita.

- 159 - Karttalehti 3424 09 Muodostuma 1, Viinivaar a Viinivaaran reunamuodostuman lounaisosa, jonka ydinosa on toden - näköisesti soravaltaista ainesta. Muodostuman pinnalla on lobkareita ja mandollisesti moreenia. Kerrospaksuus on 4-20 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 37 ha. Kokonaismassamäärä on 3,56 milj. m3, josta arvioitu B 1,33 milj. m3, C 2,23 milj. n13. Karttal_ehti 3424 10 Utosjok i Muodostuma 1, Hoikkama a Harjujaksoon kuuluva lajittunut muodostuma. Keskiharjanne o n suhteistunutta ainesta, joka käsittää kisr :a, hiekkaa sekä pin - talohkareita. Lieveosissa esiintyy srllk :a. Kerrospaksuus o n 2-8 m. Pinta-ala on 26 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 1,13 milj. m3, josta arvioitu B 590 000 m3, c 540 000 m3. Muodostuma 2, Palovaar a Harju, jonka laki kohoaa yli 20 m ympäristöstä nn. Muodostuman ydinselänne käsittää runsaasti kisr :a ja A-luokan ainesta. Lie - veosa on hiekkaa. Sen keskiosissa esiintyy vvälikerroksin a pikisr :a. Muodostuman pinnalla on monin paikoin ylisuuria lohkareita. Pinta-ala on 76 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 3,9 milj. m3, josta arvioitu A 300 000 m3, B 1, 8 milj. m3, C 1,8 milj. m 3. Muodostuma 3, Yli-Uto s Matala, harjun lieveosaan kuuluva muodostuma, jonka aines o n mk :a. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 90 000 m 3. Muodostuma 4, Isokanga s Moreeni_muodostuma, jonka pinnalla on 1-2 m :n vahvuinen kerro s keskinkertaisesti huuhtoutunutta kisrmr : a ja lohkareita.

- 160 - Muodostuma 5, Anni-muorinkanga s Moreenimuodostuina, jonka pinnalla on 2-3 m :n vahvuinen kerro s käyttökelpoista huuhtoutunutta kisrmr :a. Muodostuman pohjatasona on kerrallinen savi ja HtM_r. Arvioinnin apuna on käytett y koekuoppia. Karttalehti 3424 11 Juorkun a Muodostuma 1, Holapantörm.ä Loivarinteinen harjuselänne, jonka ydinosa on soravaltainen. Lieveosa käsittää hiekkaa ja hksr :a. Hietaa esiintyy ohuen a pintakerroksena. ' Muodostuman koillisreunan rajaus on epävarma. Kerrospaksuus on 3-8 m. Pinta-ala on 10 ha. Aines o n pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa suurelta osin asu - tus. Kokonaismassamäärä on 300 000 m3, josta arvioitu B 60 000 m 3, c 240 000 m 3. Muodosturnasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostama. 2, Myllyl ä Kapea-alainen, selkämäinen harju, jonka ydinosa sisältää sora - valtaista ja lieveosa hiekkavaltaista ainesta. Kerrospaksuu s on 1,5-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on 190 000 m 3, josta arvioitu B 40 000 m3, c 150 000 m 3. Muodostuma 3, 011il a Kapea-alainen, selkämäinen harju, jonka ydinosa sisältää sora - valtaista ja lieveosa hiekkavaltaista ainesta. Kerrospaksuu s on 1,5-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 190 000 m3, josta arvioitu B 60 000 m 3, C 130 000 m 3. Muodostuma 4, Mäntyma a Moreeniselänteen laella ja koillisrinteellä sijaitseva moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-3 m :n vahvuinen kerros käyttökel - poista, huu?ntoutunutta kisrmr : a. Ainesta on osittain käytetty.

- 161 - Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 5, Leipiharj u Moreeniselänteen laella sijaitseva vallimainen, 1-2 m :n vahvuinen moreenimuodostuma, jonka aines käsittää huuhtoutunutta ki - SrMr :a ja lohkareita. Karttalehti 3424 12 Iso-Timone n Muodostuma 1, Juurima a Muodoltaan laakea reunamuodostuma, jonka keskellä on ympäristöstään n. 5-10 m kohoava sei nne. Muodostuman pinnalla esiintyy paikoin ohut peitemäinen moreenikerros. Ydinselänne sisältää kerroksittain kisr :a, hiekkaa ja A-luokan ainesta. Lieve - osa on tasarakeista hiekkaa, paikoin esiintyy hietaa ja silttiä. Kerrospaksuus on 3-10 m. Pinta-ala on 150 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 5,5 milj. m3, josta arvioit u A 100 000 m3, B 900 000 m3, c 4,5 milj. m3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 2, Timonen Reunamuodostuma, jonka pinnalla on yli 1,5 m :n vahvuinen moree - nipeite. Muodostuman käyttöarvo on vähäinen. Kerrospaksuu s on 2-4 m. Muodostumasta ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 360 000 m 3, josta arvioitu B 70 000 m 3, c 290 000 m 3. Muodostuma 3, Lapinniemi Kapea-alainen, selkämäinen harju, jonka aines on kisr :a sisäl - tävää soravaltaista ainesta. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on 150 000 m 3, josta arvioitu B 90 000 m 3, c 60 000 m3. Muodostuma 4, Hietaselk ä Harju, jonka keskiselänne on ainekseltaan soravaltainen ja

- 62 - l.ievealue pääasiassa hiekkaa sisältävää ainesta. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 26 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 670 000 m 3, josta arvioitu B 180 000 m 3, c 490 000 m 3. Muodostuma 5, Levä-Sorsua Matala, harjuun kuuluva muodostama, jonka aines on pääosaltaa n hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 80 000 m 3. Muodostuma 6, Hillati e Reunamuodostuma, jonka aines on hiekka valtaista.. Aineksen laa - tu vaihtelee sisältäen hksr :a, hiekkaa ja silttiä. Muodostuman pinnalla esiintyy lohkareita ja paikoin ohutta, peitemäist ä moreenia. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 30 ha. Aine s on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa paikoin huono lajit -, Kokonaismassamäärä on 890 000 m 2, josta arvioit u B 90 000 m 3, c 800 000 m 3. Muodostumassa on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 7, Hanganvaara Lajittuneen reunamuodostuman os, joka käsittää ydinosaan kuu - luvaa soravaltaista ja lieveosaan kuuluvaa hiekkavaltaista ai - nesta. A-luokan ainesta arvioidaan esiin rvän paikoin 5-10 %. Muodostaman pinnalla on kohtalaisesti lohkareita ja mandolli - sesti peitemäistä moreenia. Kerrospaksuus on 3-15 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 81 ha. Kokonaismassamäärä on 5,5 milj. m 3, josta arvioitu A 2.50 000 m3, B 1,9 5 milj. m3, c 3,3 milj. m3. Muodostuma 8, Viinivaar a Osa Viinivaaran reunainuodostumal lievealuetta, jonka aines o n pääosaltaan hiekkavaltaista. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on TIMO 000 m 3.

- 163 - KIPINÄ 351 3 Kartta lehti 351301 JoloskLl ä Muodostuma 1, Latokanga s Harjuun kuuluva laakea, heikosti selännemäinen muodostuma, jon - ka aines on pääosaltaan hiekkaa. Pohjakerroksina ja pohjavede n pinnan alapuolella esiintyy srhk :a ja kisr :a. Kerrospaksuu s on 2-5 m. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 400 000 m 3, josta arvioitu B 20 000 m3, c 380 000 m3 Muodostuma 2, Paajane n Kapea harju, jonka keskiosassa on harjulaajentuma. Aines on pääosaltaan soravaltaista sisältäen kerroksittain kisr :a j a hiekkaa. A-luokan ainesta esiintyy 5-10 % runsaimmin harjun: keskiosassa. Harjun reunalla on paikoin hiekkavaltaista aines - ta Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 500 000 m3, josta arvioitu A 30 000 m3, B 200 000 m3, C 270 000 ni3. Muodostuma 3, Huumo järvi Kapea, selkämäinen harju, jonka lakikorkeus on 5-7 m. Aines kdsittää pikisr :a ja srhk :a. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttö ä rajoittaa maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamddrä on 120 000 m 3, josta arvioitu B 80 000 m3, c 40 000 m 3. Muodostuma 4, Korppikanga s Reunamoreenimu.odostuma, jonka pinnalla on 1,5-5 m :n vahvuinen kerros verrattain hyvin huuhtoutunutta ja lajittunutta srhkmr :a. Muodostuman pohjatason muodostavat kerrallinen savi ja hietamoreeni. Muodostuma on osittain käytetty.

- 164 - Karttalehti 351302 Häikiönni.emi Muodostuma I. Matala, selkämäinen harju jonka ydinosa sisältää sora- ja hiek - kakerroksia. A-luokan ainesta esiintyy n. 5 %. Muodostuman lieveosa on hiekkaa ja osaksi srhk :a. Kerrospaksuus on 1,5-4 m. Pinta-ala on 27 ha. Kokonaismassamäärä on 470 000 m 3, jos - ta arvioitu A 15 000 m 3, B 215 000 m3, c 240 000 m 3. Muodostuma 2, Pikku-Martim o Matala, harjujaksoon kuuluva muodostu'na, jonka aines on pääosal - taan hiekkaa. Muodostuman pohjoisosassa esiintyy välikerroksena kisr :a. Muodostuman pinnalla on rantavalleja ja matali a dyynejä. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 21 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 610 000 m 3. Muodostuma 3, Makkarama a Matala, harjujaksoon kuuluva muodostuma joka käsittää rantaker - rostumaa ja harjuainesta. Muodostuman pinnalla on rantavalleja ja dyynejä. Aines on pääosaltaan HHk :a. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 440 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismas - samäärä on 440 000 m 3. Muodostuma 4, Rajala Matala, keskiosastaan selännemäinen harju. Ydinselänne on sora - valtaista ainesta. Rantavalleja käsittävä lieveosa on hiekka a josta pääosa on HHk :a. Kerrospaksuus on 1,5-3 m. Pinta-ala o n 35 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 550 000 m 3, josta arvioitu B 100 000 m 3, c 450 000 m3. Muodostuma 5, Palokanga s Matala, keskiosastaan selännemäinen harju. Ydinselänne sisäl - tää kisr- ja Hk-kerroksia. A-luokan ainesta esiintyy n. 5 %. Lievealue on pääosaltaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m.

- 165 - Pinta-ala on 25 ha. Kokonaismassamäärä on 520 000 m 3, jost a arvioitu A 15 000 m3, B 145 000 m3, C 360 000 m3. Muodostuva 6, Maanselk ä Matala rantakerrostuma, jonka aines on imk :a. Kerrospaksuu s on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 80 000 m 3. Karttalehti 3513 03K älkäj ä Muodostuma 1, Kolmikannanharj u Matala rantakerrostuma, jonka aines on HHk :a. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 80 000 m 3. Muodostuma 2, Kivikkoharj u Muodostuman aines on laadultaan epävarma. Karttalehti 351304 Nuoritt a Muodostuma 1, Oht o Kapea-alainen, moreenipeitteinen harju, jonka aines on hiekka a ja osittain srhk :a. Kerrospaksuus on 1,5-3 in. Pinta-a]a on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a tie. Aineksen käyttöä haittaa peittävä hi_etarnoreeni, jonka paksuus 0,5-1 m. Kokonaismassamäärä on 200 000 m 3. Karttalehti 3513 05 Panumajärvi Muodostuma 1, Kaita-ah o Harjujaksoon kuuluva, heikosti se_lärnem.äinen muodostuma, jonk a aines on hiekkaa ja osittain hksr :aa. Muodostuma on osittai n käytetty. Kerrospaksuus on 1,5-3 m. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 40 000 m 3, josta arvioitu B 10 000 m 3, c 30 000 m3.

- 166 - Muodostuma 2, 011ir_kan ga s Osittain selännemäinen harju, johon kuuluu laajahko, rantaker - rostumia käsittävä lievealue. Muodostuman ydinosa sisältä ä Hk- ja Sr-kerroksia. Karkein aines esiintyy pohjakerroksina. Lievealue on hiekkaa, josta pääosa on KEIk :a. Kerrospaksuu s on 2-4 m. Pinta-ala on 67 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,50 milj. m3, josta arvioitu B 90 000 m3, C 1,41 milj. m3. Karttalehti 351306 Kipin ä Muodostuma I, Kipin ä Pinnanmuodoltaan vaihteleva, pääosiltaan selännemäinen harju. Muodostuman keskiosassa sen korkeimmalla kohdalla esiintyy pin - takerroksena moreenia. Aines on pääosaltaan soravaltaista ainesta, joka on suhteistunutta, hienoa hiekkaa ja lohkareit a sisältävää kisr :a. A-luokan ainesta esiintyy 5-10 %. Pohjatasona ovat pohjavesi sekä muodostuman keskiosassa mandollises - ti kallio. Kerrospaksuus on 3-15 m. Pinta-ala on 132 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö j a asutus. Kokonaismassamäärä on 5,90 milj. m3, josta arvioitu A 300 000 m 3, B 3,10 milj. m 3, c 2,50 milj. m 3. Muodostuma 2, Kaakkurilamp i Harjuselänne, jonka ydinosa sisältää soravaltaista ainesta. Harjun reuna on hiekkaa. Muodostuman pinnalla on peitemäist ä moreenia 0,5-1 m :n vahvuinen kerros. Kerrospaksuus on 3-9 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 510 000 m3, josta arvioitu B 200 000 m3, c 310 000 m 3. Muodostuma 3, Kangaslampi-Riepukanga s Muodostuma käsittää viisi perättäistä, kumpumaista harjuselän - nettä. Ydinselänteiden. aines on karkeaa soraa, jossa on runsaasti kiviä ja lohkareita. A-luokan aineksen osuudeksi on

-- -167 - arvioitu 5-15 %. Reunaosien aines on hiekkavaltaista. Kerros - paksuus on 3-12 m. Pinta-ala on 63 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittavat paikoin maisemansuojelunäkökoh - dat. Kokonaismassamadrä on 3,20 milj. m 3, josta arvioitu A 220 000 m 3, B 1,60 milj. m3, c 1,38 milj. m3. Muodostuma 4, Mäntyharj u Harjun tyyppinen, keskiosastaan selännemäinen muodostuma. Ydin - selanne sisältää soraa ja hiekkaa, josta soran osuus on 60 %. Lievealue on pääosaltaan KHk :a. Muodostuman reunaosissa esiintyy paikoin pei_temdistä moreenia ohuena kerroksena. Kerrospak - suus on 2-7 m. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai_smassamäärä on 600 000 m3, josta arvioitu B 160 000 m', C 440 000 m3. Muodostuma 5, Kanttil a Harjujaksoon kuuluva, pinnastaan tasoittunut muodostuma, jok a on pääosiltaan moreenipeitteinen. Aines on hiekkavaltaista. Kerrospaksuus on 3--11 m. Pinta-ala on 24 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat asutus ja tie.. Kokonaismassamäärä on 1,80 milj. m3. Muodostuma 6, Kärppäsaar i Harjuselänne, jonka pinnalla on peitemäista moreenia. Arvioitu aines on srhk :a. Kerrospaksuus on 3-6 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Koko- - naismassamäärä on 350 000 m3, josta arvioitu B 50 000 m 3, c z 300 000 mj. Muodostuma 7, Ketunpe sänma a Harjuselänne, jonka aines on vähäkivistä srhk :a. Muodostuvan reunaosassa esiintyy paikoin ohuehko moreenipeite. Kerrospak - suus on 4-8 m. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär_ä on 350 000 m3, josta arvioitu B 70 000 m3, C 280 000 m 9.

- 168-- Muodostuva 8, Latvam. a Harjuselänne, jonka aines on srhk :a. Kerrospaksuus on 2-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 160 000 m 3, josta arvi - oitu B 30 000?n 3, c 130 000 m 3. Muodostuma 9, Sarvel a Matala harjuselänne, joka on moreenipeitteinen. Aines on toden - näköisesti srhk :a. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1140 000 m 3. Karttalehti 3513 07 Viinikosk i Muodostuma I, Jokiharj u Selkämäinen harju, joka kuuluu osana Viinivaaran ja Katosharju n muodostamaan jaksoon. Muodostuvan ydinselänteen arvioidaan sisältävän 10 % A-luokan ja 60 % B-luokan ainesta. Harjun reuna - osa on hiekkavaltaista ainesta. Harjun pinnalla esiintyy lohkareita ja mandollisesti peitemäistä moreenia. Kerrospaksuus o n 5-12 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 72 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 3,78 milj. m3, josta arvioitu A 230 000 m 3, B 1,70 milj. m 3, c 1,85 milj. m3. Muodostuma 2, Jauhoma a Matala, heikosti selännemäinen harju, joka on Vaanaharjun jatk e luoteeseen. Aines on hyvin lajittunutta HHk :a ja mandollisesti osittain srhk :a. Kerrospaksuus on 1-1,5 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie ja asutus. Aineksen käyttö ä haittaa vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on 30 000 m 3. Muodostama 3, Vaanaharj u Keskiosastaan sel_ännemäinen ja lieveosistaan tasoittunut harju. Pinta-aines on hyvin lajittunutta. Ydinselänne on todennäköisesti soravaltaista ja lieveosa pääasiassa hiekkaa sisältävää ainesta. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ole

- 169 - leikkauksia. Pinta-ala on 87 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,3 milj. m3, josta arvioitu B 800 000 m 3, C 1,5 milj. m 3. Muodostuma 4, Ku.okkalamp-i. Harjuselänne, jonka aines on pääosaltaan hiekkavalta_ista aines - ta. Ydinosassa esiintyy todennäköisesti myös soraa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 630 00 0 m3, josta arvioitu B 100 000 m3, c 530 000 m3. Muodostuma 5, Heteniemi Harjuun kuuluva matala, hiekkaa käsittävä selänne, jonka kerros - paksuus on vain 1-2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär a on 90 000 m3. Muodostuma 6, Katosharj u Harjulaajentuma, joka kuuluu osana selännemäiseen jaksoon. Muo - dostuman ydinosa sisältää kerroksittain hksr :a ja srhk :a. Muodostumaan lievealue on hiekkaa. A-luokan ainesta saattaa esiin - tyä pohjakerroksina. Kerrospaksuus on 3-20 lr_. Pinta-ala o n 120 ha. Kokonaismassamäärä on 11,0 milj. m3, josta arvioit u A 300 000 m3, B 4,7 milj. m3, c 6,0 milj. m3. Muodostuma 7, Kuikkaper ä Selkämäinen harjujakson osa. Ydinselänne sisältää todennäköisesti kisr :a. Lieveosa on hiekkavaltainen. Kerrospaksuus on 2-17 m.. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 62 ha. Aines on pöäluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 5,0 milj. mj~, josta arvioitu A 100 000 m 3, B 2,9 milj. m3, C 2,0 milj. m3. Muodostuma 8, Viini-vaar a Osa selärnemä_i stä harjujaksoa, jonka ydin on soravaltaista ja

-170 - lieveosa hiekkavaltaista ainesta. Muodostuman pinnalla on pai - koin runsaasti lohkareita. Kerrospaksuus on 3-16 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 134 ha. Kokonaismassa -. määrä on 9,0 milj. m3, josta arvioitu A 400 000 m3, B 3,6 milj. m3, c 5,0 milj. m3. Muodostuma 9, Ukonsuo Pienehkö,selännemäinen muodostuma, jonka pinta on moreenia. Aineksen laatu on syvemmältä epävarma. Muodostuma 10, Viinikosk i Pienehkö harjuselänne, jonka aines on soravaltaista. Kerrospak - suus on 2-6 m. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 160 000 m 3, josta arvioitu B 90 000 m3, C 70 000 m3. Muodostuma 11, Sarvivaar a Harjun tyyppinen.selännemäinen muodostuma, joka sisältää kerrok - sittain soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-al a on 9 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 300 00 0 m3, josta arvioitu B 160 000 m3, c 140 000 m3. Muodostama 12, Pikkul a Muodostuman pinta on moreenia. Aineksen laatu on syvemmäll ä epävarma. Muodostuma 13, Karkuah o Muodostuman pinta on moreenia. Aineksen laatu on syvemmält ä epävarma. Muodostuma 14, Murtosu o Selännemäinen, moreenipeitteinen harju. N. I m :n vahvuisen mo - reenin alla esiintyy hiekkaa ja srhk :a. Kerrospaksuus on n. 2 m. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 160 000 m 3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa.

- 171 - Muod.ostuma 15, Hanganvaar a Muodostama on osa Hanganvaaran reunamuod.ostuman lievealuetta. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassa_määrä on 500 000 m 3. Karttalehti 351308 Hetekyl ä Muodostuma 1, Kienaskanga s Selkämäinen harju, joka on pääosaltaan soravaltainen. A-luokan ainesta esiintyy todennäköisesti 5-15 %. Kerrospaksuus on 3-15 m. Pinta-ala on 50 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 2,0 milj. m3, josta arvioitu A 400 000 m 3, B 900 000 m 3, c 700 000 m 3. Muodostua 2 Jak o Pienehkö harjukumpu, jonka pinnalla on peitemäistä moreenia. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Kokonaismassamäärä on 100 000 m3, josta arvioitu B 40 000 m3, C 60 00 0 m3. Muodostama 3, Valkiaiskanga s Selännemäinen, lakiosastaan tasoittunut harju, jonka pinnall a esiintyy mandollisesti peitemäistä moreenia. Aines on todennäköisesti soravaltaista. Muodostuman pinnalla on matalia, kivik - koisia rantavalleja. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 72 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 2,8 milj. m 3, josta arvioitu A 100 00 0 m3, B 1,.5 milj. m3, c 1,2 milj. m3. Muodostama 4, Lapinjärv i Selännemäinen, lakiosastaan tasoittunut harju, jonka pinnall a esiintyy mandollisesti peitemäistä moreenia. Aines on pääosal - taan soravaltaista. Muodostu1man pinnalla on kivikkoisia rantavalleja. Kerrospaksuus on 3-10 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 73 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 4,0 milj. m3 ; josta arvioitu A 300 000 m 3, B 2,0 milj. m5, 0 1,7 milj. m3.

-172_ - Muodostuma 5, Teeriharj u Matala, harjuselänne, jonka aines on todennäköisesti hiekkaval - taista. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 75 000 m3. Muodostuma 6, Lapinkanga s Laakea, keskiosastaan heikosti selännemäinen harju, joka kuulu u osana Haukilehdon ja Jauhomaan harjujen muodostamaan jaksoon. Aines on pääosaltaan hiekkavaltaista. Keskiselänteessä on soran esiintyminen mandollista. Kerrospaksuus on 1,5-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 64 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,4 milj. m 3. Muodostuma 7, Hanhileht o Harjujaksoon kuuluva matala muodostum.a. Aines on hyvin lajit - tunutta hiekkaa. Pintakivisyyttä ei esiinny. Pinta-ala o n 35 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on 350 000 m3. Muodostuma 8, Jauhoma a Matala, keskiosastaan heikosti selännemäinen harju, Aines o n hyvin lajittunutta hiekkaa. Pintakivisyyttä ei esiinny. Kerrospaksuus on 1-2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haitta a vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on 140 000 m 3. Muodostuma 9, Pekanhalm e Pinnastaan kumpuilevan harjuselänteen osa. Muodostuman pinnal - la esiintyy lohkareita ja mandollisesti moreenia. Harju on Valkiaiskankaan harjun eteläinen jatke. Aines sisältää todennäköisesti kisr :a. Kerrospaksuus on 3-8 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 600 000 m 3, josta arvioitu A 40 000 m3, B 260 000 m3, C 300 000 m3.

- 173 - Muodostuma 10, Paloniem i Säännöttömästi kumpuileva selännemäinen harju, jonka pinnall a on moreenipeite. Muodostuman ydinosa on todennäköisesti sora - valtainen. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 26 ha. Muodostuman käyttöä rajoitta a tie. Kokonaismassamäärä on 800 000 m3, josta arvioitu A 50 00 0 m 3, B 360 000 m3, c 390 000 m3. Muodostuma 11, Petäjäkanga s Selännemäinen harjujakson osa, jonka pinnalla on peitemäinen mo - reenikerros. Moreenin paksuus on 0,5-1 m. Muodostuman keskiselänne on todennäköisesti soravaltaista ainesta. Kerrospaksuu s on 2-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 8 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 620 000 m3, josta arvioitu A 40 000 m3, B 270 000 m3, c 310 000 m3. Muodostuma 12, Petäjäniemi Moreenipeitteinen harju, joka käsittää kaksi rinnakkaisselännettä. Aines on todennäköisesti pääosaltaan soravaltaista. Muodostuman pinnalla esiintyy kohtalaisesti lohkareita. Kerros - paksuus on 3-9 m. Pinta-ala on 32 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 1,4 milj. m 3, josta arvioitu A 20 000 m 3, B 750 000 m 3, c 630 000 m 3. Muodostuma 13, Kivikirkk o Erillisiä kumpuja käsittävä harjuselänne. Muodostuman pinnall a on kivikkoisia rantavalleja ja todennäköisesti paikoin peite--- mäistä moreenia. Kumpujen aines on soravaltaista. Matala keskiosa on hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-12 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha. Kokonaismassamäärä o n 1,5 milj. m 3, josta arvioitu A 100 000 m 3, B 720 000 m3, c 680 000 m 3.

- 174 - Muodostuma 14, Mäkikanga s Selkämäinen harju, jonka pinnalla esiintyy 0,5-1,5 m :n vahvui - nen moreenipeite. Paikoin moreenin pinnalla esiintyy turvetta, jonka paksuus on yli I m. Ydinselänteen aines käsittä ä paikoin runsaskivistä soraa ja Hk-välikerroksia. A-luokan ainesta esiintyy 10-20 %. Lievealueen aines on hiekkavaltaista. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pinta-ala on 39 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 1,8 milj. m3, josta arvioitu A 200 000 m3, B 800 000 m3, c 800 000 m3. Muodostumasta o n valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 15, Pekonmäk i Harjun lieveosaan kuuluva moreenipeitteinen laajentuma. Moree - nin paksuus on yli 2 m. Aines on todennäköisesti hiekkavaltais - ta. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 400 000 m 3. Muodostuma 16, Harj u Harjukumpu ja siihen kuuluva lievealue, jotka ovat moreenipeit - teisiä. Ydinkumpu on soravaltaista, lievealue hiekkavaltaist a ainesta. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha. Muodostuman käyttöä rajoitta a asutus. Kokonaismassamäärä on 1,6 milj. m 3, josta arvioitu A 50 000 m3, B 550 000 m3, c 1,0 milj. m3. Muodostuma 17, Alalamp i Muodostuma on Mäkikankaanharjun jatke kaakkoon. Selännemäine n harjukumpu on 2-4 m :n paksuisen moreenikerroksen peittämä. Aines on todennäköisesti soravaltaista. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodottumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus j a tiestö. Kokonaismassamäärä on 550 000 m3, josta arvioit u B 300 000 m 3, c 250 000 m3.

-175 - Karttalehden alueella esiintyy kolme mandollisesti eri ikäist ä harjujaksoa, joista vanhin, Petäjäkankaan-Kivikirkon jakso, on lähes koko mitaltaan moreenipeitteinen. Valkiaiskankaan - Pekanhalmeen jaksossa on vain paikoin moreenipeitteisyyttä j a se on ainoastaan vähäisessä määrin lakiosastaan tasoittunut. Nuorin Lapinkankaan-Jauhomaan jakso on kokonaan ilman moreeni - peitettä ja se leikkaa kulkusuunnassaan edellämainittua Valkiaiskankaan jaksoa. Karttalehti 3513 09 Kol]a j a Muodostuma 1, Kantolanharj u Harjuselänne, joka kuuluu osana luoteeseen ja etelään jatkuvaa n harjujaksoon. Muodostuman pinnalla on lohkareita ja mandollisesti peitemäistä moreenia. Ydinselänne sisältää soravaltaista ainesta. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostaman käyttöä rajoittaa suurelta osin asutus ja tiestö. Kokonaismassamäärä on 570 000 m3, josta arvioitu B 220 000 m 3, c 350 000 m3. Muodostuma 2, Kollaj a Säännöttömästi kumpuileva, pääpiirteiltään selännemäinen harju n osa, joka on pääosaltaan moreenipeitteinen. Moreenin paksuu s vaihtelee 0,5 metristä muutamaan metriin. Pinnalla esiintyy orsiveden aiheuttamia soistumia.moreen_i_n alainen harjuaine s käsittää soraa, hiekkaa ja A-luokan ainesta. Aines on karkein - ta muodostuman keskiosassa alueilla, joissa kerrospaksuus on suurin. Matalat lievealueet sisältävät hiekkaa. Kerrospaksuu s on 3-12 m. Muodostumassa on leikkauksia. Pinta-ala on 118 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä haittaa moreenipei - te. Kokonaismassamäärä on 6,20 milj. m3, josta arvioitu A-- 80 000 m 3, B 2,20 milj. m.3, c 3,92 milj. m3. Muodostuma 3, Naiskanga s Säännöttömiä kumpuja ja selänteitä käsittävä harju, jonka pin - nalla on peitemäistä moreenia. Moreenin paksuus vaihtelee 0,5

- 176 - metristä muutamaan metriin. Sen pinnalla esiintyy orsivede n aiheuttamia soistumia. Muodostuma sisältää soraa, hiekkaa j a A-luokan ainesta. Karkein aines sijaitsee muodostuman keski - osissa alueilla, joissa kerrospaksuus on suurin. Eteläosan kummuissa karkein aines esiintyy usein pohjakerroksina. Lievealue sisältää hiekkaa ja srhk :a sekä matalissa reunaosissa HHk :a. Muodostuman rajaus on moreenipeitteisyydestä johtue n osittain epävarma. Kerrospaksuus on 3-10 m. Pinta-ala o n 187 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a tiestö. Aineksen käyttöä haittaa moreenipeite. Kokonaismassamäärä on 6,0 milj. m3, josta arvioitu A 100 000 m3, B 1, 7 milj. m3, C 4,2 milj. m3. Muodostuma 4, Karkuah o Selännemäinen, moreenipeitteinen harju, jonka ydinselänne si - sältää todennäköisesti soravaltaista ainesta. Kerrospaksuu s on 3-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 1 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a suurelta osin tie. Aineksen käyttöä haittaa ohuehko moreenipeite. Kokonaismassamäärä on 410 000 m 3, josta arvioitu A 20 000 m3, B 160 000 m3, c 230 000 m3. Muodostuma 5, Mäntyma a Kumpumainen,moreenipeitteinen lajittunut muodostuma, jonka ai - nes on hiekkaa. Pinnalla olevan moreenin paksuus on 3-4 m. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie ja paksu moreenipei - te. Kokonaismassamäärä on 400 000 m 3. Muodostuma 6, Kienaskanga s Selännemäinen harjun osa, joka sisältää pääasiassa soravaltais - ta ainesta. Muodostuman pinnalla on paikoin peitemäistä moreenia. Kerrospaksuus on 3-9 m. Pinta-ala on 45 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 2,0 milj. m3, josta arvioitu A 50 000 m 3, B 1,15 milj. m3, c 800 000 m 3.

- 177 - Muodostuma 7, Taipaleenharj u Osa harjuselännettä, joka on moreenipeitteinen ja ainekseltaa n hiekkaa. Kerrospaksuus on 4-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 120 000 m3. Muodostuma 8, Naiskangas I I Harjun kylkeen rajoittuva korkeahko selänne, jonka ainekse n laatu on syvemmältä epävarma. Muodostuman pinta on moreenia. Karttalehti 351310 Sarvivaar a Muodostuma I, Sarvivaar a Harju, jonka kapea, pinnastaan kivinen keskiselänne sisältä ä soravaltaista ainesta. Matala ja laaja-alainen, rantavalleja käsittävä lievealue on ainekseltaan tasarakeista hiekkaa. Kerrospaksuus on ydinselänteessä 3-6 m ja lievealueella 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 160 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 3,5 milj. m3, jost a arvioitu B 600 000 m 3, c 2,9 milj. m3. Muodostuma 2, Kiviharj u Harju, jonka pinnastaan kivinen keskiselänne sisältää soraval - taista ainesta. Matala lievealue on hiekkaa. Kerrospaksuu s on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 480 00 0 m3, josta arvioitu B 130 000 m3, c 350 000 m3. Muodostuma 3, Niemenmaa - Selännemäinen,laji.ttunut muodostuma joka sisältää soraa ja hiek - kaa. Muodostuman pohjatasona ovat pohjavesi ja luoteisosass a mandollisesti moreeni. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 26 ha. Kokonaismassamäärä on 800 000 m3, josta arvioitu B 400-000 m3, c 400 000 m 3. Muodostuma 4, Pieni Leppilamp i Harjun lieveosaan kuuluva matala, lajittunut muodostuma, jonka

- 178 - aines on pääasiassa hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 100 000 m3. Muodostuma 5, Pitääminma a Harju, jonka kapea, pinnastaan kivinen keskiharjanne sisältä ä soravaltaista ainesta. Matala ja laaja-alainen, rantavallej a käsittävä lievealue on ainekseltaan. tasarakeista hiekkaa. Kerrospaksuus on ydinosassa 4-6 m ja lieveosassa 1,5-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 167 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 4,5 milj. m3, josta arvioitu B 500 000 m 3, c 4,00 milj. m3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 6, Leppisu o Selännemäinen harju, jonka itäosa yhtyy suuren reunamuodostuman kylkeen. Harjun ydinselänne sisältää soravaltaista aines - ta. Muodostuma on pääosaltaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 82 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,8 milj. m3, josta arvioitu B ' 0 000 m3, c 2,36 milj. m3. Muodostuma 7, Viinivaar a Mittasuhteiltaan huomattavan suuri, mannerjään reunan suuntainen muodostuma, jonka laki kohoaa 40 m ympäristöstään. Muodostuman keskellä on lounas-koillinen suuntainen ydinselänne, jonka aines käsittää karkeata kivistä soraa sekä 5-20 % A-luokan ainesta. Ydinselänteen suunnassa on useita rinnakkaisia reuna - valleja, jotka käsittävät soravaltaista, pinnastaan kivist ä ainesta. A-luokan ainesta esiintyy runsaimmin etelässä ja lounaassa sijaitsevissa valloissa. Selänteiden väliset alueet ja muodostuman reuna-alue ovat ainekseltaan pääasiassa hiekkaa. Laaksopainanteissa,muodostuman keskiosissa on orsiveden aiheuttami a soistumia, joitten pohjalla on todennäköisesti hiesu - ja savi - kerroksia. Kerrospaksuus on selännemäisissä osissa keskimäärin

- 179-10-20 m ja selänteiden välisillä alueilla 5-15 m. Arvioinni n apuna on käytetty seismistä luotausta. Pinta-ala on 866 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa poronhoitoalue. Kokonaismassamäärä on 7.5,0 milj. m3, josta arvioit u A 2,0 milj. m3, B 25,0 milj. m3, c 48,0 milj. m3. Muodostumas - ta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostumalla on huomattav a geologinen arvo, mikä seikka olisi otettava huomioon sorankäyt - töä suunniteltaessa. Muodostuma 8, Ahvenlamp i Selkämäinen, paikoin jyrkkäreunainen harju, jonka län sipää liit - tyy Viinivaaran reunamuodostumaan. Soravaltainen ydinosa sisäl - tää 5-10 % A-luokan ainesta. Uloinna olevan lieveosan aine s on hiekkaa. Lakiosan kerrospaksuus on 10-15 m. Pinta-ala on 320 ha. Muodostuman käyttöä rajoittavat jossain määrin maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 14,40 milj. m3 josta arvi - oitu A 380 000 m 3, B 3,500 000 m C610,52 milj. m3. Muodost umast a on valokuvia gt :n arkistossa. Karttalehti 3513 11 Jaurakaine n Muodostuma 1, Iso Marikaisvaar a Lajittunut reun amuodostuma, jonka pinnalla esiintyy peitemäistä, kiviä ja lohkareita sisältävää moreenia. Aines on arvioi - tu pääosaltaan hiekkavaltaiseksi käsittäen osittain suhteistunutta srhk :a. Soraa esiintyy runsaimmin alueilla, missä kerros - paksuus on suurin. Arvioinnin apuna on käytetty seismistä luo - tausta. Kerrospaksuus on 3-15 m. Muodostamassa on matali a leikkauksia. Pinta-ala on 460 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaavat mandolliset moreenikerrokset erityisesti muodostuman pohjoisreun alla sekä ylisuuret lohkaree t muodostuman keskiosassa. Kokonaismassamäärä on 20,0 milj. m3, josta arvioitu A 200 000 m 3, B 3,0 milj. m3, C 16,8 milj. m 3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Käyttöarvoltaan merkittävä muodostuma. Aineksen laadun tarkentamiseksi ova t jatkotutkimukset tarpeen.

-180 - Muodostuma 2, Marikaisjärv i Harjun lieveosaan kuuluva, hiekkavaltaisen muodostuman osa. Pin - ta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 160 000 m 3. Muodostuma 3, Laattaikk o Pinnanmuodoltaan laakea, laj. ittunut. reunamuodostuma, joka on Ison Marikaisvaaran-läntinen jatke. Muodostuman pinnalla on lohkareita ja peitemäistä moreenia. Lajittunut aines on todennäköisesti srhk :a. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 38 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj. m3, josta arvioitu B 200 000 i3, C 1,0 milj. m3. Muodostuma 4, Aittovaar a Keskiosastaan selännemäinen, laakeahko lajittunut reunamuodostu - ma, jonka pinnalla on lohkareita ja peitemäistä moreenia. Aine s on pääosaltaan srhk :a. Keskiselänteessä saattaa esiintyä kisr :a. Kerrospaksuus on 3-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 58 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 2,3 milj. m3, josta arvioitu B 300 000 m3, c 2,0 milj. m3. Muodostuma 5, Halmeah o Matala, keskiosastaan heikosti selännemäinen muodostuma, jonk a aines on hiekkaa ja srhk :a. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-al a on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 200 000 m 3. Muodostuma 6, Teeriharj u Pienehkö, kumpumainen lajittunut muodostuma, jonka aines on hiek - kaa ja srhk :a. Kerroapaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 80 000 m3.

- 181 - Muodostama 7, Ahvenlamp i Matala, selännemäinen lajittunut muodostama, jonka aines o n srhk :a. Muodostuman pinnalla on ohut moreenipeite. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 8,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 170 00 0 m3. Muodostama 8, Laitama a Selännemäinen reunamuodostuma, jonka pinnalla esiintyy lohkareita ja peitemäistä moreenia. Aines on todennäköisesti lajittunutta srhk :a. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 660 000 m 3, josta arvioitu B 100 000 m 3, c 560 000 m3. Karttalehden eteläosassa Jaurakaisjärven ja Seulajärven alueel - la on luode-kaakko suuntainen vyöhyke, jossa esiintyy moreenikumpuja sekä matalia, moreenin peittämiä sr :a sisältäviä muo - dostamia. Muodostumien kerrospaksuus on yleensä alle 1,5 m. Karttalehti 3513 12 Taipaleenharj u Muodostama I, Taipaleenharj u Selkämäinen, tasoittunut harju, joka on moreenipeitteinen. Moreenin paksuus on 1-2 m. Aines on hiekkaa ja soraa, josta karkein osa sijaitsee keskiselänteessä. Kerrospaksuus on 3-8 m. Pinta-ala on 140 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa suurelta osin asutus ja tiestö. Kokonaismassamää - rä on 5,5 milj. m 3, josta arvioitu B 600 000 m3, C 4,9 milj. m3. Muodostama 2, Pieni Marikaisvaara Selkämäinen, moreenipeitteinen harju, jonka laki kohoaa ympäristöstään 18 m. Peittävän moreenin vahvuus on 1-3 m. Sen pin - nalla on paikoin kivikkoisia rantavalleja. Moreenialainen lajit - tunut aines käsittää soraa ja hiekkaa, jonka karkein osa sijait - see ydinselänteessä. Lievealue käsittää hiekkaa ja srhk :a. Muodostuman pinnalla on orsiveden aiheuttamia soistumia. Pinta-ala

- 182 - on 176 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 11, 0 milj. m3, josta arvioitu A 200 000 m3, B 4,0 milj. m 3, c 6, 8 milj. m 3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 3, Kongasselk ä Selännemäinen muodostuma, jonka pinnalla on lohkareita ja moree - nia. Mandollisesti kyseessä on harju, jonka ydinosa on soravaltaista ja lievealue hiekkavaltaista ainesta. Kerrospaksuus o n 4-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 60 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,3 milj. m 3, josta arvioitu B 1,0 milj. m3, c 1,3 milj. m3.

-183 - PUDAS JÄRVI 3514 Karttalehti 3514 01 Iso Isterinjärv i Muodostuma 1, Saunakanga s Lajittunut muodostuma, johon kuuluu soravaltainen ydinselänn e ja laaja-alainen, tasoittunut lievealue.. Ydinosa käsittää hksr : ja Hk-kerroksia. Lievealue on tasarakeista hiekkaa, jossa saattaa esiintyä pohjakerroksina soraa erikoisesti tielinjan lähivyöhykkeessä Kerrospaksuus on ydinselänteessä 3-8 m ja lieve - alueella 2-4 m. Pinta-ala on 147 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 4,5 milj. m3, josta arvioitu A 60 000 m3, B 840 000 m3, c 3,6 milj. m3. Muodostama 2, Hillikkosu o Selännemäinen moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-3 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Karttalehti 3514 02 Kuikkasu o Muodostuma 1, Ketol a Selkämäinen harju, jonka soravaltainen ydin sisältää kisr :a j a hksr :a. Lievealue on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus o n 2-7 m. Pinta-ala on 16 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostu - man käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 640 000 m 3, josta arvioitu B 240 000 m3, c 400 000 m 3. Muodostuma 2, Puolaharj u Selkämäinen harju, jonka ydin sisältää sora- ja hiekkakerroksia. Lieveosa on hiekkaa. Muodostuma kuuluu osana karttalehden halki luoteesta kaakkoon kulkevaan harjujaksoon. Kerrospaksuu s 2-6 m. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 410 000 m 3, josta arvioitu B 150 000 m 3, c 260 000 m3. Muodostuma 3, Petäjäkanga s Pienehkö harjuselänne, joka sisältää soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5-3 m. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. a

- 184 - Kokonaismassamäärä on 100 000 m3, josta arvioitu B 40 000 m3, C 60 000 m3. Muodostuma 4, Paratiisinsu o Kapea, keskiosastaan selännemäinen harju, joka sisältää kisr : a ja hiekkaa. Muodostuman pinnalla on kiviä ja lohkareita. Kerrospaksuus on 1,5-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 350 000 m3, josta arvioitu B 120 000 m 3, c 230 000 m3. Muodostuma 5, Jäkäläkanga s Harju, johon kuuluu kapea, pinnastaan kivinen ja lohkareine n ydinselänne, joka on soravaltaista ainesta. Tasoittunut lieve - alue on ainekseltaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 65 ha. Kokonaismassamäärä on 1,5 milj. m3,josta arvioitu B 300 000 m 3, C 1, 2 milj. m3. Muodostuma 6, Saunakanga s Lajittuneeseen muodostumaan kuuluva matala lievealue, jonka ai - nes on pääasiassa hienoa hiekkaa. Muodostuman eteläreunall a esiintyy myös soraa. Kerrospaksuus on 1,5-3 m. Muodostumassa ei oel leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokka a C. Kokonaismassamäärä on 460 000 m 3, josta arvioitu B 40 00 0 m', C 420 000 m 3. Muodostuma 7, Säynäjäkanga s Tasoittunut, lajittunut muodostuma, joka kuuluu osana Pudasjär - vellä Yli-Iin Tannilaan suuntautuvaan muodostumajaksoon. Aines on pääasiassa hyvin lajittunutta hiekkaa. Soraa saattaa esiintyä pohjakerroksina muodostuman selännemäisissä osissa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 193 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 5,3 milj. m3, josta arvioitu B 100 000 m3, C 5,2 milj. m3.

-185 - Karttalehti 3514 03Puolakkavaar a Muodostuma 1, Petäjäkoski Pienehkö harjuselänne, joka kuuluu osana karttalehden halk i etelästä pohjoiseen kulkevaan harjujaksoon. Ydinharjanne sisäl - tää soraa. Lieveosa on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muo - dostueassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 160 000 m3, josta arvioi - tu B 80 000 m 3, c 80 000 m3. Muodostuma 2, Hir sima a Pienehkö harjuselänne, joka on hiekkavaltainen. Muodostuman keskiosassa esiintyy vähäisessä määrin soraa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 90 000 m3, jost a arvioitu B 10 000 m 3, c 80 000 m3. Muodostuma 3, Pitkäpal o Kumpuileva harjuselänne, jonka ydinosa sisältää hksr :a. Harjun reuna on srhk :a. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha. Aines on pääluokkaa C. Koko - naismassamäärä on 440 000 m3, jotta arvioitu B 180 000 m3, c 260 000 m 3. Muodostuma 4, Pitkäpalo I Matala ja kapea-alainen harjuselänne, jonka aines on pääosaltaa n hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonais - massamäärä on 140 000 m3, josta arvioitu B 40 000 m3, C 100 00 0 m3. Muodostuma 5, Pitkäpalo I Kapea, selkämäinen harju, jonka keskiharjanne on soravaltainen, ainekseltaan kisr :a. Kerrospaksuus on 3-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 2 11-0 000 m 3, josta arvioitu A 20 000 m3, B 100 000 m 3, c 120 000 m 3.

186 - Muodostuma 6, Puolakkavaar a Moreenimuodostuma, joka sijaitsee kalliota ja moreenia käsit - tävän vaaran laella. Muodostuman pinnalla on kivikkoisia rantavalleja. Pinnalla on 1-3 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunut - ta kisrmr :a ja lohkareita. Muodostuma 7, Iso Saarisu o Matalia selänteitä käsittävä harju, joka sisältää pääasiass a hiekkavaltaista ainesta. Kerrospaksuus on 1,5-4 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 200 000 m3. Karttalehti 3514 04 Vengasvaar a Muodostuma 1, Lamminkanga s Kumpumainen, harjun tyyppinen muodostama, jonka aines on laadul - taan soravaltaista sisältäen kisr :a ja hksr :a. Kerrospaksuus on 3-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 480 000 m 3, josta arvioitu A 20 000 m 3, B 300 000 m3, c 160 000 m3. Muodostama 2, Vengasvaar a Mitaltaan huomattavan suuri harjun tyyppinen, lajittunut muodos - tuma, jonka lähes itä-länsi suuntainen keskiharjanne kohoa a 25 m ympäristöstään. Muodostuma kuuluu osana Pudasjärvelt ä Yli-Iin Tannilaan kulkevaan muodostumajaksoon. Soravaltainen, pinnastaan kivinen ydinselänne sisältää todennäköisesti kisr : a ja A-luokan ainesta. Hiekkavaltaisen lievealueen ydinosaa n rajoittuva keskivyöhyke sisältää Sr-välikerroksia. Lievealueen reunosa on tasarakeista hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 250 ha. Kokonaismassamäärä on 21,0 milj. m3, josta arvioitu A 500 000 m3, B 9,0 milj. m3, c 11,5 milj. m 3. Muodostuma on tyypiltään ja mittasuhteiltaan edustavin Pudasjärven-Tannilan jaksoon kuuluvista muodostumista. Täst ä syystä se on geologisesta arvokas, mikä seikka on otettava huomioon soran hankintaa suunniteltaessa.

- 187 - Muodostuma 3, Ukonkanga s Loivapiirteinen, selännemäinen muodostama, jonka aines on pää - osaltaan hiekkavaltaista. Soraa esiintyy mandollisesti keskiselänteessä pohjakerroksina. Kerrospaksuus on 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-la on 105 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 4,3 milj. m3, josta arvioitu B 300 000 m3, c 4,0 milj. m3. Muodostuma 4, Siliäma a Kapea, keskiosastaan selkämäinen, harjun tyyppinen muodostuma. Pinnaståan kivinen ke ski se länne on soravaltainen ; lievealue on hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 480 000 m 3, josta arvioitu B 100 000 m3, c 380 000 m3. Muodostuma 5, Tuppikanga s Pienehkö harjuselänne, jonka aines on soravaltaista. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 7 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 280 00 0 m 3, josta arvioitu B 140 000 m3, c 140 000 m3. Muodostuma 6, Vengasharj u Kapea-alainen,selkämäinen harju, jonka aines on soravaltaista. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pin - ta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 360 000 m3, josta arvioitu B 180 000 m3, c 180 000 m 3. Muodostuma 7, Pyöriömaa Kapea, keskiosastaan selännemäinen harju jonka kaakkoisosass a on laajentuma. Harju kuuluu karttalehden halki luoteesta kaakkoon suuntautuvaan harjujaksoon. Muodostuman soravaltaine n ydinselänne sisältää kisr :a ja hiekkaa. Lieveosa on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-6 m., Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 1,0 milj. m3, josta arvioitu B 500 000 m3, c 500 000 m 3.

- 188 - Muodostuma 8, Kärkönselk ä Keskiosastaan selkämäinen harju, jonka ydin on soravaltainen. Harjun hiekkavaltaisen lievealueen ydinosaan rajoittuvassa vyö - hykkeessä esiintyy Sr-välikerroksia. Kerrospaksuus on 3-'15 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha. Aine s on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 1,6 milj. m 3, jost a arvioitu A 50 000 m 3, B 750 000 m3, c 800 000 m 3. Muodostama 9, Jyskylamp i Selännemäinen, kumpuja sekä harjukuoppia käsittävä harju, jon - ka soravaltainen ydin selänne sisältää soraa ja hiekkaa. Karkeinta kisr :a esiintyy luoteisosan kummussa. Lieveosa käsittää hiekkaa ja srhk :a. Kerrospaksuus on 3-20 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 45 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 2,5 milj. m3, josta arvioit u 7 A 100 000 m3, B 1,2 milj. m3, C 1,2 milj. m 3. Muodostuma 10, Sadinselk ä Selkämäinen, verrattain jyrkkärinteinen harju, jonka laki kohoaa,15 m ympäristöstään. Soravaltainen ydinselänne sisältä ä todennäköisesti kisr :a ja A-luokan ainesta. Lieveosa on srhk :a. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 87 ha. Aine s on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 3,8 milj. m3, josta arvioitu A 150 000 m3, B 1,75 milj. m3, c 1,9 milj. m3. Muodostuma 11, Jyskysu o Reunamuodostuma, jonka aineksen laatu on syvemmältä epävarma. Karttalehti 3514 05 Muuka_l a Muodostuma I, Jdkdläkanga s Harjuselänne, jonka kapea ydin on soravaltainen. Lievealu e on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokona.ismassarnäärä on 130 000 m3, josta arvioitu B 60 000 m -7, C 70 00 0 m 3.

-189 - Muodostuma 2, Repokangas, Laakea, heikosti selännemäinen harju, jonka aines on hiekkaval - taista. Soraa esiintyy muodostuman keskiselänteessä. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 290 000 m 3, josta arvioitu B 30 000 m 3, c 260 000 m 3. Muodostuma 3, Isoaronsu o Pienehkö harjuselänne,jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on n. 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 50 000 m3. Muodostuma 4, Muukal a Selännemäinen harju, jonka ydinosa sisältää Sr- ja Hk-kerroksia. Lievealue on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 130 000 m3, josta arvioitu B 65 000 m3, c 65 000 m 3. Muodostuma 5, Ruonaniv a Matala harjuselänne, jonka kyljessä on harjukuoppa. Aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on n. 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 38 000 m3. Muodostuma 6, Risuaho Kapea har.juselänne, joka sisältää soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 100 000 m 3, josta arvioitu B 40 000 m 3, c 60 000 m 3. Muodostuma 7, Niittykanga s Kapea, selkämäinen harju, jonka keskiosassa on kumpumainen laajentuma. Ydinselänne sisältää soraa ja hiekkaa ; lievealue on hiekkavaltainen. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,1 milj. m3, josta arvioitu B 450 000 m 3, c 650 000 m 3.

- 190 - Muodostuma 8, Vengasvaar a Harjulaajentuma, joka sijaitsee kolmen harjujakson yhtymäkoh - dassa. Aines on pääosaltaan heikkaa. Soraa esiintyy muodostuman keskellä sijaitsevassa kummussa. Kerrospaksuus on 2-9 m. Pinta-ala on 55 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,4 milj. m3, josta arvioitu B 150 000 m 3, c 1,25 milj. m 3. Muodostuma 9, Harjul a Harju, joka rajoittuu moreeniselänteen reunaan. Aines on pää - asiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 200 000 m 3. Karttalehti 3514 06 Isokumpu Muodostuma 1, Kalliokkokummu t Matalia selänteitä ja kumpuja käsittävä harju, jolla ei ol e käyttöarvoa. Kerrospaksuus on 1-2 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 200 000 m 3. Muodostuma 2, Iso Teerisu o Kapea-alainen ja matala harjuselänne, jonka aines on pääosaltaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5-2 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 90 000 m 3. Muodostuma 3, Mustakump u Matalia ja kapeita selänteitä käsittävä harju. Kerrospaksuus on 1,5-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 5,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 85 000 m 3. Muodostuma 4, Korkiakump u Kapea-alainen ja matala, selännemäinen harju, jonka aines on

- 191 - hiekkavaltaista. Soraa esiintyy vähäisessä määrin muodostuman keskiosassa. Kerrospaksuus on 1,5-3 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 170 000 josta arvioitu B 20 000 m3, c 150 000 m3. Muodostuma 5, Repoharj u Harjuselänne, joka sisältää hiekkaa ja vähäisessä määrin hksr :a. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pin - ta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 50 000 m 3, josta arvioitu B 10 000 m 3, C 40 000 m3. Muodostuma 6, Asemuntinharj u Selkämäinen, pohjoisosastaan perättäisiä kumpuja käsittävä, kapea harju. Pinnastaan kivinen keskiselänne sisältää todennä - köisesti kisr :a ja n. 5 % A-luokan ainesta. Lievealue on ainekseltaan hiekkaa ja srhk :a. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 26 ha. Aines on pääluok - kaa B. Kokonaismassamäärä on 720 000 m 3, josta arvioitu A 20 000 m3, B 350 000 m3, C 350 000 m3. Muodostumassa on valoku - via gt :n arkistossa. Muodostuma 7, Antinah o Pienehkö harjuselänne, jonka aines on soraa ja hiekkaa. Kerros - paksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 80 00 0 m3, josta arvioitu B 30 000 m3, C 50 000 m 3. Muodostuma 8, Koiraharj u Kapea, selkämäinen harju. Harjun pinnalla on kivikkoa. Aine s on soravaltaista käsittäen kisr :a ja A-luokan ainesta. Kerrospaksuus on 3-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n 680 000 m 3, josta arvioitu A 35 000 m3, B 405 000 m3, c 240 000 m3. Muodostumassa on valokuvia gt :n arkistossa.

- 192 - Muodostama 9, Repoharj u Pinnastaan kivinen harjuselänne, jonka itä-osa rajoittuu moree - nimäen reunaan. Aines on soravaltaista sisältäen kisr :a. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 200 000 m3, josta arvioitu A 10 000 m3, B 100 000 m 3, C 90 000 m3. Muodostama 10, Mäntyharj u Kumpuileva, selkämäinen harju, jonka pinnalla on paikoin kivik - koa. Aines on soravaltaista käsittäen soraa, hiekkaa ja 5 % A-luokan ainesta. Lievealue on srhk :a. Kerrospaksuus on 3-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 420 000 m3, jost a arvioitu A 15 000 m3, B 225 000 m3, c 180 000 m 3. Karttalehti 3514 07 Aittojärv i Muodostama 1, Kapeimmansu o Lajittunut muodostuma, jonka eteläosassa on soravaltainen selän - ne. Pohjoisosa on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 240 000 m 3,josta arvioitu B 60 000 m3, c 180 000 m 3. Muodostuma 2, Siljakanga s Lajittunut muodostuma, jolla on eräitä reunamuodostumalle ominaisia piirteitä. Muodostumassa on kaksi soravaltaista ydinselännettä joiden pinnalla on kivikkoa ja lohkareita. Aines sisältää arviolta 5-10 % A-luokkaa. Lievealueen keskivyöhyke, joka rajoittuu ydinosan reunaan, käsittää hiekkaa ja Sr-kerrok - sia. Uloin lievealue on hiekkaa. Kerrospaksuus on ydinosass a 7-12 m ja lievealueella 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 300 ha. Kokonaismassamäärä on 15,0 milj. m 3, josta arvioitu A 350 000 m3, B 5,15 milj. m3, c 9,50 milj. m3.

- 193 - Muodostuma 3, Kirkkaanpaikanharj u Harju, joka käsittää kapeita, osittain kumpumaisia ri_nnakkais - selänteitä. Aines selänteissä on soravaltaista, matala lieve - alue on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 21 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 1, 0 milj. m3, josta arvioitu A 40 000 m3, B 500 000 m3, c 460 000 m3. Muodostuma 4, Harjul a Kapeahko harjiselänne, jonka pinnalla on kohtalåisesti lohkårei - ta. Ydin osa sisältää kerroksittain soraa ja hiekkaa. Harjun reunaosa on hiekkaa. Muodostuman pinnalla esiintyy paikoi n moreenia. Kerrospaksuus on 3-8 m. Pinta-ala on 16 ha. Aine s on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on 650 000 m 3, josta arvioitu B 240 000 m 3, C 410 000 m3. Muodostuma 5, Suontauskanga s Matala, selännemäinen harju, jonka aines on pääosaltaan srhk :a. Harjun pinnalla esiintyy peitemäistä moreenia, jonka paksuu s on 1-2 m. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 9 ha. Aine s on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on 270 000 m 3. Muodostuma 6, Tuusal a Pienehkö harjukumpu, jonka aines on srhk :a. Kerrospaksuus on 3-6 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 130 000 m 3, josta arvioitu B 30 000 m 3, C 100 00 0 m3. Muodostuma 7, Takaharj u Lajittunut,kumpumainen muodostuma, jonka aines on hiekkaa j a srhk :a. Kerrospaksuus on 4-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus suurelta osin. Kokonaismassamäärä on 450 000 m 3, josta arvioitu B 40 000 m3, c 410 000 m3.

- 194 - Muodostuma 8, Lautakanga s Matala, selännemäinen muodostama, joka kuuluu osana länsi-luoteeseen jatkuvaan muodostumajaksoon. Aines on hiekkaa j a hksr :a. Kerrospaksuus on 1,5-3 m. Pinta-ala on 6 ha. Aine s on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa muodostuman luoteis - osassa peittävä savi, jonka paksuus on 0,5 m. Kokonaismassamäärä on 70 000 m 3, josta arvioitu B 15 000 m 3, c 55 000 m3. Muodostuma 9, Iso Tervakanga s Lajittunut, kumpumainen reunamuodostuma jonka pituusakseli o n lähes itä-länsi suuntainen. Aines käsittää hiekkaa ja jossain määrin srhk :a. Muodostunian pinnalla on noin yhden metrin vah - vuinen kerros löyhärakenteista moreenia. Kerrospaksuus on 4-6 m. Pinta-ala on 16 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 800 000 m 3, josta arvioitu B 100 000 m 3, c 700 000 m 3. Muodostuma 10, Anttilankanga s Kumpumainen reunamuodostuma, jonka aines on pääosaltaan srhk :a. Soraa saattaa esiintyä muodostuman keskiosassa. Muodostuman pinnalla on 1,5-2 m :n vahvuinen kerros peitemäistä moreenia. Kerrospaksuus on 7-13 m. Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,0 milj. m 3, josta arvioit u B 200 000 m3, C 1,8 milj. m 3. Käyttöarvoltaan kohtalainen muo - dostuma. Muodostuma 11, Kaakkurilampi Muodostuman sisältämä aines on syvemmältä epävarma. Muodostu - man pinta on moreenia. Muodostuma 12, Kollajanniemi Harjujaksoon kuuluva, kumpuja ja selänteitä käsittävä muodostu - ma. Muodostuman ydinselänne on soravaltainen. Lievealue käsittää hiekkaa ja srhk :a. Kerrospaksuus on 2-7 m. Muodostumassa

- '195 - ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 34 ha. Muodostuman käyttö ä rajoittaa asutus etenkin kaakkoisosassa. Kokonaismassamäär ä on 1,0 milj. m3, josta arvioitu B 400 000 m3, c 600 000 m 3. Muodostuma 13, Kauppil a Selkämäinen harju, jonka pinnalla yhtenäinen moreenipeite. Moreenin alla oleva harjuaines on hiekkaa ja hksr :a. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 120 000 m3, josta arvioitu B 30 000 m3, c 90 000 m3. Muodostuma 14, Anttil a Moreenipeitteinen harju, jonka aines on todennäköisesti pääosaltaan srhk :a. Kerrospaksuus on 3-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 160 000 m 3, josta arvioitu B 60 000 m 3, C 100 000 m3. Karttalehti 3514 08Tyräsuo Muodostuma I, Siuruankangas Kapea, selkämäinen harju, joka jatkuu luode-kaakko suuntaisen a karttalehden alueen halki. Ke skise länne, jonka pinnalla on ki - viä ja lohkareita sisältää soraa n. 50 %, A-luokan ainesta 5 % sekä'hiekkaa. Harjun reunosa on hiekkaa, jossa esiintyy Srvälikerroksia. Harjun pinnalla esiintyy paikoin peitemäistä, rakenteeltaan tiivistä moreenia. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pinta - ala on 41 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa harjun laella kulkeva tie. Kokonaismassamäärä on 770 000 m3, josta arvioit u A 15 000 m3, B 370 000 m3, c 385 000 m3. Muodostuma 2, Valkiaine n Kapea, selkämäinen harju, jonka pinnalla on kiviä ja lohkareita sekä paikoin peitemäistä moreenia. Ydinselänne sisältä ä kisr :a ja hiekkaa. Harjun reunaosa on pääasiassa hiekkaa, jossa

- 196 - esiintyy Sr-välikerroksia. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-al a on 32 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittavat harjun laella kulkeva tie sekä maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 850 000 m 3, josta arvioitu A 15 000 m 3, B 425 000 m 3, c 410 000 m 3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 3, Vellisenharju Kapea, selkämäinen harju, jonka pinnalla on kiviä ja lohkarei - ta sekä paikoin ohut, peitemäinen moreenikerros. Ydinharjanne sisältää kisr :a ja hiekkaa. Harjun reunosassa on pääasiassa hiekkaa, jossa esiintyy Sr-välikerroksia. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 46 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittavat harjun laella kulkeva tie sekä maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 1,26 milj. m3, josta arvioitu A 50 000 m 3, B 610 000 m3, c 600 000 m3. Muodostuma 4, Siljakanga s Lajittuneen muodostuman lievealueen osa, jonka aines onpääasi - assa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 28 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa poronhoitoalue. Kokonaismassamäär ä on 840 000 m3. Muodostuma 5, Palovaara Kalliomäen laella sijaitseva moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-2 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a ja lohkareita. Moreenimuodostuman keskiosassa on kaksi n. 4 m :n korkuista rantavallia, joiden aines. on kivikkoa ja kisr :a. Muodostuman itäosassa rinteen juurella on rantakerrostuma, jonk a aines on tasarakeista hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Rantakerrostumien pinta-ala on 30 ha. Kokonaismassamäär ä on 690 000 m 3, josta arvioitu A 250 000 m 3, B 200 000 m3, c 240 000 m3.

- 197 - Karttalehti 351409 Yli-Siuru a Karttalehden alueella ei ole muodostumia. Karttalehti 3514 10 Pudasjärv i Muodostuma 1, Hilturant a Reunamuodostuma, jonka pinnalla on 1-2 m :n vahvuinen kerro s löyhärakenteista moreenia. Aines on pääasiassa hiekkaa ja srhk :a. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 5,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 130 000 m 3. Muodostama 2, Törrönkanga s Muodostama kuuluu osana Yli-Iin Tannilasta Pudasjärven kautt a Taivalkoskelle kulkevaan muodostumajaksoon. Muodostama on deltamainen laajentuma, jonka keskiosassa on soravaltainen selän - ne. Selänteen aines käsittää karkearakeista kisr :a, A-luokan ainesta sekä srhk-välikerroksia. Ydinosaan rajoittuva lieve - alueen keskiosa käsittää srhk :aa sekä hiekkaa, jossa on Srvälikerroksia. Lievealueen uloimmat osat ovat HHk :a. Kerros - paksuus on ydinosassa 15-24 m ja lievealueella 4-15 m. Pinta-al a on 197 ha. Muodostuman käyttöä rajoittavat lentokenttä, ties - tö, asutus ja pohjavedenottamo. Kokonaismassamäärä on 13, 0 milj. m3, josta arvioitu A 450 000 m3, B 2,35 milj. m3, c 10, 2 milj. m3. Muodostuma 3, Riekinkanga s Pinnastaan tasainen, lajittunut muodostuma, jonka keskellä on selännemäinen soravaltainen ydinalue. Ydinselänne on ainekseltaan hksr :a, kisr :a ja hiekkaa. Lievealue on pääosaltaan hiekkaa. Soraa esiintyy välikerroksina ydinosaan rajoittuvass a vyöhykkeessä ja pohjakerroksina maantien suuntaisessa vyöhykkesssä. Muodostuman pohjatasona on pohjavesi, jonka pinta viettää etelään useita metrejä. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-al a on 202 ha. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö, asutus ja

- 198 - hautausmaa. Kokonaismassamäärä on 9,0 milj. m 3, josta arvioi - tu B 2,0 milj. m3, c 7,0 milj. m3. Muodostuma 4, Auralankanga s Laakea ja tasoittunut, lajittunut muodostuma, jonka aines on pääosaltaan hiekkaa. Soran esiintyminen on mandollista pohjakerroksina kapeassa, muodostuman pituussuuntaan kulkevass a vyöhykkeessä tien kohdalla ja sen pohjoispuolella. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 3, 0 milj. m 3, josta arvioitu B 100 000 m 3, c 2,9 milj. m3. Muodostuma 5, Kiiskikanga s Lajittunut, pienehkö muodostuma, joka kuuluu osana karttalehden halki kulkevaan muodostumajaksoon. Aines on ilmeisest i hiekkaa. ja srhk :a. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 6,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 140 000 m 3. Muodostuma 6, Hautakanga s Muodostaman aineksen laatu on syvemmältä epävarma. Muodostuman pinta on moreenia. Karttalehti 3514 11, Ala-Liv o Karttalehden alueella ei ole muodostumia. Karttalehti 3514 12 Liv o Muodostuma 1, Karjosu o Pienehköjä harjuselänteitä ksäittävä - muodostama. Harjun ydin - osissa esiintyy soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 200 000 m 3, josta arvioi - tu B 100 000 m 3, c 100 000 m3.

- 199 - Muodostama 2, Penikkakanga s Kapea-alainen, matala harjuselänne, jonka keskiosassa esiinty y soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 170 000 m3, jos - ta arvioitu B 70 000 m 3, c 100 000 m3. Muodostuma 3, Penikkaharju Muodostuman aineksen laatu on epävarma. Muodostuma 4, Salmel a Vähäisiä harjuselänteitä käsittävä muodostuma, jonka aines on hiekkaa ja soraa. Kerrospaksuus on 1,5-2 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 50 000 m 3, josta arvioitu B 20 000 m3, C 30 000 m3. Muodostama 5, Kivarinah o Pienehköjä ja kapeita harjuselänteitä käsittävä muodostuma, jon - ka käyttöarvo on vähäinen. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 90 000 m3, josta arvioitu B 30 000 m3, c 60 000 m 3. Muodostuma 6, Heinikanga s Muodostuman aineksen laatu on epävarma. Muodostama 7, Hauskasaar i Jokikerrostumaa ja mandollisesti osittain harjuainesta sisältä - vä tasoittunut muodostuma. Aines on pääasiassa hiekkaa. Välikerroksina saattaa paikoin esiintyä aineksen käyttöä haittaavi a hieta- ja silttikerroksia. Kerrospaksuus on 1,5-2 m. Pinta - ala on 17 ha. Aines on pääluokkaaa C. Kokonaismassamäärä o n 250 000 m 3.

- 200 - KUUKASJÄRVI 352 3 Karttalehti 352301 Iso Äijönsu o Muodostama 1, Vitmaoj a Natalia harjuseläntei.tä käsittävä hiekkvaltainen harju, jonk a keskiosassa esiintyy soraa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluok - kaa C. Kokonaismassamäärä dn 120 000 m3, josta arvioitu B 40 00 0 m3, C 80 000 m 3. Muodostama 2, Vitmalamminkorp i Kapea, selännemäinen harju, jonka aines sisältää hiekkaa j a jossain määrin soraa. Harju kuuluu tiettömän korpialueen halk i kulkevaan harjujaksoon, joka on massamäärältään vähäinen. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 180 000 m 3, josta arvioitu B 60 000 m 3, c 120 000 m 3. Muodostuva 3, Karhumaa Pieniä kumpuja ja selänteitä käsittävä harju, jonka aines kä - sittää hiekkaa ja jossain määrin soraa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 230 000 m3, josta arvioi - tu B 60 000 m 3, c 170 000 m 3. Muodostama 4, Karhumaankaist a Kapea har.juselänne, joka sisältää hiekkaa ja soraa. Kerrospak - suus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta--ala on 4,5 ha. Aines. on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 110 00 0 m3, josta arvioitu B 40 000 m 3, C 70 000 m 3. Karttalehti 352.302 IsoLitjojärvi Muodostama 1, Äi j önvaar a Harjujaksoon todennäköisesti kuuluva muodostama. Pohjoisosassa

- 201 - saattaa moreeni esiintyä pohjatasona. Aines on hiekkaa ja so - raa. Karkein aines sijaitsee muodostuman y dinselänteissä. Kerrospaksuus on 3-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 40 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 900 000 m3, josta arvioitu B 350 000 m3, c 550 000 m3. Karttalehti 3523 04 Liekokyl ä Muodostuma I, Perikanga s Kapea, selkämäinen harju, jonka ydinselänne.sisältää soraa j a hiekkaa. Lievealueenaines on pääasiassa-hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pin - ta-ala on 25 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 480 000 m3, josta arvioitu B 100 000 m 3, c 380 000 m3. Muodostuma 2, Kurkiharj u Kapea-alainen, selkämäinen harju, joka sisältää hiekkaa ja so - raa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ie ole leikkauk - sia. Pinta-ala on 5,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonais - massamäärä on 70 000 m 3, josta arvioitu B 20 000 m3, c 50 000 m3. Muodostuma 3, Piikkikanga s Kapea, n. 2 km :n mittainen selkämäinen harju, jonka ydinosa on soravaltainen. Lievealue on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamääära on 300 000 m3, josta arvioitu B 150 000 m 3, C 150 000 m 3. Muodostuma 4, Asmuntinsu o Kapean harjuselänteen pohjoisosa, jonka aines on soraa ja. hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 30 000 m 3, josta arvioitu B 15 000 m 3, c 15 000 m3.

- 202 - Karttalehti 3523 05 Asmuntin cjärvi Karttalehden alueella ei ole muodostumia. Karttalehti 3523 07Kokkokyl ä Muodostuma 1, Kokkokyl ä Laakeahko, kumpuja ja selänteitä käsittävä harju, jonka pinnal - la esiintyy paikoin peitemäistä moreenia. Ydinselänne on sora - valtainen sisältäen n. 70 % B-luokan ainesta ja hiekkaa. Lievealue sisältää hiekkaa ja ulkoreunalla monin paikoin hietaa. Kerrospaksuus on 3-8 m. Pinta-ala on 36 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 900 000 m 3, josta arvioitu B 30 000 m3, C 870 000 m3. Muodostuma 2, Ojal a Kapea ja matala harju, jonka pinnalla on maantie. Muodostumall a ei ole käyttöarvoa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 50 000 m3, josta arvioitu B 20 000 m3, o 30 000 m3. Muodostuma 3, Hanhikanga s Selkämäinen harju, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Aines on soravaltaista ja sisältää kisr :a, hiekkaa sekä 5 % A-luokan ainesta. Kerrospaksuus on 3-7 m. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 300 000 m3, jos - ta arvioitu A 20 000 m3, B 150 000 m 3, C 130 000 m3. Muodostuma 4, Sadinsaare t Pienehkö, selkä_mäinen harju ja siihen liittyvä, pinnastaan ta - soittunut lievealue. Y dinselänne sisältää kisr :a ; lievealue on pääosaltaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-al a on 7 ha. Kokonaismassamäärä on 200 000 m3, josta arvioit u B 30 000 m3, 0 170 000 m3.

- 203 - Muodostuma 5, Hoikkasuo Matala harjuselänne, jonka aines on hiekkaa ja osittain soraa. Kerrospaksuus on 2 m. Muodostum.assa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttö ä haittaa vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on 80 00 0 m3, josta arvioitu B 20 000 m 3, c 60 000 m 3. Muodostuma 6, Tuohiah o Moreeniselänteen laella sijaitseva vallimainen moreenimuodos- - tuma, joka käsittää 1-3 m :n vahvuisen kerroksen huuhtoutunut - ta kisrmr :a. Muodostuma 7, Pauvankanga s Moreeniselänteen laella sijaitseva vallimainen moreenimuodos - tuma, joka käsittää 1-3 m :n vahvuisen kerroksen huuhtoutunut - ta kisrmr :a. Karttalehti 3523 08 Telkkäl ä Karttalehden eteläreunassa maantien kohdalla on pienehkö harju, jonka eteläreuna on läänin rajan eteläpuolella. Muodostuma kä - sittää hiekkaa ja soraa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-al a on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a maantie. Kokonaismassamäärä on 100 000 m 3, josta arvioitu B 20 000 m3, c 80 000 m 3. Karttalehti 3523 10 Tikanpal o Muodostuma 1, Hyöteikk ö Kapea-alainen, selkimäinen harju. Ydinselänne on pinnastaa n kivinen ja sisältää todennäköisesti kisr :a ja hiekkaa. Harjun reunaosa on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 190 000 m3, josta arvioitu B 50 000 m3, C 140 000 m 3.

- 204 - Muodostuma 2, Rasvasu o Vähäinen harjuselänteen osa, jonka aines on soravaltaista. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 0,5 ha. Aines o n pddluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 10 000 m 3. Karttalehti 3523 11 Majovakyl ä Karttalehden alueella ei ole muodostumia.

- 205 - PUOLANKA 3442 Karttalehti 3442 01 Nuanärv i Muodostuma 1, Sarvikanga s Harjun luoteisosa. Heikosti selännemäinen ydinosa sisältä ä kerroksittain pikisr :a ja hiekkaa. Lievealue on ainekseltaan hiekkaa ja srhk :a. Kerrospaksuus on 3-6 m. Pinta-al a on 26 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1, 4 milj. m3, josta arvioitu B 650 000 m3, c 750 000 m3. Muodostuma 2, Karppil a Lajittunut, moreenimäen kaakoisrinteellä sijaitseva lievemuodostuma, jonka pinnalla on rantakerrostuma. Muodostuman pohjatasona on moreeni. Aines on suurikivist ä soraa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 9 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 180 00 0 m3, josta arvioitu A 20 000 m3, B 110 000 m 3, c 50 000 m3. Muo - dostuman luoteispuolella aines muuttuu moreeniksi, joka käsittää huuhtoutunutta kisrmr :a ja lohkareita. Muodostuma 3, Uunivaara Laakea rantakerrostuma, jonka pohjatasona ovat moreeni ja pohjavesi. Aines on hiekkaa, jossa esiintyy mandollisesti sora - kerroksia. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 160 000 m 3. Muodostuma 4, Nuankanga s Reunamuodostumaan liittyvä, tasoittunut rantakerrostuma, jonk a aines on pääosaltaan heikkaa. Soraa esiintyy jossain määri n pinta- ja välikerroksina. Muodostuman pohjatasona ovat moreen i ja pohjavesi. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha. Aines on pääluokkaa C.

- 206 - Kokonaismassamäärä on 850 000 m3, josta arvioitu B 150 000 m 3, C 700 000 m3. Muodostuman luoteispuolella on moreeniseläntee n laella sijaitseva, vallimainen moreenimuodostuma, jonka pin - nalla on 1-3 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Muodostuma 5, Ylilamminkanga s Reunamoreenimuodostuma, jonka laella ja etelärinteellä on 2-4 m :n vahvuinen kerros käyttökelpoista, huuhtoutunutta kisrmr :a. Muodostuma 6, Latvakanga s Moreenimuodostuma, jonka pintaosa käsittää 2-3 m :n vahvuisen kerroksen runsaasti kiviä sisältävää ja huuhtoutunutta kisrmr :a. Muodostuma 7, Metsoma a Moreeniselänteen laella ja kaakkoisrinteellä sijaitseva more e nimuodostuma, jonka pinnalla on 1-2 m :n vahvuinen kerros huuh - toutunutta kisrmr :a ja lohkareit a Muodostuma 8, Joutenkanga s Moreenikohouman laella sijaitseva,vallimainen moreenimuodostu - ma, jonka kerrospaksuus on 1-3 m. Aines on huuhtoutunutt a kisrmr :a. Karttalehti 3442 02 Särkijärvi Muodostuma 1, Auramaa Rantakerrostuma, joka sijaitsee huuhtoutuneen moreenimuodostu - man kaakkoisreunalla. Aines on osaksi kisr :a, osaksi hiekkaa. Pohjatasona ovat moreeni ja pohjavesi. Muodostuma on osittai n käytetty. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 5 ha. Koko - naismassamäärä on 40 000 rn 3, josta arvioitu B 18 000 m 3, c 22 000 m3. Muodostuman länsipuolella on selännemäinen moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-3 m :n vahvuinen kerros huuhtou - tunutta kisrmr :a ja lohkareita. Muodostumasta on valokuvi a gt :n arkistossa.

- 207 - Muodostuma 2, Puistola Kapea-alainen, selkämäinen harju. Aines on kohtalaisen suhteis - tunutta kisr :a ja hiekkaa. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 70 000 m3, josta arvioi - tu A 5 000 m3, B 40 000 m 3, c 25 000 m3. Muodostuma 3, Kaihlasperä Kapea, selkämäinen harju, jonka aines on kohtalaisesti suhteistunutta kisr :a ja hiekkaa. Harjun kaakkoisjatke on epävarma. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n 90 000 m3, josta arvioitu B 55 000 m3, c 35 000 m3. Muodostuma 4, Särkijärv i Lajittunut muodostuma, joka sisältää harjuainesta. Soravaltai - nen ydin käsittää KHk :a ja hksr :a, sekä välikerroksina kisr :a. Lievealue on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-7 m. Pinta-ala on 18 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Koko - naismassamäärä on 540 000 m3, josta arvioitu B 140 000 m3, C 400 000 m3. Muodostuma 5, Niva-ah o Kapea harjuselänne, jonka aines on pääosaltaan hiekkavaltaista. Soraa arvioidaan esiintyvän n. 25 %. Kerrospaksuus on 3-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 80 000 m3, josta arvioitu B 20 000 m3, c 60 000 m3. Muodostumat 6 Salmi ja 7 Pietone n Muodostumien aineksen laatu on epävarma. Karttalehti 3442 03 Marttisjärv i Muodostuma 1, Mustikkaselk ä Reunamuodostuma, jonka pinnalla esiintyy vaihtelevan paksuista

- 208 - peitemäistä moreenia. Soravaltainen ydin sisältää pienikivistä soraa. Lievealue on hiekkaa. Moreenipeitteisyydestä johtuen aineksen laadusta ei ole varmuutta muodostuman luoteisosas - sa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 48 ha. Aines o n pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat asutus ja ties - tö. Kokonaismassamäärä on 1,1 milj. m3, josta arvioitu B 200 000 m 3, c 900 000 m 3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 2, Kälväsvaar a Mitaltaan huomattavan suuri harjulaajentuma. Harjun keskios a kohoaa jyrkkärinteisenä n. 40 m ympäristöstään. Harjun laki on voimakkaasti kumpuileva, harjukuoppia esiintyy runsaasti. Soravaltainen ydinselänne sisältää A-luokan ainesta 5-20 %. Ydinosan keskikorkeus on n. 15 m. Rantavoimien tasoittama lie - vealue on pääosaltaan hiekkaa. Lievealueen kerrospaksuus o n 2-15 m. Pinta-ala on 690 ha. Muodostumaon por onhoitoaluetta. Kokonaismassamäärä on 78,0 milj. m3, josta arvioitu A 4,0 milj. m3, B 32,0 milj. m3, c 42,0 milj m3. Muodostumasta on valo - kuvia gt :n arkistossa. Harju on mittasuhteiltaan ja tyypiltään erittäin edustava. Harjulla on myös tieteellistä merkityst ä mannerjäätikön toimintaa koskevissa tutkimuksissa. Tästä syystä se on pääosiltaan geologisesti ensiarvoinen suojelukohde. Muodostama 3, Leililamp i Rantavoimien tasoittama harju. Harjun keskiosassa esiintyy pintakivisyyttä ja mandollisesti soraa. Pääosaltaan muodostu_tn a on hiekkavaltainen. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 530 000 m 3. Karttalehti 3442 04 Hevosvaar a Muodostama 1, Utosjok i Muodoltaan laakea, rantakerrostumaa käsittävä reunamuodostuma.

- 209 - Aines on todennäköisesti hiekkaa. Pohjatasona ovat pohjaves i ja moreeni. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 240 000 m 3. Muodostuma 2, Itäoj a Lajittunut muodostuma, jonka pinnalla on runsaskivistä ja -lob - kareista moreenia 1-2 m :n vahvuinen kerros. Moreenin alla ole - va aines on KHk :a ja HHk : a. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-al a on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 260 00 0 m3. Muodostuma 3, Armolanah o Moreeniselänteen laella sijaitseva moreenimuodostuma, jonka pin - nalla on 1-2 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a j a siitä muodostuneita matalia rantavalleja. Karttalehti 3/14205 Varpupitämä Muodostuma 1, Viitajok i Harjuun kuuluva, pienehkö muodostuma, jonka aines on pääasiassa BEIk :a. KHk :a ja srhk :a saattaa esiintyä pohjakerroksina. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 60 000 m 3. Muodostuma 2, Koskel a Selännemäinen harju, jonka pinnalla on 1-2 m :n vahvuinen kerros hietaa ja silttiä. Alla oleva aines on todennäköisest i hiekkavaltaista. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja viljelykset. Kokonaismassamäärä on 90 000 m 3. Muodostuma 3, Varpupitäm ä Rantakerrostuma, joka sijaitsee kallio- moreenivaaran juurella. Aines on pääasiassa hiekkaa ja srhk :a. Muodostuman pohjatasona

- 210 - on moreeni. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 90 000 m3, josta arvioitu B 15 000 m3, c 75 000 m3. Muodostuma 4, Kuival a Moreeniselänteen itäosassa oleva moreenimuodostuma, jonka pin - nalla on 1-3 m :n vahvuinen kerros suurikivistä SrMr :a. Muodostuma 5, Kurim o Kaksi pinnastaan huuhtoutunutta reunamoreenimuodostumaa. Muodostumien pinnalla on 1-3 m :n vahvuinen kerros osittain huuhtou - tunutta srhkmr :a. Karttalehti 3442 06 Kalhamajärvi Muodostuma 1, Kälväsvaar a Selkämäinen harju, johon liittyy laaja-alainen, tasoittunu t lievealue. Soravaltaisen ydinosan arvioidaan sisältävän kerroksittain kisr :a ja hiekkaa. Lieveosa on hiekkaa. Kerrospaksuu s on ydinosassa 5-7 m ja lieveosassa 2-4 m. Muodostllmassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 19 ha. Kokonaismassamäärä on 4, 0 milj. m 3, josta arvioitu A 40 000 m3, B 460 000 m3, c 3,5 milj. m 3. Muodostuma 2, Kärkkäänjärv i Voimakkaasti tasoittunut, pääosaltaan rantakerrostumaa käsittäv ä muodostuma, jonka keskiosa on harjuainesta. Ydinosassa arvioidaan esiintyvän soraa pintakerroksen alla ja pohjakerroksina. Muodostuma on pääosaltaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 193 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa poronhoitoalue. Kokonaismassamäärä on 4,70 milj. m 3, josta arvioitu B 350 000 m3, c 4,35 milj. m3.

211 - Muodostuma 3, Tulikanga s Selännemäinen harjun tyyppinen muodostuma, jonka aines käsittä ä kisr :a ja välikerroksina hiekkaa. A-luokan ainesta esiintyy 5-10 %. Kerrospaksuus on 3-7 m. Pinta-ala on 7,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 300 000 m3, josta arvioit u A 20 000 m 3, B 160 000 m3, c 120 000 m3. Muodostumasta on valo - kuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 4, Iso Palovaar a Lajittunut reunamuodostuma, joka kohoaa 25 m ympäristöstään. Muodostuman kaakkoisreunalla esiintyy peitemäistä moreenia, jo n - ka paksuus on yli 1,5 m.' Aines on muodostaman ydinselänteess ä todennäköisesti soravaltaista ja sisältää A-luokan ainesta. Muodostaman reunaosat ovat srhk :a. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 64 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa poronhoitoalue. Kokonaismassamäärä on 5,7 milj. m3, josta arvioitu A 150 000 m3, B 1,90 milj. m 3, C 3,65 milj. m3.

- 212 - JONKU 35 3 1 Karttalehti 3531 01 Olvassuo Muodostuma 1, Viinivaar a Selkämäinen harju, jonka laki kohoaa yli 20 m ympäristöstään. Soravaltainen ydinselänne sisältää runsaasti kisr :a. A-luokan osuus on 5-10 %. Matalahko lievealue on pääosaltaan hiekkaa. Lievealueen keskellä, ydinosaan rajöittuvassa vyöhykkeessä esiin - tyy soraa pinta- ja välikerroksina. Pinta-ala on 109 ha. Kokonaisniassamäärä on 5,66 milj. m3, josta arvioitu A 140 000 m 3, B 1,72 milj. m3, c 3,80 milj. m 3. Muodostumasta on valokuvi a gt :n arkistossa. Muodostuma 2, Kiiskioj a Kapea, selkämäinen harju, jonka korkeus on yli 10 m. Korkein ydinselänne sisältää soraa 60 % ja A-luokan ainesta 10-20 %. Harjun reunaosa on hiekkavaltainen. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 48 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 2,15 milj. m3, josta arvioitu A 220 000 m3, B 1,10 milj. m3, C 830 000 m3. Muodostuma 3, Kälväsvaar a Kälväsvaaran harjulaajentuman luoteisosa(vrt. karttaleht i 341-12 03, muodostuma 2). Harjun ydinselänne on kisr :a ja hiekkaa, lievealue on pääosaltaan heikkaa. Kerrospaksuus on 5-25 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 116 ha. Kokonaismassamäärä on 7, 8.5 milj. m 3, josta arvioitu A 270 000 m3, B 3,18 milj. m3, c 4,40 milj. m3. Muodostuma on geologisest i arvokas, suojeltava kohde. Muodostuma 4, Lummelampi I Matala, harjuun liittyvä rantakerrostuma, jonka aines on HHk :a. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia.

213 - Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 180 000 m3. Muodostuma 5, Kirkaslampi Harjulaajentuman lieveosaan kuuluva muodostuma, jonka aines o n hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 330 000 m3. Muodostuma 6, Lummelampi II Harjuun liittyvä rantakerrostuma, jonka pinnalla on rantavalle - ja. Aines on tasarakeista hiekkaa, josta pääosa on HHk :a. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 31 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 620 000 m 3. - Muodostuma 7, Lummelampi II I Rantavoimien tasoittama, matala harju, jonka pinnalla on ranta - valleja. Muodostaman keskiosassa esiintyy pintakivisyyttä. Aines on pääasiassa hiekkaa. Soraa arvioidaan esiintyvän muodostaman keskiosassa 10 %. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,10 milj. m3, josta arvioitu B 30 000 m 3, C 1,07 milj. m3. Muodostuma 8, Pitääminma a Kapea, selkämäinen harju, johon kuuluu laaja-alainen lievealue. Lievealueen pinnalla on runsaasti 2-3 m :n korkuisja rantavalleja. Pinnastaan kivinen ydinselänne sisältää soraa 50 %. Lievealu e on tasarakeista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 46 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,0 milj. m3, josta arvioit u B 90 000 m3, C 910 000 m3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa.

- 214 - Muodostama 9, Seura Matalia rantavalleja käsittävä rantakerrostuma, jonka aines o n HHk :a. Kerrospaksuus on 1-2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on 180 000 m3. Muodostuma 10, Kokkoma a Matalia rantavalleja käsittävä rantakerrostuma, jonka aines o n HHk :a. Kerrospaksuus on 1-2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Ainekse n käyttöä haittaa vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on 290 000 m3. Muodostuma 11, Ketunpesänma a Matala, selkämäinen harju, jonka ydinselänne sisältää soraa. Muodostuman lievealue on hiekkaa. Muodostuman pinnalla saatta a esiintyä peitemäistä moreenia. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 500 000 m 3, josta arvioitu B 90 000 m3, c 410 000 m 3. Muodostuma 12, Kavalanma a Muodostuman aineksen laatu on epävarma. Karttalehti 353102 Ruottisenharj u Muodostuma 1, Ruottisenharj u Harju, joka on kauttaaltaan moreenipeitteinen. Leikkauksiss a peittävän moreenin paksuus on 1-3 m. Muodostuma käsittää epäsymmetrisiä kumpuja ja selänteitä. Moreenipeitteisyydestä johtuu, että muodostuman rajaus on osittain epävarma. Leikkauksis - sa todettu aines on hiekkaa. Soran esiintyminen on mandollista. Pinta-ala on n. 100 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat asutus, tiestö ja moreenipeite. Kokonaismassamäärä on 3,3 milj. m, josta arvioitu B 200 000 m3, c 3,1 milj. m 3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa.

- 215 - Muodostuma 2, Malinen Selännemäinen harju, jonka pinnalla on moreenipeite. Muodostuma käsittää Pienen Marinkaisvaaran harjun kaakkoisosan. Arvioi - tu aines on pääosaltaan hiekkaa. Soraa saattaa esiintyä pohjakerroksina harjun keskiselänteessä. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 29 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on 870 000 m 3, josta arvioitu B 50 000 m3, c 820 000 m 3. Muodostuma 3, Kiviharj u Reunamuodostuma, jonka loivarinteinen keskiselänne kohoaa n. 15 m ympäristöstään. Muodostuman pinnalla on peitemäistä moreenia, jonka kerrospaksuus on keskiselänteen kohdalla 1-2 m. Paksuus suurenee luoteisreunalla. Moreeninalaisen ainekse n arvioidaan sisältävän pääosaltaan srhk :a. Ydinselänteessä arvioidaan esiintyvän B-luokan ainesta 50 %. Uloin reunaosa on hiekkaa. Arvioinnin apuna on käytetty seismista luotausta. Muodostumassa on matalia pintaleikkauksia. Käyttöarvoltaan merkittävä muodostama. Aineksen laadun tarkentamiseksi tarvitaan koekuoppatutkimuksia. Pinta-ala on 242 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 20,0 milj. m3, josta arvioitu B 4,0 milj. 0, C 16,0 milj. m3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Karttalehti 3531 03 Kongasvaar a Muodostuma 1, Kongasvaar a Moreenipeitteinen muodostuma, jonka arvioidaan sisältävän har - juainesta. Moreenipeitteisyydestä johtuen muodostuman rajau s on osittain epävarma. Pinta-ala on 150 ha. Aines on.pääl.uokkaa C. Kokonaismassamäärä on 7,0 milj. m3, josta arvioitu B 1,0 milj. m3, c 6,0 milj. m3. Karttalehti,.53104 Ahmasuo Muodostuma 1, Kälväsvaar a Tasoittunut,harjun lieveosaa käsittävä muodostuma,jonka pinnalla on

- 216 - rantavalleja. Aines on tasarakeista hiekkaa. Kerrospaksuu s on 3-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 29 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,16 milj. m3. Muodostuma 2, Tulikanga s Selännemäinen harjun tyyppinen muodostuma, jonka aines käsittä ä kisr :a ja välikerroksina hiekkaa. A-luokan ainesta esiintyy.5-10 %. Läntinen lievealue on hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha. Kokonaismassamäärä on 500 000 m 3, josta arvioitu A 30 000 m3, B 190 00 0 m 3, c 280 000 m 3. Muodostuma 3, Iso Palovaara I Lajittunut reunamuodostuma, joka kohoaa paikoin yli 25 m ympäristöstään. Muodostuman koillisosa rajoittuu kallioisen vaara n kylkeen. Myös muodostuman keskiosan korkein alue on mandollisesti osittain kalliokohouman aiheuttama. Keski- ja koillisosassa esiintyy muodostuman pinnalla mutkittelevia, hiekkavaltaisia pienoisharjuja. Lisäksi muodostuman pinnalla on runsaasti rantavalleja. Muodostuman ydinselänteet ovat pinnastaan kivisiä ja niiden arvioidaan sisältävän B-luokan ainesta 50 %. Matalat reuna-alueet ovat pääosaltaan hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 465 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa poronhoitoalue. Kokonaismassamäärä on 32,0 milj. m3, josta arvioitu B 10,0 milj. m 3, C 22,0 milj. m3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Erityisest i muodostuman keski- ja koillisosa ovat geologisesti arvokkaita, suojeltavia kohteita. Muodostuma 4, Iso Palovaara I I Reunamuodostuma, jonka lounaisosa on tasoittunut käsittäen ran, takerrostumia. Pohjoisosa on kapea ja mutakinen harju, jonk a pohjatasona on kallioperä. Aines on pääasiassa hiekkaa, osittain srhk :a. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole

- 217 - leikkauksia. Pinta-ala on 100 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 3,0 milj. m 3. Muodostuma on geologiselt a tyypiltään harvinaislaatuinen, minkä vuoksi se olisi suojatta - va hiekanotolta. Karttalehti 353105 Iso Joutensuo Muodostuma 1, Vesal a Pinnastaa tasoittunut harju, jonka pinnalla esiintyy peitemäis - tä moreenia. Moreenin paksuus suurenee reunoille päin. Keski - osasta moreenipeite osittain puuttuu. Soravaltainen ydinselän - ne käsittää kisr :a, srhk :a ja A-luokan ainesta, jonka määrä o n 5-10 %. Lieveosa on hiekkavaltainen, soraa arvioidaan esiintyvä n 30 %. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 59 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 2,20 milj. m3, josta arvioitu A 100 000 m 3, B 1,00 milj. m3, c 1,1 milj. m3. Muodostuma 2, Lauttama a Lakiosastaan tasoittunut harju, joka on kauttaaltaan moreeni n peittämä. Muodostuman soravaltainen ydin käsittää kisr :a j a srhk :a. Lieveosa on hiekkavaltainen. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 31 ha. Aines o n pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 1,0 milj. m3, josta arvioitu A 30 000 m3, B 470 000 m3, c 500 000 m 3. Muodostama 3, Männist ö Moreenipeitteisen harjun lieveosaan kuuluva muodostuma, jonk a aineksen arvioidaan olevan hiekkavaltaista. Muodostuman rajau s on moreenipeitteisyydestä johtuen epävarma. Kerrospaksuus o n 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 300 000 m3. Karttalehti 353106 Jonku Muodostuma 1, Kivivaar a Rantakerrostumaa ja mandollisesti harjuain_esta käsittävä, lajit - tunut muodostuma. Aines on pääasiassa hiekkaa, josta osa on

- 218 - srhk :a. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 19 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 570 000 m 3. Muodostuma 2, Maaselänharj u Lajittunut muodostuma, joka sisältää harjuainesta. Keskiosan se lännemäinen ydin käsittää kisr : a ja hksr :a. Lievealue on pää - osaltaan hiekkaa ja osittain hksr :a. Kerrospaksuus on ydinselän - teessä 5-10 m ja lievealueella 2-5 m. Pinta-ala on 77 ha. Kokonaismassamäärä on 3,5 milj. m3, josta arvioitu B 1,5 milj. m3, c 2,0 milj. m3. Muodostuma 3, Multikanga s Tasoittunut, itäosastaan selännemäinen harju. Luoteisosan pin - nalla on rantakerrostuma. Ydinselänne on ainekseltaan pikisr : a ja hksr :a. Lievealue on. pääosaltaan srhk :a. Muodostuman pohjatasona ovat pohjavesi ja kallioperä. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 59 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 1,6 milj. m3, josta arvioitu B 500 000 m3, C 1,1 milj. m3. Muodostuma 4, Pe sälänkar ga s Selännemäinen reunamuodostuma, jonka aines on HHk :a ja srhk :a. Karkein aines sijaitsee muodostuman keskiosassa. Muodostuman pinnalla on moreenipeite. Kerrospaksuus on 5-8 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 800 000 m 3, josta arvioitu B 100 000 m 3, C 700 000 m3. Muodostuma 5, Pesäl ä Kumpumainen reunamuodostuma, jonka aines on HHk :a ja srhk :a. Kerrospaksuus on 5-10 m. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on 260 000 m~, josta arvioitu B 30 000 m 3, c 230 000 m3.

- 219 - Muodostuma 6, Hukkala I Tasoittunut, pienehkö harjukumpu, jonka aines on hiekkaa j a hksr :a. Kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostamassa ei ole leikkauk - sia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on 100 000 m3, josta arvioitu B 20 000 m 3, c 80 000 m3. Muodostuma 7, Hukkala I I Pinnastaan tasoittunut, selännemäinen harju, jonka keskiosa o n soravaltaista ainesta. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostamass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokka a C. Muodostuman käyttöä rajoittavat tie ja asutus. Kokonaismas - samäärä on 280 000 m3, josta arvioitu B 120 000 m3, c 160 000 m3. Muodostuma 8, Pitkäkanga s Pienehkö harjuselänne, jonka aines on pääosaltaan srhk :a. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 60 000 m3, josta arvioitu B 20 000 m3, c 40 000 m3. Muodostuva 9, Hevossuo Pienehkö harjuselänne, jonka aines on pääosaltaan srhk :a. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 45 000 m3, josta arvioitu B 10 000 m 3, c 35 000 m3. Muodostuma 10, Hirsikanga s Pinnastaan tasoittunut ja heikosti moreenisoitunut, kumpumaine n harju, joka kuuluu karttalehden halki kulkevaan jaksoon. Ydin - selänne käsittää pikisr :a ja srhk :a ; reuna-alue on Hk :a ja srhk :a. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 16 ha. Aines on pääluokka a B. Kokonaismassamäärä on 400 000 m3, josta arvioitu B 200 000 m3, c 200 000 m 3. Muodostuma 11, Parkkil a Pinnastaan tasoittunut, selännemäinen harju. Ydinselänne on

- 220 - soravaltaista, lievealue hiekkavaltaista ainesta.' Kerrospaksuu s on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat suurel - ta osin tie ja asutus. Kokonaismassamäärä on 150 000 m3, jost a arvioitu B 70 000 m 3, c 80 000 m3. Muodostuma 12, 0jalankangas - Reunamoreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-3m :n vahvuine n kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Käyttökelpoisin aines sijait - see muodostuman laella ja kaakkoisreunalla. Muodostama 13, Autiokanga s Reunamoreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-2 m :n vahvuine n kerros huuhtoutunutta kisrmr :a.

221 -. I INATTI JÄRVI 353 2 Karttalehti 353201 Kivarijärv i Muodostuma 1, Terval a Lajittunut, itä-länsi suuntainen muodostuma, joka kuuluu Pudasjärveltä Taivalkoskelle kulkevaan jaksoon. Pinnastaan laa - kea ydinselänne sisältää srhk :a, pikisr :a ja kisr :a. Muodostuman lievealueet ja matala länsiosa ovat srhk :a, jossa esiin - tyy pinta- ja välikerroksina soraa. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pinta-ala on 97 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 3,0 milj. m3, josta arvioitu B 1,4 milj. m 3, C 1,6 milj. m3. Muodostuma 2, Hemmil ä Pinnastaan tasoittunut, lajittunut muodostuma, jossa on kaks i deltamaista laajentumaa. Muodostuma on pääosaltaan hiekkaval - taista ainesta. Itäosan matala keskiselänne saattaa sisältä ä sorakerroksia. Muodostuman karkein aines sijaitsee tielinja n suuntaisessa vyöhykkeessä. Kerrospaksuus on 3-5 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 160 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat tie ja asutus. Kokonaismassamäärä on 6,0 milj. m 3, josta arvioitu B 1,0 milj. m3, c 5,0 milj. m3. Muodostuma 3, Kellokanga s Kumpumainen, lajittunut reunamuodostuma, jonka pinnalla esiinty y lohkareita ja paikoin löyhärakenteista moreenia. Aines on ydin - osassa keskinkertaisesti lajittunutta kisr :a ja hiekkaa. Lievealue käsittää hiekkaa, jossa on paikoin välikerroksina srhk : a sekä hietaa. Kerrospaksuus on 3-1l m. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 570 000 m3, jost a arvioitu B 260 000 m 3, c 310 000 m 3. Muodostuma 4, Maanselk ä Reunamuodostuma, joka käsittää lajittunutta ainesta sekä moreenia.

- 222 - Lajittunut aines käsittää hiekkaa, hksr :a ja A-luökan ainesta. Kerrospaksuus on 2-3 m. Nuodostumassa ei ole leikkauksia. Pin - ta-ala on 11 ha. Kokonaismassamäärä on 250 000 m3, josta arvi - oitu A 40 000 m 3, B 50 000 m 3, c 160 000 m3. Muodostuma 5, Niskakanga s Kumpumainen reunamuodostuma, joka sisältää HHk :a, KHk :a j a srhk :a. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 500 000 m 3. Muodostuma 6, Pitämäma a Kapea, selkämäinen harju, joka on pinnastaan tasoittunut eten - kin kaakkoisosassa. Muodostuman pinnalla on yleensä kohtalaises - ti, paikoin runsaasti lohkareita. Aines on pääosaltaan soraval - taista. Kerrospaksuus on 3-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauk - sia. Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismas - sämäärä on 700 000 m3, josta arvioitu B 400 000 m3, c 300 000 m3. Muodostuma 7, Hautakangas Muodostuman aineksen laatu on syvemmältä epävarma. Muodostuman pinta on moreenia. Karttalehti 353202 Kivarinjok i Muodostuma 1, Kontioharj u Kapeita selkiä käsittävä, teräväpiirteinen harju. Harjun pin - nalla on kohtalaisesti kiviä ja lohkareita. Aines on soravaltais - ta ja sisältää melko runsaasti kisr :a. Harjun pohjatasona ovat pohjavesi ja luoteisosassa kallioperä. Kerrospaksuus on 3-6 m. Muodostumassa ei ole Jeikkauksia. Pinta-ala on 2.3 ha. Aine s on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 650 000 m3, josta arvi - oitu A 40 000 m 3, B 310 000 m3, C 300 000 m3. Muodostuma 2, Katusuo N. 6 km pitkä, kapea-alaisia harjuselänteitä käsittävä harjujakso.

- 223 - Harjun pinnalla on kohtalaisesti- kiviä ja lohkare'ita. Aines on soravaltaista sisältäen melko runsaasti kisr :a. Kerrospaksuu s on 3-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 1 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 1,6 milj. m3, josta arvioitu A 80 000 m 3, B 880 000 m3, c 640 000 m3. Muodostuma 3, Mustasuvannonharju-Navettaharj u Kapeita selkiä käsittävä,teräväharjainen harju, jonka pituus o n 4 km. Muodostuman pinnalla on runsaasti kiviä ja lohkareita. Aines sisältää kohtalaisesti kisr :a sekä A-luokkaa, jonka osuus on 5-10 %. Kerrospaksuus on 3-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 31 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonais - massamäärä on 1,30 milj. m3, josta arvioitu A 100 000 m3, B 600 000 m3, c 600 000 m 3. Karttalehti 3532 03 Pärjänsu o Muodostuma 1, Jakunkanga s Moreenikohouman laelle syntynyt, rantavalleja käsittävä muo - dostuma. Aines käsittää soraa, kiviä ja pieniä lohkareita. Kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n 160 000 m 3, josta arvioitu A 16 000 m 3, B 144 000 m 3. Muodostuma 2, Jakunkosk i Selkämäinen harju, jonka luoteisosa on tasoittunut ja peitty - nyt osittain rantakerrostuman alle. Muodostuman kaakkoisselän - ne on soravaltainen. Luoteisosa on hiekkaa ja srhk :a. Soraa esiint yy todennäköisesti pohj_akerroksina. Kerrospaksuus on 3-11 m. Pinta-ala on 54 ha. Aineksen käyttöä haittaa luoteis - osassa paikoin välikerroksen oleva savi, jonka paksuus on 0,5-1 m. Kokonaismassamäärä on 1,70 milj. m3, josta arvioitu B 600 000 m3, c 1,10 milj. m 3. Muodostuma 3, Jakunkaista I Matala, paikoin kumpuileva, selännemäinen harju, jonka aines on

- 224 - soravaltaista sisältäen B-luokan ainesta n. 70 %.' Hiekan määr ä on suurin harjun reunaosissa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta - ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 400 000 m3, josta arvioitu E 225 000 m3, c 175 000 m3. Muodostuma 4, Jakunkaista I I Kapea-alainen, selännemäinen harju, jonka aines on soravaltais - ta. B-luokan ainesta arvioidaan esiintyvän 60 % ja A-luoka n ainesta 5-10 %. Kerrospaksuus on 4-8 m Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 300 000 m 3, josta arvioitu A 20 000 m3, B 170 000 m3, C 110 000 m 3. Muodostuma 5, Koiraharj u Teräväpiirteinen, selkämäinen harju, joka on pääosaltaan soraval - tainen. Aines on kisr :a, jossa esiintyy välikerroksena tasara - keista hiekkaa ja srhk :a. A-luokan ainesta esiintyy 5-10 %. Kerrospaksuus on 5-12 m. Pinta-ala on 16 ha. Aines on pääluok - kaa B. Kokonaismassamäärä on 500 000 m3, josta arvioitu A 30 00 0 m 3, B 280 000 m 3, C 190 000 m 3. Muodostuma 6, Kiiskiviit a Lajittuneen reunamuodostuman lounaisosa. Muodostumaa peittä ä moreenikerros, jonka paksuus on paikoin useita metrejä. Aine s käsittää hiekkaa ja soraa. Vrt. karttalehti 3532 06, muodostu - ma I. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauk - sia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassa - määrä on 200 000 m3, josta arvioitu B 100 000 m3, C 100 000 m3. Karttalehti 35320 4 Muodostuma 1, Kanerv a Laakea, keskiosastaan kumpumainen, lajittunut muodostuma, jok a kuuluu Pudasjärveltä Taivalkoskelle suuntautuvaan jaksoon. Aines on pääosaltaan hiekkavaltaista. Muodostuman keskiosassa ar - vioidaan esiintyvän soraa n. 60 %. Kerrospaksuus on 3-12 m.

- 225 - Muodostumassa ei ole leikkauksia.- Pinta-ala on 39 ha. Aine s on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä. on 1,65 milj. m3, josta arvioitu B 550 000 m3, c 1,10 milj. m3. Muodostama 2, Korentokyl ä Laakea, keskiosastaan selännemäinen, lajittunut muodostuma. Muo - dostuman keskiselänteessä esiintyy pikisr :a, hksr :a ja välikerroksina hiekkaa. Reuna-alueet ovat hiekkaa, jossa esiintyy paikoin hksr-välikerroksia. Kerrospaksuus on keskiselänteessä 8-14 m ja reunalueilla 2-8 m. Pinta-ala on 126 ha. Aines on pää luokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat asutus ja tiestö. Kokonaismassamäärä on 5,90 milj. m3, josta arvioitu B 1,70 milj. m3, c 4,20 milj. m3. Muodostuma 3, Korentokanga s Selännemäinen, lajittunut muodostuma, jonka keskiselänne kohoaa. n. 15 m ympäristöstään. Ydinselänne sisältää n. 60 % B-luoka n ainesta sekä n. 5 % A-luokan ainesta. Lievealue on pääosaltaa n hiekkaa. Lievealueen keskiosassa, ydinselänteeseen rajoittuvassa vyöhykkeessä esiintyy pikisr- ja hksr-välikerroksia. Lievealueen eteläreunalla esiintyy HHk :a ja paikoin hietaa. Pohjatasona olevan pohjaveden pinta viettää etelään useita metre - jä. Pinta-ala on 188 ha. Muodostuman käyttöä rajoittavat ties - tö ja asutus. Kokonaismassamäärä on 11,20 milj. m3, josta arvioitu A 300 000 m3, B 4,20 milj. m3, c 6,70 milj. m3. Muodostuma 4, Savela Keskiosastaan selännemäinen, lajittunut muodostuma, jossa esiin - tyy reunamuodostumalle ominaisia piirteitä. Soravaltainen ydinselänne kohoaa ympäristöstää paikoin 15 m. Ydinosan seläntee t sisältävät todennäköisesti kisr- ja sr_hk-kerroksia. A-luokan aineksen määräksi on arvioitu 5 %. Pinnalla esiintyy monin paikoin kohtalaisesti kiviä ja lohkareita. Tasoittunut lievealue on pääosaltaan tasarakeista hiekkaa. Pinta-ala on 325 ha.

- 226 - Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö ja asutus.' Kokonaismas - samäärä on 20,0 milj. m3, josta arvioitu A 400 000 m 3, B 5, 6 milj. m3, C 14,0 milj. m3. Muodostuma 5, Kallioah o Selännemäinen harju, jonka pinnalla on lohkareita sekä moreenipeite. Aines on todennäköisesti soravaltaista. Kerrospaksuus on 3-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 500 000 m3, jost a arvioitu A 20 000 m3, B 280 000 m3, c 200 000 m3. Muodostuma 6, Nuottikanga s Selännemäinen harju, jonka pinnalla on lohkareita sekä peitemäistä moreenia. Moreenin alainen aines on todennäköisesti sora - valtaista. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 210 000 m3, josta arvioitu A 10 000 m3, B 100 00 0 m3, c 100 000 m3. Muodostuma 7, Hirvaskosk i Matala rantakerrostuma, joka käsittää KHk :a ja hksr :a. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 95 000 m3, josta arvioitu B 18 000 m3, c 77 000 m3. Muodostuma 8, Välikanga s Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Aines on hiekkaa josta osa on KHk :a. Kerrospaksuus on 1,5 m. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 35 000 m3. Muodostuma 9, Hirvasvaara Rantakerrostumaa käsittävä, itäsoastaan reunamuodostuman tyyp - pinen muodostuma, jonka pohjatasona on moreeni ja itäreun ass a pohjavesi. Aines on vaihtelevaa käsittäen länsiosassa kivikkoa

- 227 - ja soraa, itäosassa hksr :a ja hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 78 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäär ä on 1,8 milj. m3, josta arvioitu A 450 000 m 3, B 1,0 milj. m3, C 350 000 m3. Karttalehti 353205 Ohtavaar a Karttalehden alueella ei ole muodostumia. Karttalehti 353206 Rasvavaara Muodostuma 1, Kiiskiviit a Belännemäinen, lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjoisreunalla esiintyy paksuhko moreenipeite. Aines on soravaltaista käsit - täen tasarakeista hiekkaa, hksr :a sekä A-luokan ainesta, jonk a määrä on 5-10 %. Kerrospaksuus on 3-10 m. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 930 000 m3, jos - ta arvioitu A 50 000 m 3, B 580 000 m3, c 300 000 m3. Muodostuma 2, Keihäspal o Selkämäinen, kumpuileva harju, jonka pinnalla on lohkareita j a mandollisesti paikoin peitemäistä moreenia. Aines käsittää toden - näköisesti soraa ja osittain hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-8 m. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 160 000 m 3, josta arvioit u B 100 000 m3, C 60 000 m3.

- 228 - RYTINKI 3541 Karttalehti 3541 01 Uhkalankyl ä Muodostuma 1, Metsäpirtt i Matala rantakerrostuma, joka käsittää tasarakeista hiekkaa, se - kä srhk-kerroksia. Kerrospaksuus on 1,5-3 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C..Kokonaismassamäärä on 56 000 m 3. Muodostama 2, Tippasuo Pienehköjä selänteitä käsittävä harju, jonka aines on laadultaan soravaltaista. Kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 80 000 m 3, josta arvioitu B 50 000 m 3, C 30 000 m3. Muodostuma 3, Vilmiharju I Matala harjuselänne, jonka pinnalla on lohkareita ja mandollisesti peitemäistä moreenia. Aines ou laadultaan soravaltaista. Kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttö ä haittaa paikoin vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä o n 120 000 m 3, j-osta arvioitu B 60 000 m 3, c 60 000 m 3. Muodostuma 4, Vilmiharju I I Kapea, teräväpiirteinen harjuselänne. Soraa esiintyy ydinselänteessä,.reuna-alue on hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-5 m. Pinta-ala on 15 ha. Kokonaismassamäärä on 300 000 m 3, josta arvioitu B 100 000 m 3, c 200 000 m3. Muodostuma 5, Kotaharj u Kapea-alainen, korkeahko harjuselänne, jonka pinnalla on kohtalaisesti kiviä ja lohkareita. Muodostuma sisältää todennäköisesti_

- 229 - soravaltaista ainesta. Kerrospaksuus on 3-8 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala_ on 4 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 140 000 m 3, josta arvioitu A 10 000 m3, B 70 000 m3, c 60 000 m3. Muodostuma 6, Juominkiharju I Kanden harjujakson yhtymäkohdassa oleva muodostuma. Teräväharjainen ydinselänne on soravaltainen ja pinnastaan lohkarei - nen. Kerrospaksuus on 5-15 m. Muodostumassa ei ole leikkauk - sia. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonais - massamäärä on 1,10 milj. m3, josta arvioitu A 60 000 m3, B 740 000 m3, c 300 000 m3. Muodostuma 7, Juominkiharju I I Harjuselänne, joka on kanden harjujakson yhtymäkohdan pohjois - koilliseen suuntautuva haara. Aines on keskiosassa soraa j a reunaosissa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Kokonaismassamäärä on 150 000 m3, josta arvioitu B 70 000 m3, c 80 000 m3. Muödostum.a 8, Pikku Vilmivaara I Selännemäinen harju, jonka ydin on soravaltainen. Kapea lie - vealue on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 280 000 m3, josta arvioitu A 20 000 m3, B 160 000 m 3, c 100 000 m3. Muodostuma 9, Pikku Vilmivaara I I Matala, selännemäine n ' harju, jonka aines on sr_hk :a. Kerrospak - suus on 2-4 m. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 70 000 m3, josta arvioitu B 20 000 m 3, c 50 000 m3. Muodostuma 10, Vellikaist o Matala, selännemäinen harju, jonka aines on pääosaltaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 90 000 m3.

- 230. - Muodostuma 11, Vellima a Kapea, matalia kumpuja ja seläriteitä käsittävä harju, jonka aine s on laadultaan hiekkavaltaista. Soraa saattaa esiintyä muodostuian keskiosissa vähäisessä määrin. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6,5 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 110 000 m 3, josta arvioitu B 10 000 m 3, c 100 000 m 3. Muodostuma 12, Uolevinkanga s Matala harju, jonka pohjoisosa on tasoittunut ja pinnastaa n löhkareinen. Pohjatasona ovat kallioperä ja muodostuman eteläosassa pohjavesi. Aines on mandollisesti hiekkavaltaista. Käyttöarvo lienee vähäinen. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 250 000 m 3. Muodostuma 13, Kuusikkoma a Kapeita ja matalia harjuselänteitä käsittävä muodostama. Aine s on todennäköisesti soravaltaista. Kerrospaksuus on 1-2,5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha. Aine s on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 40 000 m 3. Muodostuma 14, Posonkanga s Harju, jonka itäosa käsittää reunamuodostumalle ominaisia kum - puja ja selkiä. Luoteisosa muodostaa matalahkon epäyhtenäise n selänteen. Karkein soravaltainen aines sijaitsee muodostuma n itäosan ydinselänteissä. Tasoittuneet lievealueet sisältävä t pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on itäosassa 2-10 m ja luo - teisosassa 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 65 ha. Kokonaismassamäärä on 2,5 milj. m3, josta arvioitu B 1,0 milj. m3, c 1,5 milj. m3. Muodostuman itäosa o n geologiselta tyypiltään harvinaislaatuinen, minkävuoksi se on pyrittävä suojaamaan aineksen otolta.

- 231 - Karttalehti 354102 Kelankyl ä Muodostuma I, Po sonpalo Laaja-alainen, tasoittunut harjudelta. Aines on hiekkavaltaista sisältäen luoteisosassa srhk :a ja kaakkois- ja itäosassa HHk :a. Soraa saattaa esiintyä pohjakerroksina muodostuman keskilinjalla, joka on kaakkoon ja luoteeseen jatkuvan harjujakso n suuntainen. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pinta-ala on 130 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö, asutus ja pohjavedenottamo. Kokonaismassamäärä on 5,5 milj. m3. Muodostama 2, Siuruankanga s Selännemäinen, loivapiirteinen harju, jonka keskiosassa on kumpulainen laajentuma. Aines on pääosaltaan hiekkavaltaista käsittäen hyvin lajittunutta srhk :a ja tasarakeista hiekkaa. So - ran esiintyminen on mandollista selänteiden kohdalla pohjakerroksina. Kerrospaksuus on 3-14 m. Pinta-ala on 55 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,2 milj. m3, josta arvioitu B 100 000 m3, c 2,1 milj. m3. Muodostama 3, Posonkanga s Pinnastaan tasoittunut harjuselänteen osa. Aines käsittää soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5-3 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 100 000 m 3, josta arvioitu B 25 000 m3, c 75 000 m3. Muodostuma 4, Uolevinvaar a Matala, sel.ännemäinen harju, jonka pinnalla on lohkareita j a peitemäistä moreenia. Muodostuma käsittää soravaltaista aines - ta. Käyttöarvo on vähäinen. Kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 70 000 m 3.

- 232 - Karttalehti 354104 Rytinki Muodostuma 1, Metsäl ä Tasoittunut, heikosti selännemäinen harju, joka sijaitsee laak - sopainanteessa kallioperän murrosvyöhykkeessä. Aines on pääosaltaan hiekkavaltaista. Soraa saattaa esiintyä pohjakerroksina vähäisessä määrin. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat suurelta osin asutu s ja tiestö. Kokonaismassamäärä on 1,4 milj.-m3. Muodostuma 2, Räihänvaar a Pienehkö rantakerrostuma, joka käsittää hiekkaa, josta osa o n srhk :a. Pohjatasona on moreeni. Kerrospaksuus on 1-2 m. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 35 000 m3. Muodostuma 3, Ahol a Pienehkö rantakerrostuma, jonka aines on srhk :a.. Pohjatason a on moreeni. Kerrospaksuus on 1-3 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 40 000 m 3. Muodostuma 4, Rytinki Suurehko harju, joka sijaitsee kallioperän painanteessa j a sen lounaaseen kohoavan reunan päällä. Harju on loivapiirteinen ja käsittää erisuuntaisia selänteitä ja niiden välissä ole - via matalia laakosopainanteita. Muodostuma on pääosaltaan hiekkavaltainen. Soraa esiintyy keskiselänteessä. Sen eri suuntiin lähtevät selännemäiset jatkeet sisältävät mandollisest i soraa sisä- ja pohjakerroksina Pintakerroksien aines on pää - asiassa hiekkaa, josta osa on srhk :a. Kerrospaksuus on 3-30 m. Pinta-ala on 304 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat tie ja asutus. Kokonaismassamäärä on 29,0 milj. m 3, josta arvioitu B 6,0 milj. m3, c 23,0 milj. m 3.

- 233 - Muodostuma 5, Rytinkijärv i Harjuun kuuluva, selännemäinen haarautuma, jonka aines käsit - tää soraa ja hiekkaa. Karkein aines on muodostuman eteläosassa. Kerrospaksuus on 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7,0 ha. Kokonaismassamäärä on 300 000 m3, josta arvi - oitu B 200 000 m3, C 100 000 m 3. Muodostuma 6, Kallioine n Moreenikohouman laella sijaitsevia rantavalleja, joiden aine s on kivikkoa ja kivistä soraa. Kerrospaksuus on 1-3 m. Pintaala on 4 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n 63 000 m3, josta arvioitu A 23 000 m3, B 40 000 m 3. Muodostuma 7, Rytinkikanga s Moreenikohoumien laella sijaitsevia, rantavalleja käsittävi ä rantakerrostumia. Aines nn kisr :a ja kivikkoa. Kerrospaksuu s on 1-3 m. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonais - massamäärä on 70 000 m3, josta arvioitu A 20 000 m3, B 50 000 mo. Muodostuma 8, Ruovaara Moreenikohouman laella sijaitseva, rantavalleja käsittävä moree - nista huuhtoutunut rantakerrostuma. Aines on kisr :a ja srhk :a. Muodostuma on pääosaltaan käytetty. Kerrospaksuus on 1-3 m. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 25 000 m 3, josta arvioitu B 15 000 m3, c 10 000 m 3. Muodostuma 9, Ruovaara Rantakerrostuma, joka on huuhtoutunut moreenista. Aines on srhk :a ja hksr :a. Kerrospaksuus on 1-3 m. Pinta-ala on 7,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 20 000 m3, jost a arvioitu B 10 000 m3, c 10 000 m 3. Muodostuma 10, Lautasu o Selännemäinen, matalia kumpuja käsittävä harju. Muodostuman kaakkoisosa on soravaltaista, luoteisosa hiekkavaltaista

- 234 - ainesta. Arvio perustuu pintahavaintoihin. Kerrospaksuus o n 1-5 m. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 14,0 ha. Kokonaismassamäärä on 340 000 m3, josta arvioitu B 160 000 m3, C 180 000 m3. Muodostuma 11, Rytinki I I Rantavalli, jonka pinnalla on dyynejä. Aines on hthk :a ja KHt :a. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 100 000 m3. Muodostama 12, Leppilamp i Harjujaksoon kuuluva, erillisiä kumpuja ja selänteitä käsittäv ä lajittunut muodostuma. Soraa esiintyy kumpujen keskiosissa, matalat reuna-alueet ova ainekseltaan hiekkaa. Kerrospaksuu s on 2-10 m. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj. m3, josta arvioitu B 300 000 m3, c 0,9 milj. m 3. Muodostuma on geologisesta erikoislaatuinen, minkä vuoksi se on pyrittävä suo - jaamaan aineksen otolta. Muodostuma 13, Seipikanga s Harjujaksoon kuuluva muodostuma, jolla on reunamuodostumall e ominaisia piirteitä. Aines on keskiselänteessä todennäköisesti laadultaan soravaltaista. Matala lievealue on hiekkaa. Pohjatasona oleva pohjaveden pinta viettää etelään useita metrejä. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 39 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,2 milj. m3, jost a arvioitu B 500 000 m3, c 1,7 milj. m 3. Muodostuma 14, Tiheikkölamp i Harju, jolla on myös reunamuodostuman piirteitä. Pinnastaan kivinen ja lohkareinen ydinselänne sisältää soravaltaista ai - nesta. Matala lievealue on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-12 m. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 69 ha. Kokonaismassamäärä on 2,1 milj. m3, josta arvioitu A 80 000 m3, B 600000 m 3, c 1,42 milj. m3. Muodostuma on geologiselta

-235 - tyypiltään erikoislaatuinen, minkä vuoksi se on pyrittävä suo - jaamaan aineksen otolta. Karttalehti 3541 05 Nuorunk a Muodostuma 1, Murtoselk ä Selkämäinen, lajittunut muodostuma, joka sisältää harjuainesta. Muodostuma on pääosaltaan hiekkavaltainen. Keskiselänne on pinnastaan hiekkaa. Soran esiintyminen pintakerroksen alla j a pohjakerroksina on todennäköistä. Uloin, tasoittunut lievealue on HHk :a. Kerrospaksuus on 2-10 m. Pinta-ala on 61 ha. Aine s on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonais - massamäärä on 3,2 milj. m3, josta arvioitu B 800 000 m 3, c 2,4 milj. m3. Muodostuma, 2, Hietalampi I Matala, selännemäinen, lajittunut muodostuma, joka sisältä ä hiekkaa ja mandollisesti vähäisessä määrin hksr :a. Kerrospak - suus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 160 000 m3, josta arvioitu B 40 000 m 3, c 120 000 m3. Muodostuma 3, Hietalampi I I Laakea, keskiosastaan selännemäinen, lajittunut muodostuma, jok a käsittää hiekkavaltaista ainesta. Aines on HHk :a ja mandollises - ti osittain srhk :a. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 450 000 m 3. Muodostuma 4, Jaaskamonoj a Lajittunut muodostuma, jonka eteläosassa on selkhmäinen ydinalue. Ydin sisältää tasarakeista hksr :a ja hiekkaa. Tasoittunut pohjoinen lievealue on HHk :a. Kerrospaksuus on 2-7 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pääluok - kaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa poronhoitoalue. Kokonais - massamäärä on 400 000 josta arvioitu B 210 000 m3, c 190 000 m3.

- 236 - Muodostuma 5, Vasaoj a Matala, lönsiosastaan selönnemäinen, lajittunut muodostuma, jok a käsittää hiekkavaltaista ainesta. Muodostuman itäosan rajau s on epävarma. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Ko - konaismassamäärä on 280 000 m3. Muodostuma 6, Paloharj u Selännemäinen, lajittunut muodostuma, joka kohoaa ympäristöstään yli 15 m. Aines on pääosaltaan hiekkavaltaista käsittäen runsaasti srhk :a, joka on suhteistunutta sisältäen myös hienorakeist a ainesta. Soran esiintyminen on mandollista keskiselänteen ydin - osassa. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,6 milj. m3, josta arvioitu B 200 000 m3, c 1, 4 milj. m3. Muodostuma 7, Olkisalmi Tasoittunut, heikosti selännemäinen harju, joka käsittää keski - osissaan KHk :a. Lisäksi esiintyy runsaasti HHk :a ja monin paikoin hietaa. Kerrospaksuus on 1-4 m. Pinta-ala on 36 ha. Ai - nes on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Aineksen käyttöä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassa - määrä on 1,20 milj. m3. Muodostuma 8, Harjunkanga s Matalahko ja tasoittunut harjuselänne, jonka aines on pääosal - taan srhk :a. Soraa saattaa esiintyä pohjakerroksina vähäisess ä määrin. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 32 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä ori 1,3 milj. m3. Muodostuma 9, Sattula I Matala, harjujaksoon liittyvä muodostuma, jonka aines on HIIk : a ja KHk :a. Pohjakerroksina esiintyy kisr :a. Kerrospaksuus on 3-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat tie j a asutus. Kokonaismassamäärä on 1,4 milj. m3, josta arvioitu B 200 000 m3, c 1,2 milj. m3.

- 237 - Muodostumat 10 Ylä-Nuorunka, 11 Sattula, 12, Varpuniemi, 13 Sattula II. Muodostumien sisältämä aines on laadultaan epävarma. Muodostuma 14, Hylkilamp i Tasoittunut, harjujaksoon kuuluva muodostuma. Aines on pääosal - taan hiekkavaltaista käsittäen srhk :a HHk :a ja hkht :a. Soran esiintyminen on mandollista-keskiosåssa pohjakerroksina. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pinta-ala on 34 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,5 milj. m3, Muodostuma 15, Kiviharj u Selännemäinen harju, jonka aines käsittää pääasiassa srhk :a. Pinnalla esiintyy paikoin peitemäistä moreenia, jonka paksuu s on 0,5-1,5 m. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 15 ha. Ai - nes on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Koko - naismassamäärä on 400 000 m 3. Muodostuma 16, Korppikangas Muodostuman aineksen laatu on syvemmältä epävarma. Muodostuman pinta on moreenia. Muodostuma 17, Kokkoah o Matala, heikosti selännemäinen harju, jonka pinnalla on peite - mäistä moreenia. Moreenin alla oleva aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-5 m. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat suurelta osin tiestö ja asutus. Kokonaismassamäärä on 500 000 m 3. Muodostuva 18, Ruuhensu o Moreenipeitteinen harju, jonka aines on todennäköisesti pääasi - assa srhk :a. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Koko - naismassamäärä on 250 000 m 3.

- 23 8 Karttalehti 354'1 06 Sarajärvi ' Muodostuma 1, Sarajärv i Matala, moreenipeitteinen harju. Peittävä moreeni on n. 1-2 m :n vahvuinen. Alla oleva aines on todennäköisesti srhk :a. Muodostumalla ei ole käyttöarvoa. Kerrospaksuus on 1-2 m. Muo - dostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö ja asutus. Kokonaismassamäärä on 400 000 m 3. Muodostuma 2, Kump u Pinnastaan tasoittunut, moreenipeitteinen harju, jonka aine s on todennäköisesti srhk :a. Muodostumalla tuskin on käyttöarvoa. Kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 26 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Aineksen käyttöä haittaa vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on 500 000 m3. Muodostuma 3, Haara Kumpumainen harju, jonka pinnalla on lohkareita ja moreenipeite. Moreenin alla oleva aines on srhk :a. Kerrospaksuus on 3-6 m. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat asutus ja tie. Kokonaismassamäärä on 180 000 m3. Muodostuma 4, Ketunpesäaho-Vauluah o Selännemäinen, lajittunut muodostuma, jonka laki kohoaa ympäris - töstään n. 17 m. Aines on pääosaltaan hiekkavaltaista. Sora a arvioidaan esiintyvän lounaisselänteessä 40 % ja koillisosass a 20-30 %. Aines sisältää HHk- ja Ht-kerroksia. Kerrospaksuus on lounaisosassa 3-17 m ja koillisosassa 2-5 m. Pinta-ala o n 60 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaava t paikoin hietaa sisältävät välikerrokset. Kokonaismassamäärä o n 4,0 milj. m3, josta arvioitu B 1,0 milj. m3, c 3,0 milj. m3.

- 239 - Muodostuma 5, Seitsenoike a Laakea, keskiosastaan selännemäinen muodostuma, jonka pinnall a esiintyy kiviä ja lohkareita. Aines on keskiosassa soravaltais - ta. Reunaosa on hiekkaa, josta osa on hthk :a. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 29 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,8 milj. m3, josta arvioitu B 600 000 m 3, c 1,2 milj. m3. Muodostuma 6, Hoikkala Harjujaksoon kuuluva, kumpumainen muodostuma, jonka pinnalla on moreenia. Aines on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on l+ m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonais - massamäärä on 70 000 m3. Muodostama 7, Vapasuo Moreenipeitteinen harju. 1-3 m :n vahvuisen moreenin alla esiin - tyy Hk-, Ht- ja srhk-kerroksia. Muodostuman käyttöarvo on mo - reenipeitteisyydestä johtuen vähäinen. Kerrospaksuus on 1,5-7 m. Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 700 000 m3, josta arvioitu B 100 000 m 3, c 600 000 m3. Muodostuma 8, Mämmikanga s Todennäköisesti harjuun kuuluva muodostuma, jonka pinnalla o n lohkareita ja peitemäistä moreenia. Muodostuman rajaus on moreenipeitteisyydestä johtuen epävarma. Kerrospaksuus on 3-8 m. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 19 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 900 000 m3, josta arvioitu B 100 000 m 3, C 800 000 m 3. Muodostuma 9, Kotakant o Epävarma muodostuma, joka saattaa kuulua harjujaksoon.

- 240 - SIMOJÄRVI 354 2 Karttalehti 354204Männikkövaara Karttalehden alueella ei ole muodostlmia.

- 1 - Liite Yhteenveto TVL.n Oulun piirin massoista peruskartta (1 :20 000) j a 1 :100 000 lehdittäir milj oon :ina m 3. Karttalehti Muod. Kokonais- Mur_skaus- Sora- Hiekkalukum. massat kelpoinen valtainen valtaine n aines aines aino s (A) (B) (C ) PYHÄJOKI 2432 12 4 0,275 0,125 0,150 4 0,275 0,125 0,15 0 RAAHE 2441 04 1 0,550 0,55 0 07 2 0,350 0,35 0 09+ 2442 07 5 0,870 0, 870 2441 10 4 3,330 0,050 0,400 2,880 1'I 11 8,035 0,024 0,076 7,935 12 3 0,760 0,760 26 13,895 0,074 0,476 13,34 5 SI 7= KAJOKI 24 2E-2+ 09 4 18,830 0,100 18,750 253 1 2442 10 7 16,970 0,500 2, 330 ' 3,64O 11 + 08 1 0,500 0, 50 0 12+ 2531 10 9 62,075 0,210 61,865 21 9 f3,575 n, ;<)0 1 1±0 94,735 VIHANTI 2434 02 1 0, 170 0,090 03 ` 7 21,350 1, ~> _i ^(_ ~ i, J~

~ 2 p 7 Karttalehti ikrn. milj. m~ (A) (B) ( C ) VIHANTI 2434 05 4 13,900 0,700 5,600 7,600 06 3 5,870 0,100 1,050 4,720 0'J 1 0,350 0,050 0,30 0 08 2 27,700 1,900 11,700 14,10 0 18 52,320 2,855 19,345 30,12 0 PAAVOLA 2443 01 8 11,500 0,290 2,270 8,940 03 6 8,635 0,120 0,700 7,81 5 05 2 1,740 1,740 08 4 0,365 0,365 20 22,240 0,410 2,970 18,860 OULU 21+-44 01 5 30,075 0,500 9,900 19,675 03 4 5,960 5,960 04 6 3,570 0,11+0 0,770 2,660 05 1 20,000 0,200 3,800 16,00 0 07 2 4,550 0,150 4,400 08 10 20,755 1,240 19,51 5 09 3 0,160 0 ; 160 31 85,070 0,840 15,860 68,37 0 HAUKIPUDAS 2533 04 5 13,710 0,200 3,000 10,51 0 05 1 5,000 0,300 2,300 2,400 06 1 0,120 0,040 0,080 07 12 8,572 0,142 8,450 08 8 4,810 4,81 0 09 8 3,340 0,1 3,240 35 35 55 ' 0, 5O0 5,582 29,470

_ 3 ~ 7 Karttaler~ti 1km. milj.m 5 (A) (B) (C ) KUIVANIEMI 2534 06 5 2,248 0,338 1,920 07 1 0,055 0,055 08 6 2,825 0,020 0,410 2,395 09 7 1,250 0,030 0,550 0,67 0 19 6,378 0,050 1,298 5,030 SIM O 2543 04 3 3,240 1,100 2,140 07 6 2,980 2,980 9 6,220 1,100 5,120 PIIPPOLA 3411 06 3 3,645 0,048 U,868 2,729 07 1 0,120 0,010 0,060 0,05 0 08 3 0,980 0,080 0,410 0,49 0 09 8 9,490 0,459 2,401 6,630 10 1 0,500 0,050 0,240 0,21 0 11 3 2,424 0,047 0,292 2,085 12 6 9,825 0,287 1,898 7,040 25 26,984 0,981 6,169 19,83 4 RANTSl.LA 3412 04 7 2,995 0,130 0,865 2,000 07 7 1,710 0,008 0,371 1,37 1 08 3 0,930 0,250 0,680 09 4 0,340 0,010 0,050 0,280 10 6 1,500 0,030 0,315 1,15 5 11 7 4,340 0,210 1, 250 2,880 12 6 1,005 1,005 40 12,820 0,388 3,061 9,371

- 4 - ~ Karttalr-;'riti 1km. milj. (A) (B) (C, ) 'J YRi.`~AVA 5421 04 1 0,040 0,040 07 5 0,475 0,025 0,230 0,220 09 7 25,9 40 25,940 11 6 4,720 4,720 12 14 9,300 9,300 33 40,475 0,025 0,230 40,220 OULUJOKI 3422 04 8 6,755 6,75 5 _ 05 7 4,020 0,050 3,97 0 06 6 1,305 1,305 07 8 1,661 0,013 0,083 1,565 08 2 14,000 0,100 13,900 09 7 6,021 0,080 0,358 5,58 3 12 5 8,140 0,170 1,670 6,300 43 41,902 0,263 2,261 39,37 8 K -i_imink I 3511 04 20 6,482 0,569 5,91 3 05 3 0,270 0,135 0,135 06 15 6,617 0,080 0,360 6,177 07 2 0,558 0,049 0,509 08 8 5,210 0,120 1,350 3,740 09 1 0,065 0,065 10 4 1,540 0,155 1,045 0,310 11 4 2,290 0,090 0,470 1,730 57 23,032 0, 445 3,978 18,609 YLI-I I 3512 05 9 11,095 0,220 2,940 7,935 08 3 2,99 0 0,200 1,100 1,690

5 _ Kart ta.l_ehti 1km. milj. m3 (A) (B) (C ) YL ;i. -I I 3512 09 4 1,310 0,380 0,93 0 10 1 0,080 0,010 0,07 0 11 5 16,830 0,200 3,420 13,21 0 12 15 16,778 0,280 4,305 12,19 3 37 49,083 0,900 12,155 36,02 8 01 JÄRVI 3521 07 9 " 2,230 0,090 1,190 0,95 0 08 1 1,300 0,150 0,650 0,500 10 1 0,130 0,070 0,060 11 3,660 0,240 1,910 1,51 0 SALAHNI 3324 02 1 0,090 0,090 03 4 2,005 0,040 0,840 1,125 06 6 1,560 0,095 1,465 11 3,655 0,040 0,935 2,680 PYHÄNT Ä 3413 01 5 0,880 0,030 0,250 0,600 02 4 14,897 1,860 6,240 6,.79 7 03 2 0,170 0,17 0 04 4 11,845 0,290 1,725 9,830 05 3 25,600 1,240 7,760 16,60 0 06 8 19,200 0,340 3,670 15,19 0 5 34,295 0,900 11,155 22,24 0 08 6 1,745 0, 0 99 0,741 0,905 09 5 1,220 0,080 0,450 0,690 42 109,852 4,839 31,991 73,022

_ 6 _ Kartta] eblkm. m j. m 3 (A) (B) (C ) KLSTI7.K 3414 01 10 9,508 0,270 1,645 7, 59 3 02 12 5, 600 0, 3 35 2,400 2, 865 03 1 0,200 0,050 0,15 0 04 3 0,7/0 0,010 0,760 26 16,078 0,605 4,105 11,368 UTAJÄRVI 3423 01 2 0,240 0,24 0 02 10 34,370 0,090 1,230 33,05 0 03 6 4, 675 4,675 04 1 8,100 8,100 05 4 70, 680 0, 700 70,180 06 2 0,490 0,490 07 1 1,140 0,360 0,780 08 7 2,800 0,090 0,560 2_,15 0 09 1 0,063 0,06 3 11 1 0,840 0,160 0,680 35 123,598 0,180 3,010 120,40 8 SANGINKYI.,Ä 3424 02 5 4,210 0,258 3,95 2 03 9 5,150 0,105 1,765 3,280 04 1 0,150 0,015 0,045 0,090 05 8 9,640 0,107 2,144 7.J6' 9 06 2 0,940 0,370 0,570 07 5 8,960 0, 430 3 325 5,2U5 08 9 11,790 0,270 2,640 8,880 09 1 3,560 1,330 2,230 10 3 5,12 0 0, 300 2, 390 2, 430 11 3 0,680 0, 160 0,520 12 8 13,590 0,350 3,280 9,960 54 63,'190 1,57'% 17z7 0'? 44,506

-7 -- Karl,tL+=Lehti J_km. milj. m' (A) (B) (C ) K?_ P I tta 3513 01 3 1,020 0,030 0,300 0,690 02 6 2,670 0,030 0,460 2,180 03 1 0,080 0,080 04 1 0,200 0,200 05 2 1,540 0,100 1,4-4 0 06 9 13,010 0,520 5,210 7,280 07 12 32,950 1,030 14,050 17,870 0t3'17 20,135 1,300 8,450 10,38 5 09 7 15,700 0,250 5,430 10,020 10 8 101,580 2,380 30,570 68,630 8 24,770 0,200 3,600 20,970 12 3 18,800 0,200 5,600 13,00 0 77 232,455 5,940 73,770 152,745 PUDABJARVI 3514 01 1 4,500 0,060 0,840 3,600 02 7 ' 8,760 0,990 7,77o 03 6 1,270 0,020 0,410 0,840 04 10 35,800 0,820 14,220 20,760 05 9 3,438 0,795 2,643 06 10 2,695 0,080 1,140 1, 475 07 1 7 21,890 0,390 6,825 14,675 08 5 4,410 0,330 1,605 2,475 10 5 25,270 0,450 4,450 20,370 12 5 0,760 0,220 0,54 0 71 108,793 2,150 31, 495 75,148 K'L' T.JKASJltR VI 5523 01 4 0,640 0,200 0,440 02 1 0,900 0,350 0,55 0 04 4 0,880 0,285 0,595 07 5 1,530 0,020 0,250 1,260

8 - Kar_ttaletilti lkm., mi.1.j. m3 (.A) (B) (C ) KUUKA.S JARV.T 3523 08 1 0,100 0, 020 0, 080 10 2 0,200 0,050 0,150 17.4,250 0,020 1,155 3,075 PUOLAl`1K1! 3442 01 4 2,590 0,020 0,910 1,660 02 5 0,820 0,005 0,273 0,542 03. 3 79,630 4,000 32,200 43,430 04 2 0,500 0,500 05 3 0,240 0,015 0,225 06 4 14,700 0,210 2,870 11,620 21 98,480 4,235 36,268 57,977 JONKU 3531 01 11 19,860 0,630 6,210' 13,020 02 3 24,170 4,250 19,920 03 1 7,000 1,000 6,000 04 4 36,660 0,030 10,190 26, 440 05 3 3,500 0,130 1,470 1,900 06 11 7,765 2,570 5,195 33 98,955 0,790 25,690 72, 475 I INATTI Jt1RV_I_ 3532 01 6 11,020 0,040 3, 110 7,87 0 02 3 3,550 0,220 1,790 1,540 03 6 3,260 0,066 1,519 1,675 04 9 41,390 1,180 13,448 26,762 06 2 1,090 0,050 0,680 0,360 26 60,3'10 1,556 20,5/]7 38, 20?

- y Karttalerlti 1km. milj. m3 (A) (B) (C ) RYTINKI 3541 01 14 5,286 0,090 2,320 2,876 02 4 7,870 0,195 7,675 04 14 36,893 0,123 7,875 28,895 05 13 12,640 1,450 11,190 06 8 8,550 1,800 6,75 0 53 71, 239 0,213 13,640 57,386 Koko piir i yhteensä 895 1 509,76 30,616 339,973 1,139,1 47